Kategoria: Ajankohtaista

The Komets julkaisi Mighty long way -levyn viikko sitten.
– Kouvolassa meillä oli mukavaa nostalgiameininkiä keikalla. (kuva Heini Huovinen)

The Komets julkaisi Loner ja Suffragette city -biisit sisältävän singlen vuosi sitten. Nyt päivänvalon näki vinyylilevy Mighty long way. Yhtyeen tiedotteen mukaan uusi levy on ennen kaikkea röyhkeä rocklevy.

Levynjulkaisukeikalla oli runsaasti suoraviivaisen perusrockin ystäviä Eskolanmäen Tavernassa Kouvolassa lauantaina 9.11..
– Perusrock on meidän leipälaji. Sitä on aina vaan mukava soittaa. Turhanpäiväinen koreilu ei kuulu meidän repertuaariin, kitaristi Pasi Vanhatalo toteaa.

Yhtyeellä on pitkä historia ja se päätti jatkaa toimintaansa edesmenneen kitaristin kuoleman jälkeen muutama vuosi sitten.
– Uudella levyllä on sekä uusia sävellyksiä että myös muutama coverbiisi. Keväällä lähdemme keikkailemaan taas aktiivisemmin.

Vanhatalon lisäksi uudella levyllä soittaa myös toinen lahtelainen muusikko eli Ismo Haavisto.
– Oli ilo saada Ismo soittamaan huuliharppua studioon.

Perinteinen rockmeininki viehättää kitaristi Vanhataloa yhä edelleen.
– Soittamiseen täytyy löytää aina hyvä fiilis. Yksinkertaiseen rockbiisiinkin täytyy saada meininkiä ja svengiä. Tämä on sillä tavalla perinnetietoista hommaa.

Soittolistojen ulkopuolella on hankalaa

– Muusikkona toivon edelleen, että jengi jaksaisi käydä keikoilla. Pienillekin bändeille on annettava mahdollisuuksia.

Kulttuurin alasajo ja ravintoloiden konkurssit huolettavat myös Vanhataloa.
– Ihmiset haluavat kuunnella elävää musiikkia. Meidän tehtävänä on tuottaa ihmisille musiikin avulla iloa karuun arkeen.

Ruohonjuuritason tuntemattomillekin bändeille tulee antaa mahdollisuus haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
– Tällä osastolla on paljon hyviä bändejä, joita kannattaa kuunnella.

Musiikkimaailma toimii varsin oudolla logiikalla tällä hetkellä.
– Festareille pääsevät vain isot nimet, joilla on kansainvälinen levy-yhtiö takana. Marginaalibändien on vaikea saada radiosoittoa varsinkin kaupallisten radioiden puolelta. Musiikkimaailma kaipaisi jollain tavalla hieman uusia tuulia!

Vinyylilevyjä ostetaan vieläkin

– Uusi levy on mahdollisuus ostaa vinyylinä. Se oikeastaan kuuluu jo tämän musiikkigenren tyyliin.

The Kometsin musiikkia on mahdollisuus kuunnella suoratoistopalveluiden kautta 22.11. lähtien.
– Vanhan liiton rockmies kuuntelee myös musiikin eri suoratoistopalveluja. Nappikuulokkeissani soi muun muassa Georgia Satellites, Pretenders ja Wilco.

Vanhatalo myöntää, että hän ei ole enää vuosikausiin löytänyt uusia tuttavuuksia musiikkimaailmasta.
– Olen jämähtänyt samoihin artisteihin, joita kuuntelin jo nuorena. Musiikin kultakausi oli ehdottomasti 1970-luku.

Työmatkoilla kitaristi Vanhatalo kuuntelee paljon musiikkia.
– Suoratoistopalveluissa on hämmentävän hyvät algoritmit. Sieltä aina löytää jotain mielenkiintoista kuunneltavaa.

Striimauskuviot eivät ole kuitenkaan artisteille parhaita tulonlähteitä.
– Se on myönnettävä, että suoratoistopalveluja on helppo kuunnella. Muusikkona sitä enää kuuntelee harvoin kotona musiikkia levyltä tai kasetilta, vaikka kaikki nämä vanhat formaatit on tietoisesti säilytetty tulevaisuutta varten.

Petri Görman

Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine on tyytyväinen siitä, että hän on työskennellyt jo yli 10 vuotta ehkä Lahden upeimmassa kirjastossa. – Ihana työpaikka ja upeat työkaverit antavat voimaa tällaisilla haastavilla hetkillä katsoa tulevaisuuteen.

Launeen kirjasto täytti 30 vuotta torstaina 14.11.2024. Syntymäpäivää juhlittiin kirjastolla perinteisin menoin. Aikuisille oli järjestetty kahvitarjoilu Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen organisoimana ja lapsille tarjoiltiin karkkeja. Asiakkaat olivat kuitenkin hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa juhlapäivästä huolimatta, koska Lahden kaupungin hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunta päätti lopettaa Launeen kirjaston toiminnan 31.12.2025 mennessä.

– Meillä oli asiakkaiden kanssa hienoja hetkiä, kun keskustelimme, mitä kaikkea Launeen kirjastolla on tapahtunut. Osa asiakkaista muisteli kirjaston eri vaiheita. Laune baarin yläkerran tilat olivat monelle tärkeä vaihe kirjaston menneisyydessä, vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine kertoo.

Lainausmäärien vuoksi Launeen kirjastoa ei olla lakkauttamassa vaan se on jo teknisen käyttöikänsä loppuvaiheessa.
– Sitä on vaikea arvioida, kuinka Liipolan ja Renkomäen kirjastot pystyvät täyttämään Launeen kirjaston jättämän vajeen. Täällä lainataan yli 100000 kirjaa vuodessa.

Laineen mukaan jokaista suomalaista kirjastoa tarvitaan, jotta suomalainen yhteiskunta menestyy myös tulevaisuudessa.
– Opinnoissa ja työelämässä hyvä lukutaidolla on suuri merkitys. Olemme jo saaneet viitteitä Pisa-tutkimusten kautta, että suomalaisten lasten ja nuorten lukutaidossa olisi paljon parantamisen varaa.

Vastaava kirjastonhoitaja Laine on ollut Launeen kirjastossa töissä vuodesta 2012 lähtien.
– Yhteisöllisuus on ollut parasta täällä. Paikalliset lukijat ovat tulleet tutuksi, mutta myös koululaiset ja päiväkotilapset.

Kirjastopalvelut ihmisten lähelle

– Sijainti on ollut yksi Launeen kirjaston valtti. Sinne on ollut mahdollisuus piipahtaa kauppareissun yhteydessä. Lapset ovat voineet kävellä kirjastolle turvallisesti katuja pitkin ja seniorit ovat päässeet lähelle paikkaa julkisen liikenteen linja-autoilla.

Kirjastopalvelut ovat Laineen mielestä kaikille avoimia matalan kynnyksen palveluja, joita tuotetaan yhteisillä verovaroilla.
– Tasa-arvon näkökulmasta kirjastopalveluiden käyttö antaa myös kaikille kaupunkilaisille samanlaiset mahdollisuudet elämään. Meillä pääset itse tai opastetusti erilaisten aineistojen ja tekstien äärelle.

Henkilökohtaisesti Laine on huolissaan, että lukutaito eriytyy suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Kirjastopalveluissa on tärkeää, että voimme tukea lukutaidon kehittymistä kaikkien lasten osalta perhetaustasta riippumatta.

Lakkautuspäätös on herättänyt ihmisissä erilaisia tunteita.
– Tämä on asiakaspalveluammatti, jossa ihmisten välinen vuorovaikutus on tärkeää. Kirjastoissa kohdataan myös erilaisia ihmisiä. Usealle asiakkaalle kirjastossa koetut kohtaamiset saattavat olla päivän kohokohta.

Etelälahtelaiset ovat halunneet kerätä vielä Launeen kirjaston säilyttämisen puolesta nimiä adressiin.
– Kirjasto on kansalaisvaikuttamisen paikka ja sananvapauden nimissä adressi on otettu vastaan toimipisteeseemme. Sen voi allekirjoittaa myös verkossa.

Petri Görman

kuva: Elokuvat ja musiikki ovat olleet minulle tärkeitä asioita lapsesta saakka. – Ehkä sen vuoksi olen tietoisesti kokeillut omia siipiäni molempien taidemuotojen puolella, laulaja- lauluntekijä Jarkko Felin toteaa.

Lahtelainen laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin on säveltänyt ja sanoittanut musiikkia kauan,  vaikka mies tunnetaan paremmin elokuvamaailman puolelta. Hän käsikirjoitti ja ohjasi etsivätoimisto Henkka & kivimutka -elokuvan vuonna 2022 yhdessä Väinö Weckströmin kanssa. Marraskuun alussa Felin julkaisi ensimmäisen levynsä, joka sai nimekseen Suuri aikamatka.
– Sävelsin elokuvaan myös kolme laulua. Siitä se innostus uuden musiikin säveltämiseen oikeastaan lähti uudelleen liikkeelle.

Leffakuviot ja mainoselokuvien tekeminen olivat olleet hänen elämässään enemmän pinnalla.
– Minulla oli noin 10 vuoden tauko musiikin suhteen. En oikeastaan tehnyt kuin omiin lyhytelokuviin ja mainoksiin musiikkia.

Felinin pöytälaatikkoon oli kuitenkin kertynyt jonkin verran uusia biisejä, jotka hän halusi taltioida.
– Samalla huomasin, että myös uusia biisejä alkoi syntymään. Tämä levyn tekeminen kesti kuitenkin vain vuoden.

Laulaja-lauluntekijä Felinin esikuvia musiikin tekemiseen ovat olleet Absoluuttinen nollapiste, CMX, Pekka Streng ja YUP.
– Koukeroinen progemeininki on kolahtanut aina minuun, vaikka Spotify-listalla soi nykyään myös muunkinlainen musiikki kuten Lyyti ja Antti Autio.

Independent levy-yhtiö Young Diamond halusi julkaista Felinin uuden levyn.
– Ei minulla ole ollut mitään sen suurempaa tavoitetta musiikin suhteen, mutta positiivinen palaute levyn tiimoilta on yllättänyt. Se on tuntunut todella hyvältä.

Keikoille ensi vuoden puolella

– Tämä lähti puhtaasi musiikillisena projektina liikkeelle, mutta kiinnostus keikoille alkoi projektin myötä syntymään. Nyt livekokoonpano alkaa olla kasassa ja olisi tarkoitus lähteä ensi vuoden puolella.

Laulaja-lauluntekijä Felin heittäytyi täysillä mukaan musiikkiprojektiin.
– Ehkä minulla on sisäinen palo testata myös omia rajojani?

Muusikon uralle suuntaava Felin säveltää biisinsä pianolla.
​- Lapsena kävin pianotunneilla ja olen opiskellut myös musiikinteoriaa. Säveltäminen tapahtuu aina fiilispohjalta soinnuttamalla.

Mies myöntää olevansa ulkopuolinen tarkkailija ja erityisesti uimahallissa on syntynyt ideoita tätä levyä varten.
– Yhtään täysin henkilökohtaista biisiä en ole vielä kirjoittanut, vaikka omasta elämästä tuleekin teksteihin poimittua asioita.

Elokuvallista musiikkia

– Suuri aikamatka -levy on kuin elämänmittaista elokuvaa varten sävelletty kokonaisuus. Se luottaa raikkaiden melodioiden voimaan, Felin kuvailee.

Laulaja-lauluntekijä näkee aina biisinsä visuaalisessa muodossa.
– Se pyörii kuvana mielessä. Sanoitukset ovat myös erittäin tärkeä osakokonaisuus.

Laulujen kirjoittaminen on ollut luovana prosessina terapeuttista, koska miehellä on ollut siihen kokemusta.
– Erilaisten bändiprojektien kautta ajauduin jo nuorena sanoittamaan ja säveltämään biisejä.

Ensimmäinen single Minulla on epätoivo -biisi on myös miehen oma suosikki.
– Mistään ei puhuta -biisissä on mukavia teemavaihdoksia. Se on toinen suosikkini.

Petri Görman

Launeelaiset, Launeen kirjaston käyttäjät ja sen ystävät ympäri Lahtea haluavat vielä vedota päättäjiin kirjaston säilyttämisen puolesta. Sen vuoksi kirjastolla on adressi, johon jokainen voi käydä allekirjoittamassa nimensä. Adressin voi myös allekirjoittaa netissä.

Adressin saatesanoissa todetaan, että Launeen kirjaston on muun muassa omakotiyhdistyksen kotiluola. Lahdessa on todettu useissa strategiapapereissa, kuinka ympäristöasiat ovat kansalaisille ja päättäjille. Launeelaisten mielestä nämä asiat ovat sanahelinää.

Allekirjoittaneet ihmettelevät, miten Lahden kaupungin kaunein kirjasto hävitetään. Se on kaupungin kauniimmassa miljöössä ja sinne on myös ikäihmisten ja lapsiperheiden helppo tulla. Launeen kirjasto ei ole vain menestynyt lainauspiste vaan se on paljon muuta.

Launeen kirjasto on ollut entisen Lähteen koulun tiloissa 30 vuotta. Kirjasto toteuttaa kaikkivoipaisesti Lahden kaupungin strategiaa ja hienoa visiota meidän kaikkien Lahdesta vuonna 2030. Vision mukaan matalan kynnyksen liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien saavutettavuus paranee, aktiivisesti osallistuvien asukkaiden määrä ja osallistumismahdollisuudet lisääntyvät.

Adressi luovutetaan lahtelaisille päättäjille budjettivaltuuston yhteydessä marraskuun lopulla.

Petri Görman

Palveluohjaaja Helmi Keräsen mukaan viileämpi sää houkuttelee taas nuoret sisätiloihin hengailemaan.

– Nuorten lisääntynyt päihteiden käyttö huolettaa paljon, palveluohjaaja Helmi Keränen kertoo.

Lahden kaupungin nuorisopalvelujen jalkautuva ehkäisevä päihdetyö liikkuu muun muassa kauppakeskuksissa ja kaupungilla ja jalkautuessaan havainnoi myös nuorten päihteiden käyttöä.
– Yhä nuoremman käyttävät sähkötupakkaa eli vapea. Sen käytöstä tehdään havaintoja jokaisessa lahtelaisessa peruskoulussa. Kannabistakin liikkuu nuorten keskuudessa, mutta sen käyttäjät ovat enemmän joko ammattikoululaisia tai lukiossa.

Nuorten alkoholin käyttö oli hillitympää kesän aikana, mutta nyt on merkkejä siitä, että alkoholin käyttö on kasvussa, kun illat pimenevät.
– Yleensä alkoholia nautitaan julkisilla paikoilla tai kotibileissä.

Toinen merkittävä huolenaihe nuorisotyöntekijöiden keskuudessa on niin sanotut rottailmoitukset.
– Nuoret jakavat toisistaan perätöntä tietoa sosiaalisessa mediassa. Kavereita maalitetaan silloin oikein kunnolla.

Mielen ongelmiin ei haeta apua

– Lahtelaisilla nuorilla on haastavia mielenterveysongelmia ja hoitoon pääsy on vaikeaa. Perusopetuksessa oleville koululaisille nopein ja paras tapa hakea apua on oman koulun terveydenhoitaja.

Palveluohjaaja Keräsen mukaan ahdistukseen ja masennukseen liittyy usein myös päihteet.
– Osa nuorista oireilee itsetuhoisuutta.

Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten havaintojen perusteella murrosikäiset ottavat paineita kavereista ja koulusta.
– Monia heistä huolettaa myös kotiasiat. Nuorilla on haasteita sopeutua erilaisiin elämäntilanteisiin.

Hoitoketjuun on nuorten vaikea päästä, koska heille ei ole resursoitu riittävästi palveluja.
– Terveydenhuollossa ei ole valmiutta vastata kaikkien nuorten akuutteihin mielenterveysongelmiin tarpeeksi nopeasti.

Vain osa voi pahoin

– Nuorten väkivalta liittyy usein päihdekauppoihin ja velkoihin.

Lahden kaupungin nuorisopalveluiden jalkautuva päihdetyö tekee kiinteää yhteistyötä Hämeen poliisin ankkuritiimin kanssa.
– Nuoret osaavat kohdata meidät ja poliisin jalkautuvan yksikön työntekijät. Verkostot toimivat kitkattomasti ja sen avulla meillä on mahdollisuus auttaa nuorta eteenpäin mahdollisten ongelmien kanssa.

Syksyn myötä nuoret siirtyvät lämpimiin sisätiloihin ja se tulee näkymään lisääntyvänä erilaisena häiriökäyttäytymisenä muun muassa kauppakeskuksissa.
– Osa tällaisesta käytöksestä liittyy pahaan oloon. Osa porukasta hakee taas epätoivoisesti huomiota. Yleensä kaveriporukassa tehdään jotain päätöntä.

Palveluohjaajan mukaan suurin osa lahtelaisista nuorista voi hyvin.
– Ne, jotka eivät ole päässeet ennalta ehkäisevä tuen piiriin, niin heillä ongelmat kasvavat helposti normaalia suuremmiksi.

Petri Görman

Järkee vai ei -tapahtumaan 54 seiskaluokkaa

Tapahtuman teemoina ovat mielen hyvinvointi, kiusaaminen ja kiristäminen somessa, nuorten väkivaltaisuus sekä tunteiden hallinta päihteiden avulla. Teemoja käsitellään toiminnallisilla rastipisteillä, joita nuoret kiertävät oppituntiensa aikana luokka kerrallaan. Yhden luokan kierros kestää noin 1,5 tuntia. Tapahtuma toteutetaan koulu kerrallaan jokaisen koulun omissa tiloissa.

Tapahtuman toteuttavat Lahden kaupungin nuorisopalvelut, Poliisin ennalta estävä työ, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oppilashuoltopalvelut, Lahden ensi- ja turvakoti, Tukikeskus Valopilkku, Walkers Lahti, Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö sekä kokemusasiantuntija. Mukana rasteilla on myös LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita.

Järkee vai ei? -teematapahtumaa on järjestetty vuodesta 2015 saakka. Tapahtuman teemat nousevat yläkoululaisten elämää kulloinkin koskettavista ilmiöistä, joihin ammattilaiset törmäävät työssään nuorten parissa. Tapahtuman tarkoituksena on edistää nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Lahdessa.

Toimittaja Maxim Fedorovilta julkaistiin Sodan näyttämöt -kirja, joka kertoo Ukrainan tilanteesta hänen henkilökohtaisten kokemusten perusteella.

– Viihteellä on suuri merkitys ukrainalaisille, koska sen avulla voi unohtaa hetkeksi sodan kauheudet. Ukrainalaisille on myös tärkeää näyttää oman kulttuurinsa monipuolisuutta maailmalle, toimittaja Maxim Fedorov sanoo.

Ylen Ukrainan sotareportteri Maxim Fedorov vieraili Hollo ja Martta -festivaalin avajaiskonsertissa maanantaina.
– Ukrainalaiset haluavat kertoa, että heidän historiansa ja kulttuurinsa on kiehtovaa ja omaperäistä. Se ei liity millään tavalla Venäjään ja sen menneisyyteen.

Kulttuuri on levittäytynyt eri puolille Ukrainaa myös sodan aikana ja kaikessa tekemisessä on mukana ihmisiä yhdistävä kansallisuustunne.
– Tapahtumat eivät ole pelkkää viihdettä vaan niillä on suurempi merkitys.

Sodan myötä useita ukrainalaisia vanhoista tunnetuista runoista on tehty uudenlaisia versioita.
– Erityisesti popmuusikot ovat kunnostautuneet tällä saralla Ukrainassa.

Kansallisuusaate näkyy myös katukuvassa

– Kiovan arjessa ihmisillä voi nähdä jopa kirjailtuja paitoja. Se kertoo siitä, kuinka ukrainalainen yhteinäiskulttuuri ja kansanperinne elää sodan keskellä.

Artistit kiertävät viihdyttämässä ihmisiä eri puolilla Ukrainaan ja konserttien yhteydessä kerätään varoja muun muassa droonien hankintaan.
– Kansantanssi- ja musiikki elävät myös sodan keskellä haastavia aikoja. Suuria konsertteja voida järjestää, koska aina on olemassa vaara ilmahälytyksestä.

Ukrainalaiset taiteilijat haluavat viedä taidettaan eteenpäin maailmalle maan kriisitilanteesta huolimatta.
– Kaikki ukrainalaiset ovat yleitä juuristaan ja kulttuuristaan. Kriisin ja sodan myötä siitä halutaan kertoa myös muualle maailmaan.

Petri Görman

kuva: Asukasaktiivi Katriina Pynnönen ja Tiina Ikonen taistelevat Näkkimistö II -alueen kaavoitusta vastaan.
– Metsästä löytyy muun muassa naavaa ja luppoa. Se kertoo puhtaasta ilmanlaadusta.

Näkkimistö II -alueen kaavoitussuunnitelmia esiteltiin Renkomäen koulun asukastilaisuudessa lokakuun alussa. Uuden luonnosvaiheessa olevan kaava-alueen lähellä asuvat ihmiset ovat närkästyneet siitä, että heidän esittämiään muutoksia ei ole haluttu huomioida.

Kaava etenee lautakuntakäsittelyyn vielä tämän vuoden aikana ja se hyväksyttäneen ensi keväänä.
– Suunnitelmien mukaan nyt koko metsäalue aiotaan kaataa ja kaavoittaa tonteiksi. Tämä metsä on meille jo alueella asuville perheille tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue, asukasaktiivi Katriina Pynnönen toteaa.

Luontoaskel terveyteen -ohjelmaan ja viheralueohjelmaan eivät Pynnösen mielestä sovi tällaiset kaavoitusratkaisut.
– Kauniita asukkaiden luontosuhteeseen liittyviä sanoja saa lukea kaupungin kotisivuilta, mutta todellisuus Lahdessa on aivan toisenlainen. Meille se tarkoittaa arvokkaan metsäalueen kaatamista.

Salpausselän luonnonystävät ovat myös tietoisia adressista ja siitä, että yksi Renkomäen merkittävimpiä virkistysmetsäalueita halutaan nyt tuhota.
– Heillä on halu olla mukana tässä prosessissa. Odotan, että metsä säästyy ja tontit kaavoitetaan pellolle lähelle Orimattilan rajaa tai Luhdan tornin lähisyyteen.

Metsämikrobialtistus tärkeää lapsille

– Täällä asuu paljon lapsiperheitä. Erityisesti lapset hyötyvät siitä, että he saisivat metsämikrobialtistusta varhain. Metsä on heille myös luontainen paikka leikkiä.

Hakattavaksi suunniteltu metsäalue on 11 hehtaaria pinta-alaltaan.
– Lähistöllä oleva yksityinen päiväkoti käyttää myös metsää havaintopaikkana ja opetusympäristönä.

Pynnönen myöntää, että ilmastokriisi huolettaa erityisesti pienten lasten äitinä.
– Sen torjumisessa pienet teot kasvattavat suuren puron.

Asukasaktiivi Pynnönen muistuttaa, että lähiluonto tulisi olla saavutettavissa 300 metrin päästä kotiovelta.
– Asukkaiden ja lasten vuoksi tämä metsäalue tulisi suojella, eikä kaavoittaa sitä tonteiksi. Se on myös alueelle tärkeä hiilinielu.

Enemmän tulevaisuuteen katsovaa näkökulmaa

– Se olisi houkuttelevuustekijä Lahdelle, jos meillä olisi vanhaa metsää ja luontoa jäljellä myös tuleville sukupolville, ympäristöasiantuntija Tiina Ikonen sanoo.

Renkomäen ja Näkkimistön asukkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja viihtyisyyden takia Ikonen toivoisi, että asukkaiden näkökulma otettaisiin huomioon ja alue pysyisi jatkossakin haluttuna asuinpaikka.
– Tuorein ilmastoraportti puoltaisi metsän säilyttämistä kokonaan metsänä.

Metsässä elää lepakoita ja siellä on muun muassa kanahaukan ja palokärjen pesä.
– Alueella on myös kettujen ja mäyrien pesiä.

Keinovalo lisääntyisi alueella Ikosen mukaan paljon, jos kaavoitussuunnitelmat toteutuvat suunnitellusti.
– Lepakko ei enää viihtyisi enää metsässä ja luonnonmonimuotoisuus kärsisi. Eliöt tarvitsevat laajoja elinalueita, koska niiden käytävät alueelta toiselle katoaisi. Moni nyt alueella havaittava laji harvinaistuisi entisestään.

Vanhassa metsässä oleva lahopuusto on pieneliöille ja selkärangattomille eläimille tärkeä asia.
– Metsä on Orimattilantieltä tulevalle metelille suoja ja se pidättää viileyttä hyvin kuumana kesäpäivänä.

Lahden kaupungin kaavoitusselvityksen mukaan metsän takana on olemassa tulvariskialue alue pellolla.
– Viereisen pellon tulva-alue on hyvin lähellä suunniteltuja tontteja. Itse en uskaltaisi ostaa tonttia sieltä. Poistettava metsämaa vaikuttaa alueen pintavaluntaan ja voi laajentaa tulva-aluetta. Se jo tiedetään, että paineistettu pohjavesi on lähellä metsämaan pintaa.

Petri Görman

kuva: Syksyistä kuvatunnelmaa Lanu-puistosta Lahdesta.

Suomen ensimmäisen ympäristötaiteilijan Olavi Lanun syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2025. Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvassa järjestetään kesällä 2025 näyttely, joka tuo esiin Olavi Lanun taidetta.
– Lanun tuotantoa ei ole viime vuosina laajasti nähty näyttelyissä Lahden ja Päijät-Hämeen ulkopuolella. Olen hyvin iloinen, että Lanun veistoksia on nyt tuotu esiin Ateneumin kokoelmanäyttelyyn. Tämä samoin kuin tuleva juhlavuosi parantanee Lanun taiteen tunnettuutta, museojohtaja Tuulia Tuomi kertoo.

Museojohtaja Tuomi uskoo, että Olavi Lanun taidetta oli mahdollista hyödyntää Lahden kaupungin markkinoinnissa.
– Lanu-puisto on Lahden kaupungin tuntematon helmi, mutta jokainen sinne tiensä löytänyt vaikuttuu ja ihastuu ainutlaatuiseen kokonaisuuteen keskellä kaupunkia. Puistosta tulisi paremmin kertoa niin kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin.

Malvan juuri julkaiseman Julkisen taiteen karttapalvelun kautta Lanun teokset niin puistossa kuin muuallakin Lahden kaupungissa on nyt mahdollista helposti löytää.
– Linkki tähän palveluun löytyy Malvan kotisivuilta.

Yksi kuvataiteilija Lanun reliefeistä on yhä edelleen Salinkallion koulun tiloissa, vaikka sen toiminta on päättynyt kauan sitten.
– Lahden julkisen taiteen periaateohjelman mukaisesti sisätiloissa sijaitsevien julkisten taideteosten ylläpitovastuu on tilojen käyttäjällä.

Lakkautetun koulun tiloissa on isokokoinen lasikuituveistos Sininen jäätikkö.
– Asiasta ei ole oltu yhteydessä museoon tai julkisen taiteen työryhmään, mutta toisaalta rakennuksen tuleva käyttötarkoituskin on yhä avoinna.

Petri Görman

kuva: – Trion alakerta on hyvä paikka taidenäyttelylle. Ihmiset haluavat nähdä taidetta myös arjessa ja siksi kauppakeskuksessa on hyvä olla, kuvataiteilija Anja Hiltunen toteaa.

– Ensimmäiset tauluni olen maalannut vuonna 1965. Taiteilijan urani aloitin silloin. Vietän 60-vuotistaiteilijajuhlaa ensi vuonna, kuvataiteilija Anja Hiltunen kertoo.

Saksalassa asuvan taiteilija Hiltusen retrospektiiviseen näyttelyyn on mahdollisuus tutustua Trion alakerrassa lokakuun loppuun saakka.
– Näyttelyssä on mahdollisuus tutustua ensimmäisiin tauluihin. Se on samalla aikamatka 1960-luvulta nykypäivään.

Maalaaminen ja piirtäminen ovat olleet intohimo Hiltuselle aina.
– Piirsin jo alakoulussa koulukirjat täyteen kuvia. Äiti kyseli minulta kotona, että kuuntelenko siellä mitään.

Hiltusen mukaan vilkas mielikuvitus on ollut hänelle hyve koko taitelijanuran ajan.
– Silloin, kun maalaan, niin annan ajatuksen lentää. Unohdan kaikki arkipäiväiset asiat, kun otan siveltimet esiin.

Uusimmat taulut maalattu kesällä

– Öljyvärimaalaus Vesijärvi illalla on houkutellut ihmisiä käytävältä näyttelytilaan. Se on impressiohenkinen ja värikylläinen maalaus. Tässä tyylilajissa ei maalata tarkasti vaan yritetään tallentaa hetken vaikutelma.

Kuvataitelija Hiltunen kertoo, että hän on maalannut paljon kukka- ja hedelmäasetelmia viime aikoina.
– Muotokuvamaalaus vaatii enemmän kärsivällisyyttä, kun minä olen taas nopea maalaaja. Tässä näyttelyssä on mahdollisuus tutustua myös muotokuvamaalauksiini. Suosikkitauluni on se, johon olen maalannut oman pojan kuvan, kun hän oli pieni pellavapää.

Hiltunen maalaa pääosin akryyli- ja öljyväreillä myös pastellivärityöt kuuluvat hänen tuotantoonsa merkittävällä tavalla.
– Näyttelyyni kannattaa tutustua, jos nauttii kuvataiteesta tai haluaa hengähtää hetken keskellä kiireistä arkea. Esteettisesti kauniit taulut ja voimakkaat värit hellivät aina ihmisen mieltä.

Taiteilija itse on kiitollinen siitä, että on saanut paljon luovuutta ja mielikuvitusta geeneissä.
– Uniini taide tulee vain positiivisessa, mutta en minä koskaan yöaikaan taidetta suunnittele.

Petri Görman

Kuva: Lipa Liukkonen & Laitakaupungin kulkijat olivat keikalla ravintola Virastossa 12.10.
– Jengi diggaili uusista biiseistä. Keikalla oli myös paljon kavereita ja tuttuja kuuntelemassa meitä.
Tästä on nyt hyvä jatkaa eteenpäin, muusikko Lipa Liukkonen kertoo.

Lipa Liukkonen & Laitakaupungin kulkijat julkaisi ensimmäisen levynsä 4.10. Yhtyeen levynjulkaisukeikka järjestettiin ravintola Virastossa 12.10. Elämänkaari-levyn ensimmäiset singlet julkaistiin jo vuonna 2022. Singlet Mustaa jäätä ja Villi tyttö ovat saaneet mukavasti radiosoittoa sekä kaupallisilla radioasemilla että myös Ylellä.
– Nyt on tyhjä olo, kun kahdeksan singleä on julkaistu ja albumi on valmis. Onnistunut keikka kotikaupungissa toi myös hyvän mielen koko bändille.

Laitakadun kulkijat suunnittelee pientä kiertuetta Etelä-Suomen alueelle.
– Nyt olisi oikea hetki katsoa, millainen suosio bändillä on Lahden ulkopuolella.

Elämänkaari -levy on muusikko Liukkosen mukaan eräänlainen suomalaisen miehen päiväkirja.
– Nämä tarinat ovat totta ja ne ovat tapahtuneet minulle elämäni varrella.

Liukkonen kertoo, että tuottajan kanssa on sovittu jo palaveri lokakuun lopulle.
– Pöytälaatikossa on olemassa jo valmiita biisejä. On todennäköistä, että seuraava levy on kantri-henkisempää

Kantrimusiikki inspiroi yhä enemmän

– Katsoin suoratoistopalvelusta draamasarjaa Nashvillestä. Se kertoi paikallisista kantrimuusikoista. Inspiroiduin tämän sarjan myötä kantrimusiikista erittäin paljon.

Todennäköisesti bändin musiikillinen tyyli on tulevaisuudessa enemmän kantrihenkisempää kuin nyt.
– Tämä levy sisälsi iskelmä- ja kantrimusiikkia, mutta nyt olemme siinä bändinä vaiheessa, että on päätettävä tulevaisuuden musiikillinen suunta.

Liukkonen vieraili Nashvillessä vuosi sitten ja matka teki muusikkoon suuren vaikutuksen.
– Kierrettiin Nashvillessä kaikki kantrimuseot ja ravintolat läpi. Hengitin siellä samaa ilmaa kuin Johnny Cash aikoinaan.

Nashvillestä haettu oppi tuonee muusikolle lisää ideoita suomalaisen kantrimusiikin kirjoitustyöhön.
– Omaan musiikilliseen ilmaisuun matka toi lisävarmuutta.

Kantrissa tarinat ovat olleet aina keskiössä.
– Suomalainen kantri on aina kaihoisaa ja mollivoittoista. Tämä levy on sopivan kaihoisaa suomalaismiehen makuun.

Soittamisen pitää olla hauskaa

– Toivottavasti joku printtimedia tekisi levyarvosteluja uudesta albumistamme. Se olisi minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia.

Uutta albumia on striimattu yli 4000 kertaa viikon aikana.
– Se on mielestäni ihan mukava saavutus meille.

Muusikko Liukkonen uskoo, että ahkeralla, määrätietoisella ja nöyrällä asenteella palkinto vielä tulee jossain vaiheessa.
– Soittamisen pitää olla aina mukavaa. Tällä hetkellä keikkailimme vain kysynnän mukaisesti.

Genren tarkistus jäi Liukkosen mielestä puolitiehen uuden levyn kanssa.
– Seuraavalle levylle kirjoitetaan todennäköisesti vain kantribiisejä. Siltä ainakin nyt tuntuu.

Petri Görman