Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen

Kuva: – Moottoripyörällä ajelu tuulettaa päätää. Kaajärvessä on kiva uida. Kalastus olisi myös mukava harrastus, mutta mökkijärvestä ei nouse kalaa katiskalla, mato-ongella, verkoilla tai virvelillä, Kaarle Viikate tuumaa.


Viikate viimeistelee parhaillaan uutta levyä Petraxissa Hollolassa. Hiljainen -albumi tulee ulos marraskuun alussa. Sen jälkeen Viikate lähtee kiertueelle hieman erilaisemmille keikkapaikoille kuin normaalisti. Viikate esiintyy kiertueen aikana konserttisaleissa, pienillä klubeilla ja teattereissa. Kesäkiertueen aikana Viikatetta on mahdollisuus nähdä muun maussa Korialla ja Hyvinkäällä.

Mitä kuuluu Viikatteen kesäsuunnitelmiin?
– Kesän ykkösasia on se, että Hiljainen -albumi saadaan valmiiksi. Sitä viimeistellään Hollolassa parhaillaan. Petrax on miljöönä sellainen ympäristö, jossa pystyy tekemään töitä leppoisasti, mutta tehokkaasti. Olemme äänittäneet viimeiset seitsemän levyä siellä.

Millainen on keikkakesä?
– Tämän kesän ajan keikkailemme normaalia vähemmän, koska haluamme keskittyä uuden levyn tekemiseen. Meille on buukattu seitsemän keikkaa kesän ajalle. Se on kuitenkin tärkeää, että pääsee istumaan linja-autoon ja höpisemään kavereiden kanssa.

Mikä on paras vuodenaika?
-Ehdottomasti kesä. Ihminen jaksaa paremmin, kun valon määrä lisääntyy. Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät puolensa.

Miten rentoudut kesällä?
– Moottoripyörällä ajelu tuulettaa päättää. Mökille on myös päästävä kesällä. Kirkasvetisessä ja mutapohjaisessa Kaajärvessä on kiva uida. Kalastus olisi myös mukava harrastus, mutta mökkijärvestä ei nouse kalaa katiskalla, mato-ongella, verkoilla tai virvelillä.

Millaiset kesäherkut katat mökkipöytään?
– Mansikat ehdottomasti. Suomalainen puhtaus ja makeus kiteytyy tähän marjaan niin osuvasti. Mökkipiha on luonnontilassa ja sieltä saa mustikat ja kanttarellit noukittua helposti. Se palvelee kaupunkilaismiestä täydellisesti.

Luetko paljon kesällä?
– Kesällä näkee lukea useammassa eri paikassa näillä silmillä. Silloin, kun on vapaampi olo luen paljon. Elämäkerrat ja dekkarit kiinnostavat eniten. Joskus luen myös runokirjoja. Tällä hetkellä yöpöydältä löytyy Åsa Larssonin uusin dekkari, Uuno Kailaan runokokoelma ja uusin Fingerpori -albumi.

Löydätkö ideoita sanoituksiin kirjallisuudesta?
– Kyllä. Tommi Liimatan omaelämäkerta -kirjaa voi lukea myös aikalaiskertomuksena. Olemme samanikäisiä. Tulvaniitty-sana kuulosti upealta Liimatan kirjassa. Poimin tämän sanan uudelle levylle.

Mikä on parasta Suomen kesässä?
– Uiminen on tärkeä asia. Möysän uimaranta on sopiva iltauinteihin. Leikatun nurmikon tuoksu tuo aina kesäfiiliksen, kun sitä havaitsee.

Sinulla on aitiopaikka seurata suomalaisia ihmisiä ammattisi puolesta. Miten kesä näkyy suomalaisissa?
– Jengi vapautuu. Kesällä ihmiset hymyilevät enemmän ja katsovat toisiaan silmiin. Ihmisten kaikki energia ei mene kesällä pimeyden ja vilun panssarointiin.

Mainitse kaksi kesäbiisiä, jotka sopivat valoisiin hetkiin aina?
– Topi Sorsakosken ja Agentsin On kesäyö ja Pariisin kevään Kesäyö. Näitä biisejä kuuntelen ympäri vuoden, mutta näiden biisien kautta voi nauttia kesästä ja katsella ympärilleen upeaa suomalaista luontoa.

Mitä haaveita aiot toteuttaa vielä tämän kesän aikana?
Mansikat on jo maistettu ja talviturkki on jo heitetty. Sen lisäksi moottoripyöräkausi on avattu. Vaikka juhannuksena olisi järvi jäässä, niin olisin kuitenkin onnellinen.

Petri Görman

Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä

Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen on ollut Lahdessa puoli vuotta. Kiireinen mies ehtii kuitenkin olla lomalla kaksi viikkoa heinäkuussa. Lahti ja koko seutu on kaupunginjohtajalle tuttua aluetta lapsuudesta. Päijät-Hämeen alueella hän on viettänyt loma-aikoja paljon lapsuudessa ja nuoruudessa.

Millainen kesäkaupunki Lahti on?
– Lahti on eläväinen kesäkaupunki. Satama-alue ja torin ympäristö houkuttelee ihmisiä paljon. Lahtelaiset ulkoilevat myös paljon Salpausselän alueella. On ollut ilo huomata, kuinka hyvin erilaiset tapahtumat ovat houkutelleet lahtelaisia mukaan heti kesän alussa.

Missä paikassa rentoudut kesällä Lahdessa?
– Kaipaan aina kesällä veden äärelle ja onneksi siitä pääsee Lahdessa nauttimaan. Vesijärven rannalla rentoudun parhaiten.

Haetko virtaa työhösi lahtelaisesta luonnosta?
– Luonto on meitä lähellä joka puolella. Pyöräilen paljon vapaa-ajalla ja täällä on upeat reitit sitä varten. Asikkalassa voi myös nauttia upeista järvimaisemista pyöräillessä.

Miten virität itsesi parhaiten lomamoodiin?
– Otan kierroksia pois lepäämällä usein ensimmäiset lomapäivät. Minä en ole koskaan ollut aktiivinen kesälomalla. En juokse koskaan lomalla paikasta toiseen. Juoksu, pyöräily ja uinti kuuluvat aina lomaohjelmaan. Joskus pelaan myös tennistä.

Millaiset kesäherkut katat lomalla pöydällesi?
– Minä olen perheen grillimestari ja vastaan siitä, millaiset herkut perheelle kokki tarjoaa. Kalaa, perunaa ja vihanneksia löytyy aina lautaselta myös liharuokien ohella. Uudet perunat kuuluvat suomalaiseen kesäkeittiöön.

Luetko paljon kesällä?
– Luen kesällä enemmän dekkareita ja viihdettä. Nyt olisi lomalla tarkoitus lukea Karin Häkämiehen uusin kirja.

Aiotko osallistua paikallisiin kesätapahtumiin?
– Heinola ja kesäteatteri kuuluvat lomaohjelmaamme. Sen lisäksi aion osallistua paikallisiin musiikkitapahtumiin.

Millä tavalla houkuttelet tuttaviasi Lahteen kesäaikana?
– Malvaa olen mainostanut useille kavereilleni ja ystävilleni. Se herättää muualla Suomessa jonkin verran mielenkiintoa. Upeita pyöräilymaastoja olen kehunut parille pyöräilyä harrastavalle kaverilleni. Sen lisäksi Ironman -kilpailusta olen jaksanut myös hehkuttaa.

Sinulla on aitiopaikka seurata paikallisia ihmisiä ammattisi puolesta. Miten kesä näkyy lahtelaisissa?
– Lahtelaiset ovat selvästi rennompia kesällä. Paikalliset ihmiset ovat paljon ulkona ja liikkuvat aktiivisesti. Uskon, että ihmisten aktiivisuus näkyy paikallisissa kahviloissa ja ravintoloissa. Kaupunki herää eloon aina kesän ajaksi.

Mainitse kaksi kesäbiisiä, jotka sopivat valoisiin kesän hetkiin.
– Tehosekoittimen Asfaltti polttaa on suosikkini. Sen lisäksi JVG:n Pienissä häissä toimii.

Mitä haaveita aiot toteuttaa vielä tämän kesän aikana?
– Ei minulla ole sen suurempia suunnitelmia kesää varten. Aion levätä ja ladata akkuja tulevaan syksyyn.

Kuinka kauan kaupunginjohtaja ehtii lomailla tänä kesänä?
– Minulle ei ole kertynyt vielä paljon lomaoikeutta. Sen vuoksi olen lomalla vain pari viikkoa heinäkuussa.

Miten voisimme kertoa turisteille, että Lahdesta saa maailman parasta pohjavettä?
– Ehkä voisimme mainostaa tätä asiaa enemmän. Se näkyy jo hyvin paikallisissa tapahtumissa. Ihmisten on saatava enemmän tietoa, kuinka raikasta ja puhdasta vettä voi juoda Lahdessa ilmaiseksi. On hyvä, että paikalliset yrittäjät tekevät jo bisnestä vedellä.

Petri Görman

Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin

Salinkallion lämpimästä kesäillasta ja musiikista nautti kymmeniä ihmisiä. 


Ensimmäisen kerran Salinkalliolla laulettiin yhdessä jo 1950-luvun lopulla, mutta tämä perinne katkesi jo seuraavan vuosikymmenen aikana. Launeen seurakunnan Miestenpiiri on organisoinut tapahtumaa jo 17 vuotta ja se on ollut koko ajan odotettu kesätapahtuma kaupunkilaisille. Tapahtuma keräsi kymmeniä ihmisiä yhteislaulujen pariin myös tänä vuonna. Salinkallion lauluiltaa ennen oli olemassa pieni sateenuhka, mutta se väistyi ennen tilaisuuden alkua
– Maailma muuttuu ympärillä jatkuvasti, mutta Salinkallion lauluilta pysyy, juontaja Marja-Leena Vierumäki totesi avauspuheenvuorossaan.

Kaikki laulut oli valittu kesäteemaan sopiviksi. Ne kertoivat kesästä, linnuista, luonnosta ja rakkaudesta. Perinteiseen tapaan yhteislaulutilaisuus aloitettiin kesään liittyvällä virrellä. Taas kukkasilla kukkulat virsi sai kunnian aloitta Lauluilta Salinkalliolla juhannusviikolla vuonna 2024.

Petri Görman


Vaskiyhtye Royal Brass säesti yhteislaulutilaisuutta.

Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja

Kuva: Vahvempia oluita ja viinejä on ollut mahdollista osaa kaupoista maanantaiaamusta lähtien Suomessa.


Suomalaiset ruokakaupat aloittivat aiempaa vahvempien oluiden ja viinien myynnin maanantaina. Lakimuutos mahdollisti sen, että entistä vahvempia alkoholeja voi ostaa nyt ruokaostosten yhteydessä. Uusi laki sallii, että ruokakaupoissa on mahdollisuus myydä enintään 8 prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia.
– Oluet, siiderit ja viinit ovat osa suomalaista ruokakulttuuria. Nyt oli hyvä hetki ottaa yksi askel kohti eurooppalaisempaan alkoholikulttuuria, Launeen Citymarketin kauppias Mikko Puhakka toteaa.

Puhakka ei usko, että uudistus tuo mukanaan lisää alkoholiongelmia.
– Tilastojen mukaan alkoholinkäyttö ei ole kasvanut Suomessa yli 10 vuoteen. Sitä paitsi nuorten juomakulttuuri on aiempaa hillitympää.

Viinien suhteen suomalainen kuluttaja joutuu välimaastoon, mutta markkinoille tulee jo oluita, jotka ovat alkoholipitoisuudeltaan normaaleja erikoisoluttyyleihin sopivia.
– Olemme seuranneet pitkään alkoholilain muutosprosessia ja keskustelleet siitä paljon Keskon kanssa. Viikon siirtymäaika ei aiheuttanut Launeen Citymarketissa ylimääräistä työtä.

Kauppias kertoo, että Kesko oli hoitanut tämän asian kuntoon ja se mahdollisti muun muassa heille joustavan siirtymän.
– Meille jäi vain tilausten tekeminen. Onneksi pääsimme tutustumaan näihin asioihin kevään aikana tukkukauppojen myötävaikutuksella.

Hyllytilaa riittää pienpanimoille

– Pienpanimoiden ei kannata pelätä, että hyllytila vähenisi tämän uudistuksen myötä.

Kotimaisuus ja paikallisuus ovat kuluttajien näkökulmasta vahvuustekijöitä.
– Paikallisille tuotteille löytyy omat kuluttajaryhmät. Sen vuoksi oman kaupungin ja sen lähialueen juomia tulee olla isomman kaupan hyllyissä, koska sillä tavalla on mahdollisuus täyttää asiakkaiden odotusarvot.

Kauppiaan mukaan Citymarket Laune suosii kotimaisia juomia mielellään.
– Kiinnitämme huomiota näihin asioihin, koska haluamme palvella asiakkaitamme mahdollisimman monipuolisesti.

Launeella on havaittu, että esimerkiksi kalliimpia oluita ostetaan usein hyvän ruoan kyytipojaksi.
– Uuden lain myötä ruokakaupoista on mahdollisuus saada parempi kokonaisvaltainen tarjonta erilaisia alkoholeja. Sen myötä suomalainen ruokakulttuuri myös kehittyy ja paranee.

Bulkkioluen ostosmäärät vähenevät koko ajan.
– Laatu ja maku ovat suomalaisissa oluissa erinomaisia. Viinien valmistuksessa teknologia on kehittynyt paljon ja sen vuoksi laimeampi viini maistuu alkuperäiseltä.

Ruoka ja juomat kuuluvat kauppias Puhakan mielestä kiinteästi yhteen.
– Saattaa olla, että jo lähivuosina suomalaisista ruokakaupoista saadaan ostaa eurooppalaiseen tyyliin vahvempia alkoholeja.

Petri Görman

Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan

– Fiktiivistä proosaa oli mukava kirjoittaa, vaikka siinäkin on aina omat haasteensa. Liljankukka on Kari Kitusen esikoisromaani.


Lahtelaistunut harrastenäyttelijä, kirjailija ja virkamies Kari Kitunen on tunnettu mies kesäteatteripiireistä. Mies on nähty Nastolan Pisarateatterissa ja Tuuloksen Ruuttanäyttämöllä. Sen lisäksi hän on osallistunut useamman harrastelijanäyttämön johtamiseen. Kitusella on ollut luova polte taiteelliseen työhön eläkeläisenä ja sen vuoksi hän on avannut myös uusia latuja eri suuntiin taidekentällä. Nyt mieheltä ilmestyi Liljankukka -kirja, joka on proosateos.
– Minulla on paljon kokemusta erilaisesta kirjoitustyöstä. Se oli iso askel siirtyä näytelmätekstien maailmasta proosatekstiin. Siinä on paljon enemmän erilaisia muodollisuuksia ja tekstin oikeakielisyyteen on kiinnitettävä huomio, kirjailija Kari Kitunen totesi kirjan julkaisutilaisuudessa Opiston Kunkulla.
– Harrastajanäyttelemisen vuoksi uskaltauduin aikoinaan kokeilemaan rajoja näytelmäkirjailijana.Onneksi olen saanut aina apua projekteihini. Yksin en olisi välttämättä aina pärjännyt.

Seiväsmatkat on Kari Kitusen ja Petri Liskin kirjoittama näytelmä Nastolan Pisarateatterille.
– Se on yhä edelleen Pisarateatterin suosituin näytelmä.

Kustantaja Vesa Tompurin mukaan Liljankukan teksti etenee mukavan jouhevasti.
– Tarinan kuljettamisen taito on havaittavissa jo kirjan ensimmäisillä sivuilla.

Proosan kirjoittajan on osattava tiivistää

Liljankukassa Kitunen käyttää niin sanottua näkökulmatekniikkaa.
– Useamman ihmisen ajatuksista kirjoittaminen minä -muodossa on haastavaa.

Ensimmäisen proosateoksen kirjoittanut mies haluaa kiittää kaikkia kirjansa esilukijoita.
– He ovat antaneet minulle arvokkaita neuvoja matkan varrella. Siitä olen heille erittäin kiitollinen. Ensimmäistä proosatekstiä kirjoittavalle ihmiselle kaikenlainen palaute on tärkeää.

Kirjailija muistelee, kuinka hän säpsähti taittovedoksen saatuaan, että kirjassa oli yli 300 sivua.
– Tekstiä oli karsittu kuitenkin yli 50 liuskaa.

Romaani on evakkotarina, kolmiodraama ja rakkaustarina.
– Aino ja Aarne ovat kirjan kertojia. Kolmas kirjan henkilö on nimeltään Helmi.

Liljankukassa sota-asiat käydään läpi Ainon päiväkirjojen avulla.
– Varsinaiset tapahtumat kirjassa alkavat Tampereella kesällä 1945 ja ne päättyvät syksyyn vuonna 1952. Kirjan toinen päähenkilö Aino on syntynyt Viipurista, josta hän lähti sotaa evakkoon Tampereelle.

Hahmotan aikaa tarinoiden kautta

–  Olen tehnyt Liljankukkaa varten paljon taustatyötä. Historia ja menneisyys ovat kiehtoneet minua aina. Sen vuoksi tarina oli helppo kirjoittaa.

Proosan pariin heittäytynyt Kitunen ei vielä tiedä jatkuuko kirjailijanura ja mihin asiaan hän seuraavaksi keskittyy.
– Jos jatkan kirjoittamista, niin se sijoittuu historialliseen viitekehykseen, jonka tunnen hyvin.

Esikoisromaanin julkaissut mies kertoo, että hän muistaa parhaiten ne tarinat menneisyydestä, jotka hän on joskus kuullut.
– Olisi pitänyt kysellä ihmisiltä aiemmin paljon asioita. Nyt niitä voisi kirjailijan työssä hyödyntää.

Kitunen myöntää, että nuorena tämä asia ei kiinnostanut ja sen jälkeen työ ja perhe-elämä vei miehestä kaiken energian.
– Nyt olisi aikaa kaikelle tällaiselle, niin tämä asia on liian myöhäistä, kun moni edeltävään sukupolveen kuulunut tarinankertoja on jo kuollut.

 Petri Görman

Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa


Vasemmistoliiton Harri Pikkarainen on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja varakansanedustaja. Lääkärinä työskentelevä Pikkarainen on ensimmäistä kertaa ehdokkaana europarlamenttivaaleissa.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen ehdolla europarlamenttivaaleissa. Olen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja viime eduskuntavaaleissa pääsin varakansanedustajaksi.

Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Elämme epävarmassa maailmassa; omavaraisuus ja turvallisuus ovat nousseet uuteen arvoon. On vallalla ääriainesten nousu ja halu vähentää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Ihmisoikeuksia ja ihmisten vapautta rajoitetaan. EU on ollut Euroopan historian merkittävin rauhanprojekti. EU-mailla ei ole ikinä ollut näin pitkää keskinäisen rauhan aikaa. Haluan, että EU:n kehitys näissä asioissa jatkuu ja että EU lisää vaikuttamistaan muun muassa ihmisoikeuskysymyksissä ja kriisien ratkaisussa maailmanlaajuisesti käyttäen pehmeitä keinoja, kuten talousmahtiaan.

Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Tähän tehtävään olen valmistautunut koko aikuisikäni ajan. Olen ollut kansainvälisissä tehtävissä muun muassa rauhanturvaajana 1,5 vuotta ja osaan puhua useita eri kieliä. Sujuva englanti, hyvä ruotsi ja hyvät pohjatiedot espanjasta ja ranskasta tuovat mahdollisuuksia. Minulla on hyvä paineensietokyky, sosiaaliset taidot ja organisointikyky ja olen hyvä neuvottelemaan. Kotona olen sopinut asian vaimon kanssa.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
– Minulla on ollut mahdollisuus olla pelastuspalvelumekanismin työtehtävissä Brysselissä. Olen käynyt useamman kansainvälisen kurssin ja sitä kautta verkostoitunut muun muassa Global Health-kurssin ja parhaillaan viimeistelen maisteritutkintoa Brysselin/ Piemonten yliopiston järjestämältä kansainvälisten kriisien käytännön hallinnasta.

Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU on mielestäni onnistunut kohtuullisesti. Se on suuri ja osittain kankea organisaatio johtuen osittain suuresta joukosta jäsenmaita ja yksimielisyysperiaatteesta päätöksenteossa. Silti EU on saanut näinä vuosikymmeninä isoja kokonaisuuksia eteenpäin muun muassa ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, sosiaalisten oikeuksien, työssä käyvien oikeuksien ja ilmastoasioiden tiimoilta. EU on kasvanut merkittäväksi talousmahdiksi ja sitä kautta suureksi vaikuttajaksi myös muissa asioissa maailmanlaajuisesti. Yhteinen valuutta ja finanssipolitiikka on jättänyt historiaan merkittävät koronvaihtelut. Ihmisten ja tavaran vapaa liikkuvuus on vähentänyt kustannuksia ja tuonut helppoutta moneen asiaan.

Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– EU:lla on monta keskeneräistä projektia, jotka tulisi saattaa loppuun. Yksi on ennallistamisasetus, jossa tarkoitus on parantaa luonnon tilaa ja pysäyttää luontokato. Ennallistamisasetuksesta hyötyvät luonnon lisäksi muun muassa metsä- ja maatalous myrskytuhojen ja tulvien vähentymisenä, pölyttäjien määrän lisääntymisenä ja sisävesien tilan parantumisena. Euroopan komissio laski toimien hyödyiksi noin 10 miljardia euroa. Toisena nostaisin yritysvastuulain, jolla voidaan maailmanlaajuisestikin vaikuttaa siihen, että Suomessa EU:ssa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan, kun yrityksiltä edellytetään samoja periaatteita ympäristönsuojelun, työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien tiimoilta. Ilman kyseessä olevaa lakia yritykset, jotka käyttävät esimerkiksi lapsityövoimaa ja teettävät töitä epäinhimillisissä olosuhteissa saavat suhteetonta kilpailuetua niihin yrityksiin nähden, jotka hoitavat asiansa hyvin.

Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
– Se on tärkeää. Sen vuoksi olen itsekin kiertänyt kampanjoimassa koko Etelä-Suomen alueella Porvoosta Kouvolan ja Jyväskylän kautta Tampereelta Poriin aktiivisen some-toiminnan lisäksi. Jouduin rajaamaan kampanja-aluetta näin, koska olen käynyt samanaikaisesti töissä koko ajan kahta lomaviikkoa lukuun ottamatta. Olen henkilökohtaisesti tavannut satoja ja satoja ihmisiä. Se on ollut oikein mukavaa.

Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
– Keskittyisin oman puolustusteollisuuden vahvistamiseen. Armeijat pitäisin edelleen jokaisen valtion itsensä järjestettävänä. Yhteisiä harjoituksia ja muuta yhteistyötä toki pitää tehdä.

Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– EU löysi yllättävän hyvin yhteisen sävelen Ukrainan avustamisessa ja apua on annettu keskitetystikin. Omasta mielestäni strategia on ollut muutoinkin onnistunut, jolloin apua lisätään pikkuhiljaa, jotta vastapuoli ei ole hermostunut liikaa. Mikäli saman tein olisi lähetetty hävittäjiä ja panssarivaunuja, olisi Venäjä voinut tulkita sen voimakkaammin aggressiona. Suomen ja EU:n pitää pysyä avustavana eikä osallistua itse aktiivisesti sotatoimiin. Taloudellista, humanitaarista ja sotatarvikeavustusta tulee jatkaa.

Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
– Minulla ei ole yhteyksiä muihin puolueisiin.

Millaista ympäristöpolitiikka EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
– Kunnianhimoista. Minusta kiistely siitä, onko ilmastonmuutos todellista vai ei, ei ole mielekästä. Meillä ei ole varaa olla väärässä, mikäli vaihtoehtoa on se, että menetämme elinkelpoisen planeettamme. Ainakin minä haluan omilla lapsillamme olevan vielä elinkelpoinen ympäristö. Tavoite ympäristöpolitiikassa pitää olla korkealla, jotta tuloksia saavutetaan. Mikäli tavoite on asetettua korkealla ja siitä pidetään kiinni, niin tuo se mukanaan innovaatioita yrityksiltä, jotta tavoitteeseen päästään. Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa. Muutoksen pitää olla kestävällä pohjalla niin, ettei kuluteta muita maapallon ekologisia resursseja. Tehokkain keino maapallomme resurssien säästämiseksi on kuitenkin kulutuksen vähentäminen ja siihen tulee pyrkiä aktiivisesti.

Petri Görman

Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen


Sosialidemokraatti Pekka Komu on kokenut päijäthämäläinen poliitikko. Kesäkuun europarlamenttivaaleissa mies on ehdokkana ensimmäistä kertaa.

Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Lähdin ehdolle europarlamenttivaaleihin, sillä haluan nostaa keskusteluun Lahdelle ja koko Päijät-Hämeelle tärkeitä asioita. Monesti on vaikea ymmärtää, miten paljon paikallisiin asioihin voidaan vaikuttaa suoraan EU:n tasolta. Lahti ja Päijät-Häme tarvitsevat oman puolustajansa Euroopan parlamenttiin.

Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Neljäs kausi Lahden kaupunginvaltuustossa ja muun muassa maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävät ovat tehneet minusta hyvän verkostoitujan. Olen käynyt usein näiden tehtävien takia Brysselissä ja oppinut tuntemaan kansainvälistä päätöksentekokulttuuria. Nyt viimeisimpänä Euroopan alueiden komitean tehtävässä Bryssel ja EU:n päätöksenteko sekä käsiteltävät asiat ovat tulleet tutuiksi.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
 Toimin tällä hetkellä Euroopan alueiden komiteassa, joka nimensä mukaisesti tuo kaupunkien ja maakuntien ääntä esille EU:n päätöksenteossa. Ennen tätä tehtävää vaikutin myös Baltic Sea Commissionin ja Union of Baltic Cities -järjestöjen toiminnassa, joissa olen päässyt vaikuttamaan Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen asioihin muiden maiden päätöksentekijöiden kanssa. Lisäksi tietenkin maakuntahallituksen puheenjohtajuus ja maakuntamme asioiden edistäminen vie minut usein Brysseliin tapaamaan meppejä.

Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU on onnistunut olemassaolonsa aikana monissa asioissa. Tärkeimpänä on rauhan säilyttäminen Euroopassa, mikä ei ole itsestäänselvyys, kun sitä peilaa historiaan. Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus ja yhteisvaluutta ovat myös hyviä esimerkkejä. Kuitenkin parannettavaa on vielä runsaasti jäljellä, eikä EU:ta saa ajatella staattisena toimijana. On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen koko EU:ssa. Tämä työ onnistuessaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja Suomeen.

Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– Haluaisin työskennellä parlamentissa erityisesti TKI-investointien ja vihreän siirtymän parissa. Sähköisen liikenteen kehittäminen voisi olla vahvan autoteollisuuden Euroopassa kilpailuetu suhteessa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Meillä on tästä jo positiivisia kokemuksia Lahden seudulla.Turvallisuus on kuitenkin kaikista tärkein teema, johon EU:n tulee panostaa entistä enemmän. Emme halua sotaa Euroopan unioniin. Paras tapa estää se on panostaa uskottavaan puolustukseen. Sinisilmäisyyttä ei saa olla myöskään sisäisessä turvallisuudessa, jossa olemme nähneet ikäviä ylilyöntejä: poliittinen väkivalta on yleistynyt, mikä on erityiseen huolestuttavaa.

Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
-Varmasti siitä on hyötyä, kuten ylipäätään valtakunnallisesta tunnettuudesta. Kuitenkin minun kampanjalleni on tärkeä edistää juuri paikallisia asioita ja siksi kohdistankin vaalityötä erityisesti Päijät-Hämeeseen.

Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
Ehdottomasti. Suomi ei voi tyydyttäytyä vain sotilasliitto Naton jäsenyyteen. EU:hun on saatava oma puolustuskomissaari vahvistamaan EU:n toimintaa myös turvallisuuden saralla. Puolustuskomissaarin tehtävä olisi koordinoida ja kehittää yhteistä puolustusta ja varautumista. Lisäksi puolustushankintoja ja puolustusteollisuutta pitää keskittää vahvemmin EU:n jäsenvaltioihin. Näin vahvistetaan koko EU:n huoltovarmuutta ja pidetään huolta EU:n kriisinkestävyydestä.

Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– EU on onnistunut pääasiallisesti hyvin Ukrainan avustamisessa. Kuitenkin ainoa toivottava tapa, jolla sota voi päättyä on se, että Venäjä vetää joukkonsa pois ja Ukraina voittaa sodan. Valitettavasti tämä on valtavan työn ja panostusten takana, mikä tarkoittaa että EU:n on tuettava merkittävästi Ukrainaa lisää. On toimitettava lisää asetarvikkeita ja autettava Ukrainaa muutenkin rahallisesti. Euroopassa on syytä tiedostaa, että emme voi laskea Ukrainan tukemista vain Yhdysvaltojen varaan.

Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
 – Erilaisissa kokouksissa olen tutustunut sosialidemokraatteihin ympäri Eurooppaa ja monia näistä kontakteista voin kutsua ystävikseni. Ja vaikka en tuntisi parlamenttiryhmän enemmistöä entuudestaan, yhteinen arvopohja solidaarisemman ja oikeudenmukaisemman Euroopan puolelta yhdistää meitä kaikkia eurooppalaisia demareita. Olemmehan sentään maailman suurin poliittinen kansanliike.

Millaista ympäristöpolitiikka EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
 – EU:n on panostettava entistä vahvemmin vihreän siirtymän toteutumiseen. Tulevalla kaudella pitäisi toteuttaa yhteinen EU-rahasto, joka rahoittaa vihreään siirtymään liittyviä innovaatioita koko EU:n alueella. Meidä tulee tavoitella hiilineutraalia EU:ta jo ennen vuotta 2050, joka on tällä hetkellä EU:n tavoite.

Petri Görman

Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti


Perussuomalainen Johanna Ekman on poliitikko, joka on monipuolisesti mukana poliittisessa päätöksenteossa. Kesäkuun europarlamenttivaaleissa nainen on ensimmäistä kertaa ehdokkaana.

Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Haluan olla mukana varmistamassa, että kansallinen etumme on EU:ssa aina etusijalla ja toteutuu. Sen vuoksi annan tähän työhön oman panokseni ja olen rakentamassa taloudellisesti vahvempaa, turvallista ja hyvinvoivaa Suomea sekä vakaata Eurooppaa. Suomi tarvitsee puolustajakseen osaavan, yhteistyökykyisen, myynti- ja kielitaitoisen sekä asioihin paneutuvan verkostoitujan, jotta tarpeemme huomioidaan päätöksenteossa.

Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Olen Päijät-Hämeen edustaja kansainvälisesti merkittävässä yhteistyöjärjestö CPMR:n Itämerikomission hallituksen kokouksissa sekä tämän liikennetyöryhmän varapuheenjohtaja. Itämerikomission vuosittaisessa yleiskokouksessa keskiviikkona 22.5.2024 Kotkassa vahvistettiin Itämerikomission hallituksen jäsenyyteni. CPMR eli olen käynyt tutustumassa europarlamenttiin Strasbourgissa CPMR:n Itämerikomis-sion kokouksen yhteydessä. Puhun sujuvasti suomea, englantia ja ruotsia sekä olen käyttänyt myös saksaa työkielenä. Aiempi työkokemukseni sekä poliittiset luottamustehtäväni antavat hyvät edellytykset vaikuttaa Suomen edun mukaisesti europarlamentaarikkona.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
– Olen Päijät-Hämeen liiton maakuntahallituksen jäsen ja Päijät-Hämeen edustaja kansainvälisessä CPMR:n Itämerikomission hallituksen kokouksissa sekä tämän liikennetyöryhmän varapuheenjohtaja. Aikaisemmin olen työskennellyt myös Ruotsissa ja Sveitsissä. Uskon, että kielitaidostani sekä myynti- ja asiakaspalvelu-kokemuksestani olevan hyötyä verkostoitumisessa ja asioiden eteenpäin viemisessä aktiivisella otteella.

Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU on saanut luotua toimivat sisämarkkinat. Nykyhetkeen liittyen EU on onnistunut REPowerEU-suunnitelman avulla monipuolistamaan energiahuoltoaan muun muassa tekemällä putkikaasun tuonnista muiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. EU haluaa kyseisen suunnitelman toteutuksella lopettaa riippuvuutensa Venäjältä peräisin olevista fossiilisista polttoaineista.

Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti. Turvallisuuteen, omavaraisuuteen, talouteen ja vientiin liittyvät kysymykset ovat mielestäni erityisen tärkeitä tulevalla kaudella. Tarvitsemme myös yhtenäistä rajapolitiikkaa, Suomen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kasvattamista muun muassa maataloudessa, luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja vain hallittua meitä hyödyttävää maahanmuuttoa.  Vientiä tulee edistää ja yhteisvelkapaketteihin tulee suhtautua hyvin kriittisesti. En kannata EU:n verotusoikeuksien lisäämistä. Menestyvä Suomi on myös EU:n etu.

Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
– Menestys rakentuu yhteistyöllä, joten on tärkeää olla aktiivinen myös oman maakunnan ulkopuolella. EU-vaikuttamisessa laajat verkostot edesauttavat viestin kulkua eri sidosryhmien välillä. Meidän tulee myydä ydinviestimme EU:lle ja mikäli jaamme samoja intressejä muiden esimerkiksi Pohjoismaiden kanssa, on meillä yhdessä leveämmät hartiat tuoda tarpeitamme esille.

Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
– Mielestäni EU:n tulee vahvistaa omaa puolustusteollisuuttaan sekä huomioida, että Naton ja EU:n roolit voivat täydentää toisiaan. Kannatan EU:n puolustuskomissaarin salkun perustamista. Puolustuskomissaarin tehtävänä olisi koordinoida yhteistä ase- ja ammustuotantoa sekä asetoimituksia. Lähtökohtaisesti kunkin EU:n jäsenmaan tulee ylläpitää omaa puolustustaan ja kriisitilanteiden osalta kykyä siviiliväestön suojaamiseen. EU:n jäsenmaista 24 kuuluu puolustusliitto Natoon ja vain 3 jäsenmaata ei kuulu. EU:n puolustuksellinen rooli on toissijainen Natoon nähden.

Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– EU on mielestäni onnistut hyvin taloudellisessa ja humanitaarisessa antamisessa.  Muun muassa 4,2 miljoonaa pakolaista Ukrainasta saa tilapäistä suojelua tai on vastaavien järjestelmien piirissä EU:ssa. Jäsenmaiden antaman puolustustarvikkeiden ja muun sotilaallisen avun oikea-aikaisuudessa ja riittävyydessä on ollut ajoittain haasteita. Lisäksi näiden osalta koordinointi olisi voinut toimia paremmin.

Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
– Minulla ei ole ollut heihin suoraan yhteyksiä. Perussuomalaiset kuuluvat Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmään Euroopan Parlamentissa.

Millaista ympäristöpolitiikkaa EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
– EU:n ympäristöpolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Yhteisön tulee jatkaa panostamista tutkimukseen ja innovointiin, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä kierrätykseen. Samoin EU:n tulee jatkaa ilmaston lämpenemisen ja luontokadon torjumisen toimenpiteiden taloudellista tukemista. Nämä lämpenemisen ja luontokadon torjumiseksi tehtävät toimenpiteet tulee saada tehdä läheisyysperiaatteen mukaisesti käyttäen paikallista asiantuntemusta ja osaamista sekä parhaita ja kilpailukykyisimpiä menetelmiä ilman ylisäätelyä ja raskasta byrokratiaa. Suomen paikallisten toimijoiden tulee aktiivisesti tehdä ehdotuksia ja anomuksia, jotta saadaan nykyiset ja tulevat EU:n tarjoamat asiantuntija-avut ja rahoitukset hyödynnettyä sekä integroitua Suomen kansallisten hankkeiden ja suunnitelmien kanssa.

Petri Görman

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen


Sosialidemokraatti Emmi Lintonen on kokenut kantahämäläinen poliitikko. Kesäkuun europarlamenttivaaleissa nainen on ehdokkaana ensimmäistä kertaa.

Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Eurooppa tarvitsee uusia vahvoja päättäjiä, joilla on kokemusta luoda parempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta suomalaisille ja Euroopalle. Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen. Vanha viisaus on, että vaikka ajattelee globaalisti, ei pidä unohtaa paikallista näkökulmaa. EU:ssa on huomioitava jokainen jäsenmaa erityispiirteineen. Suomi saa äänensä kuuluviin, kun tekee tiivistä yhteistyötä päätöksenteossa.

Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Minulla on laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot sekä hyvä kielitaito.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
– Olen Euroopan demarinaisten hallituksen jäsen, joten eurooppalainen päätöksentekokulttuuri on tullut sitä kautta tutuksi. Sen lisäksi olen myös työskennellyt useita vuosia Euroopan alueiden komitean ylläpitämässä nuorten päättäjien verkostossa.

Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU:n tärkein tehtävä on rauhan ylläpito ja yhtenäisyyden rakentaminen. Suomen tulee olla aloitteellinen ja rakentava osapuoli EU:ssa ja hakea yhteisiä ratkaisuja, jotta esimerkiksi kriisitilanteissa voidaan toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Pidän tärkeänä sitä, että Suomi on aktiivisesti mukana vaikuttamassa EU:n tulevaisuuteen ja rakentamassa entistä vahvempaa Eurooppaa.

Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– Haluan edistää tasa-arvoa kaikilla elämänalueilla. Tasa-arvon toteutuminen on olennainen osa ihmisarvoa ja liittyy erottamattomasti sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen. Naisilla ja tytöillä on oltava kehoonsa itsemääräämisoikeus. Rakastan suomalaista luontoa. On tärkeää suojella yhteistä aarrettamme tuleville sukupolville. EU:n pitää olla edelläkävijä, jotta ilmastokriisi saadaan torjuttua. Rakastan myös eurooppalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä, jotka vauhdittavat luovuutta ja innovaatioita.

Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
– Laaja tunnettavuus on tärkeää kaikille poliitikoille.

Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
– Puolustus kuuluu tällä hetkellä jäsenmaiden toimivaltaan, mutta EU:ssa on viime vuosina tehostettu monin tavoin puolustusyhteistyötä. Puolustukseltaan vahvempi EU turvaa jäsenmaiden ja kansalaisten turvallisuutta. Suomi liittyi EU:n jäseneksi aikanaan talouden ja puolustusyhteistyön takia. Olisi tärkeää perustaa puolustuskomissaarin tehtävä ja vahvistaa yhteistä puolustusstrategiaa.

Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– Ukrainaa tulee tukea niin kauan kuin on tarve. Ukraina sotii koko Euroopan puolesta. EU:ssa yhteinen haaste on tehostaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi ei ole idän ja lännen välissä vaan me olemme länsimaa.

Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
– Koska olen Euroopan demarinaisten hallituksen jäsen, on minulla erinomaiset, kansainväliset yhteydet veljespuolueisiin Euroopassa.

Millaista ympäristöpolitiikka EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
– Nyt ovat viimeiset hetket toimia, jotta lapsillamme ja heidän lapsillaan on vielä maapallo, jolla elää. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemien toimivuus ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä. Luonnon ja ihmisten hyvinvointia voidaan turvata ja maapallon keskilämpötilan nousua rajoittaa 1,5 asteeseen, kun koko maailma on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tavoite perustuu Pariisin ilmastosopimukseen ja EU:n omaan ilmastolakiin. Hiilineutraalisuuteen olisi mahdollista pyrkiä jo vuoteen 2045 mennessä.

Petri Görman

Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet

kuva: Roinaralli vierailee Etelä-Lahden alueella 14.5.


– Kotitaloudet siivoavat usein ennen kesää ja silloin nurkista poistetaan erilaisia jätteitä. Roinaralli on suunnattu etenkin autottomille asukkaille ja senioreille, jotka eivät itse pääse tuomaan jätteitä lajitteluasemalle Kujalaan, palveluesihenkilö Mika Kantele kertoo.

Tämän vuoden Roinaralli alkaa Etelä-Lahden alueella 14.5. ja se vierailee Salpakierto Oy:n organisoimana 73 eri pisteessä kuukauden aikana.
– Keräyspisteellä asiointiin on varattava aikaa, koska asiakkaita palvellaan siellä työturvallisuusasioiden vuoksi vain yksi kerrallaan.

Jätteitä ei saa tuoda keräyspisteelle ennen kuin siellä on kuljetuksista vastuussa oleva työntekijä paikalla.
– Jäteautot eivät poistu keräyspisteellä ennen kuin kaikkia asiakkaita on palveltu.

Roinarallin yhteydessä asiakkailta ei peritä kierrätysmaksuja.
– Keräysautot ottavat vastaan kaikki kotitalouksien pienet erät vaarallisia jätteitä, erikokoisia metallijätteitä ja kodin sähkölaitteita. Jätemäärät eivät saa painaa yli 50 kg tai nestemäiset jätteet eivät saa olla yli 50 litraa tilavuudeltaan.

Kierrätys toimii tehokkaasti Päijät-Hämeessä

– Tämä on yksi meidän palvelumuotomme päijäthämäläisille asiakkaillemme ja se täydentää meidän kattavaa palveluverkkoa.

Vaaralliset jätteet tulisi palauttaa aina alkuperäisissä pakkauksissa kierrätyspisteelle.
– Lakat, liimat, liuottimet, jarrunesteet, jäähdytinnesteet, maalit ja puunsuojaöljyt, torjunta-aineet ja erilaiset puhdistusaineet kuuluvat tähän kategoriaan. Myös akut, energiansäästölamput, loisteputket ja paristot kuuluvat tähän joukkoon.

Metallinkeräysauto ottaa vastaan muun muassa kaasu- ja hiiligrillit, kattopellit, kattilat, maalipurkit, moottorit, pakoputket, pannut, polkupyörät ja vanteet tikkaat, pakoputket, polkupyörät ja vanteet.
– Yli puoli kiloa painavia litiumakkuja, lääkejätteitä ja kestopuujätettä ei oteta keräyspisteellä vastaan.

Sähkölaitteita keräämme myös kattavasti kierrätykseen.
– Otamme nyt vastaan esimerkiksi hellat, kahvinkeittimet, kylmälaitteet, televisiot, tietokoneet, peruskoneet ja valaisimet.
Roinarallin yhteydessä ei kerätä ilotulitteita, kaasupulloja, patruunoita tai muita räjähtäviä aineita.

Petri Görman


ROINARALLI ETELÄ-LAHDESSA TIISTAINA 14.5.
16.15 – 16.45 Jokimaa, Jokimaankatu 6, raviradan p-alue
17.00 – 17.30 Patomäki, Puotikatu 7, Patoseudun toimintakeskus
17.45 – 18.15 Renkomäki, Orimattilankatu 103, monitoimitalo
18.45 – 19.15 Saksala, Saksalankatu 28, AL-autopalvelukeskus
19.30 – 20.00 Laune, Ajokatu 53, City-Marketin p-alue


 

AJANKOHTAISTA -arkisto

huhtikuu 2026

maaliskuu 2026

helmikuu 2026

tammikuu 2026

joulukuu 2025

marraskuu 2025

lokakuu 2025

syyskuu 2025

elokuu 2025

kesäkuu 2025

toukokuu 2025

huhtikuu 2025

maaliskuu 2025

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011