Maailmassa numero 904. Kuka hän on ja mistä?
Hän on patoniittyläinen Risto Laurila, joka on aktiivisesti osallistunut pitkänmatkanhiihtoihin ja tämän arvostetun numeron hän on saavuttanut osallistumisestaan aktiivisesti pitkien matkojen hiihtoihin. 66-vuotiaan Laurilan harrastuksen piiriin on täydennystä luvassa reilun viikon kuluttua, kun hän matkaa Japanin Sapporoon, jossa hiihdetään Worldloppetin osakilpailu.

-En minä ole missään nimessä lähdössä kisailemaan, vaan tämä on puhtaasti harrastus. Olen ollut mukana näissä pitkänmatkan hiihdoissa vuodesta 1987 lähtien ja takana on 30 Finlandia-hiihtoa. Yhteensä olen käynyt Worldloppetiin kuuluvista 15 hiihdosta nautinnollisesti läpi 14, joten nyt on vihdoin Sapporon vuoro, sanoi Risto Laurila.

Finlandia-hiihdon kautta hän on harrastanut lajia todella aktiivisesti, mutta väliin on mahtunut myös ns. synkkiä jaksoja.
– Olen ollut perinteisen hiihdon kannalla, mutta hieman tappelua tuli siitä, että luistelutyyli tuli mukaan. Siinä tuli Finlandian suhteen muutama välivuosi, mutta innostuin uudelleen, Laurila kertoi.
Risto Laurila on tosi kova kuntourheilija, joka painottaa sitä, että hän harrastuksiensa vuoksi pitää terveyttään yllä.
Talvisin hän hiihtää ja kesä sujuu pyöräilyn ja soudun merkeissä.

Valkealasta aikanaan hiihtokipinän löytänyt Laurila kertoi lapsuusaikanaan hiihtäneen koulumatkat talviaikaan.
– Kilpailu-uraakin yritin Valkealan Roimassa eli nykyisessä Kajossa. Olen tyytyväinen hiihtoharrastuksestani, jonka aikanaan sain. Nykyisin hiihtokilometrejä minulle tulee noin 2000 vuodessa. Aikaahan tässä on, hän huokaisee.
– En ota tosissani, vaan ole todennut, että hitaasti kiirehditään, koska en tiedä milloin tässä kupsahtaa, Laurila ironisoi.

Risto Laurila ehtii harrastaa Patoniityn alueella myös sauvalenkkeilyä.
– Perjantaisin on ohjelmassa tunnin lenkki, jonka jälkeen vielä 15 minuutin venytykset, jotka ohjaa Eija Remes. Meillä on koossa noin kymmenen henkilön aktiiviporukka, mutta lisää porukkaa olisi kiva saada.

Laurila korostaa, että Lahden kaupunki on hoitanut reitit hyvin. Hän hiihtää yleensä Patomäestä Venetsian kautta Nikkilään, josta reissu jatkuu Liipolan ja Saksalan kautta Kerille. Pienten ylimääräisten lenkkien kautta matkaa kertyy noin 30 kilometriä.
Moottoritien alikulut voisi hoitaa hiihtäjille ystävällisemmällä tavalla, Risto Laurila huomauttaa.

Harri Hulkko

On syytä juhlaan. Patomäen seurakuntakodin päiväkerhot ovat toimineet kolmekymmentä vuotta! Perhekerho viettää myös juhlapäivää torstaina 17. päivä helmikuuta luokkakokouksen merkeissä. Lapset ovat kerhoissa vaihtuneet ja vanhemmat myös. Ensimmäisten vuosien kerholaisista on tullut äitejä ja isiä. Muutamat lapset touhuavat kerhoissa jo toisessa polvessa, kertoo hymyilevä lastenohjaaja Tarja Kallio.

Lapset touhuavat leikkitiloissa. Seurakuntakotia on välillä kunnostettu, mutta perusidealtaan se on sama kuin 1980. Elintarvikekauppa lopetti toimintansa ja seurakunta vuokrasi niistä tilat, jotka tulivat todella tarpeeseen Launeen kirkon tiloissa toimineet seurakunnan lasten kerhot muuttivat lähemmäksi parinkymmenen vuoden aikana rakentuneen patoniittyläisten ja patomäkeläisten koteja. Kerhojen aloittaessa toiminnan Patoseudun uuden seurakuntakodin tiloissa, oli lapsia kerhoissa viikoittain lähes kahdeksankymmentä. Nykyisin heitä on kaksikymmentäviisi, kuvaa Tarja Kallio runsaan kolmenkymmenen vuoden muutosta.

Uusien lapsiperheitten muutto Patoseudulle on suhteellisen hidasta. Jokimaan, Vartiojokilaakson ja Metsä-Hennalan asuinalueet ovat uusia alueita lapsiperheineen. Päiväkerhoikäisistä lapsista monet ovat päiväkodeissa koko päivähoidossa vanhempien ollessa työssä. Tämä on suurin syy kerholaisten määrän vähenemiseen. Perhekerho kokoontuu edelleen torstaisin, lapset täyttävät tilan maanantaista keskiviikkoon, aamu- ja iltapäiväryhminä.

Kuvateksti:Marja-Liisa Niuranen

Meidän suomalaisten alkuvuoteen kuuluu aina se liki ”pakollinen” uuden vuoden lupaus sisältäen elämäntapamuutoksen tai laihduttamisen. Liikuntakeskus @letic tarjoaa helpotusta tähän tuskaan, sillä keskuksessa alkavat helmikuussa ainoana Lahdessa Modifast- painonhallintaryhmät.

Mitä Modifast on?

Painonhallintaryhmän perusta on henkilökohtaisesti räätälöity ravinto-ohjelma, jonka tueksi nautitaan täysipainosta ja tutkitusti ravinnerikasta modifast -ateriankorviketta.
– Modifast-tuotesarjaan kuuluu tuotteita, joilla pystyy korvaamaan päivän ateriat terveellisellä ja täyttävällä vaihtoehdolla. Modifast tuotteet ovat hyvänmakuisia ja tehokkaita ravinnon lähteitä.
Tuotesarjaan kuuluu maistuvia juomia, patukoita sekä keittoja, jotka sisältävät kaikki päivittäin
tarvittavat ravintoaineet, mutta niissä on vain vähän kaloreita.
– Modifastia voi käyttää joko ainoana ravinnonlähteenä laihduttaessasi tai tavallisen ruoan ohessa tukemassa painonhallintaa. Korvikeaterioiden avulla opitaan pikkuhiljaa syömään oikein, jonka jälkeen voidaan korvikkeiden syönti lopettaa kertoo Modifast-ryhmien vetäjä personal trainer Maria Tuovinen.
– Ideana on, että keräämme kaksi kymmenen hengen ryhmää. Jokaiselle ryhmän jäsenelle tehdään henkilökohtainen alkukartoitus sisältäen mm. haastattelun ja tavoiteasettelun. Lisäksi tehdään kehonkoostumismittaus, jonka suorittaa Easyway Finland Inbody-mittauksena. Mittauksella saadaan selville mitä keho pitää sisällään mm. sisäelimien ympärillä olevan rasvan määrän.
Ryhmällä on viikossa pari tapaamista sekä punnitukset joka kolmas viikko kertoo alkutaipaleesta Tuovinen.

 

Jokaisella ryhmän jäsenellä on oma tavoite ja omat ruoat, mutta ryhmän tuki on toki tärkeätä tavoitteen saavuttamisessa. Kyseessä ei siis ole mikään painonpudotuskilpailu muistuttaa @leticin osaomistaja Milla Saari.
Mistään muutaman viikon jutusta ei ole kyse, sillä painonhallintaryhmään sitoudutaan vähintään puoleksi vuodeksi tai vuodeksi. Senkin jälkeen seurantaa vielä jatketaan, joten ketään ei jätetä oman onnensa nojaan.
– Ensimmäisenä tavoitteena Modifast- painonhallintaryhmissä on oikeat ravintotottumukset ja toisena tavoitteena on aloittaa jatkuva liikuntaharrastus. Hyvää liikuntaa on sellainen joka ei kuormita liikaa niveliä. Esim. uinti, kuntopyörä tai muu aerobinen liikunta sopii hyvin painonsa kanssa kamppailevalle linjaa Tuovinen.
Paikkoja painonhallintaryhmiin on tarjolla vain 20, joten ilmoittaudu mukaan jo tänään, kuitenkin viimeistään 12.2. mennessä.

Seniorijumppa

Tammikuun alusta on @leticillä pyörinyt myös + 65 -seniorijumppa.
Ikäihmisille räätälöity jumppa on kaksi kertaa viikossa ja mukaan kuulemma mahtuu vielä.
Jumppa suoritetaan pääosin ohjattuna circuit kiertoharjoitteluna, jossa kuntoilijat kiertävät eri laitteissa ohjaajan kanssa. Myös pyörätuolipotilaat on salilla otettu huomioon, sillä joka paikkaan pääsee pyörätuolilla ja pyörätuolilla kulkeville on myös omia laitteita.
Jälkilämmöt voi ottaa tavallisen saunan lisäksi vaikkapa infrapunasaunassa, jossa saunan hyvät vaikutukset kehoon saadaan ilman kovia löylyjä.

-Petri Salomaa-

Keijutiellä perhekirppis Lanttilan tiloissa alivuokralaisena toimiva Etelä-Suomen löytötavaratoimisto aloitti toimintansa viime marraskuussa. Yrittäjä Jouni Silvonen kertoo että toiminta on lähtenyt hienosti käyntiin ja pikkuhiljaa toiminta on tullut tutuksi myös siis meille etelälahtelaisille. Yhteistyökumppaneita on tällä hetkellä noin 30, joista pääosa on lahtelaisia ravintoloita. Yhteistyökumppaneita tulee päivittäin lisää.
– Ravintoloita helpottaa, kun löytötavaratoimintaa ei tarvitse hoitaa ravintolan omilla resursseilla, nythän päivittäin ihmiset hakevat kadonneita tavaroitaan eteispalveluista. Lisäksi isot yleisötapahtumat, vaikkapa rockfestivaalit voisivat olla meille hyvä yhteistyökumppani jatkossa Silvonen linjaa.

Mistä sitten on kyse?

– Kyseessä on luvanvarainen toiminta ja luvan toimintaan antaa lääninhallitus. Lääninhallitus myös valvoo, että löytötavaratoimistot noudattavatlainsäädäntöä. Yksityisen löytötavaratoimiston toiminta perustuu löytötavaralain 2 luvun 5§:ssä määriteltyjen laitoslöytöjen hoitamiseenyhteistyöyritysten ja – yhteisöjen puolesta. Laitoslöydöllä tarkoitetaan tavaraa joka löydetään julkisesta liikennevälineestä, liikehuoneistosta,  teatterista, ravintoloista, hotelleista jne. Kadulta löydetty tavara ei ole laitoslöytö ja se on aina vietävä poliisin löytötavaratoimistoon linjaa Silvonen.
– Toimimme tällä hetkelläkin yhteistyössä poliisin kanssa (viittaus; Poliisin 2020 kehittämistarpeet; löytötavaralain uudistaminen jossa yksityisetlöytötavaratoimistot hoitavat lain uudistuksen jälkeen löytötavaratoiminnan). Näillä näkymillä lakiuudistus menee valmisteluun ja astuu voimaan seuraavalla hallitus/eduskunta kaudella, mutta tiettävästi poliisi on pikkuhiljaa luopumassa perinteisestä löytötavaratoiminnasta, jolloin heille jäisivät hoidettavaksi ainoastaan kadonneet asiakirjat (esim. ajokortit, henkilötodistukset) ja rikoksiin viittaavat löydökset. Jos meille näitätuodaan, toimitamme ne eteenpäin poliisille jatkaa Silvonen

Palvelu on maksuton yrityksille, sillä varsinainen tuotto löytötavarayritykselle tulee pääosin noudetuista löydöksistä. Provisio on laissa määritetty 5% löydöksen käyvästä arvosta. Kaikki löydökset rekisteröidään reaaliaikaisesti yrityksen päätteelle ja kadonneita tavaroitaan voi kysellä tiskiltä tuntomerkkejä vastaan. Jos kadonneen tavaran ( esim. puhelin) omistaja pystytään selvittämään, ilmoitetaan hänelle asiasta henkilökohtaisesti. Löytötavaratoimisto säilyttää tavaroita 3 kuukautta, jonka jälkeen ne muuttuvat toimiston omaisuudeksi. Sen jälkeen hakemattomat tavarat laitetaan myyntiin toimiston tiloihin.

– toimistomme on auki viikon jokaisena päivänä Lanttilan aukioloaikojen mukaisesti mainostaa vielä Silvonen joustavia aukioloaikojaan.
Lisätietoja löytyy netistä osoitteesta www.eslt.fi

– Petri Salomaa-

Uusi Lahti Cup ja Pelikaanin räpellys

Viime viikonlopun Uusi Lahti Cup esitteli meille lahtelaisille futisjännäreille yllättävän vähän uusiutuneen FC Lahden sekä tietenkin miesten sarjaan paluun tehneen legendaarisen Kuusysin.
FC Lahden peli vaikutti vuodenaikaan nähden jopa kohtuu hyvältä. Palloa liikuteltiin nopeasti maata pitkin ja vauhtia riitti tai ainakin Kups matsissa riitti. Jos tämä on valmentaja Kautosen näköistä peliä, niin minä kyllä tykkään. Häviöstä huolimatta ihan OK peli koko joukkueelta. Itselle pistivät positiivisesti silmään Mikko Hauhia ja Jussi Länsitalo, joilla vauhtia piisasi molemmissa peleissä ja he suorastaan janosivat palloja itselleen. Lahdella näyttää asiat olevan nyt hyvällä mallilla, ainakin joukkue on nyt jo valmiimpi kuin viime vuoden turnauksessa. Nimien perusteella ainoastaan ykkösen voitto kelpaa, mutta eihän näitä ennenkään paperilla ole ratkaistu…

Itse turnauksessa Kuopiolaiset näyttivät tämän hetkisen tasonsa mätkimällä kaikkia muitakin joukkueita tylysti nenään, joten Lahdenkin häviö asettui viikonlopun jälkeen oikeisiin mittasuhteisiin. Ns. hegemonia-ottelu Kuusysiä vastaan sen sijaan olikin jo astetta surkeampaa peliä, johtuen osaksi siitä, että puolet FC Lahden avauksen kundeista olivat joko vaihdossa tai kotona ja toisekseen Kuusysin taso vain oikeasti on vähintään sen yhden sarjaportaan alempana. Kyykkä sai tällä viikolla ihan oikean vahvistuksenkin, nimittäin Tuomas Kuparinen liittyi joukkueeseen. Olisi varmasti kelvannut myös Lahden ykkösjoukkueellekin.
Toivottavasti FC Lahti ja Kuusysi tekevät jatkossa tiivistä yhteistyötä pelaajien suhteen, sillä Kuhnureissa on muutamia erittäin lupaavia junnuja ( mm. Laitinen, Rantanen, Hertsi, Heikari, Köse) joille penkillä istumisen sijasta olisi hyvä saada miesten pelejä edes kakkosessa ja Kyykälle kyseiset kaverit olisivat varmasti tervetulleita vahvistuksia.

Parissa viikossa on paljon tapahtunut myös Pelicansin leirissä. Nyt on jo selvää, että tänä vuonna taistellaan vain ja ainoastaan karsinnan välttämisestä. Itseasiassa olen itse jo jollain pervessillä tavalla innostunut ajatuksesta karsintamatseista esim. Kouvolaa vastaan. Karsinnoissahan voi käydä mitä vain, mutta luotan kyllä, että lahtelainen kiekko jatkaa liigassa,vaikka karsintoihin asti jouduttaisiinkin. Pasi Räsänen ei jatka valmentajana ja liki varmat huhut tietävät ensi vuoden valmentajan olevan Kari Jalonen. Jos tuo toteutuu, niin ainakin meikäläinen nostaa peukun ylös, sillä Jalonen pystyy palauttamaan Pelicansin tekemiseen sen uskottavuuden, joka Mika Toivolan kausilla menetettiin.
Pelicans-toimistolla on viime päivinä paiskittu hommia kaksin käsin, sillä pelaajarintamalla luovuttiin siirtorajalla Dickensonista, H. Blomqvistista, Heinosta ja Lopista.

Heinosta ei olisi millään halunnut luopua, mutta kun mies oli kuitenkin kauden jälkeen lähdössä Jokereihin, niin nyt oli mahdollisuus myös Pelicansin netota kaupasta jotain. Loppi ei täällä onnistunut odotetusti, joten siirto HPK:oon oli odotettu ja kannattajien mielestä myös toivottu.
Tilalle saatiin takaisin kotiin palaava Huli-Vili Sopanen Jypistä ja Jarkko Immonen Bluesista. Immonen ehti jo ensimmäisessä pelissään näyttämään, että kaukalossa mies tekee duunia enemmän kuin kymmenen Matias Loppia, tuloksena kaksi maalia. Plussana näissä pelaajavaihdoissa oli se, että kyseiset pelaajat olivat jo valmiiksi ensi kauden suunnitelmissa, nyt vain siirto aikaistui. Lisäksi maalivahtiosastoa vahvistettiin D Teamin Jarno Laitisella, josta Nurminen koulinnee seuraavan huippuvahdin, kun Hovinen vuoden päästä lähtee taalajäille.
Iso käsi täytyy antaa lahtelaisille kiekkojännäreille, jotka ovat kiitettävästi jaksaneet käydä hallissa, vaikkeivat tulokset kovin mairittelevia ole olleetkaan. Hallihan olisi jatkuvasti loppuunmyyty, jos joukkue olisi mukana kärkikahinoissa…

-Pete Salomaa-