Kuva: – Verorahamme kelpaavat kuitenkin yhteiseen kassaan, vaikka meitä ei kaupunkilaisina ehkä pidetäkään, Jokimaan omakotiyhdistyksen Kati Teppinen, Arja-Leena Lammi, Timo Lammi ja Kaisu Halinen sanovat.

Jokimaan omakotiyhdistys toteutti kahtena peräkkäisenä lauantaina kevätretken Mastolaan Radiomäelle, mennään bussilla -teemalla. Tällä hetkellä Jokimaan sekä Tuomenojan alueen linja-autoyhteydet ovat olemattomat. Lahden kaupunki on muuttanut viimeisten joukkoliikenneuudistusten yhteydessä reittejä sillä tavalla, että esimerkiksi Jokimaan alueelta vain koululaiset pääsevät julkisen liikenteen vuoroilla opiskelemaan aamulla ja iltapäivisin. Moni perhe on joutunut ostamaan kakkosauton sen vuoksi ja senioriväestö joutuu turvautumaan kauppa-asioissa naapuriapuun

– Lahti haluaa olla vihreä ympäristökaupunki, mutta teot eivät ole kuitenkaan sillä tasolla, että se voisi olla uskottavasti ympäristökaupunki, Kaisu Halinen sanoo.

Halinen muutti Uomakadulle vuonna 1982 ja nyt eläkkeellä oleva nainen kertoo päässeensä jopa Hollolaan töihin linja-autolla vielä 1980 -luvun lopulla.
– Nyt täältä ei pääse linja-autolla yhtään mihinkään.

Halisen perheessä on myös sen vuoksi kaksi autoa.
– Eläkeläisenä olen ajatellut käyttää julkisen liikenteen palveluja aktiivisesti, mutta kun vuoroliikennettä ei oikein ole.

Tämän vuosituhannen alusta lähtien Jokimaalle ja Metsä-Hennalaan suunnatun joukkoliikenteen vuorovälit ovat harventuneet jokaisen runkolinjan uudistustyön yhteydessä.
– Täältä ei voi lähteä linja-autolla teatteriin, eikä muihin iltarientoihin kuin taksilla.

Jokimaalaisten toiveissa olisi, että veronmaksukykyisen asuinalueen ihmiset saisivat tulevassa linja-autoliikenteen runkouudistuksessa edes hieman arempia palveluja.
– Ei tänne kannata isoilla linja-autoilla hurutella! Olisi hyvä, jos täällä liikennöisi esimerkiksi palvelubussi, jolla seniorit pääsisivät kaupungille tai Launeelle asioimaan.

– Miksi meiltä ei koskaan kysytä näin isoissa asioissa mielipidettä? Suunnittelutyökin olisi oikeudenmukaisempaa ja helpompaa silloin.

– Meiltä ei saa viedä viimeisiä linja-autovuoroja!

Työmatkaliikenne on hankalaa

– Vielä 10 vuotta sitten pääsin Mukkulaan töihin kuudeksi, mutta linja-autovuorot ovat harventuneet niin paljon, että enää se ei ole mahdollista, Jokimaalla asuva Kati Teppinen toteaa.

Työmatkaliikennettä ei ole Teppisen mukaan huomioitu joukkoliikennesuunnittelussa.
– Sen vuoksi meidän perheeseen on hankittu kaksi autoa.

Teppinen on ollut uskollinen joukkoliikenteen kuluttaja, mutta ei usko enää palaavan aktiivikäyttäjäksi.
– Täällä on paljon eläkeläisiä ja he haluavat myös olla osallisia sekä osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan. He haluavat itsenäisesti päästä asioimaan sairaalaan, terveyskeskukseen ja eri virastoihin. He eivät nyt voi saavuttaa näitä palveluja, koska yhdysliikennettä ei ole.

Ympyrälinja Jokimaalta matkakeskuksen kautta Launeelle olisi Teppisen ehdotus Lahden kaupungin joukkoliikennesuunnittelijalle ratkaisuksi Etelä-Lahden yhteyksien parantamiseksi.
– Se auttaisi senioreita ja myös toisi hyvän lisän työmatkaliikenteeseen. Samalla Jokimaan ja Metsä-Hennalaan yhteydet paranisivat.

Petri Görman

Kuva: Arja-Leena Lammi ja Markus Partanen kertovat, että kehätien rakentaminen huolestuttaa myös Jokimaalla

ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.

Jokimaan omakotiyhdistyksen sihteeriä Arja-Leena Lammia houkutteli ystävän naapurissa ollut omakotitontti vuosikausia. Yhtenä sunnuntaiaamuna hieman yli 10 vuotta sitten hän vieraili jälleen kerran lapsuudenystävällään. Illalla lapsuudenystävän mies soitti, että sinun unelmatontti on nyt myynnissä. Tartuin hetkeen ja soitin heti tontin omistajalle. Seuraavana päivänä ostin tontin. Omakotitalon rakentamistyöt alkoivat vuonna 2007 ja kolme vuotta myöhemmin se oli valmis. Omakotiyhdistyksen sihteeri on ollut erittäin tyytyväinen ensimmäiseen vuosikymmeneen Jokimaalla. Lammi ei aio muuttaa sieltä koskaan pois.

1. Miten omakotiyhdistyksenne toiminta on muuttunut vuosien varrella?
Jokimaan omakotiyhdistyksellä on takanaan yli 50 vuotinen historia, joten toiminta ja perheiden tarpeet ovat vuosien saatossa muuttuneet huomattavasti. Ennen on tehty asioita enemmän yhdessä perhekunnittain. Tänä päivänä tuskin tunnemme kaikkia alueemme asukkaita. Yhdistyksenä pyrimme kuitenkin tapaamaan toisiamme, olemaan yhteyksissä asukkaiden kanssa mahdollisuuksiemme mukaan. Nykypäivän kiireinen elämänrytmi verottaa ihmisten kiinnostusta yhdistystoimintaa kohtaan. Sähköiset palvelut vie tietoa koteihin, joten haastetta riittää saada asukkaat innostumaan yhteisistä asioista. Onneksi kevät- ja syyskokoukset ovat kiinnostaneet alueen asukkaita. Siellä vaihdetaan kuulumiset ja tutustutaan toisiimme.

2. Millaista omakotiyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
Hallituksen jäsenten aika menee alueen asioiden hoitamiseen ja erilaisiin selvityksiin kaupungin virkamiesten kanssa. Jokimaan alueella tapahtuu koko ajan paljon muutoksia muun muassa kehätien rakentaminen. Rälssin virkistysalueen jatkotilanne ja lisääntynyt raskasliikenne tuovat haasteita esimerkiksi omakotiyhdistyksen toimintaan. Emme ehdi pienellä porukalla suunnitella virkistysretkiä, kun aikamme menee seuratessa kaupungin päättäjien suunnitelmia. Haluamme pitää asuinaluettamme haluttuna sekä turvallisena, asuinympäristönä.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
Jäsenmaksua maksavia perhekuntia on vähän alle sata taloutta ja muutama yritys alueelta. Lisää jäseniä perhekunnista ja yrityksistä kaipaamme mukaan yhdistyksen toimintaan.

4. Miksi omakotiyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
Tutustumme toisiimme naapureina ja jokainen tuo uutta näkemystä sekä ideaa alueemme että elinympäristömme kehittämiseksi. Yhdessä meillä on myös suurempi vaikutusmahdollisuus päättäjiin ja virkamiehiin päin. Yhdessä ja suuremmalla porukalla toteutuisi jopa ne yhteiset retkisuunnitelmat.

5. Huolettaako omakotiyhdistyksen jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia.
Meidän alueen asukkaita on huolettanut jo vuosia kehätien vireillä olleet rakennussuunnitelmat. Parhaillaan tämä projekti jo käynnistyy täällä Ala-Okeroisisten suunnalla. Lisääntynyt raskasliikenne Ala-Okeroisten tiellä ja ruuhka-ajan ruuhkat alueella myös pohdituttavat meitä. Autoilijat käyttävät ruuhka-aikoina suruttomasti hyväkseen sivukatujen oikaisureittejä ja ajavat ylinopeuksia. Samalla he aiheuttavat näin turvallisuusriskejä alueen asukkaille. Kyläkunnantie molemmin puolin vanhaa Lahdentietä on kärsinyt lisääntyneestä liikenteestä, läpiajosta ja raskaan liikenteen pitkäaikaispysäköinneistä. Rälssin virkistysalueen kohtalo ja ympäristöasiat eivät toimi Lahden alueella Jokimaan asukkaiden pitkään odottama Rälssin -virkistysalue on edelleen kaatopaikkana. Rälssin alueella majailevien liito-oravien ja lintujen pesimispaikoista lakikin sanoo pykälänsä, mutta niitä ei Lahti noudata.

6. Millainen asuinalue Teillä on?
Täällä asuu pitkäaikaisia asukkaita, jotka ovat perustaneet tänne kotinsa jo ennen yritysten tultua alueelle. Jokimaalla asukkaat ovat tottuneet yhteiselämään yritysten kanssa, mutta nykyinen kehitysvauhti vaatii pelinsääntöjä viihtyvyyden ylläpitämiseksi kaikilta osapuolilta. Tämä on mukava alue kokonaisuudessaan kaupungin läheisyydessä. Rälssin virkistysalue tuo aikanaan hienon luontoalueen asukkaiden ja kaikkien Lahtelaisten käyttöön. Ravikeskus on Jokimaan maamerkki ja yhdistyksemme tärkeä yhteistyökumppani.

7. Onko asuinalueella tapahtunut joko sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
Alueen omakotiasukkaat ovat sopivassa suhteessa eri-ikäisiä työssä käyviä ja eläkeläisiä ihmisiä. Yhteiselo toimii hyvin asukkaiden kesken.

8. Missä omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
Jokimaan ravikeskuksessa pidämme kevät- ja syyskokouksemme. Alueeltamme puuttuu omat kokoontumistilat, joten heitämme haasteen alueemme yrityksiin olisiko heillä ylimääräistä tilaa meidän kokoontumispaikaksi?

9. Mitä haluaisitte parantaa alueenne palveluissa?
Julkinen liikenne kulkemaan niin, että kaupungissa ja palveluissa (Hennala, Laune) käynti onnistuu kaikilta ikäryhmiltä. Kirjastoauton kulkeminen jatkossakin varmistettava alueelle ja yhteistyötä lisää päättäjien suuntaan sekä muihin vastaaviin yhdistyksiin päin.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
Toukokuussa, päivämäärä on vielä avoinna.

Tuomenojalla asuu mukavaa porukkaa

Jokimaan omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Partanen muutti Jokimaalle vuonna 2007. Varapuheenjohtaja näki lehdestä valkoisen rapatun talon myynti-ilmoituksen sunnuntaina ja seuraavan viikon torstaina oli kaupat sovittu.
– Täältä löytyy kyllä puskaa ja pöpelikköä lasten leikkeihin, mutta olisi mukava saada heille myös pieni leikkikenttä tänne, Partanen toivoo.

Jokimaa on rauhallinen ja turvallinen asuinalue varsinkin lapsiperheille, mutta lisääntynyt raskasliikenne huolettaa vanhempia.
– Yritysalueella käsitellään paljon jätteitä ja se lisää liikennemääriä alueella. Nämä toiminnot on tuotu liian lähelle omakotialuetta.

Partanen toivoo, että tulevaisuudessa Jokimaalle suuntautuva julkinen liikenne olisi säännöllisempää.
– Toivottavasti saisimme tänne Jokimaalle yhden runkolinja. Palvelulinjalla lapset toki pääsevät aamulla kouluun ja iltapäivällä takaisin, mutta ikääntyvä senioriväestö ei pääse edes ostoksille Hennalaan ilman autoa. Täytynee olla aktiivinen näiden linja-autovuorojen kanssa kaikkiin yhteistyötahoihin ennen kuin uusista reiteistä päätetään.

Varapuheenjohtaja on tyytyväinen siitä, että alueella ei ole läpiajoliikennettä.
– Taistelimme neljän vuoden ajan kaupungin ELY –keskuksen kanssa turvallisista bussipysäkeistä. Nyt Vanhan Helsingintien varressa on bussipysäkkien kohdilla levennykset ja siellä on hieman turvallisempaa.
– Jokin tässä alueessa viehätti heti. En ole edes harkinnut muuttoa mihinkään muualle täältä. Ehkä muutaman kerran joskus maaliskuussa tai elokuussa, kun lumityöt ja ruohonleikkaaminen on ahdistanut.

Petri Görman