Eveliina Aaltosesta tuli kaupunginvaltuutettu ensiyrittämällä.
Etelälahtelainen Eveliina Aaltonen pääsi ensimmäisellä yrittämällä kaupunginvaltuustoon. Vihreiden listalta valtuustopaikan sai kuusi naista ja yksi mies. Kuntavaalien myötä vihreät on kolmanneksi suurin puolue Lahdessa.
– Äänimäärä eli 279 ääntä oli iso yllätys. En ehtinyt töiden ohella kunnolla mukaan vaalityöhön, niin tuollainen äänisaalis on mahtavan paljon.
Vielä viime kesänä Aaltonen empi ehdokkuuttaan, mutta suostui kuitenkin ehdokkaaksi, koska oma vihreä ehdokas ei ollut koskaan menestynyt kuntavaaleissa.
– Yksi tarkoitus oli kerätä puolueelle ääniä, mutta läpimeno oli kyllä yllätys.
Aaltonen on miettinyt omaa äänisaalistaan monelta kantilta.
– Ehkä työ Ekokahvila MeaMannassa on sen verran julkista, että ihmiset ovat tutustuneet minuun sitä kautta. Toisaalta myös Lahden ruokaosuuskunnassa on paljon ekologisesti ajattelevia ihmisiä. Kohtaan ihmisiä työssäni paljon. Siitä on ollut paljon hyötyä.
Lahdesta entistä vihreämpi kaupunki
– Suoritin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pari vuotta sitten ja opiskelujen myötä kiinnostuin myös politiikasta.
Vihreillä on Aaltosen mukaan paljon annettavaa kaupunkikehitykseen Lahdessa.
– Meillä on vihdoinkin hyvin toimiva joukkoliikenne kaupungissa. Sitä ei saa heikentää ja sen kattavuudesta on pidettävä huolta.
Vanhuksille ja kehitysvammaisille ihmisille tuore kaupunginvaltuutettu antaisi mahdollisuuden käyttää julkista liikennettä muita huokeammin.
– Tosin senioreille on tulossa jonkinlainen lippukokeilu jo tämän vuoden aikana
.
Aaltonen haluaisi, että lahtelaiset koulut ja päiväkodit käyttäisivät lähiruokaa mahdollisimman paljon.
– Erityisesti ruoka-asioihin aion kiinnittää huomiota päättäjänä. Olisi hyvä, jos saisimme esimerkiksi hyödynnettyä Vesijärven kalaa ruokatuotannossamme.
Sosiaalialan osaamista valtuustoon
– Olen tehnyt päiväntyötä kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten kanssa varsin pitkään. Heidän hyvinvointiin liittyvät sosiaalialan kysymykset kiinnostavat minua.
Uutena kaupunginvaltuutettuna Aaltonen ei lähde kuitenkaan vaatimaan mitään erityisiä lautakuntapaikkoja, mutta myöntää, että sosiaali- ja terveydenalan asiat kiinnostavat.
– Uudet valtuutetut perehdytetään toukokuun aikana uuteen työhön. Kesäkuun alussa kokoontuu ensimmäistä kertaa uusi kaupunginvaltuusto. Siihen mennessä tulee opittua aika monta uutta asiaa paikallisesta päätöksenteosta.
Sen verran Aaltonen myöntää vetävänsä kotiinpäin, että hän haluaa uimahallin ehdottomasti Launeelle.
– Sille on sopiva tontti Launeella hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella. Kestävän kehityksen asioiden perusteella uimahalli tulisi rakentaa sinne.
Selma, Maria, Martta, Hilma, Johanna, Helena ja Anna. Nämä ovat suosituimpia ambonaisten nimiä. Miesten nimissä taas Eino, Martti, Toivo ja Vaino (Väinö) tulevat vastaan usein. Myös minulla oli monia kaimoja Namibiassa. Vanhat suomalaiset nimet kulkeutuivat Ambomaalle lähetystyöntekijöiden mukana jo yli sata vuotta sitten. Kastetuille piti antaa uusi nimi – ja usein nimeksi valittiin tutun lähetystyöntekijän nimi.
Arviolta joka viidellä Pohjois-Namibiasta lähtöisin olevalla ambolaisella on suomalainen nimi. Lapset haluttiin nimetä suomalaisten kaimoiksi, sillä kaiman hyvien ominaisuuksien uskottiin periytyvän nimen myötä sen uudelle omistajalle. Kaiman rooliin on kuulunut myös huolehtia lapsesta monin tavoin.
Nykyään paikalliset ja oman kielen mukaiset nimet ovat nousussa. Nimien takaa löytyy myös usein joku tarina. Jos lapsi on odotettu, hän saattaa olla nimeltään Tangi, Kiitos tai Hafeni, Iloitkaa. Jos lapsi on syntynyt illan hämärässä, hän saattaa olla nimeltään Omutenya. Ja jos lapsiluku on jo täynnä, kuopuksen nimeksi saattaa tulla Shihuleni, Nyt riittää!
Namibiassa puhutaan monia eri kieliä ja on tärkeää, että jokaista kieltä puhuva saa kuulla raamatun sanaa omalla äidinkielellään. Suomen Pipliaseuran tuella on tämän vuoden alussa aloittanut uusi raamatunkäännösryhmä, jossa käännetään Raamattu kwanjaman ja ndongan kielille. Tällä hetkellä käytössä olevat käännökset ovat jo kieleltään vanhentuneita eikä nuoriso enää ymmärrä niitä. Käännöstyön kohderyhmä on 13-35 -vuotiaat nuoret, joilla on käsissään Namibian ja myös kirkon tulevaisuus.
”Minä olen sinut nimeltä kutsunut,
sinä olet minun.
Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi.”
Nimi on osa ihmisen persoonallisuutta ja minuutta. Siksi Jumala on kutsunut meitä nimeltä. Hän tuntee meidän luonteemme ja hänelle meistä jokainen on ainutlaatuinen. Raamatunkäännöstyön tavoitteena on, että jokainen raamatun lukija voisi nämä Jesajan sanat kuullessaan todeta: ”Jumala puhuu minun kieltäni!”
SDP saavutti sunnuntain kunnallisvaaleissa Lahdessa ja koko Hämeessä selkeän vaalivoiton. Myös Etelä-Lahden Demarit menestyivät hyvin. Saimme kolme valtuutettua eli Alettin Basboga jatkaa hyvin hoitamaansa ruutua ja Marju Markkanen teki ensikertalaiseksi erinomaisen tuloksen. Yhteensä saimme kahdeksalla ehdokkalla noin 3200 ääntä. Suuri kiitos äänestäjille meidän kaikkien puolesta.
Huomioitavaa on, että SDP:n saamat 19 paikkaa riittää yhdessä Vasemmiston ja Vihreiden kanssa enemmistöön 59 paikkaisessa kaupunginvaltuustossa. Valtakunnallisesti SDP:n tulosta painoi alas Helsingin, Espoon, Turun, Oulun ja Jyväskylän mollivoittoiset tulokset. Saimme silti enemmän ääniä valtakunnallisesti, kun neljä vuotta sitten 2012 kunnallisvaaleissa. Se ei silti riittänyt ykköspaikkaan, mikä on rehellisesti sanottuna pettymys. Lahden lisäksi Hämeen ulkopuolella menestyimme mm. Tampereella, Vantaalla, Porissa ja Kotkassa. Syitä on useita, mutta puolueen varapuheenjohtajana kannan vastuuta koko maan tuloksesta, vaikka puoluekokouksesta on vasta pari kuukautta.
Hyvinvointiyhtymä saatava kuntoon
Lahtelaiset lähettivät samalla uudelle valtuustolle selkeän viestin: nyt halutaan muutosta vuosia kestäneeseen Kokoomusvetoiseen päätöksentekoon, jota on leimannut ylimielisyys, kansalaismielipiteen kuulematta jättäminen ja eriarvoistaminen. Esimerkkinä tästä vuosia jatkuneet hammashoidon hoitojonot, jotka laitettiin kuntoon vasta AVI:n uhkasakon jälkeen. Säästöjä pitää Hyvinvointiyhtymässa tehdä, mutta fiksusti. Samalla pitää uskaltaa kehittää, kuten uusi toimitusjohtajakin on linjannut. Uusi yhtymähallitus valitaan kesäkuussa ja kuntavaalien tuloksen pitää näissä valinnoissa näkyä. SDP lupasi ennen vaaleja, että Launeen terveysasema säilytetään eikä sen lopettamiselle ole järjellisiä perusteita
Elinvoima ykkösasia
SDP:n pitää nostaa Lahden elinvoima eli työllisyys ja yrittäjyys ykkösasiaksi. Se tarkoittaa Lahdelle lisää tuloja eli rahaa yhteisiiin palveluihin, kuten päivähoitoon, peruskouluun ja terveydenhoitoon. Meillä on kaikki edellytykset menestyä, kun teemme oikeita asioita oikein. Kaupungin elinvoimalle ja hyvinvoinnille tärkeät investoinnit ovat monet edelleen suunnittelun asteella ja toteutuneet investoinnit on porvarivetoisessa kaupungissa sujuvasti sosialisoitu veronmaksajille. Lahdesta on puuttunut jo pitkään kokoomuslaista pelisilmää, jolla olisi osattu ja onnistuttu houkuttelemaan yksityistä rahoitusta Lahden kaupungin ja muun julkisen rahoituksen ohessa. Muualla Suomessa näin ei onneksi ole.
Hotellihankkeet ja urheilu – ja hyvinvointirakentaminen ovat ehkä räikeimmät esimerkit. Teivaan hotellia rakennetaan, mutta kuka sen toteuttaa ja koska? Nyt sen suunnitelmat tukkivat muut fiksut hankkeet satamassa.Launeen uimahallia ei ole edes enää suunniteltu, koska kavereilla on ollut ideoita muualle. Minulle kansanedustajana näistä ei ole vaivauduttu liikaa kertomaan, mikä kertoo omaa kieltään hankkeiden taustoista. Kisapuisto on edelleen työn alla entistä riisutumpana versiona. Toivottavasti sille ei käy, kuten Launeen SOL-Areenalle, jossa lopussa säästettiin kaikesta urheilijalle olennaisesta. Tekojääradan hinnaksi saatiin valmistelussa kolme miljoonaa euroa eli varmistettiin, että sitä ei koskaan rakenneta. Osataan sitä muuallakin. Vaasan uudesta futispyhätöstä pääsi unohtumaan vessat kokonaan eli terveisiä Vaasan ääniharava Joakim Strandille (rkp). Helsingissä olympiastadionin remontti imee taas miljoonia lisää valtion rahaa ja sitä on jo porvarihallitus päättänyt sinne pumpata. Sama raha olisi kyllä kelvannut Lahteenkin MM-kisastadionin kehittämiseen, mutta palataan tähän sitten vuonna 2019.
SDP:n johdolla yhteisiä päätöksiä
Pelkästään Kokoomuksen piikkiin ongelmia ei tietenkään voi laittaa. Kaikki puolueet ovat olleet mukana hyvässä ja pahassa. Paljon olemme yhdessä tehneet hyviäkin päätöksiä. Nuorisotyöttömyyteen panostettiin ja tulokset näkyivät heti. Rohkeat investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat todisteita fiksusta päätöksenteosta. Nyt vaalien jälkeen hyvä vaalitulos tarkoittaa samalla SDP:lle vastuuta ihmisten asioiden hoitamisesta. Siksi Lahden elinvoima, sivistys ja hyvinvointi pitää nostaa uudessa valtuustossa uudelle tasolle. Ja mikä tärkeintä – sen pitää muuttua myös konkretiaksi.
Sadassa vuodessa Suomi ja suomalaiset ovat tehneet jättiharppauksen maatalousyhteiskunnasta ensin teollisuusyhteiskunnaksi, sitten palveluyhteiskunnaksi ja nyt virtuaaliseksi digiyhteiskunnaksi,jossa tekoälyn käyttö lisääntyy joka päivä ja pilvipalvelut arkipäiväistyvät.
Yksi ei vaan tunnu muuttuvan käytämme edelleen varsin vanhoja kielikuvia arkielämässämme joka päivä ymmärtämättä niiden etymologista eli alkuperäismerkitystä.Kielikuvamme ovat agraariyhteisön reliktejä eli jäänteitä ja ne kuvasivat paremmin omavaraistaloutta ja käsityöammatteja, joita silloin harjoitimme kuin nykypäivää.
Kuinka moni meistä on etsinyt heinää neulasuovasta, tarttuneet viimeiseen oljenkorteen tai saanut vettä myllyynsä heiteltyään kapuloita rattaisiin. Mutta kykenemme toki erottamaan jyvät akanoista ja katsomaan lahjahevosen suuhun, vaikka emme olekaan tanssineet kenenkään pillin
mukaan. Silti osamme tehdä lehmäkauppoja ja heittää kirveemme kaivoon, koska olemme jättäneet Suomen kesannolle, sillä emme ole nähneet metsää puilta, emmekä ole takoneet kun rauta on kuumaa.
Olemme ajaneet kaksilla rattailla emmekä ole tarttuneet härkää sarvista, sillä olemme pitäneet happamista pihlajanmarjoista. Karavaanimme on kulkenut, vaikka koirat ovat haukkuneet, mutta mitä olemme oppineet? Senkö, että ei oppi ojaan kaada vai räkänokastakin mies tulee, muttei tyhjän naurajasta!
Me härmäläiset olemme mielensäpahoittajia ja muutosvastarintaisia ihmispoloja, jotka puskemme joka päivä eteenpäin käyttäen vanhoja sanontoja ja iän ikuisia kielikuvia siksi, ettemme suostu niin helposti muuttumaan. Siitä syystä me olemme joustamattomia ja omapäisiä jukureita, joille Isä Stalin jo kerran yritti nuijia Karjalan männyllä päähän, muttei ylivoimasta huolimatta siinä onnistunut.
Kiveäkään emme ole jättäneet kääntämättä, kun olemme taistelleet naapurin kanssa metrin kaistaleen omistuksesta tai kenelle isoäidin hartiahuivi oikein luvattiin perinnönjaossa. Olemme keksijäkansaa, mutta emme osaa viedä tuotteitamme ulkomaille tai kehua itseämme oikeissa paikoissa, sillä olemme liian vaatimattomia ja siedämme vääryyttä aivan liikaa.
Kieleemme tulee joka vuosi satoja uudissanoja lisää, mutta niistä ei ole kovinkaan paljon todella yritetty vääntää uusia kielikuvia yhteisöämme ilahduttamaan. Niinpä haastan kaikki omalähiön lukijat keksimään näitä uusia ilmaisuja ja kielikuvia itse ja lataamaan ne facebookiin ja istagrameihin. Nyt kaikki joukolla kieltä elävöittämään.
Tässä muutama kyytipojaksi!
Nyt tälle hallituksen perseilylle tuli loppu kuin nyhtökauran hävikille kylmäaltaasta. Sote-uudistus on samanlaista kuin puna-vihreiden hyggeily läskipyörillä. Koulujen ilmiöviikko on kuin napsutupakan ja kikysopimuksen suhde: molemmat ovat kestävyystiedettä.
Kuntavaalit osoittivat taas kerran, että niin sanottu nukkuvien puolue voisi olla halutessaan Suomen ylivoimaisesti suurin poliittinen ryhmittymä. Äänestämättä jätti tälläkin kertaa 41,2 prosenttia äänioikeutetuista.
Mutta osataan sitä poliittisesti aktiivisempienkin piireissä. Eteläsuomalaisten lehtimiesten keskuudessa liikkui taannoin urbaani legenda paikallisen varuskuntakaupungin valtuustoon pyrkivästä, vakinaisesta palveluksesta eronneesta korkea-arvoisesta upseerista, joka oli innostunut vaalien alla kupittamaan siihen malliin, että oli unohtanut käydä äänestämässä. Vaalien jälkeinen aamu kahvipöydässä oli päättynyt vaimon kanssa jumalattomaan riitaan, koska mies oli huomannut jääneensä kokonaan ilman ääniä. Ripityksen kohteeksi joutui tietysti ensimmäiseksi oma puoliso.
Ilta-Sanomat raportoi heti tuoreeltaan netissä viime sunnuntaisten kuntavaalien jälkeen niihin osallistuneesta, kuusamolaisesta Liisa ja Risto Pahkalasta. Myöskään sekä Liisa, että Risto eivät saaneet yhtä ainokaistakaan ääntä. Aviopari oli pyrkinyt valtuustoon perussuomalaisten listoilta. Heillä oli Kuusamossa neljä kohtalotoveria, jotka olivat niin ikään jääneet nollakerhoon – ja vieläpä samasta puolueesta. Koko maassa yhtä tylyn kohtalon oli kokenut lisäksi 26 muuta ehdokasta. ”Minä jo ennakkoon veikkasin, että nolla ääntä tulee”; Risto Pahkala oli todennut Ilta-Sanomien reportterille.
Merkillepantavinta tässä tuloksessa on se, että kyseiset kuntavaaliehdokkaat eivät äänestäneet edes itseään! Pahkaloiden kohdalla ei ollut kuitenkaan kyse pommiin nukkumisesta. Liisan mukaan pariskunta oli käynyt äänestämässä ennakkoon. ”No, kuka sitä rupeaa itseään äänestämään. Ei kukaan”, hän oli kuitannut poikkeuksellisen huonon vaalimenestyksensä. Myös se, että aviopari olisi äänestänyt toisiaan ristiin, ei tullut kuuloonkaan. Se olisi kuulemma ollut sama kuin itseään olisi äänestänyt. Pahkalat olivat antaneet äänensä saman puolueen toiselle ehdokkaalle.
Juttua on ehditty toki jo kommentoida, ja arvatenkin hersyvällä tavalla. Kun Risto totesi haastattelussa, ettei ymmärrä puoluepolitiikasta oikein mitään, eräs kirjoittajista veikkasi, että myöskään suhteellinen vaalitapa ei taida olla hänelle mikään kovin tuttu käsite. Viimeinen luoti omaan nilkkaan oli äänestää kilpailevaa puoluetoveria.
En tiedä, kumpi on kohtalokkaampi virhe poliittista uraa suunnittelevalle henkilölle. Se, että ei äänestä laisinkaan vai se, että äänestää, mutta ei itseään. Tosin Pahkaloiden puolustukseksi on sanottava, että heillä ei ollut kovinkaan palavaa intohimoa politiikkaa, ei edes paikallispolitiikkaa, kohtaan. ”Oma-aloitteisuutta ei ollut”, Risto myönsi. Aviopari oli lähtenyt ehdolle puolueensa aktiivin kehotuksesta. Vaalisalaisuuden vuoksi emme saa välttämättä koskaan selville, kahmiko tämä samainen henkilö Liisan ja Riston äänet.
Niin tai näin. Kursailu on aina ollut varsinkin Itä-Suomessa kunniassaan. Tämä Kuusamossa asuva perussuomalaispariskunta vei sen kuitenkin totaalisesti uudelle tasolle.
Kansanedustajat Mika Kari (sdp) ja Martti Talja ( Kesk.) keräsivät puolueilleen sievoisen äänipotin
Kuntavaalien jälkeen vihervasemmistolla on enemmistö valtuustopaikoista luvuin 30-29 Lahdessa. On hyvin todennäköistä, että paikallispolitiikka muuttuu hieman humaanimmaksi ja vasemmistolaisemmaksi. Vastaavanlaista vallansiirtymää ei ole Lahdessa koettu aikoihin eli yli kahteen vuosikymmeneen.
Kokoomus kärsi karmaisevan vaalitappion menettäen viisi kaupunginvaltuutettua edellisiin kuntavaaleihin nähden. Kaupungin velkaantumiskehityksen katkaiseminen oli tämän valtuuston tärkein tehtävä. Edellinen valtuusto ei siihen kokoomuksen johdolla pystynyt. Myös edellisissä kuntavaaleissa kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi noussut Perussuomalaiset menettivät neljä paikkaa supistuen samalla yhdeksi pienpuolueeksi Lahden kaupunginvaltuustossa.
Ennen vaaleja pelättiin yleisesti, että Nastolan alueelta kaupunginvaltuustoon valitaan vain muutama ihminen. Vaali-ilta toi tähän asiaan positiivisen yllätyksen, kun nastolalaisia löytyi valittujen listoilta 12. Keskustan listoilta meni jopa kaksi ehdokasta läpi eli Jenna Koskelo ja Markku Karjula. Viidennes tulevista kaupunginvaltuutetuista on kotoisin Lahden itäisestä kaupunginosasta.
Kuntavaalien kiistaton voittaja oli siis SDP. Puolue sai 1800 ääntä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012. Kansanedustajat Mika Kari ja Ville Skinnari keräsivät yhdessä neljänneksen puolueensa äänistä. Mika Karin äänimäärä on yksi kaikkien aikojen suurimmista äänipoteista Lahdessa. Hän keräsi eniten ääniä 14 äänestysalueella. Etelä-Lahdessa Kerinkalliolla demarit saivat kaikista annetuista äänistä 40,6 prosenttia.
Kokoomus menetti Lahdessa viisi valtuustopaikkaa. Tuskin kukaan ryhmässä oli pahimmissakaan skenaarioissaan uskonut näin suureen kannatuksen pudotukseen. Tosiasia on kuitenkin se, että ylimielinen politiikka kostautui kykypuolueelle, josta tuli vaalien jälkeen todellinen kyykkypuolue Lahdessa. Puolueen johdolla kaupunki velkaantui merkittävän paljon kuluneen valtuustokauden aikana. On hyvinkin mahdollista, että demareiden ehdottama johtamismalli käy kyykkypuolueelle vaalien jälkeen?
On selvää, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikka siirtyy nyt demareille. Suuren vaalivoiton myötä kaikki keskeisimmät muut luottamuspaikat täytenään vaalivoittajapuolueen mielipidettä kuunnellen. Kansanedustaja Mika Kari totesi vaali-iltana, että kaupungin velkaantumiskehitykseen on kiinnitettävä suuri huomio. Se on vastuuntuntoisen ja kokeneen päättäjän puhetta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikkaa tavoittelevat Sirkku Hilden ja Pekka Komu. Ehkä tiedämme jo pääsiäisen jälkeen kumpi heistä nousee lahtelaisen poliittisen vallankäytön ytimeen.
Lahden kaupunginvaltuustoon valittiin 22 naista. Suurimmat äänimäärät keräsivät Kokoomuksen Sari Niinistö ja SDP:n Sirkku Hilden. On hyvin todennäköistä, että näille kahdelle naiselle aukeavat ovet kaupunkimme vallankäytön ytimeen. Varsinkin Kokoomuksen kultapossukerho joutuu nyt nöyrtymään vaalituloksen edessä.
Lahdessa olisi nyt sosiaalinen tilaisuus sellaiselle poliitikolle, joka rakentaisi eri puolueiden välille luottamuksellisen yhteistyöhengen, jotta isoja päätöksiä ei enää syntyisi yhden äänen enemmistöllä. Olisiko kansanedustaja ja Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Kari sellainen henkilö, joka voisi toimia sillanrakentaja eri puolueiden välillä. Tavalliset lahtelaiset ovat ainakin sitä mieltä, että mies on tämän luottamuksen arvoinen. Sen verran suuren äänimäärän hän keräsi.
Äänestysprosentti nousi edellisiin kuntavaaleihin verrattuna 2,4 prosentilla Lahdessa. Siihen on syytä olla tyytyväinen. Ja se myös todistettiin Lahdessa, että epäpoliittisille ryhmille löytyi täältäkin sosiaalinen tilaus. Pro Lahti saa kaksi edustajaa uuteen valtuustoon. Kalle Aaltosen äänillä Kokoomus ja Perussuomalaiset olisivat saaneet kaksi paikkaa enemmän. Mahtaa heitä nyt ahdistaa!
Petri Görman
valtiotieteen kandidaatti
Skinnari, Kari ja Aaltonen Etelä-Lahden ääniharavat
Demareiden Ville Skinnari ja Mika Kari sekä Pro Lahti-ryhmän Kalle Aaltonen olivat viime sunnuntaina käytyjen kuntavaalien ääniharavat Etelä-Lahdessa. Samat nimet löytyivät myös koko Lahden ääniharavien TOP 3:stä.
Skinnari ja Kari olivat jo etukäteen odotetuimmat nimet kärkeen demaripainoitteisessa Etelä-Lahdessa. Näiden kuntavaalien yllättäjä oli sen sijaan yli tuhat ääntä kerännyt Pro Lahden Kalle Aaltonen, joka keräsi myös Etelä-Lahdesta hyvän äänisaaliin (368 ääntä).
Listasimme eteläisen Lahden kolme suurinta ääniharavaa äänestyspaikoittain. Yllämainitun kolmikon lisäksi on syytä huomioida Kerinkalliolla peräti kolmanneksi yltänyt Vuokko Kautto (Vas.) sekä keskustalle hyvän potin keränyt etelälahtelainen kansanedustaja Martti Talja.
Vilkkainta äänestys oli Renkomäessä ja Launeella, joissa yllettiin yli 60% äänestysintoon. Alhaisin äänestysprosentti löytyi tälläkin kertaa Liipolasta, jossa äänestäneitä oli vain 45,5%
Etelä-Lahdessa puolueista ykkönen oli SDP, sillä se oli suurin puolue kaikissa seitsemässä Etelä-Lahden äänestyspaikassa, kokoomuksen napatessa kakkossijan niin ikään kaikissa äänestyspaikoissa. Tosin Liipolassa kokoomuksen kakkospaikka oli niukka, sillä vasemmisto ahdisteli vain 0,6% päässä.
Suurimmillaan demareiden kannatus oli Kerinkalliolla, jossa puolueen ääniosuus annetuista äänistä oli peräti 40,6%. Vaalien toinen voittaja oli Vihreät, joka menestyi etenkin Launeella napaten siellä yli 15% ääniosuuden, kun koko Lahden alueella Vihreät yltivät 11,4 prosenttiin. Vihreillä ei ollut yhtäkään varsinaista ääniharavaa, sillä puolue keräsi äänensä monen tasaisen ehdokkaan voimin.
Petri Salomaa
ASEMANTAUSTA Äänestysprosentti 54,3%
Ville Skinnari SDP 84
Mika Kari SDP 69
Kalle Aaltonen Pro Lahti 64
HENNALA Äänestysprosentti 54,6%
Ville Skinnari SDP 98
Kalle Aaltonen Pro Lahti 77
Martti Talja Kesk. 74
KERINKALLIO Äänestysprosentti 56,5%
Mika Kari SDP 63
Ville Skinnari SDP 53
Vuokko Kautto Vas. 34
LAUNE Äänestysprosentti 61,2%
Ville Skinnari SDP 102
Mika Kari SDP 61
Martti Talja SDP 50
LIIPOLA Äänestysprosentti 45,5%
Mika Kari SDP 108
Ville Skinnari SDP 97
Rami Lehto PS 58
Kalle Aaltonen Pro Lahti 58
NIKKILÄ Äänestysprosentti 57,5%
Ville Skinnari SDP 74
Mika Kari SDP 59
Kalle Aaltonen Pro Lahti 48
RENKOMÄKI Äänestysprosentti 62,2%
Kalle Aaltonen Pro Lahti 74
Ville Skinnari SDP 69
Mika Kari SDP 68
ETELÄ-LAHTI
TOP 5 ÄÄNIHARAVAT
Ville Skinnari SDP 577
Mika Kari SDP 500
Kalle Aaltonen Pro Lahti 368
Rami Lehto PS 310
Martti Talja Kesk. 267
Mitä tapahtuikaan pääsiäisenä kauan sitten? Silloin Jumala puuttui koko olemassaoloamme koskevaan todellisuuteen käsittämättömällä tavalla. Ensin on pitkäperjantai, jolloin Kristuksen ristinkuolema näyttää merkitsevän kaiken hyvän sammumista. Läsnä on suuri suru ja kaipaus. Sitten tulee kolmannen päivän aamu ja hauta on tyhjä. Silloin maailmaa mullistavalla tavalla kerrotaan: ”Kristus ei ole täällä! Hän on ylösnoussut!” Herra elää, niin kuin hän oli luvannut ennen pitkäperjantain synkkää päivää.
Evankeliumit kertovat sanoin ja sydämen kuvin tästä ilosta, joka pääsiäisaamun sarastuksessa murtautui maailmaan. Opetuslapset riemuitsivat. Alkoi uusi aika, jonka lähtökohtana oli tyhjän haudan löytäminen: ”Kristus ei ole täällä. Kristus on ylösnoussut!”
Meidän maailmassamme tuntuu pimeyden läsnäolo olevan nyt niin totta. Me koemme elämän usein hämärässä kulkemiseksi. Elämä heittelee, menetykset, ymmärtämättömyydet ja heikkoudet surettavat tai kammottavat lähialueiden terroristiteot pelottavat.
Opetuslapsetkin pelkäsivät. Mutta sinne, missä oli pelkoa ja tulevaisuuden kohtaamisen ahdistusta, juuri sinne Jeesus tuli lukkojenkin läpi. Hänen sanomansa on lyhyt ja kaikkia aikoja koskeva: ”Älkää pelätkö, rauha teille!”
Mekin olemme tämän ihmiskunnan toivon sanoman vaikutuspiirissä. Saamme yhdessä iloita siitä hienosta toivosta, jonka Kristuksen kuolleista herättäminen on antanut koko maailmalle.
Ennen kaikkea on tärkeää huomata, ettei pääsiäisen sanomassa puhuta jostakin, joka on tapahtunut kauan sitten Jeesuksen seuraajille. On olennaista nähdä se, että pääsiäisen todellisuus koskettaa meitä jokaista. Sillä Kristus ei jäänyt hautaansa vaan on liikkeellä itse elävänä Vapahtajana. Hän on liikkeellä ja etsii jokaista, joka sydämensä syvyydessä kamppailee elämänsä tarkoituksen ja epäonnistumisten kanssa.
Pääsiäisuskon kenties merkittävimpiin viesteihin liittyy historiassa se, että ihmisen elämä on voinut muuttua ja eheytyä, mahdottomastakin. On saatu kokea, että elämän käsittämättömät solmut ovat voineet avautua tai niiden kanssa on voitu elää. On ollut kokemus Kristuksen liikkeellä olemisesta ja kokemus toivosta. Meille jokaiselle tästä toivosta pääsiäinen kertoo tänäänkin: Kristus lupaa tulla meidän lukittujen ovien sisälle ja uudistaa elämää. Mikään solmu ei ole mahdoton avattavaksi.
Kristus nousi kuolleista! Iloista pääsiäistä!
Kunnallisvaalipäivä on sunnuntaina. Paikallisen vaalityön lisäksi puolueiden puheenjohtajat kiertävät yleensä aktiivisesti koko Suomea. Viime viikkojen aikana olen Päijät-Hämeen kuntien lisäksi vieraillut mm. Kotkassa, Kouvolassa, Porissa, Forssassa, Kanta-Hämeessä, Tampereella, Kajaanissa ja pääkaupunkiseudun eri tilaisuuksissa. Lahdessa pääpaino on ollut opiskelijoiden, työntekijäjärjestöjen, hoitolalan, ja nuorten tilaisuuksissa. Ikäihmisten asiat ja tavoitteet tulevat parhaiten esille tapahtumissa ja kiertuelle eri kaupunginosissa. Puoluejohdon kesken olemme jakaneet tenttejä ja paneeleja. Puheenjohtaja on edustanut puoluetta televisiotenteissä.
Kuten kunnallisvaaleissa pitääkin, kouluasiat ja koulujen kunto puhuttavat jokapuolella Suomea. Varhaiskasvatus eli päivähoito ja sen hinta on toinen. Lähiöiden kehittäminen on monelle ykkösasia. Samoin julkinen liikenne. Työllisyys ja elinvoimakysymykset laajemmin ovat nyt ja jatkossa kaupunkien ja kuntien toiminnan ydintä.
Porissa väri on ollut punainen. SDP on siellä vahva edelleen. Porilaiset ottivat minut vastaan Ässät – henkisillä tervehdyksillä. Lahdessa uskon, että olemme sunnuntaina suurin puolue. Helsingissä olemme putoamassa kahden kahden kärjestä. Kainuussa ongelmat ovat sitä luokkaa, että SDP:n pitää olla vauhdittamassa uusia teollisia investointeja. Onneksi niitä on tulossa.
Uudistukset pelottavat
Maakunta – ja SOTE – uudistus on kesken, ja kesken on sen ymmärtäminen vielä näin ennen kuntavaaleja eduskunnassa ja kunnissa. Suomen nykyhistorian suurin hallintouudistus muuttaa esimerksi Lahden kaupungin tehtäviä. Rahoitusaseman säilyminen ja kyky toteuttaa kunnallista itsehallintoa jatkossa pelottaa päättäjiä ja virkamiehiä ja ihan syystä. Millä hinnalla Lahti saa lainaa vuonna 2030 ja mikä on uudistuksen vaikutus kaupungin taloudelle sitä kautta?
Toteuttamalla laajan valinnanvapauden SOTE – uudistuksessa Sipilän hallitus avaa väkisin Suomen oven saranapuolelta Euroopan Unionin kilpailuoikeudelle eli tekee siitä markkinaehtoista. EU ei pakot Suomea yhtiöitämään SOTE palveluita. Hallituspuolueet tekevät sen ihan itse omasta tahdostaan. Vuonna 1995 liittyessämme Euroopan Unioniin suojasimme Suomelle juuri sosiaali – ja terveyspalvelut ja sen lisäksi ainutlaatuisen eläkejärjestelmämme. Toisen polven kansanedustajana muistan sen hyvin. Silloin kaikki puolueet eduskunnassa olivat samaa mieltä. Isäni kirjoitti aiheesta mm. kaksi kirjaa. Missään muussa Euroopan Unionin maassa näin ei ole tehty. Ei edes Ruotsissa tai Saksassa. SDP:n ja muun opposition kritiikki on leimattu pelotteluksi, mutta sitä se ei ole. Ihmisten ja demokratian puolustaminen on arvokysymys. Eduskunnassa olen huomannut, että edes kaikki hallituspuolueiden edustajat eivät ole tätä ymmärtäneet tai siitä ei ole puhuttu. Varmaa on, että hallitus runnoo yhtiöittämista edellyttävän markkinamallin Suomeen, Perussuomalaisten ja Keskustan enemmistöllä. Eli haluavat luovuttaa kansallista päätöksentekoa EU:n oikeuden alaisuuteen. Mielenkiintoista erityisesti Perussuomalaisten osalta, koska he ovat ainakin ennen painottaneet aika sokeastikin ison ja pahan EU:n mörköjä. Nyt EU ei ole ongelma, vaan ratkaisu.
Äänestäminen kannattaa aina
Kuntavaalien äänestyprosentti on kysymysmerkki. Me kaikki puolueet olemme ainakin yhdestä asiasta yhtä mieltä: äänestäminen kannattaa aina. Parempaa tapaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ei ole. Toivottavasti mahdollisimman moni lahtelainen käyttää äänioikeuttaan sunnuntaina. Se on oikeus, mutta samalla myös velvollisuus, jotta demokratia toimii ja sen uskottavuus säilyy.
Nyt ovat ajankohtaisia seuraavat kirjat; Machiavellin Ruhtinas,Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma ja tietysti Orwellin Vuonna 1984. Näitä ahmitaan kaikkialla maailma yliopistoissa. Näissä kirjoissa ennustettiin millaista on ihmisen tulevaisuus ja miten häntä valvotaan ja kontrolloidaan periaatteella Iso veli valvoo.
Heidän aikanaan ei vielä ollut sellaista tekniikkaa, jolla koko valtion valvontakoneisto voi tarkkailla kansalaistensa toimia ympäri vuorokauden, mutta nyt on! Nasa, FSB sekä kaikkien suurvaltojen tiedustelupalveluilla on käytännössä tietää ihmisen liikkeistä, ajatuksista ja mielipiteistä lähes kaikki.
Markkinoille ovat tulleet tietysti myös mainostajat ja manipuloijat, joiden palveluksia ostetaan isolla rahalla. Ihmisistä on kyetty keräämään erittäin paljon tietoa ja soveltamaan sitä propagandan palvelukseen.Cambridgen yliopistossa on laitos, jossa tutkitaan psykometriaa, ihmisen käyttäytymisen mittaamista. Tiedot kerätään tuhansista eri lähteistä, kuten verokalentereista, väestörekisteristä, seuroista, verkkokauppaostoksista ja aivan tavallisista markettien ostoksista. Tältä pohjalta on kerätty tietokoneohjelmia, jotka yhdistelevät eri tietoja. Niiden avulla voidaan sitten laatia hahmotelmia yksilön ominaisuuksista henkilön tarkkuudella automaattisesti ja sekunneissa, suhteellisen vähin kustannuksin.
Järjestelmän kehitti tohtori Michael Kosinski ja sen rahoitti amerikkalainen miljardööri Robert Mercer, joka on tunnettu erittäin konservatiivisia mielipiteistään ja hän on myös presidentti Trumpin innokas tukija ja sanansaattaja. Cambridge Analytcian palveluita onkin sitten käytetty innokkaasti mm. Brittien brexit-kansanäänestyksessä ja Yhdysvaltojen presidentin vaaleissa. Mittasuhteet ovat valtavat ja tyrmäävät. Trumpin joukkue kokeili 175000 väittämää eri tavoin sävytettyinä laatiessaan ohjelmaansa, kertoo amerikkalainen asiaa tutkinut journalisti.
Oikeudessa tutkitaan edelleen Venäjän trollien manipulointia ja vaikutuksia Trumpin vaalikampanjassa. Venäjän propagandan levittämisestä syytetyt ovat kirjava joukko . Nyttemmin on perustettu ” PropORNotin julkaisema lista, joka löytyy helposti internetistä. Lista käsittää 200 sivua, joiden välittämää tietoa pidetään varsin puolueettomina. Puolueetonta tietoa voi etsiä myös laatujulkisuista, kuten Truthdig ja Consortium News sekä Globalresearch.
Elämme totuuden jälkeistä aikaa ja totuuden ja toivotun totuuden välinen ero on eri ihmisillä ja heidän mielissään on häilyvä. Valeuutisia julkaistaan koko ajan eri viestimissä . Toivottavaa olisi jo se, että google ja facebook karsisivat sivustoiltaan epäilyttäviä sivuja. Valtiollista sensuuria on tosin erittäin vaikea hahmottaa. Ukrainassa on jo perustettu ”totuusministeriö”, joka suojelee ihmisiä Venäjän propagandalta.
Kuka suojelee suomalaisia. Ei ainakaan YLE, jota valvoo uskonnollinen keskustalainen omiaan suosiva liikemies pääministeri Juha Sipilä!
Pitkäaikainen demarivaikuttaja, Mikael Jungner on ollut aina tunnettu poikamaisesta käytöksestään ja suorasukaisuudestaan. Kuntavaalien alla nykyisin viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtajana työskentelevä mies on intoutunut somessa kertomaan hauskoista sattumuksistaan elämänsä varrella. Äkkinäisempi voisi kuvitella, että Jungner olisi työstämässä muistelmiaan, mutta sellaiset hän on itse asiassa jo tehnyt. Vuonna 2010 ilmestynyt teos kantoi osuvasti nimeä Outolintu.
En malta olla lainaamatta tuoreita viestejä, vaikka Iltalehti niistä jo toisen makupalan julkaisikin. Harvoin entinen tai vallan kahvassa oleva poliitikko osaa nauraa itselleen yhtä makeasti kuin Jungner. Hän toimi aikoinaan muun muassa pääministeri Paavo Lipposen poliittisena sihteerinä. Ensimmäisessä sitaatissa mies paljastaa, miten demarijohtaja päätti kerrankin irtautua arjesta ja lähteä vapaalle suojattinsa kanssa:
”Eduskunnassa. Pääministerinä Paavo Lipponen. Tärkeä äänestys mennyt juuri läpi. Seison Valtiosalissa, kun Paavon koura laskeutuu olkapäälle.
– Mikael, nyt lähdetään ryyppäämään!
Tallustamme peräkanaa eduskunnasta ravintola Lasipalatsiin. Istumme pöytään. Paavo tilaa kaksi gin tonicia. Kello on 17.00.
Siemailemme juomiamme. Jutustelemme harvakseltaan. Paavo nousee. Koura laskeutuu jälleen olkapäälle.
– Mikael, otetaan joskus uusiksi.
Kello on 17.15”
Iltalehden mukaan lukuisat Jungnerin facebook-kaverit olivat kommentoineet tarinaa. Eräs heistä kysyi tapahtumaan liittyen, mikä oli hänen mielestään Lipposen perimmäinen viesti käytöksen takana. Tähän Jungner vastasi: ”Joskus pääministeri voi olla kuin kuka tahansa kansalainen… 15 minuuttia.”
Otetaan tähän vielä toinen, jos mahdollista, maukkaampi lainaus:
”Valtioneuvoston käytävä. Keskipäivä. Olen ollut uudessa pestissä pääministerin oikeana kätenä muutaman viikon. Allakassa tyhjää täynnä kokonainen tunti. Harvinaista. Mitähän sitä söisi?
Vastaan kävelee valtiosihteeri Rauno Saari.
– Mikke, haluatko ilmaisen sämpylän?
– Totta kai!
– Lähde mukaan.
Kuljemme jonossa rappukäytävään ja alas portaita suureen kokoushuoneeseen. Siellä istuu melkein koko kansliapäällikkökaarti ja kuusi tuntematonta. Ahvenanmaalaisia, selviää, kun kätellään.
Istun ainoalle vapaalle tuolille Rauno Saaren viereen.
– Välkommen, aloittaa valtiosihteeri Saari tankeroruotsilla.
Nappaan pöydältä ruokaisan sämpylän. Seuraavaksi tapahtuu kaksi asiaa suunnilleen yhtä aikaa. Toisaalla hampaani iskeytyvät ahnaasti sämpylään. Toisaalla kuulen Rauno Saaren äänen.
– Och nu Mikael Jungner ska berätta regeringens Ålandspolitikens stora linjen. (Ja seuraavaksi Mikael Jungner kertoo hallituksen suuresta poliittisesta linjauksesta Ahvenanmaan suhteen.)
Puraisu pysähtyy puoleen väliin. Mitä vittua. Parikymmentä silmäparia naulautuu minuun. Minä katson tyrmistyneenä suu sämpylää pullollaan Rauno Saarta. Hän hymyilee. Päässä pyörii vain ja ainoastaan yksi fraasi: ”Och detta borde ju ytterligare påpekas…” (Ja haluaisin vielä erityisesti tähdentää…)”
Jungner uskaltaa panna itsensä täysillä likoon, mistä nostan hattua. Tarinat vetävät vertoja jopa toisen oikeistodemarin, Lasse Lehtisen kirjoituksille. Kokemus on nimittäin yleensä osoittanut päinvastaista. Poliitikkoja kuivempia jutunkertojia ja viihdeohjelmien vieraita ovat ainoastaan ammattiurheilijat.
