Kiitollisuus

Onko kiitollisuus riippuvainen siitä, kuinka elämässä on saanut hyviä asioita, menestystä tai muuta sellaista? Olen huomannut, että niin ei ole. Olen tavannut minua ihmisiä, joiden elämä on vaikeaa ulkonaisen sairauden, köyhyyden tai muiden syiden johdosta ja silti he saattavat olla hyvinkin kiitollisia ja valoisia. Ja myös päinvastoin. Olen tavannut ihmisiä, joilla on ulkoisesti asiat hyvin ja kuitenkin he vaikuttavat kovin tyytymättömiltä.

Mutta miten on minun laitani? Olenko valittaja vai osaanko olla kiitollinen? Voiko kiitollisuutta edes oppia? Ajattelen, että kiitollisuudessa on kysymys paljolti siitä, miten näemme asiat. Jos pidämme asioita itselle kuuluvina, silloin emme ehkä näe moniakaan asioita minulle tulevana lahjana. Silloin emme myös ehkä tunne kiitollisuutta. Samoin jos näemme monet asiat sellaisina, jotka olemme itse hankkineet ja saaneet aikaan, myös silloin elämän lahjaluonne katoaa. Ja eikö elämä ole kuitenkin lahjaa kaikkineen: terveys, ystävät, toimeentulo, tämä päivä, ja niin edelleen?

Ei kiitollisuus sitä merkitse, että ummistaa silmät epäkohdilta. Mutta epäkohtien korjaamiseksi voi toimia muutoinkin ja ehkäpä vielä tehokkaammin kuin valittamalla. Kun oppii kiitollisuutta, myös oma elämälaatu paranee. Mutta ennen kiitollisuus ja kiitollinen mieli on sitä, että voi nähdä Jumalan antamia (hyviä) asioita ympärillään. Siksi voinkin kysyä itseltäni: Mistä tänään olen kiitollinen?

Heikki Pelkonen
kirkkoherra

Suomalainen urheilu tarvitsee johtajuutta ja omistajuutta

Viime tiistaina luovutimme kansanedustaja Harry Harkimon (kok.) johtaman työryhmän raportin Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle (sin.). Raportissa esitetään valtion roolin ja ohjauskeinojen selkeyttämistä suomalaisessa liikunta- ja urheilukulttuurissa. Korostimme sitä tosiasiaa, että suomalainen urheilu tarvitsee johtajuutta ja omistajuutta. Kysymys ei ole pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriöstä, vaan on selvää, että valtioneuvoston tulee kokonaisuudessaan kasvattaa rooliaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä annetaan liikuntaan ja urheiluun tällä hetkellä vuodessa noin 150 miljoonaa. Summa rahoitetaan lähes kokonaan veikkauksen rahoista. Kuitenkin liikuntaan liittyvää rahoitusta voi hakea myös muista ministeriöistä. Liikunta koskettaa lähes kaikkia ministeriöitä ja siksi sen johtajuus pitää arvioida uudelleen: Liikenneasiat (esim. pyörätiet) vaikuttavat liikunnan määrään, terveys- ja sosiaaliongelmia voidaan hoitaa liikunnalla jne. Liikunta koskettaa siis kaikkea ja kaikkia. Siksi se pitää nostaa sille tasolle minne se kuuluu.

Vaatimamme poliittisen selonteon yhtenä keskeisenä tavoitteena on pohtia tätä. Nyt huippu-urheilun tavoitteet eivät ole selvät eikä tulostasoakaan voi kehua.
Raportissa esitetään myös, että sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettava lisäosuus kasvatetaan yhdestä prosentista kolmeen prosenttiin. Perustelimme esitystä sillä, että liikunta ennaltaehkäisee tehokkaasti sairauksia, jolloin raha tulee takaisin valtiolle pitkällä aikavälillä.

Voidaan ajatella tätä nykyiseen Lahden ja Hyvinvointiyhtymän budjettiin. Yksi prosentti 700 miljoonasta eurosta on seitsemän miljoonaa euroa. Mitä tapahtuu, kun ohjaamme sen konkreettisesti esim. päihde- ja mielenterveysongelmien, diabetes II:n tai kaatumisvammojen ehkäisyyn? Se on investointi, joka maksaa itsensä monikertaisesti takaisin. Suomalaisilla on tällä hetkellä hälyttäviä tuloksia ihmisten liikunnasta ja kunnosta. On täysin selvää, että tämä näkyy myös Suomen sosiaali- ja terveyskustannuksissa.

Miljoona euroa vähävaraisille perheille

Yksi raportin konkreettisista esityksistä on tukea vähävaraisten perheiden liikuntaharrastuksia miljoonalla eurolla. Aiheesta on tehty aikaisemmin kolmen työryhmän lausunnot, mutta mitään ei ole tapahtunut. Eli työryhmiä riittää, mutta tulokset puuttuvat. Nyt pitää alkaa tapahtua. Raha voitaisiin jakaa esim. kuntien tai kirkon kautta siten, että rahaa saa todellisia kuluja eli tositteita vastaan. Sitä ei annettaisi seuroille suoraan, vaan niille ihmisille, jotka rahaa todella tarvitsevat.

Raportissa esitetään myös liikuntaan ja urheiluun myönnettävien valtionavustusten muuttamisesta tulosvastuulliseksi. Esityksen mukaan avustusten myöntämisessä, seurannassa ja valvonnassa tulee painottaa avustetun toiminnan tuloksellisuutta. Avustuksen saaja tulee palkita onnistuneesta ja tuloksekkaasta toiminnasta.

Ville Skinnari

Suomi on paska! Vai onko sittenkään?

Otsikon kirjan kirjoittanut Heikki Pursiainen on entisen punapapin Terho Pursiaisen poika, joka on vinksahtanut aivan äärioikealle SKDL:n perintöä vaalivasta isästään ja julistaa nyt uusoikeistolaista agendaansa kaikille suomalaisille estotta. Hän haistattaa presidentti Niinistölle sananmukaisesti pitkät paskat ja nimeää itsensä ylimmäksi tiedon valtiaaksi juuri sillä pätevyydellä, jonka vain täydellinen narsismi ja itsetehostus voi antaa! Hän heiluu kukkona tunkiolla ja esittelee ideoitaan tai siis muiden ideoita joka kinkereissä ja blogeissa. Hän muistuttaa elävästi Pohjois- Korean Kimiä ja entisen Romanian diktaattoria Ceausescua eli Balkanin järjen jättiläistä, joka toisin uskoi kommunismiin ja salaiseen Secutiakseen enemmän.

Tämä ajatushautomo Liberan johtaja on kuplien kupla! ”Vasemmisto hukkasi älyn, oikeisto on kuohittu, keskusta muistuttaa kulttia” Jos tällä argumentoinnilla Suomessa pärjää, tämä ”Järjen Valo” on oikeassa paikassa, sillä missään muualla häntä ei päästettäisi ihmisten ilmoille filosofiansa vakuuttelemaan. Mutta pakkohan tällekin pellelle on yrittää vastata, vaikka se meneekin ohi pahasti hänen älyllisen kapasiteettinsa!

Meillä on Suomessa moni asia häkellyttävän hyvin verrattuna Heikki-pojan ihannevaltioon USA:n Trumplandiaan! Suomessa on perheen yhteisiä vuosilomia, perhevapaita ja maksutonta koulutusta.Meillä on lakisääteinen sosiaalivakuutusjärjestelmä, joka rahoitetaan työnteosta ja siihen perustuvilla maksuilla. Me emme maksa päivähoidosta hunajaa ja julkinen loistava sairaanhoitojärjestelmämme pitää meidät kaikki varsin tasa-arvoisina millä mittapuulla tahansa tätä verrataan. Meillä on toki verot ja sosiaalimaksut korkeita, mutta elämän kaaremme ei sisälly niin paljon riskejä, kun tätä pohjoismaista ulottuvuutta rinnastetaan moniin muihin maihin!

Ongelmamme on se, että järjestelmämme on kallis ja vaatii varsin korkeaa työllisyyttä kantaakseen kaikkien yhteisön jäsenten ”huolet ja murheet” läpi elämän. Pursiainen hyväksyy keinottelun ja riiston osana sosiaalidarwinismiaan, mutta useimmat suomalaiset eivät tätä hyväksy, sillä he näkevät elämän kunnioittamisen paljon laajemmin. Monet ovat mukana vammaisille tarkoitettujen tukien edistämisessä ja heille itse ”hyvä elämä” on itseisarvo jo sinänsä.

Työpaikkaa on Suomessa helpompi vaihtaa Suomessa kuin USA:ssa, sillä siellä yksityiset vakuutukset ovat kohtuuttomat kalliita nimenomaan perheille, joilla ei ole työnantajan ostamaa vakuutusta ja suojaa koko perheelle. Me itse viime kädessä Suomessa, ojennammeko kätemme täysin vapaalle markkinataloudelle ja Chicagon koulukunnan rippi-isän opeille, että osakkeenomistajan etu on kaikkien etu! Ei ole! MOT!

Juhani Melanen

VT12 Kehätie: Koululaisten liikenneturvallisuuteen kiinnitetään Launeella suuri huomio

Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström vastasi yleisön kysymyksiin Liipolan monitoimitalo Onnissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Erityisesti Sokeritopan silta ja Liipolan tunnelin louhintatyöt pohditutti ihmisiä.

Kehätiessä on kaksi hankeosaa ja kolme erillistä urakkaa. Uudenmaankadulla ovat työt jo käynnissä ja siellä pääsee ajamaan uutta tietä pitkin ensi vuoden lopulla. Viimeistelytyöt tehdään tien viheralueilla kevään 2019 aikana.
– Tällä hetkellä etenemme vielä kehätien suunnitteluvaiheessa, mutta linjauksen rakentaminen alkaa ensi vuoden puolivälissä, Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström kertoo.

Launeen entisen koulun vieressä oleva Sokeritopan ylikulkusilta on käytössä vielä tämän lukuvuoden ajan.
– Se puretaan pois ensi kesänä.

Parakkikoulu on kehätiehankkeen rajanaapurina kolmelta eri sivulta.
– Kaikki turvallisuuteen liittyvät asiat ovat vielä suunnittelupöydällä. Ensi talven aikana mietimme kaupungin, koulun ja poliisin kanssa, kuinka saamme alueesta turvallisen rakennusprojektin ajajksi.

Wikströmin mukaan poliisin kanssa on jo keskusteltu liikennevalvonnasta alueella.
– Myös ajonopeuksien laskeminen alueella on ollut pohdinnassa.

Launeelle kiertoliittymä kesällä

– Launeen kauppakeskittymän eteläpuolella liikenne on jo siirretty kiertotielle. Parhaillaan rakennamme eritasoliittymän risteyssiltojen pohjia ja siltaramppeja.

Maahan joudutaan lyömään 40 kilometriä betonipaalua, koska kova pohja on Launeella 40 metrin syvyydessä.
– Venetsian kohdalla oleva painopenkka on jo vajonnut 5 cm alaspäin. Tämän ratkaisun vuoksi säästämme projektin kuluja 500 000 euroa.

Ensi syksynä alkaa Liipolan tunnelin louhintatyöt.
– Melutyölupaa ei ole vielä haettu tunnelin louhintatyölle, eikä sen vuoksi vielä tiedetä louhitaanko tunnelia 24 tuntia vuorokaudessa.

Projektin asiantuntijat lupaavat, että tunnelin louhinta ei häiritse niin paljon kuin tällä hetkellä tapahtuvat paalutukset.
– Parhaillaan Kehätietä ja Uudenmaankatua rakennetaan 35 -40 ihmisen voimin. Puolet heistä on kotoisin Lahden alueelta.

Nikulan eritasoliittymää ei vielä luvata

– Emme lupaa vielä, että Nikulan eritasoliittymä rakennetaan. Kun tiedämme Kehätien urakkahinnat selville, niin sen jälkeen osaamme sanoa, rakennammeko sen vai ei.

Kaikkien Kehätieprojektissa olevien yhteinen tahtotila on se, että eritasoliittymä Nikulan alueelle rakennettaisiin.
– Raha kuitenkin sanelee reunaehdot tässä asiassa.

Petri Görman

Kipparin paineet

Atlantin yli kuuluu taas pitkästä aikaa niihin tosi-tv-ohjelmiin, jota on pakko katsoa. Siinä Hjallis Harkimo ja muutama suomalaisjulkkis ylittää valtameren purjeveneellä. Sarja poikkeaa valtavirran formaatista, sillä tapahtumia ei ole nimeksikään käsikirjoitettu, hanke on ollut oikeasti riskaabeli ja aihe mielenkiintoinen. Katsoja ei tunne pienintäkään vahingoniloa tai myötähäpeää nähdessään Miss Suomeksi kruunatun Viivi Pumpasen oksentavan reelingin yli tai loukkaantuneen tähtikokki Jyrki Sukulan yrittävän selviytyä vajaakuntoisena keittiöhommistaan. Alati kikatteleva tangokuningatar Arja Korisevakaan ei ole aina rallatuspäällä.

”En ollut miettinyt asiaa ihan loppuun”, Hjallis kertoo tuntemuksistaan blogissaan Iltalehdessä purjehduksen jälkeen. ” Mietin vain, että on mukava paitsi tehdä ohjelmaa, myös kerran tehdä pidempi purjehdus yhdessä oman pojan kanssa. Kun sitten purjehdus läheni, aloin oikeasti miettiä, mitä koko asia oikeastaan tarkoitti. Se tarkoitti, että kannoin vastuun kaikista mukaan tulevista ihmisistä. Purjehdustaitoisia ei ollut montaa. Yksikään neljän hengen tuotantotiimistä ei ollut purjehtinut, ei myöskään kukaan tähdistä paitsi Jyrki Sukula joskus. Jolle-poikani on sunnuntaipurjehtinut parina kesänä. Sentään veneen omistaja oli kerran purjehtinut Atlantin yli ja ensiapumies kolunnut kotimaan avomerikisoja. Tajusin, että jos jotain tapahtuu, kaikki olisi minun syytäni. Reitti oli erittäin vaarallinen ja vaikea.”

Vaikka sarjassa tutustutaan pintapuolisesti valtameripurjehduksen hankaluuksiin, suuri osa suomalaisista ei edelleenkään osaa arvostaa Hjalliksen meriittejä merenkävijänä. Onhan purjehdus monille marginaalilaji, joka liitetään lähinnä suomenruotsalaiseen kulttuuriin. Mies oli kuitenkin ensimmäinen suomalainen, joka on purjehtinut yksin kilpaa maapallon ympäri, vuosien 1986 ja -87 taitteessa. Aikaa suoritukseen kului yli 168 päivää. Tuona aikana hän laihtui 15 kiloa ja joutui vetämään hohtimilla kipeän hampaan suustaan.

Seura-lehti oli yksi purjehduksen sponsoreista, joten sain nuorena toimitussihteerinä kunnian ottaa joka maanantai Hjalliksen satelliittipuhelimen kautta välitetyt raportit vastaan. Kisan loppuvaiheessa kuuli, miten loppuun ajettu hän oli, eikä itku ollut aina kaukana kummassakaan päässä luuria. Haastavan rupeaman päätteeksi toimituspäällikkö Risto Karlsson saatteli parroittuneen ja väsyneen merikarhun ravintolaan syömään hyvin. Hjallis nukahti aika pian ruokapöydän ääreen.

Ohjelman kautta selviää, miten huolehtiva ja empaattinen ihminen Hjallis osaa olla tarvittaessa. Miehen paremmin tuntevia tämä ei yllätä yhtään. Matkan alussa hän toteaa, ettei antaisi itselleen koskaan anteeksi, jos jollekin mukana olevalle tapahtuisi jotain vakavampaa. Tätä lukiessa on toki tiedossa, että seurue selvisi matkasta ehjänä tammikuun lopulla päätöspisteeseensä Las Palmasiin, Kanariansaarille. Kapteenin paineiden purkautuessa Hjallis itki sanojensa mukaan vuolaasti helpotuksesta: ”Oli melkein helpompi purjehtia yksin, kun ei tarvinnut kantaa huolta kuin itsestään”, hän avautuu blogissaan.

Hjallis kehuu tähtinä ohjelmatiedoissa mainostettujen julkkisten sopeutuneen meriolosuhteisiin nopeasti ja noudattaneen kuuliaisesti hänen komentojaan. ”Oikeastaan kukaan ei purnannut mistään, mitä nyt tuotannon väki ei olisi halunnut tiskata”, hän paljastaa. ”Siitä he tulivat puheilleni pari kertaa, mutta koska he olivat osa joukkuetta ja vielä tärkeä osa sitä, katsoin että kukaan ei luista tiskeistä – paitsi kippari.”

Ilkka Isosaari

Luther julisti armoa ja vapautta

Tänä vuonna on kulunut 500 vuotta reformaation eli uskonpuhdistuksen varsinaisesta alusta. Meillä Launeella on jo istutettu omenapuu, syvennytty messun eri osiin ja puhuttu armosta (siitä haluamme puhua aina!). Teesien naulaamisen päivänä 31.10. pidetään Launeen kirkossa reformaation ilta. Lahdessa on myös monia yhteisiä merkkivuoden juttuja, niin kuin mm. Roomalaiskirjeen luentosarja nyt syksyllä.

Mutta merkkivuosi näkyy tietysti myös maailmalla, erityisesti Saksassa. Olin käymässä entisen Itä-Saksan Luther-kaupungeissa (Wittenberg, Erfurt, Torgau, Eisenach). Joka paikassa oli valtava Reformaatio-500-v-huuma. Oli syvää sisällöllistä ohjelmaa: näyttelyjä, tilaisuuksia, konsertteja. Mutta myös vapaamuotoista historian elämistä ja kekseliästä kaupallisuutta. Myynnissä oli mukien ja t-paitojen lisäksi Luther-keksejä, -kynttilöitä, -leluja ym.

Kaiken keskeltä löytyi Lutherin ja hänen kumppaniensa toiminnan ydin: he halusivat puhdistaa kirkon elämän siihen kertyneestä kuonasta ja vääristä lisukkeista. Luther teki Raamattua lukemalla elämänsä löydön: Jumala armahtaa ihmisen ihan pelkästä rakkaudesta, Kristuksen tähden. Hänen ei tarvitsekaan ahdistuneena piinata itseään, jotta Jumala hyväksyisi hänet. Hän on armon tähden vapaa.

Luther halusi näyttää tämän muutoksen myös sukunimessään. Hän oli nimittäin syntyjään Luder. Muiden humanistien tavoin hän tahtoi ottaa uuden, vanhoihin kieliin pohjautuvan nimen, joka kertoisi jotain tärkeää. Luderista tuli Luther, koska kreikan kielessä sana eleútheros merkitsee vapaata. Kristitty on vapaa omista pelastumisyrityksistä, Kristuksen vapauttama. Ja kun ei tarvitse epätoivoisena etsiä Jumalan vanhurskautta, voi suunnata voimansa lähimmäisen palvelemiseen. Kristitty on Jumalan edessä vapaa, jotta hän voisi olla toisen ihmisen auttaja.


Riitta Särkiö

Vanha, uusi eduskuntatalo

Uusittu ja remontoitu eduskuntatalo avattiin virallisesti tällä viikolla, kun eduskunta aloitti syysistuntokauden tiistaina. Pari vuotta kestänyt remontti vaikuttaa onnistuneelta. Modernisointi on onnistunut ja historiallisen rakennuksen arvokkuus on säilynyt. Vuonna 1931 valmistunut talo on nähnyt ja kuullut paljon.

Sirenin luomus oli aikanaan moderni

Eduskuntataloa suunniteltiin alun perin Tähtitorninmäelle. Talo päätettiin kuitenkin rakentaa Arkadianmäelle, joka silloin sijaitsi keskustan laitamilla. Eduskuntatalon vihkiäisiä vietettiin maaliskuussa 1931. Silloin Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema uusi parlamenttitalo oli moderni. Teknologia oli uutta. Merkinantolaite kertoi, onko kansanedustaja paikalla vai ei. Kovapuhujalaitos mahdollisti tiedonantojen kuuluttamisen talon eri osiin. Eduskunta sai talon käyttöönsä helmikuun alussa 1931. Maaliskuussa uusi talo toimi näyttämönä, kun tasavallan uusi presidentti P.E.Svinhufvud antoi juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä. Nyt eduskunta on remontin aikana saanut 2010-luvun puitteet teknologisesti. Tämä tarkoittaa mm. tietoliikenneyhteyksiä ja ilmastointia. Meille edustajille päärakennuksen avautuminen merkitsee oman työn tehokkuuden kasvua. Enää ei kulu aikaa eri rakennuksien välillä kulkemiseen valiokuntien, istuntojen ja kokousten välillä. Kuluneen kahden vuoden aikana lounastauko tiistaista perjantaihin riippui siitä, miten aamuvaliokunta päättyi (minulla perustuslakivaliokunta) ja kuinka päivävaliokunta (talousvaliokunta) ehti loppua ennen istunnon alkua. Työhuoneeseen en yleensä ehtinyt sähköpostia lukemaan tai soittopyyntöihin vastaamaan kuin vasta myöhään iltapäivällä tai illalla. Nyt sekin toivottavasti onnistuu paremmin.

Arvokkuus pitää ansaita

Tiistaina pääsin itse ensimmäistä kertaa nousemaan eduskuntatalon portaita kansanedustajana. Minulle eduskuntatalo merkitsee paljon. Niin paljon, että sitä on vaikea selittää. Eduskuntatalo on kansanvallan ja demokratian symboli. Siksi sitä pitää arvostaa ja meidän edustajien myös arvokkaasti kohdella. Se tarkoittaa myös toistemme kunnioitusta, asiallista käyttäytymistä ja kanssakäymistä. Siinä on paljon parantamisen varaa. Arvokkuus pitää osata ansaita. Toivottavasti teknologisesti nyt uudelle vuosituhannelle modernisoitu eduskuntatalo osaa vastata myös tähän haasteeseen.

Älä sano koskaan ei koskaan

Pääsin ylioppilaaksi 1992. Silloin sanoin Iltalehden haastattelussa eduskuntatalon portailla, että en lähde koskaan politiikkaan. Takki kääntyi 20 vuotta sen jälkeen palattuani Lahteen. Jotain tapahtui 20 vuoden aikana vuonna 2012, kun päätin lähteä ehdolle kunnallisvaaleissa Lahdessa.

Tiistaina kävelin eduskunnan aulasta vaistomaisesti isäni vanhalle kaapille, jota jo 1980-luvulta saakka opin käyttämään, kun toin tai hain isälleni, mitä milloinkin oli tarpeen. Enää ei tuoksunut pikkusikari tai paperipinot pudonneet syliin. Oli minun vuoro tehdä kaapista minun näköiseni – kansan edustajana, Lahdesta.

Ville Skinnari

Liigakausi käyntiin! Pelicans sarjan musta hevonen?

Tänään perjantaina käynnistyy jo kovasti odotettu Liigakausi 2017-18. Jos eri medioiden ennakkoarveluja on uskominen, on tiedossa Tapparan paraatimarssi kohti triplamestaruutta. Onhan joukkueen rosteri todella kova ja harjoitus- sekä CHL-matseissa joukkue on ollut jo kovassa iskussa. Ainoastaan Jypille on annettu jonkinlaiset mahdollisuudet lyödä kapauloita Tapparan rattaisiin ja tämäkin lähinnä siksi, että Jyväskylästä löytyy liigan kovin keskushyökkääjänelikko.

Tapparan ja Jypin takana liiga onkin sitten entistä tasaisempi. Ja onneksi edes mestaruutta ei ratkaista pelkästään paperilla, vaan kuten aina huippu-urheilussa, myös yllätyksille on sijansa. Viime kauden yllättäjä oli KalPa, joka monista ennakkoarveluista poiketen ponnisti aina hopealle asti. Itse sijoitin viime kauden ennakossani KalPan sijalle 14. joka ehkä kertoo kaiken olennaisen allekirjoittaneen asiantuntemuksesta tai sitten siitä, että marginaalit Liigassa ovat oikeasti pienet. Esimerkiksi kohtalaisen nimettömällä nipulla operoiva Pelicans voi hyvin onnistuessaan yltää sijoille 4-6, toisaalta, jos pelaajien potentiaali jää piippuun, taistellaankin äkkiä sijoista 11-15. Ja tämä sama pätee suurimpaan osaan joukkueista.

Moni joukkue on uudistanut tälle kaudelle pelikirjaansa huomattavasti aikaisempaa aktiivisemmaksi ja näin on tehnyt myös Pelicans. Tämä tarkoittaa käytännössä erittäin kovaa karvausta jo hyökkäyspäässä, sekä puolustajien aktiivista hyökkäämistä. Myös kiekonhallinta pyritään pitämään pääosin omalla joukkueella. Tätä varten joukkueeseen on pyritty hankkimaan pelaajia, jotka sopivat juuri tällaiseen pelityylin eli jalalla nopeita kavereita, joilla kiekko pysyy lavassa. Pelikirjan uudistamisen lisäksi haastetta on lahtelaisille aiheuttanut myös se tosiseikka, että joukkueen suurimmat syömähampaat ja pistehirmut siirtyivät pääsääntöisesti muihin maisemiin. Erkinjuntti, Sopanen, J.Tyrväinen ja Hodgman veivät mukanaan monta maalia ja maalisyöttöä.

Tilalle on tullut ennemminkin nuorta potentiaalia, kuin pomminvarmaa ja kliinistä viimeistelyä. Suurimmat paineet tuloksenteossa lienee nimien Rendulic, Kangasniemi, Siikonen, A.Mustonen ja J.Mustonen harteilla. Jos hyökkäys onkin hieman nimetön, niin puolustukseen Pelicansilla on heittää yksi liigan kovimmista pakkikuusikoista. Leimu, Kousa, Sulak, Lassen, Jürgens ja Rowley saattaa nousta pelien ratkaisuhetkillä arvoon arvaamattomaan. Varsinkin Leimu on ollut harjoituskaudella se tuttu tykki siniviivalla tappavalla laukauksellaan. Toivotaan vielä kädet ristissä, että Sulak todellakaan palaa Lahteen lokakuun alussa, eikä jää pelaamaan NHL:aa Detroitin riveissä.

Pelicans on pelannut harjoituskauden melko kiveenhakatuilla ketjukoostumuksilla, joten käydäänpä kiinni ketjukoostumuksiin:

Hyökkäysketjut:

1. Aleksi Mustonen – Joel Mustonen – Antti Tyrväinen
Tupla-Mustoset Tyrskyllä höystettynä. Tässä ketjussa pitäisi vauhtia ja taitoa riittää. Joel on tuttu mies meille lahtelaisille jo muutaman vuoden takaa ja Aleksilla on nyt paikka nousta lahtelaisten fanien sydämiin johtavassa roolissa. Tyrväinen hoitaa varmasti fyysisen pelin, mutta ylilyöntejä on syytä välttää, sillä herra on polttomerkitty tuomareiden silmissä.

2. Kimi Koivisto – Miska Siikonen – Iikka Kangasniemi
Viime kaudella ihastuttanut SiKaKo -ketju on taas yhdessä. Taikuri Kangasniemi löi viime kaudella itsensä läpi koko liigakansan tietoisuuteen. Nyt odotukset ovat kovemmat. Merkit viittaavat siihen, että läpimurron tällä kaudella tekee vuorostaan ketjun keskushyökkääjä Siikonen.

3.Vadim Pereskokov – Hannes Björninen – Borna Rendulic
Tällä kaudella Matikainen aikoo peluuttaa ketjuja aikaisempaa tasaisemmin, sillä uusi pelityyli on fyysisesti paljon vaativampi. Sen vuoksi joukkueen ehkä suurimman tuloksentekovastuun omaava pelaaja Rendilic on lyöty vasta ns. kolmosketjuun. Pereskokov on osoittanut sellaista taitoa, että try out on päätymässä sopimukseen. Ketjun keskushyökkääjä luottomies Björninen näyttää ottaneen taas yhden askeleen eteenpäin urallaan ja mieheltä voidaankin odottaa selkeää pisteparannusta viime kauteen.

4. Taavi Vartiainen – Roope Elimäki – Aleksi Rekonen
Neloseen löytyy mukavasti vaihtoehtoja. Harjoitusotteluissa juuri tällä triolla on ollut muutamia mukavia onnistumisia, joten lähtökohtaisesti tämä voisi olla se vauhdikas nelonen, joka silloin tällöin voisi nousta jopa otteluiden ratkaisijaksi hieman puun takaa.
Lisäksi toivon, että Vartiainen keskittyy pelaamiseen, ei jäähyilyyn.

Rotaatiossa ja lähimpänä tyrkyllä kokoonpanoon: Joonas Alanne, Arttu Heikkinen, Severi Lahtinen

Puolustajat:

Juha Leimu – Stefan Lassen
– Leimu pommittaa siniviivalta ja kapteeni Lassen hoitaa puolustuspään jämäkkään tapaansa.

Mikko Kousa – Libomir Sulak ( saapuu vasta lokakuussa?)
– Kiekollista osaamista ja huikeaa luistelua on luvassa tässä parissa. Manelius tuuraa Sulakia syyskuussa.

Casimir Jürgens – Jordan Rowley
– Jürgens on huikea talentti Mestiksen puolelta, jonka uskotaan lyövän läpi nyt liigatasolla. On jo vakuuttanut kriittisimmätkin fanit harjoituspeleissä. Myös Rowleyn pelaaminen on näyttänyt siltä, että mies pysyy Lahdessa tryoutin jälkeenkin.

Roni Rukajärvi – Nico Manelius
– Kapteenistoon kuuluva Manelius pystyy tarvittaessa tuuraamaan myös ylemmissä pakkipareissa tai sitten peleissä pelataan selkeästi seitsemällä pakilla. Rukajärvikin väläyttelee jo ajoittain, vaikka onkin joutunut, osin tosin omaa syytäkin, fanien vakituiseksi sylkykupiksi.

Maalivahdit:

Janne Juvonen
Joona Voutilainen

– Juvonen jatkaa ykkösenä, mutta uskon Voutilaisenkin saavan noin 15-20 starttia tulevana kautena.
Juvoselta vaaditaan nyt tasaisuutta otteisiinsa, sillä uusi aktiivisempi pelityyli aiheuttaa varmasti enemmän myös läpiajoja vastustajalle ja silloin pitää maalivahdin nousta esiin ja napata hanskaansa ne gamesaverit. Keskinkertainen suoritus ei yksinkertaisesti riitä.

SEURAA HEITÄ:

Casimir Jürgens                              Borna Rendulic                                Miska Siikonen  

LUE: PASI NURMISEN ENNAKKOTUNNELMAT KAUDEN ALLA 
OMALÄHIÖN RUNKOSARJAVEIKKAUS:

1. Tappara
– Suurin ennakkosuosikki ja ihan aiheesta. Rosteri aiheuttaa lähinnä kateutta ja ihailua muilla paikkakunnilla. Ainoa edes pieni kysymysmerkki löytyy penkin takaa.
2. JYP
– Sarjan kovin sentterinelikko. Johdattaako J.Immonen Jyskälän traktorit finaaliin asti?
3. HIFK
– Stadin kingeillä paineet menestyä ovat aina suuret. Mielenkiinnolla odotan kuinka Juhani Tyrväinen onnistuu.
4. Kärpät
– Kärppien rosteri on yllättävän nimetön Kärpiksi. Massia kuitenkin löytyy lisähankintoihin, jos peli ei lähde kulkemaan. Kestomenestyjä.
5. HPK
– Pennasen suojatit pelasivat jo viime kaudella raikasta peliä ja nyt ollaan vuoden viisaampia. Voi olla jopa korkeammalla?
6. TPS
– Vanha kunnon Turku on pienoisessa nosteessa, mutta uusi valmentaja Kaskinen on totaalinen kysymysmerkki.
7. Pelicans
– Kuinka paikataan viime kauden huipppuketju Sopanen-Tyrväinen-Erkinjuntti? Neljän ketjun vauhtijääkiekollako? Todellinen sarjan musta hevonen, sillä kaikki sijat 5-15 välillä mahdollisia.
8. Lukko
– Pekka Virran teesit käytössä, mutta toimivatko ne yhtä hyvin kuin Kuopiossa? Pärjääkö Janne Keränen ilman Jarkko Rissasen tarjoilua?
9. Ässät
– Ässien mielenkiintoisin pelaaja on eittämättä Ben Blood. Vieläkö vati menee yhtä herkästi nurin?
Porilaiset hullut taistelevat samoista sijoista lahtelaisten kanssa.
10. KalPa
– Viime kaudella aliarvioin kuopiolaiset pahasti, mutta ei salamakaan iske kahta kertaa samaan paikkaan. Kapanen noviisivalmentajana yhdistettynä suureen vaihtuvuuteen ei voi tietää menestystä.
11. Ilves
– Tampereen kakkosporukka taistelee tiukasti playoff-paikasta, mutta tänä vuonna ei vaan riitä.
12. Sport
– Vaasassa on rakennettu joukkue, joka voi onnistuessaan olla korkeammallakin. Toisaalta valmentaja Valtonen ei edelleenkään vakuuta.
13. SaiPa
– Nyt nähdään mikä on miehiään Tero Lehterä valmentajana. Melkoinen mestari pitäisi olla, mikäli pystyy hinaamaan lappeenrantalaiset pudotuspeleihin.
14. KooKoo
– Viime vuosi meni penkin alle, eikä vieläkään valoisalta näytä. Kouvolassa luotetaan vahvasti liigajyriin.
15. Jukurit
– Ensimmäinen kausi oli Mikkelissä kaikilla mittareilla menestys. Sitä seuraakin tällä kaudella se kuuluisa vaikea toinen kausi, sillä nyt Jukurit ei pääse iskemään puun takaa.

Pete Salomaa

Nöyrtyikö oikeusvaltio Kittilän mafian ja kepun edessä?

Olen pitänyt Suomea jonkinlaisena oikeusvaltiona, mutta nyt on pakko todeta, että tämä ei enää pidä paikkaansa.

Suomen suurin ”oikeussirkus” syntyi noin neljä vuotta sitten, kun Levin matkailukuningatar ryntyi puolustamaan veljeään Jouni Palosaarta hissiyhtiön epäselvyyksissä. Tässä yhteydessä Kittilää johtanut Anna Mäkelä irtisanottiin laittomasti toimestaan. Kyseessä on eräänlainen Suomen Dreyfus-tapaus, jossa ei ole kyse vähemmästä kuin Suomen lakia puolustaneiden ja vähemmistöön jääneiden kittiläisten päätäjien heitteillejätöstä ja oikeuksien polkemisesta, jota ei yksinkertaisesti uskalleta purkaa, vaikka siihen nyt olisi mahdollisuus ns.Lex Kittilän astuessa voimaan 1.6.2017

Nyt valtionvarainministeriöllä olisi mahdollisuus korjata tämä epäoikeudenmukaisuus, mutta KEPUN hiljentämät virkamiehet eivät uskalla tarttua tähän tilaisuuteen, vaan asiassa on edelleen voimassa Omertan eli vaikenemisen laki.

Kepu on Kittilässä romuttamassa koko kunnallisen itsehallinnon ja jopa kuntien yhteisen tilintarkastuksen. Lappilaiset ovat kaivautnueet hiljaisuuden muuriin kuin täi tervaan. Tällä hetkellä Kittilässä on syntynyt Suomen ennätys, sillä kolmessa ja puolessa vuodessa syyteharkinnassa on jo 28 kuntapäättäjää ja kaksi muuta henkilöä.

Elokuussa 2014 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske avasi uudestaan Lapin syyttäjäviraston sulkeman tutkinnan Levin hissiyhtiötä ja Jouni Palosaaren toimesta. Kolmea keskeistä päättäjää epäillään Eilavaara-vyyhdessä törkeästä petoksesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä. Päättäjistä
reilusti yli puolet on Keskustan edustajia, joita todennöisesti tukee pääministeri Juha Sipilä, sillä muutenhan asia olisi edennyt jo selkeisiin syytteisiin.

Myös kunta-alan asiantuntija ja Lex Kittilä-selvityksen laatija Kari Prättälä on sanonut, että nyt ei ole kyse siitä, ettekö viranomaisilla olisi ollut keinoja puuttua Kittilän tilanteeseen, mutta uskallus on ilmeisesti puuttunut. ”Kyse on siitä, että ne tahot, joilla on ollut lain mukaan jonkinlaista toimivaltaa, ovat käyttäneet toimivaltaansa.”

Koko näytelmä saa Shakespearenkin hämmentymään, sillä niin paljon sopassa on ollut hämmentäjiä ja umpikieroja kepulaisia päättäjiä. Osaa ovat huijanneet liikemiehet, osaa juristit. KRP:n rikostutkimuksista ei puutu koomisiakaan piirteitä, sillä rikostutkinassa olevat päättäjät ovat tehneet rikosilmoituksen kunnan johtavista virkamiehistä.

Odotettavissa tästä mafia-jutusta on nahkapäätös, jossa kunta joutuu maksumieheksi ja valtio vetäytyy vastuusta ja pesee kätensä kuin Pontius Pilatus!

Juhani Melanen

Tatun ja Patun Suomi ja kourallinen maata

Outola elää toisessa näytöksessä nykyajassa, taustalla Tatu, Raisa Vattulainen ja Patu, Anna Pienimäki ovat ihmettelemässä kerrostalon moninaisia perheitä, edessä maahanmuuttaja, Lumikki Väinämö ja nuori äiti, Jarkko Miettinen.

Lapsille ja varhaisnuorille tehty Tatun ja Patun Suomi -näytelmässä on vedetty tähdenlennon nopeudella Suomen ja vähän maapallonkin kehitystä10 000 ja muutama vuosisata sen päälle jääkaudesta tähän päivään.

Lahden kaupunginteatterin Eero-näyttämölle Aino Huovisen ja Sami Toivosen viime vuonna viimeisin nimikkosarjaan ilmestynyt kirja sai pikavauhtia näytelmän muodon, ja ensi-illan oli 1.syyskuuta. Kaupunginteatterista näytelmän ohjaaja ja sovittaja Olka Horila ja teatterinjohtaja Ilkka Laasonen tilasivat kirjailijakaksikolta kirjasta Tatun ja Patun Suomi näytelmän käsikirjoituksen Suomi 100- juhlavuoden merkeissä vajaa vuosi sitten.

Nuoret katsojat oli huomioitu reipasta tahtia Outolassa etenevässä esityksessä. Tatu, Raisa Vattulainen ja Patu, Anna Pienimäki sekä useassa näytelmän rooleissa esiintyvät Lumikki Väinämö, Tapani Kalliomäki, Jarkko Miettinen ja Aki Raiskio. Miehet kertoivat nuorille katsojille hauskoin sanakääntein, että tämä on näytelmä, ja me kolme miestä esitetään myös naisia, kun ”tyttöjä teatterilta ei kaikkiin rooleihin riittänyt”. Esityksessä on myös suuri joukko tausta henkilökuntaa, joitten nimet ja tehtävät löytyvät käsiohjelmasta.

Outolan Tatu ja Patu olivat notkeita ja vikkeliä myös vuorosanoissaan. Ensinnä kosketeltiin maapohjan multaa ja moreenia ensimmäisessä näytöksessä ja viimeisellä neljänneksellä oli päästy nykyaikaan, kaupunkikerrostalon moniin asukkaisiin tutustumaan. Pukusuunnittelija ja lavastaja Annukka Pykäläinen toteutti etenkin päähenkilöiden puvut yksinkertaisina, mutta värien soinnutuksen mukaan. Jopa kengissä toistui roolipuvun joku väri. Nuorta yleisöä auttoi esitykseen eläytymisessä valosuunnittelija Tiina Hauta-Ahon ja videosuunnittelija Antti Rautavan ja Mika Virtasen valaistus ja näyttämön peräseinälle heijastamat kuvat.

Suomen historiaa mentiin läpi pikavauhtia, mutta hauskasti. Nuorille viidesluokkalaisille seuralaisilleni jäi mieleen suomenkielen kirjalliseen asuun saattanut Mikael Agricola eli näytelmän, oliko se nyt Mikael Pepsicola. Piti myös kuunnella tarkkaan, keksikö hän somen- vai suomenkielen?
Aleksis Kivi ja Jean Sibeliuskin Eerolla piipahtivat. Myös painettu käsiohjelmahaitari oli nykyaikaisesti, sarjakuvamaisesti piirretty. Sieltä löytyy J.V. Snellman ja 1865 ensimmäinen Suomen markka, Paavo Nurmen piikkariarvoitus sekä maan ensimmäisen naispresidentin vitjat. Uskon, että näytelmä tavoittaa nuoret katsojansa.

Jälkisanat:
Vaikka näyttämöllä oli vanhemman katsojan ja kuulijan mielestä ehkä vähän liikaakin touhua ja puhetta, koululaiset seurasivat tapahtumia hihitellen ja kotona hauskuuksia muistellen. Itse mietin, oliko teatterin ilmoitus Tatun ja Patun Suomi-näytelmän katsojien alaikäraja, viisi vuotta, sen sisältöä ajatellen liian vaikea.
Jos kotona oli iltasatuna luettu vuosi sitten ilmestynyt kirja, niin alle eskari-ikäiset pystyivät ehkä pitkästymättä näytelmää seuraamaan, mutta osalle pienemmistä katsojista se saattaa olla pitkästyttävä. Eli toistan jälleen vanhan toiveeni, että alle neljävuotiaille sekä neljä-kuusivuotiaille tarjottaisiin ikäkauteen sopivaa teatteria vaikka auloissa tyynyillä istuen.

Marja-Liisa Niuranen

 

AJANKOHTAISTA -arkisto

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011