Latukoneet miehistöineen ovat täystyöllistetyt

Etelä- Lahden hiihtäjien latureitistö on merkitty karttaan punaisella viivoituksella Kerinkalliolta, Liipolasta ja Saksalasta Renkomäen kautta aina Hennalaan saakka. Karttaosio on osa Lahden liikuntapaikkakartasta.

Saatiinpa kerrankin kunnon talvi. Lumen syvyys on Lahden seudulla Ilmatieteen laitoksen Launeen mittausaseman mukaan lähes neljäkymmentä senttiä. Helsinkiläiset voittavat kyllä kinosten korkeudella Päijät – Hämeen, mutta hiihtokansa on tyytyväinen ainakin eteläisessä Suomessa. Lahdessa liikuntatoimen latukoneet ovat kuljettajineen työssä arkisin aamusta iltaan.

Etelä – Lahdessa on noin kolmekymmentä kilometriä hoidettua latureitistöä, kertoo rakennusmestari Pekka Utter Lahden liikuntatoimesta. Valaistut ladut ovat Liipola – Saksala – Ämmälä- Venetsia – Renkomäki – Patomäki- reitistöllä. Renkomäestä Patomäkeen on kuljettava pieni matka kävelytietä samoin täältä Hennalan valaistulle ladulle. Utter kehottaa hakemaan liikuntapaikkakartan Lahden kaupungin nettisivuilta Sen saa myös paperikarttana liikuntatoimistosta. Karttaan on merkitty punaisella viivastolla koko Lahden kaupunkialueen sekä osan Tiirismaan laduista. Utter lisää, että paljon kysyttäjä talvisia kävelyreittejä ei Etelä – Lahden metsissä ole pystytty ylläpitämään. Salpausselän kisakeskuksesta Suurmäen takaa lähtee kävelijöille tarkoitettu vanha kilpalatupohja Tapanilaan. Muutamia muitakin vanhoja kilpalatupohjia siellä on tarkoitettu kävelijöille.

Renkomäen päiväkodin läheisyydessä laski latukoneen hoitaja Jouko Andelin keskikokoista, hytillistä latukonetta alas maasturin peräkärrystä keskiviikkona puolen päivän aikaan. Hän oli vetänyt umpeen tuiskunneen Sylviakodin viereisen peltoladun auki ja nyt oli vuorossa maanviljelijä Mäkelän peltojen latujen kunnostus. Yhteensä latuja on ala-asteen etelä – ja itäpuolella lähes neljä kilometriä. Peltoaukean latuja riittää hiihdettäväksi aikuisille ja pienemmillekin naperoille. Liikuntatoimi sopii maanomistajan kanssa latujen kiertoalueen syysviljan kylvöt huomioiden.

-Latuja tehdään päiväkotien ja koulujen läheisyyteen tai niitten pihoihin pienillä koneilla, kertoo Andelin. Siinä riittää lapsilla ihmetystä joka kerta. Olen hoitanut lahtelaisten liikuntaväyliä lähes neljäkymmentä vuotta. Metsät ja aukeat ovat käyneet vuosien aikana sangen tutuiksi, Suunnistajana olen kulkenut metsät pitkin ja poikin rastipaikkoja keväisin kunnostaen. Laavujen kunnostus ja siistiminen vie aikaa kesällä sekä talvella, kun ihmiset eivät jaksa viedä roskiaan pois, hän kuvaa työtään kaupunkilaisten liikunnan taustatyöläisenä.

Latukoneenhoitaja Jouko Andelin on tulossa koneineen Sylviakodin naapurustosta.
Hän on hoitanut Lahden liikuntareitistöjä lähes neljäkymmentä vuotta.

Andelin ja neljä muuta latujen tekijää hoitavat koneineen omat reittinsä. Tänä talvena pyyntöjä latu-urien aukaisuun tuiskuavalta lumelta on tullut enemmän kuin niitä on ehditty viikottain aukaista. Pienempiä valaisemattomia latuja löytyy rautatien eteläpuolelta perhepuiston ja Launeen jäähallin välistä. Heikinkadun läheisyydestä on pieni vajann kilometrin lenkki Anttilanmäen ala-asteen ja Asemantaustan päiväkotilapsia ja myös vanhemman väen liikuntaa varten. Launeen koululta pääsee Nikkilän alueen pohjoispuolista kenttää ja peltoa myöten Liipolan reitille. Saksalan uimahallin lähistöltä lähtevää reittiä myöten pääsee siis Hennalaan saakka.

-Myös järvien jäille on vedetty latupohjat, jatkaa Jouko Andelin, mutta niillä on paikoitellen vettä jään pinnalla, hän varoittaa. Esimerkiksi Vesijärvellä latukone vajosi lähes hytin alaosaa myöten vesisohjoon ennen kuin pitävä jää löytyi. Vaihtelua hiihtoreitteihin löytyy niin Salpauselän – Tiirismaan laduilta, joita helmikuun lopulla Finlandia-hiihtäjät vaeltavat. Uusia latuvalintoja löytyy Kymijärven ympäristöstä sekä Pesäkallion, Viuhan ja Ahtialan reiteiltä. Reippaita hiihtoretkiä toivottavat lahtelaisille latukoneitten kuljettajat.

Marja – Liisa Niuranen

Launeen kansakoulusta Launeen kirjastoon

Launeen kirjasto keskellä lumihankia on kylätalo kirjaston käyttäjien mielestä. Siellä ympäristön asukkaat käyvät lainaamassa kirjoja, äänitteitä ja asioivat tietotekniikan välityksellä. Perhepäivähoitajat, kotiäidit ja ikääntyvä väki viettää lauluhetkiä tai vaihtavat päivän kuulumisia mummo-muskarin ja lasten satutuntien aikana. Talon viihtyisyyttä kuvaa myös kirjastonjohtaja Sirkka Yletyisen paluu ikään kuin juurilleen.

Jokitieltä ei ollut pitkä matka lettipäisen tytön, Sirkka Kuikan, viilettää Launeen kansakouluun, syksyllä 1960, Aurakadun päähän. Vuodet vierivät, ja lettipää valmistui Helsingin kauppakorkeakoulusta laskentaekonomiksi. Mutta mieli veti tuoreella ekonomilla kirjastotieteen pariin, mitä hän oli Launeen yhteislyseosta ylioppilaaksi päästyään aikonutkin lähteä lukemaan. Ekonomille aukenivat Tampereen yliopiston tiukasti vartioidut ovet, mutta eivät vielä 1972. Kirjastotiedettä pääsivät silloin opiskelemaan vain parikymmentä ylioppilasta. Laudaturin ylioppilaista oli vuosikymmenen alkaessa tiedekunnan varaa valita.

Kirjastonjohtaja Sirkka Yletyinen kertoo nauraen, että Launeen entiseen kirjastoon hän pääsi opiskeluaikana kahdenkymmenen minuutin varoitusajalla töihin. Yleisen kirjastotieteen opiskelun päätökseksi Lahdesta avautui työura kirjastossa, mistä pisimmän työrupeaman hän on tehnyt pääkirjaston musiikkiosaston johtajana. Pääkirjaston tehtäväalueet niin vt. kirjastotoimen johtajana kuin informaatikkona ovat tulleet Sirkalle tutuiksi, mutta tämän hetkinen työ Launeen kirjastossa viehättää. Se on matalan kynnyksen paikka arjen kohtaamiseen.

yletyinen
Launeen kirjaston johtaja Sirkka Yletyinen on yhtä huolissaan kuin kirjaston asiakkaatkin sivukirjastojen ja eritoten oman kirjaston tulevaisuudesta. Kuva kirjaston lukunurkkauksesta.

– Jaha, sanoi eräs kirjaston mies-asiakkaista tervetuliaiseksi, meille on tullut punapäisen Kaijan tilalle valkopäinen Sirkka, tervetuloa! Muutamat kirjaston vakikäyttäjät ovat vanhoja koulutovereita alakansakoulun ajoilta sekä heidän edelleen alueella asuvat vanhempansa. Siis kotoisalta tuntuu, hymyilee viime keväänä Kaija Halmeen paikalle siirtynyt Sirkka Yletyinen.

Launeella lainattiin Lahden sivukirjastoista runsaimmin eli lainauksia oli 123 029 ja asiakkaitten käyntikertoja 52 178. Renkomäen kirjastossa lainaajien käyntikertoja oli yli viisisataa enemmän, mutta lainauksia tuntuvasti vähemmän, kertovat kirjastojen tilastointeja tarkastelevat tutut kirjastovirkailijat Tuula Hagren ja Marjo Laitinen. Syy käyntimäärän eroon saattaa olla Renkomäen ala-asteen luokkien tiheät vierailut naapurikirjastossa.

-Kirjaston tarjonta Lahdessa muuttuu sähköisten välineitten myötä monimuotoisemmaksi. E-kirjana on asiakkaan jo mahdollista lainata sähköisessä muodossa tieto – ja kaunokirjallisuutta kirjaston kokoelmista kuuden tunnin tai kahden päivän ajaksi omalle tietokoneelle. Teostarjonta on toistaiseksi rajoitettu kirjaston omiin kokoelmiin hankittuihin E-kirjoihin. Kirjakustantajien kanssa ei Kirjavälitys ole vielä päässyt neuvotteluissa loppusuoralle uusien kirjojen sähköisessä muodossa lainaamiseen, kertoo Launeen kirjastonjohtaja uusien E -kirjojen hankinnan ongelmista.

Uutta kirjastotoimessa ovat pääkirjaston lehtilukusalin yhteyteen hankitut tallennus eli digitoimislaitteet, joilla asiakas voi tallentaa vanhat VHS -videonauhat DVD – levykkeelle. Ensi kesään mennessä sinne saataneen myös editointimahdollisuus valokuville, LP-levyille ja C-kaseteille. Tätä kutsutaan arjen kulttuurin tallentamiseksi, entinen kirjaston informaatikko toteaa tyytyväisenä.

Marja-Liisa Niuranen

 

Menivätkö putkeen Lahden kaupungin tavoitteet v. 2010

Lyhyesti vastaten: niin ei käynyt. Uusikunta eli suurkuntahaave sortui kansanäänestyksiin naapurikunnissa, valtuustot joutuivat siunaamaan totuuden. Lahdessa herrat ihmettelivät, miksi näin kävi, vaikka me olemme niin ylivertaisia naapureihin nähden. Ehkä juttu kaatui juuri siihen, varmaa ei ollut kuin kaupunginjohtajan nimi. Palvelut olivat toissijaisia…
Toinen merkittävä asia oli johtajakato niin Lahdessa kuin maakuntaliitossakin. Mikseivät herrat pysy viroissaan, maksetaanko heille vähemmän palkkaa kuin muualla? Vai ovatko työskentelyolosuhteet seudullamme jotenkin pielessä? Pitävätkö Lahden johtavat virkamiehet suitset niin tiukalla, ettei jää mahdollisuuksia toimia mielekkäästi vastuualueilla.

Maakuntakuvioita

Maakuntajohtajakuvioissakin oli näköjään mielenkiintoisia kantoja. Lahden porvaristo ajoi voimakkaasti eräänlaista tulevaisuusvisiota maakuntien yhdistämiselle siten että olisi valittu Hämeen liiton maakuntajohtaja yhteiseksi molemmille liitoille. Tämä ei käynyt Päijät- Hämeen demareille ilmeisesti ”arvovaltaisen takamiehen” vastuksen vuoksi! Olisiko ollut järkevää ennakoida tulevaa ja pohtia asiaa avoimesti. Ei edes kylämme valtalehti tiennyt kertoa moisesta vähäpätöisestä asiasta. Maakuntaliittorintamalla tapahtuu tulevaisuudessa, liittoja yhdistellään ja tehtäviä muutetaan. Uusia johtajia valitaan ja pian tuplamiehitykset ovat päällä henkilöstön suhteen. Korkealtahan ei putoa ketään, alhaalta joudutaan sitten irtisanomaan enemmän.

Miten käy Lahden eteläisen kehätien?

Päijäthämäläiset kuntien ja elinkeinoelämän vaikuttajat kiirehtivät valtateiden 12 ja 10:n kehittämistä. Lahden eteläisen kehätien tiesuunnittelu ja VT 12/10 -linjauksen parannustyöt pitäisi aloittaa pikaisesti. Eikä asia koske vain päijäthämäläisiä: valtatien 12 kehittäminen on Hämeenlinnan, Lahden ja Kouvolan kaupungeille ympäryskuntineen yhteisesti tärkeä hanke.
VT 10:n (VT 12) rooli on merkittävä täydennykseksi E18 tielle (Skandinavia-Suomi-Pietari) sekä näin myös manner-Suomen poikittaissuuntaisen liiketoimintayhteistyön ja valtakunnallisesti tasapainoisemman kehityksen lisäämiselle.

Monia hyviä syitä

Valtatie toisi tullessaan monia parannuksia ja hyviä syitä, joilla on vaikutusta laajan alueen kehittymiseen. Jo kotimaisten tavarantoimittajien kuljetuskustannukset laskevat merkittävästi kun logistiikan jakelukustannukset laskevat ja toimitusnopeus kasvaa.
Valtatie avaa tuontitavaralle useampia reittejä, jolloin myös mm. Pohjanlahden satamien kilpailukyky kasvaa. Tavara varastoidaan heti ”keskipisteeseen” joka vähentää edestakaista kuljettamista.
Ylipäätään valtatien kehittäminen vähentää ratkaisevasti ruuhkia ja infrastruktuurin rakentamistarvetta, kun se samalla hyödyntää paremmin olemassa olevaa infrastruktuuria.
Erityisesti yritystoiminta saa uutta potkua paremmasta kilpailukyvystä.

Puhumattakaan vaikutuksista Lahteen

Valtatie sivuaa nyt koko matkaltaan Lahden ydinkeskusta-aluetta ja kulkee vain 300 metrin etäisyydellä Lahden kauppatorista. Lahden eteläisen kehätien rakentuminen on olennainen osa Lahden keskustan ja asemanseudun. Se muodostaisi pohjan koko kaupunkiseudun mielekkääseen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun.
Lahden rautatieaseman alue on kaupungin vetovoimaisuuden, kilpailukyvyn ja yrityshankinnan kannalta erittäin tärkeä. Maassamme ei missään suuressa kaupungissa ole vastaavan laajuista kaavoittamatonta ja kehittämistään odottavaa yhtenäistä maa-aluetta kaupungin ydinalueella.

Hollolakin mukana

Lahden eteläisen kehätien yleissuunnitelman mukaiset asemakaavat on kaikki tehty ja ne ovat kaikki myös lainvoimaisia. Hankkeen yleissuunnitelma on valmistunut ja se hyväksyttäneen vielä tämän vuoden aikana. Nyt on välttämätöntä saada hankkeen tiesuunnittelu mahdollisimman nopeasti liikkeelle. Sen kustannukseksi on arvioitu 3-4 miljoonaa euroa.
Lahden kaupunki ja Hollolan kunta ovat yhteisesti ilmaisseet vahvan halunsa edistää hanketta jopa vastoin valtion ja kuntien perinteistä kustannusvastuujakoa, ovathan ne valmiita edistämään suunnittelutyön välitöntä käynnistämistä osallistumalla poikkeuksellisesti tiesuunnitelman rahoitukseen yhteensä noin miljoonalla eurolla.

Varotaan virkamiesten oveluutta

Nyt ei pidä” hötkyillä” liikenneviraston johtajien lupauksilla suunnittelumäärärahojen irrottamisesta ennen kuin uusi liikennepoliittinen selonteko nostaa valtatie 12:n ja nimenomaan Lahden kehätien seuraavan hallituksen ja eduskunnan hyväksymänä hankkeisiin, joiden toteutus alkaa seuraavalla hallituskaudella, siis vuosina 2012-2015. On suuri vaara, että suunnitteluun käytetyt rahat jäävät korottomalle odotustilille, jossa suunnitelmat vanhenevat nopeasti. Tietä ei näy vielä putken päässäkään.

 

Kauppila

Matti Kauppila
kansanedustaja
kaupunginvaltuutettu
Laune

Miestenpiirin tukipilarit

Ensi maanantaina 10.1 alkaa uusi ”istuntokausi” Launeen kirkolla. Miestenpiiri kokoontuu kevään ensimmäiseen palaveriinsa kuulemaan mitä kirkkoherra Heikki Pelkosella on miehille kerrottavaa. Alkujaan olikin perinne että päällikkö aloittaa sekä kevät- että syyskauden, mutta viime syksynä sattui sellainen lipsahdus ettei kirkkoherra Pelkonen saanut alustuspuheenvuoroa lainkaan. Flyygelin ääressä hän oli sitten sitäkin ahkerammin.

Alkuvuosi merkitsee myös sitä että 8 vuotta tulee täyteen Jorma Matikaisen johtamalla joukolla. Timo Pokki aloitti heti ensi töikseen muutamaksi vuodeksi hiljenneen miestyön ja seuraajansa Heikki Pelkonen on myös ottanut toiminnan ihan sydämen asiakseen. Koko kahdeksan vuoden ajan olemme saaneet neuvoja ja tukea emeritus kirkkoherra Veikko Korhoselta, jonka aikana miestoiminta eli voimallisena. Jos ei ole mökillään, Veikko on läsnä noin joka toisessa kokouksessa. Eikä ole ainoastaan läsnä vaan käyttää jämäköitä, miehiä opastavia puheenvuoroja.
Hän kehottaa myös yhteistyöhön seurakuntiin Lahden ulkopuolelta. Korhosen aikana yhteistyötä tehtiin Kärkölän kanssa. Kirkkoherra Pelkosen myötä meille syntyi yhteys Padasjoen seurakuntaan.
Vaikka nykymuotoinen miestenpiiri on täysin maallikkovetoinen niin uskallan väittää että näin myötämäessä oleva toiminta ei olisi mitenkään mahdollista ilman em. kolmen kirkkoherran tukevaa selkänojaa. He ovat sanan varsinaisessa merkityksessä miestenpiirin tukipilarit.

 
 
Kirkkoherrat
 
Miestenpiirin vahva kolmikko vas. kirkkoherra Heikki Pelkonen, keskellä emeritus kirkkoherra Veikko Korhonen ja oikealla Lahden Diakoniasäätiön johtaja Timo Pokki

Väärä nimi

Omalähiön kirjoituksissani puhun aina Launeen miestenpiiristä. Nimitys on hieman harhaanjohtava. Anteeksi vaan esim. Renkomäen, Patomäen, Nikkilän ym. miehet. Kyseessä on tietenkin koko Launeen seurakunnan miestoiminnasta, johon voivat ja toivottavasti osallistuisivatkin muutkin kuin Launeella asuvat. Nimitys on vain käytännön sanelema lyhennys. Esim. puheenjohtajamme käsitys on,että miestenpiiri ei tunne edes seurakuntien välisiä rajoja. Hän kutsuu esim. Miehet Lähteellä tapahtumaan Liipolaan 12.3 miehiä koko Päijät-Hämeestä.
Tokihan miehiä jo nyt on ollut mukana Launeen ulkopuoleltakin. Rehtori Seppo Savolainen renkomäkeläisenä on ollut mukana heti ensimmäisestä kokouksesta lähtien aina kun kunto on sallinut. Nyt kun kevätkausi alkaa, toivotan sinutkin tämän viestin lukija tervetulleeksi kuuntelemaan mitä kirkkoherra Heikki Pelkonen meille miehille haluaa viestittää.
Tätä kirjoittaessani ei ole tiedossa mikä on alustuksen aihe mutta olen vakuuttunut että huippusuunnistajana tunnettu kaimani opastaa meidät oikeille rasteille. Sen verran Pelkosen vierailusta on tihkunut tietoa että hän on uhannut pistää istumajärjestyksenkin uusiksi. Se ehkä onkin tarpeellista, kun 1.11 kokouksessa oli paikalla ennätysmäärä, 40 kuulijaa.
Kutsun Sinuakin mukaan, koska joku viisas on sanonut että ihminen tahtoo kuulua johonkin joukkoon. Yksi tällainen joukko on miestenpiiri. Viime syyskaudella jokaiseen seitsemään kokoukseemme tuli ainakin yksi uusi mies. Se kertoo paljon tällaisen toiminnan tarpeellisuudesta.
Uudetkin miehet tervetuloa mukaan!

Miestenpiirin tarkoitus 

Launeen miestenpiirillä on kotisivut osoitteessa Launeen miestenpiiri.fi . Sivulla Tarkoitus on sekä kirkkoherra Pokin että Pelkosen haastattelu videona. Siinä he kertovat oman käsityksensä siitä miksi miestenpiiriä tarvitaan.
Kannattaa muutenkin tutustua kotisivuihimme, sillä siellä on paljon valokuvia, joista todennäköisesti löydät jonkun tutun henkilön.
Sen jälkeen on helpompi tulla mukaan ensikertalaisenakin.

Heikki Laine

AJANKOHTAISTA -arkisto

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011