Lahden perussuomalaisten keskuudessa muhii mehevä riita. Nyt riita uhkaa levitä koko puolueeseen ja kiusallisesti juuri ennen vaaleja. Keskiössä on kaupunginvaltuutettu etelälahtelainen Juha Ravalt, joka herätti maanlaajuista huomiota liittymällä alkuvuodesta rikollisjärjestöksikin pidettyyn Cannonball moottoripyöräkerhoon. Ravalt kertoo facebook-sivuillaan, että häntä ollaan potkimassa pois puolueen riveistä, mutta vasta vaalien jälkeen, sillä ennen vaaleja perussuomalaiset eivät kaipaa negatiivista huomiota. Nyt Ravaltin mitta on tullut täyteen ja mies lataakin tiistaina facebookissa julkaisemassaan kannanottossa täyslaidallisen kohti puolueen toimintatapoja.

Ravalt kertoo olevansa kyllästynyt perussuomalaisten selkärangattomaan toimintaan ja ihmisille valehteluun. Hän kertoo kannanotossaan muutamia ”likaisia” yksityiskohtia puolueen toiminnasta.

– ”Kaikki alkoi oikeastaan jo ennen 2012 vuoden kuntavaaleja. Jo silloin meille ”uusille” tehtiin selväksi, että olemme kakkosluokanjäseniä. Mainoslehdissä ”vanhat” olivat etusivulla ja me muut takasivulle, vaalitaulussa ehdokkaat laitettiin paikallisyhdistyksen suosion mukaan järjestykseen ja tällä yritettiin ohjata äänestäjiä. Törkeimmillään ehdokkaiden vaalikuvia koitettiin sabotoida tuohon mainokseen sisäpiirin toimesta ja eräs kehitysvammainen otettiin ehdolle, jotta hänellä saadaan ”vammaisten äänet.” Tämä jälkimmäinen sanottiin vielä ylpeästi ääneen. Kaiken lisäksi ehdokaslista jätettiin hyvin vajaaksi ja uusia ehdokkaita ei kelpuutettu, koska tämän piti olla se vuosi kun sisäpiiri saa haluamansa porukan valtuustoon ja heille ei haluttu kilpailijoita. Näistä asioista kerrottiin ymmärtääkseni myös piirin suuntaan, mutta lupauksista huolimatta niihin ei koskaan puututtu millään tapaa. Sama koskee puoluetoimistoa, joka suojelee tällaista toimintaa koko ajan Suomen laajuisesti.”kertoo Ravalt facebook-sivullaan.

Ravalt kertoo perussuomalaisissa olevan vahva SMP-vetoinen sisäpiiri, joka ei suostu luopumaan vallasta ja tämä on Ravaltin mukaan tiedossa aina puolueen korkeinta johtoa myöten.

– ”Taas ympäri Suomea on nähty ja kuultu jos jonkinlaisista kikkailuista ja meillä Hämeessä/Lahdessa tämä näkyi sillä, että piirin puheenjohtajan ja parin muun sisäpiiriläisen pahin kilpailija jätettiin vaille ehdokkuutta, vaikka jäsenäänestyksen puolesta se olisi hänelle kuulunut. Tässä ei painanut mitään nuorisojärjestön toiveet tai se, että ainut näkyvä ja tekevä Persu jätettiin kylmästi ulos, koska muutama selkärangaton turhake halusi Arkadianmäelle parempien tulojen perässä. Hämeessä ei ole tämän seurauksena yhtään nuorta ehdokasta.
Koko tuo ruljanssi tehtiin siksi, että haluttiin varmistaa, että tietyt henkilöt saavat eduskuntavaaliehdokkuudet.”sivaltaa Ravalt

Ravaltin näkemys puolueen linjasta eroaa varmasti vaikkapa puolueenjohtaja Timo Soinin näkemyksestä:
– ”Perussuomalaisten johto ei ole millään tapaa maahanmuuttokriittinen kuin vaalien alla, tämä on tullut meille kuntapäättäjille aivan selväksi. Kyseessä on ainoastaan tapa kalastaa ääniä vaalien alla.”

Henkilökohtaisesti kiivaimmin Ravalt moukaroi kannanotossaan ” työmies” Matti Putkosta, Lahden kaupunginvaltuutettu Rami Lehtoa ja piirin puheenjohtaja Jari Ronkaista, joiden moraalin ja selkärangan hän asettaa erittäin kyseenalaiseksi.

– ”Minun on jotenkin vaikea hyväksyä sitä, että puolue ja tämän kaltaiset henkilöt koittavat tehdä minusta rikollista koko Suomen edessä. En ole mikään pyhäkoulupoika, en ole sitä koskaan väittänytkään, enkä sellaista edes esitä. Silti minullakin on oikeuteni. Lahden Perussuomalaiset, ja tätä kautta myös puolue, tiesivät tasan tarkkaan kenet he hyväksyivät kuntavaaliehdokkaakseen 2012 ja jäsenekseen kun he minut Juha Ravaltin listoilleen ja puolueen jäseneksi kelpuuttivat.”  lopettaa Ravalt rajun kannanottonsa.

On selvää, että Ravaltin raju kannanotto yllätti puolueen housut kintuissa pahimpaan mahdolliseen aikaan. Selvää on myös se, ettei tämä keskustelu ole vielä ohi. Ei alkuunkaan. Mielenkiintoista on nähdä, miten Timo Soini tähän Juha Ravaltin varsin rajuun purkaukseen suhtautuu. Soinihan on pyrkinyt tekemään perussuomalaisista hallituskelpoista puoluetta ja tälläiset purkaukset tuskin kuuluvat Soinin suunnitelmiin.

Ja eiköhän myös Rami Lehdolla ja Matti Putkosella ole olemassa asioista oma näkemyksensä. Varmaa sen sijaan on, että media tulee nostamaan tämän ulostulon esiin, haluttiinpa sitä perussuomalaisten puoluetoimistolla tai ei. Kilpaileville puolueille tämä voi olla se ratkaiseva niitti, jolla perussuomalaiset jätetään näissä pienen marginaalin vaaleissa taakse. Ravalt on antanut kannanotollaan kuvainnollisesti ladatun aseen nyt demareiden ja kokoomuksen käteen. Nähtäväksi jää käyttävätkö ne sitä.

-Petri Salomaa
-
Lainaukset: Juha Ravaltin facebook-tili 14.4.2015

Yllättävän nopeasti Puolustusvoimat tekivät päätökset useiden varuskuntien lakkauttamisesta, kun maan hallitus vaati tekemään leikkauksia myös puolustusbudjettiin. Puolustusministeriö päätti lakkauttaa useita varuskuntia kolme vuotta sitten. Tämä tiesi myös satavuotisen Hennalan varuskunnan loppua ja sen toimintojen siirtoa muihin varuskuntiin. Nyt valtion Senaatti kiinteistöt vastaavat 81 hehtaarin maa-alueen ja sillä sijaitsevien rakennusten myynnistä.

Museovirasto valvoo koko alueen tulevaa kehitystä yhteistyössä Lahden kaupunginmuseon kanssa. Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala on mukana Hennalan alueen uusien asuinalueiden runkokaavan suunnittelussa. Varuskunta-alueella on voimassa 1953 hyväksytty asemakaava, ja sen ydinalueella on nykyisin suojelukaava.
Kaupunkilaisia varten Lahdessa on nyt uusi – vanha, suuri puistomainen ja väljä alue historiallisine rakennuksineen. Vanhojen rakennusten tulevat omistajat joutuvat neuvottelemaan ainakin ulkoasua koskevista muutoksista Museoviraston kanssa. Alueen kiinteistöillä tullaan tekemään kauppaa yksityisten ihmisten ja yritysten kanssa. Niin sanotusti melu- ja saasteongelmaisia yrityksiä sinne ei tiettävästi haluta.

Varuskunta-alueella on myynnissä kaikkiaan 35 erikokoista rakennusta. Pinta-alaltaan kookkaimmat ovat entinen sotilassairaala ja ehkä huoltokeskus. Jo tämän kevään aikana on Upseerikerhon rakennus myyty runsaalla neljännesmiljoonalla eurolla kiinteistöllä useamman vuoden toimineelle ravintolayrittäjälle. Ensimmäisenä varmistui jo viime vuonna Hämeen poliisilaitoksen pääpoliisiaseman siirtyminen Salininkadulta entiseen varuskunnan ruokalarakennukseen vuoden 2017 lopulla.

Yksittäisistä punatiilirakennuksista sekä vanhoista asuinrakennuksista on ovat yritykset olleet kiinnostuneita. Ostotarjoukset Senaatti kiinteistölle oli pyydetty maaliskuun loppuun mennessä, kertoi Senaatti Kiinteistöjen myyntipäällikkö Asko Taskila aluetta koskevassa tiedotustilaisuudessa Ladec Oy on alueen kehittämissuunnitelmissa mukana. Sen liiketoiminnan kehityspäällikkö Pekka Komu otaksui tällä viikolla, että vielä tämän kevätkauden aikana tulee syntymään useampia kiinteistökauppoja.

Osin satavuotiaat rakennukset ovat Venäjän tsaarinajan sotilasarkkitehtien suunnittelemia. Uudet kasarmit, joita keisarikunta päätti Suomeen puolustustarkoituksella tehdä 1911, rakennettiin pääosin tiilestä hienoine päätyornamentein. Hennalaan tiiliä valmisti von Hausenin Mukkulan tiilitehdas. Tiilet tuotiin junalla Hennalan seisakkeelle. Kun alueella on muutaman vuoden kuluttua ehkä noin 4000-6000 uudisasukasta, niin Hennalan seisakkeella saattaa pysähtyä tulevaisuudessa Z-juna. Seisakealue on mahdollisuus rakentua kaupungin 3,5 hehtaarintontille Enso-Gutzeitin tehdasalueen länsipuolelle.

Kaavoitettavien asuinalueiden suunnittelussa ovat mukana Lahden kaupungilta suunnitteluarkkitehti Armi Patrikainen ja alueen projektipäällikö Pirkko-Leena Jakonen. Alueen kaavan alustavat valmistelut ovat jo alkaneet. Kasarmialue on aidattu, mutta koko kiinteistö ulottuu lännessä aina rautatiehen saakka. Halkomäen ympäri kiertävät lenkkipolut tulevat säilymään totesi Armi Patrikainen, mutta sotilasharjoittelualueelle rakennetaan kerrostaloja. Niitten puistomaisiin piha-alueisiin kuuluvat nämä polut. Pääosiltaan tsaarin sotilasarkkitehtien suunnittelema alue nykyisine katuineen, rakennuksineen ja puustoineen sekä Lippukenttä tulee säilymään suojelukaavan mukaisesti.

Suunnitelmisssa on , että alueen pohjois- etelä- ja länsiosiin rakentuu kolme – viisikerroksisia asuintaloja. Tämä vanha kosteapohjainen savimaa on entisen Jylisevän eli Metsä-Hennalan tilan osa. Maapohjan pehmeyden takia omakoti- tai rivitalojen rakentaminen tulee liian kalliiksi, koska paalut pitää juntata monen kymmenen metrin syvyyteen. Jo nyt on suunnitteilla Hennalan päiväkodille uudisrakennus. Alueelle varsinaisia uusia liikerakennuksia ei tule, sillä Hennalan nykyiset palvelut ovat kävelymatkan päässä.

Marja-Liisa Niuranen

Ihmisten ikääntyminen vaikuttaa arkisiin askareisiin. Vanhat ja viisaat sanovat, että vanhetessa ihminen oppii ainakin hitaasti kiiruhtamaan. Se ei ole vielä vaarallista, mutta muistin haparoituminen, ja siitä seuraavien päivittäisen elämään liittyvien arkisten asioiden tekemisen vaikeutuminen on jo vakavampaa kuin hidas kävely.

Päivän yhteiskunnallinen eetos ihmisille on lause ”koti on paras paikka vanhalle ja sairaallekin ihmiselle”. Kaikista päättäjien toiveajattelusta huolimatta vakavasti muistisairaat tai muista sairauksista johtuvan jatkuvan avuntarpeen tähden ihmiset tarvitsevat eri tasoista hoivaa ja hoitoa antavia hoitokoteja nyt ja tulevaisuudessa.

Kolme vuosikymmentä sitten valtion ja kuntien päättäjät pyysivät apuun sosiaali- ja terveysalan järjestöjä niin kutsuttua kolmatta sektoria vanhenevaa väestöä auttamaan. Nämä järjestöt, kuten nastolalainen Manna ry, ryhtyivät järjestämään hoitokoteja hoivaa ja hoitoa tarvitseville vanhoille ihmisille sekä mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaille. Kunnat ostivat palveluja, mutta nykyisin on toisin. Järjestöjen hoitokotien asiakkaitten määrä on tuntuvasti supistunut, kun kunnat ostavat palvelut suurilta toimijoilta alempiin kustannuksiin vedoten. Kolmannen sektorin kotimaiset järjestöt eivät pysty kilpailemaan varakkaitten sosiaali- ja terveysalan pörssiyhtiöiden kanssa.

Tässä kuussa valittavat kansanedustajat saavat ehkä jo ensi syksynä käsittelyynsä uuden hankintalain. Sen valmistelussa toivotaan kuntien voivan paremmin huomioida ostopalveluissaan sosiaali- ja terveysalojen järjestöt sekä pienet yksityiset toimijat.

Manna ry on kristillisen diakoniatyön periaatteille perustettu yhdistys, jonka hoitokodit ovat puutarhamaisessa ympäristössä Sylvöjärven rannalla Nastolan Uudessakylässä. Sen toiminnot ovat verrattavissa pienen kunnan sosiaali- ja terveydenhoidon palveluihin. Kahden hoivakodin lisäksi sillä on pienten lasten päiväkoti Majavanpesä Seestaalla. Lahdessa Kiveriön Kievarin Lounasravintolasta vastaa Manna ry. Sieltä samoin kuin hoitokotien keittiöstä Nastolasta viedään ateriapalveluna lounas arkipäivinä sopimusasiakkaille kotiin. Yhdistyksen koteihin annettavia palveluja ovat kotisairaanhoito ja kotipalvelu täydentävät palvelutarjontaa.

Toiminnanjohtaja Marja-Leena Pellikka, yhdistyksen johtokunta ja työntekijät ovat uskaltautuneet tekemään 1996 perustetusta yhdistyksestään monimuotoisen toimijan. Sillä on myös oikeus ottaa työvalmennukseen henkilöitä, jotka kouluttautuvat ammattitutkintoihin työelämässä oppimisen kautta.

Hyvinvointikeskus Manna ja sen hoitokodit tarjoavat tehostettua palveluasumista, esimerkiksi dementiaa sairastaville henkilöille. Yhden hengen huoneet ovat kodinomaisissa ryhmissä. Myös aviopareille on varattu huoneet. Asumiskulut muodostuvat vuokrasta, mikä on 7 euroa neliöltä. Siihen on mahdollisuus hakea Kansaneläkelaitoksen asumistukea. Tehostetun palveluasumisen vuorokausimaksu on 112 euroa ja dementiapalvelussa 129,90 euroa. Hoitoon, myös tilapäiselle omaishoitajan vapaajaksoille on mahdollista tulla palvelusetelillä. Asiakaalla on mahdollisuus hakea Kelan hoitotukea. Nämä rahalliset tuet pienentävät tuntuvasti henkilön omavastuun määrää.

Maksu sisältää ateriapalvelun, vaatehuollon, hygienian, perus- ja sairaanhoidon, mutta ei lääkkeitä, sekä yöhoidon sekä virkistystapahtumat. Myös intervalli-asuminen kuuluu talon palveluihin samoin vierashuoneet Mummolassa, joita voi satunnainen matkailijakin varata käyttöönsä.

Henkilökunta ei jätä talojen asukkaita omiin huoneisiinsa ikkunasta ulos tuijottamaan, vaan päivittäisiin tapahtumiin kuuluvat eri harrastuspiirien kokoontumiset. Ulkoliikuntaan on mainiot mahdollisuudet. Ulkoilijoita voi tulla vastaan hevostaan taluttava ratsastaja tai kesällä laitumella ”ruohonleikkuuta” harrastavat lampaat ja maata kuopsuttavat kanat. Käsityöryhmien neulojille löytyy vaikkapa eri vahvuisia puikkoja villanutun neulomiseen, jos tavallisemmin käytetyt eivät enää neulojan kangistuneissa sormissa pysy. Kesäharrastuksiin siitä kiinnostuneille henkilöille on tarjolla kukkien ja kasvimaitten hoitoa.

Manna ry toimintaperiaatteista on luettavissa motto ”Manna ry kehittää ja toteuttaa Green Care-toimintaa. Toiminta tarkoittaa maaseutuympäristön hyödyntämistä hyvinvoinnin lähteenä.” Yhdistys on useassa ihmisten hyvinvointiin liittyvässä monivuotisessakin projektissa mukana. Tämän kevään suuri tapahtuma ”Iloa Ikä Kaikki” kokoaa 21.4. Pajulahden urheiluopistolle alan toimijat.

Marja-Liisa Niuranen

Nuoret, työttömyys ja päihteet olivat tärkein keskustelun aihe Patomäen toimintakeskuksen kannatusyhdistyksen järjestämässä kansanedustajaehdokkaille keskustelutilaisuudessa. Yhdistys oli pyytänyt ehdokkaille tarkoitettuja kysymyksiä etukäteen lähetettäväksi puheenjohtaja Liisa Perjolle. Tilaisuuden panelisteille annettiin tarkka aika vastauspuheenvuorojen kestoon. Ajan ylittämistä ei puhetta johtanut Salla Natunen sallinut.

Toimintakeskukseen olivat saapuneet ehdokkaina olevat, ensimmäistä kauttaan istuvat kansanedustajat Anne Louhelainen (PS.), Hollolasta ja Mika Kari (Sdp), Lahdesta. Muut kandidaatit olivat lahtelaiset erikoislääkäri Antti Holopainen (Vas.), erikoissairaanhoitaja Kaarina Suhonen (Kesk.), päihdetyöntekijä Timo Räihä (KD), ekonomi Eeva Rautamäki (Vihr.), ja yrittäjä Ilkka Viljanen (Kok) Suuria ristiriitoja eivät kysymykset panelistien kesken aiheuttaneet.

Perhe ja lasten hyvinvointi sekä koulujen ja kotien yhteistyö olivat keskeisiä asioita jokaiselle vastaajalle. Eeva Rautamäki korosti koulukuraattoreitten ja – psykologien tarvetta myös maaseutukunnissa. Perheitten hyvinvoinnin rinnalle nousivat kysymykset ihmisten päihteiden ja alkoholin ongelmakäytöstä.

Päihderiippuvuudesta mahdollisesti selviämisen asiantuntijoita ovat Antti Holopainen ja Timo Räihä. Asiasta keskustelun yhteydessä nousi kysymys Raha-automaattiyhdistyksen sekä Veikkauksen ja Toto-veikkauksen voittojen jaosta. Ray on vähentänyt tuntuvasti päihdetyöhön ja peliriippuvaisten ihmisten terapiaa järjestäville yhdistyksille aiemmin jaettuja määrärahoja. Räihä totesikin, että yhdistysten on vaikeaa ylläpitää korjaavia toimintoja, kun kuntien jaettavat avustukset kolmannelle sektorille ovat minimissä.

Kansanedustajat Anne Louhelainen ja Mika Kari kertoivat, että uusi eduskunta tulee ehkä vielä tämän vuoden aikana käsittelemään uudistuvaa hankintalakia. Se saattaa antaa paremmat mahdollisuudet järjestöille päästä mukaan kuntien ostopalvelujen piiriin. Nykyisen hankintalain aikana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestöt sekä pienet yksityiset palvelujen tarjoajat ovat joutuneet jopa lopettamaan toimintojaan.

Työttömyys, joka sekä Lahden seudulla että koko maassa on ylittänyt 1990-luvun lama-ajan työpaikkojen menetykset, askarrutti jokaista vastaajaa sekä runsasta kuulijakuntaa. Ilkka Viljanen kertoi, että maassamme on alle kolmekymmentä yritystä, joitten tuotteita viedään jatkuvasti ulkomaille. Hän syytti samalla ammattiliittoja, joitten työharjoittelussa olevien jäsenten tuntipalkkavaatimukset ovat pienyrittäjille liian korkeat. Sekä ehdokkaat että kuulijat pohtivat mahdollisuutta saada valtion budjetista tukea pienyrittäjille esimerkiksi alennettujen sosiaaliturvamaksujen muodossa. Työpaikkoja on tosin Lahden seudulla tarjollakin, mutta niihin ei löydy aina ammattitaitoista työntekijöitä.

Toiveita on herättänyt tilaisuudessa mukana olleitten keskuudessa Äänekoskelle, Varkauteen sekä Lappeenrannan seudulle suunnitellut uudet, bioraaka-aineita jalostavat tehtaat. Ne tulevat tarvitsemaan runsaasti raaka-aineita metsistä ja ammattitaitoisia työntekijöitä.
Kysymys Natoon liittymisestä ei saanut kannatusta ehkä nykyisestä Ukrainan tilanteesta johtuen.

Marja-Liisa Niuranen

Launeen miestenpiirille kerrottiin hyviä terveisiä Nigeriasta, siitä Afrikan valtiosta, josta monet ovat saaneet ”miljoonavoitto sinulle, kun lähetät rahaa ensin minulle” – kirjeitä sähköpostiinsa.

Illan teeman sanoma oli meille aivan toisenlainen kuin huijausviesti. Meille kerrottiin maasta, jonka asukkaiden määrä on suunnilleen 170 milj. Tarkkaa tietoa ei ole kenelläkään, sillä siellä ei ole mitään järjestelmää, jolla kansalaisista huolehdittaisi, kuten meillä täällä lännen maissa.

Nyt oli Launeen miestenpiirillä vieraana ”elävä kirje”, kun Asikkalan seurakunnan kirkkoherra Petri Tervo kertoi kokemuksiaan monilta Nigerian matkoiltaan. Hän kertoi elävästi, vauhdikkaasti ja värikkäällä tavalla mitä on tapahtunut siitä ajasta alkaen, kun hänen vaimonsa oli kirjeenvaihdossa vuonna 1974 yläasteikäisenä afrikkalaisen Joseph-pojan kanssa. Eipä olisi arvannut minkälainen tarina, iso asia, siitä vielä kehittyi.

Kehitysyhteistyö alkoi Nigerian Ofokobe-kylässä. Ensin lähetettiin vanhoja silmälaseja, joita meidän jokaisen pöytälaatikosta löytyy. Monet saivat avun tästä meidän ylijäämä tavarasta. ”Minähän näen” – on hieno tunne. Hyvä työ jatkui ja kehittyi. Tällä hetkellä siihen pimeään Afrikan viidakkoon on noussut toimiva sairaala, orpokoti ja koulutuskeskus lääkintähenkilöstön kouluttamiseksi.

Tämä kaikki ja paljon muuta on saanut aikaan tämä Joseph-poika yhdessä asikkalalaisen pappisperheen kanssa. Työtä tukivat monet yksityiset henkilöt ja lopuksi myös suomalainen kehitysyhteistyö.

Launeen miestenpiiri-illassa oli sellainen ”kirje” avattuna, joka sai ihmettelemään sitä, miten asiat voivat tapahtua silloin, kun niille on oikea aika. Kannattaa käydä lukemassa SEMCOM ystävien blogia, sieltä saa tietoa tästä kerrotusta kehitysyhteistyö-hankkeesta. Mikäli haluat olla tukemassa jollakin tavalla tätä mielenkiintoista projektia, niin siihenkin löytyy tiedot samoilta sivuilta. Käy kurkkaamassa.

Launeen miestenpiirin seuraava kokous on maanantaina 30.3. klo 18 Launeen kirkolla. Vierailijana on PHKS:n endoproteesihoitaja Helena Nabouls. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan nivelrikoista ja tekonivelistä vierailevan asiantuntijan ollessa paikalla.

Ai niin – miestenpiiri on jälleen saanut valmistettua linnunpönttöjä ja niitä on myynnissä Veijo Vierumäenkotipihalla, Mustanmäenkatu 66. Nyt linnut laulamaan iloksemme. Hae paras paikka pesänrakentajille.

Reijo Salonen

Joukko sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita kokoontuivat keskustelemaan omaishoitajien asemasta meidän yhteiskunnassamme. Tasa-arvosta omaistaan hoitavien kuntalaisiin suhteutettuna lainsäädäntöön tarkasteltiin Palvelukeskus Onnelanpolun lounasravintolassa maaliskuisena kirjailija Minna Canthin päivänä. Kirjailijan elämän aikana naiset eivät kuuluneet tasa-arvon piiriin.

Lahden Vihreät ry järjesti keskusteluillan, missä mukana oli omaishoitajia, alan asiantuntijoita sekä joukko kansanedustajaehdokkaita. Kun omaishoitajista suurin osa on naisia, oletetaan, että hoiva kuuluu heidän persoonaansa. He eivät jätä omaistaan heitteille, vaikka omaishoidon palkkioon tarvittavaa määrärahaa ei säästösyistä ole kunnan talousarvioon varattu riittävästi.

Ilta oli lähtöisin kaupunginvaltuutettu Onerva Vartiaisen järkevästä suunnitelmasta, vaikka Vihreät järjestön nuorempi polvi ei illan tarpeellisuutta ensi kuulemalta sisäistänytkään kertoi illan puheenhohtajana toiminut valtuutettu.

Paneelikeskustelun pöydän ääressä istuivat omaishoitaja Anne Jokiniemi, ja hänen poikansa Mikki, Omaiset ja läheiset -yhdistyksestä toiminnanjohtaja Johanna Sottinen, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, Lahden kaupungin vanhusten palvelun ja kuntoutuksen johtaja Ismo Rautiainen ja Lahden vanhusten säätiön toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen.

Yllättävän moni iltaan kutsutuista keskustelijoista oli ollut omaisensa hoitajana. Poikansa Mikin omaishoitajana toimiva Anne Jokiniemi kuvasi realistisesti sitä arkea, mikä monivammaisen nuoren miehen äidillä ja kokopäivätoimisella hoitajalla on ollut vuodesta 1991 alkaen. Hän ei ole halunnut jättää poikaansa päivätoimintaa lukuun ottamatta pysyvään laitoshoitoon. Kun Jokiniemi jäi yksinhuoltajaksi, hänen oli valittava kokopäivätyön ja kasvavan pojan täysiaikaisen hoidon välillä. Tästä seurauksena muun ohessa perheen toimeentulo niukentui, ja omaishoitajan eläkekertymä on keskimäärin kolme euroa kuukaudessa.

Hoidettavista alle 65-vuotiaat henkilöt, lapset, nuoret ja aikuiset kuuluvat vammaislain piiriin ja yli 65-vuotiaat vanhuslain piiriin. Kunnan peruspalvelu- tai sosiaali- ja terveyslautakunnalla on sananvalta talousarviossaan omaishoidon tuen määrän kokonaissummasta. Laki omaishoidosta määrittelee omaishoitajan kuukausipalkkion noin 400 eurosta vajaaseen 770 euroon, mistä palkkiosta maksetaan verot. Kunnalla on oikeus tarkistaa hoidettavan hoidon raskausaste jopa vuosittain. Omaishoitajalla on oikeus pitää kolme vuorokautta kuukautta kohden lomapäiviä. Näille päiville hoidettava saa sosiaali- tai terveysviranomaisen osoittaman lomapaikan tai palvelusetelin hoidon järjestämiseksihoitajan lomapäivien ajaksi.

Omaishoidon paneelikeskustelussa mukana ollut Lahden kaupungin vanhusten palvelun ja kuntoutuksen johtaja Ismo Rautiaiselle esitettiin moitteita omaishoidon rahoituksen kangertelusta. Edellisenä syksynä määrärahat olivat jo loppuneet, vaikka viranomaisilla on asiantuntijaennusteet yli 75 vuotiaan väestön hoivan tarpeesta.

Pöydissä kuulijat ihmettelivät apua tarvitsevien vanhusten selviämistä kodeissaan, kun omaishoitajia ei ole omaisista tai ystävistä jonossa tulossa tehtävään ja kunnallinen kodinhoitoapu on minimaalista. Yksityisen kotipalvelun käyttöön on harvalla pienellä työeläkkeellä olevalla varaa. Lisäksi Lahdessa on vähennetty valtakunnallisen suosituksen mukaan kuuliaisesti pitkäaikaishoidon laitospaikkoja kaupunkilaisten pysymiseksi omissa kodeissaan ja tai siirtymiseen palveluasumisen piiriin.

Suomalainen yhteiskunta on kaiketi rakentunut säädöksineen vain superterveitä kansalaisia varten, kun sairaat, vammaiset tai ikääntyneet hoitoa ja tukea tarvitsevien ihmisten pitää hakea jopa vuosittain samoja yhteiskunnan tukia.
Anne Jokiniemi ja kansanedustaja ehdokas, johtava sosiaalityöntekijä Heini Ristivaara Hausjärveltä totesivatkin, että useimmiten ensimmäinen vammaistukiin liittyvä hakemukseen tulee paikkakuntien asianomaisilta virastoilta kielteinen päätös, mistä alkaa valituskierros.

Yhteinen toteamus olikin, että olettavatko viranomaiset, että omaishoitajat ovat niin uupuneita työssään, etteivät jaksa tehdä perusturva- tai vastaavan päätöksestä valituksia hallinto- ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Yksimielisyys niin yleisön kuin panelistien ja mukana olleitten kansanedustakandidaattien puheenvuoroissa oli selvästi omaishoidon rahoituksen siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Lahtelaistaustainen sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo korosti puheenvuorossaan, että Kelan kautta maksettava palkkio olisi kaikille sama, kun nykyisin sen saanti riippuu kotikunnan varallisuudesta

Marja-Liisa Niuranen

Kansanedustaja Jouko Skinnari kiitti viime pyhänä ystäviään ja äänestäjiään kansanedustajakautensa päätteeksi Villen pysäkillä pidetyssä kahvitilaisuudessa puheella:

”35 VUOTTA KANSANEDUSTAJANA ON TEIDÄN ANSIOTANNE ÄÄNESTÄJINÄ!”

– Ilman teidän tukeanne en olisi pystynyt olemaan yhtäjaksoisesti kansanedustajana 35 vuotta. Se on pitkä aika ja suurin osa minun elämästäni.
Täällä Lahden seudulla on ihmisillä pienet palkat, pienet eläkkeet ja muukin sosiaaliturva. Työttömyys on ollut suuri ongelmamme 1990-luvun syvän laman jälkeen. Vuonna 1995 se oli korkeimmillaan 28%:ssa. Paljon on yhdessä tehty, mutta paljon on vielä tehtävää. Esimerkiksi Launeen uimahalli on rakentamatta. Mutta kyllä se tulee”, sanoi Jouko Skinnari.

”Keskeinen rooli kansanedustajaurallani on ollut Etelä-Lahden Sosiaalidemokraatit ry:n tuki. Tämä yhdistys asetti minut aikanaan ehdokkaaksi ja joka kerta sen jälkeenkin. Sen jäsenet ovat minua jatkuvasti tukeneet. Keskeinen merkitys on ollut eteläisen Lahden eri järjestöillä, kouluilla ja yrityksillä, joiden kanssa olen yhteistyötä
tehnyt.”

Valtiopäivämiehen kahvitilaisuuteen toi iloista naurua ja välitöntä leikkimieltä Joukon lapsenlapsista pienet tytöt Emmi ja Elina, isot pojat olivat samaan aikaan jääkiekkoharjoituksissa. Skinnarin Joukon ja Hannun lapsuudenkodin naapurissa Kuusitiellä asuva Birjetta Savio oli leiponut miesten lapsuuden aikojen muistoksi tilaisuuteen uunituoreet korvapuustit.

Kahvinjuonnin lomassa tilaisuuteen saapuneet ystävät ja tukijat muistelivat Joukon ensimmäisien kansanedustaja- ja presidentin valitsijamiesvaalien mainosten jakelua tammi-helmikuisissa pakkasissa. Kahvipöydän ääressä muistui vaalityöntekijöitten mieliin korkeat lumikinokset aurattujen teiden varsilla, kun puisiin sähkötolppiin kiinnitettiin isoja ehdokkaan mainoksia ja pellon laitaan pystytettiin mainostelineet.

Vieraat vertasivat nykyaikaista tiedonvälitystä Skinnarin uran aikana tapahtuneeseen kehitykseen. Mutta erilaisista lähes jokaisella ihmisellä olevista sähköisistä, langattomista tietokoneista ja puhelimista huolimatta tehdään Etelä-Lahden sosiaalidemokraatien eli ” eteläisen yhdistyksen” vuoden 2015 kansanedustajaehdokas Ville Skinnarinvaalityössä samat perusasiat kuin 1976, Joukon ensimmäisissä kampanjoissa.

Joukon ja Lahden muitten vaikuttajien ansiosta junat kiidättävät Arkadianmäelle menijät kuin muutkin matkustajat Lahdesta Helsinkiin runsaassa tunnissa, mutta sanomalehti on edelleen tärkeä tiedon välittäjä. Siitä syystä viime pyhän Villen pysäkin tapahtumasta ei kerrota facebokissa vaan painetussa lehdessä!

Marja-Liisa Niuranen

Hennalan päiväkodin esikouluryhmän kanssa vietettiin viime maanantaina 16.3. linnunpönttöjen rakennuspäivää. Päivä oli osa Lahden seudun ympäristöpalvelujen ympäristömummo- ja vaaritoimintaa.

Pönttöjä valmistui innokkaiden eskarilaisten autellessa pönttövaari Veijo Vierumäkeä ja Raimo Juutilaista. Lapset saivat kokeilla naulojen vasaroimista, sahaamista käsisahalla ja katsella, miten pönttö valmistui puuhun ripustettavaksi. Tekemisen ohella tuli hyödyllistä tietoa mm. siitä, miksi pöntöt on aina puhdistettava ennen kuin seuraavat asukit saapuvat, minkä kokoisen aukon tarvitsevat tiaiset, kottaraiset ym. linnut. Aukon ympärille kiinnitetty metallinen läpyskä herätti kysymyksiä ja pönttövaari Veijo selitti sen olevan oravia varten. Eivät pääse terävillä hampaillaan suurentamaan aukkoa ja ryöstelemään linnunmunia.

Kaksi pönttöä on nyt ripustettu näköetäisyydelle päiväkodin pihapiiristä. Kevään aikana on tarkoitus seurata kiikarien avulla mitkä linnut asettuvat niihin asumaan. Launeen seurakunnan miestenpiiri rakentelee pönttöjä lahjoituksina saaduista tarpeista ja niitä myydään Mustamäenkatu 66:ssa. Tuotto menee hyväntekeväisyyteen.

Helena Juutilainen

Ari ”Semi” Seppälä on onnellinen mies. Hän toteutti monivuotisen haaveensa omasta kalasavustamosta, kun viime vuoden lokakuussa Salpausselän kala sai uudet tilat Jokimaan yrityspuistosta Vasarakadulta. Jokimaan yrityspuistossa homma on lähtenyt hienosti käyntiin, sillä toimivat tilat on suunniteltu ja teetetty täysin Seppälän ohjeiden mukaisesti juuri kalansavustamoa varten, hyvässä yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa.

Löytyipä kalan myyntiäkin varten pieni tila tehtaanmyymälälle, joka avattiin viime viikolla. Tehtaanmyymälää on tarkoitus pitää auki torstaista lauantaihin. Myymälää ja sen ideaa kehitellään vielä ja mm. ulkomainoskyltit saapuvat aikanaan helpottamaan asiakkaiden suunnistusta kohti kalakauppaa.

Vanhimmat kanta-asiakkaat ovat löytäneet Salpausselän kalan jo Sopenkorven aikoihin, josta kauppapaikka siirtyi keskustan Kauppahalliin. Toriparkin työmaa kuitenkin näivetti pahasti kauppahallissa toimimista ja kun kalansavustamolle löytyi oiva tila Jokimaan yrityspuistosta oli muutto uusiin tiloihin selvä asia. Savukala ei ole kuitenkaan yrityksen ainoa tuote.
– Toimitamme paljon tuoretta kalaa valmiiksi fileoituna sekä äyriäisiä kauppoihin ja ravintoloihin aina Helsinkiä myöten selventää Seppälä.

Juuri avattu tehtaanmyymälä ei ole ainoa paikka mistä yksittäinen asiakas voi Salpausselän kalan tuotteita ostaa.
– Meidän kalaa saa myös mm. viidestä Hämeeenmaan Prismasta, keskustan Sokoksesta ja Okeroisten K-Superista. Kalaa ja äyriäisiä toimitamme suoraan myös lahtelaisille laaturavintoloille, sillä asiakkaistamme löytyvät sellaiset ravintolat kuin Roux, Casseli, Lahden Seurahuone, El Toro, Taivaanranta, Mamma Maria ja Jonel Thai.
– Meillä on pari kylmäautoa, joilla toimitukset toimitetaan perille asti. Vahvuutemme on se, että Lahdessa ei ole ole toista yritystä, joka myy takuutuoretta, valmiiksi fileoitua kalaa. Kala, joka tulee meille tänään, fileoidaan meillä heti ja laitetaan yöksi suolaan ja heti seuraavana päivänä se savustetaan. Monessa paikassa savustettava kala tulee pakastimesta, jossa se on saattanut olla parikin viikkoa. Tällöin savustuksen lopputulos ei ole niin mehevä ja maukas, kuin tuoreen kalan savustuksen lopputulos on. Lisäksi käytämme savustuksessa perinteiseen tapaan puruja kertoo Seppälä maukkaan savukalansa salaisuuksista.

Seppälä tuli alalle 15 vuotta sitten tutun kautta. Tällä tutulla oli äyriäisten maahantuontifirma, johon Seppälää pyydettiin mukaan. Työ oli mieleistä, mutta työpari ei niinkään. Niinpä vuonna 2003 hän perusti oman firman, Retsbol Oy:n. Alkuvuodet menivät lähinnä äyriäisten ja kalapakasteiden maahantuonnissa. Toimenkuva laajeni, kun Seppälä osti Hannu Toivoselta Salpausselän kalan.

– Hannu soitteli minulle ja tarjosi firmaa ostettavaksi, koska oli itse jäämässä eläkkeelle. Kun hintakin oli sopiva, niin kaupathan siitä syntyivät. Tilat ja uunit Sopenkorvessa olivat vähän huonossa hapessa, joten niihin olisi pitänyt tehdä isot remontit. Siihen ei silloin lähdetty, joten monta vuotta savustimme kalat Helsingissä asti muistelee Seppälä alkuaikoja.

Seppälä ei ole firmassaan yksin, sillä vaimo Ira on ollut mukana jo vuosia. Lisäksi Salpausselän kala työllistää Jari Apusen ja Janne Salmisen, joka on nykyään myös osakkaana firmassa.
– Janne on ammatiltaan kokki, joten tuotannolinen puoli on hänen käsissään. Minä pyöritän sitten myynti- ja talouspuolta ja vaimo Ira pitää huolen tehtaanmyymälästä. Tosin meillä kaikki tekee kaikkea, jotta loma-aikoihinkin homma pyörii ilman ongelmia selventää Seppälä roolijakoa.

Kalanmyyntipiikit osuvat yleensä juhlapyhiin ja se näkyy myös Salpausselän kalan myynneissä.
– Lohta myydään huonona viikkona ehkä noin 1000 kilon verran, mutta esimerkiksi jouluna menee helposti 3000-4000 kiloa viikossa. Silloin kyllä päivät venyvät aika pitkiksi naurahtaa Seppälä.

Pääosin käytettävä kala on Norjan lohta. Jonkin verran tuotannosta löytyy myös paikallista kalaa mm. kuhaa ja muikkua. 
- 99 prosenttisesti ihmiset haluavat Norjan lohta, joten kotimainen kirjolohi jää siten selkeästi pienemmälle volyymille. Onhan Norjan lohi rasvaisempaa ja sen takia paljon mehevämpää savustettunakin tietää Seppälä.

Laatu, paikallisuus ja hyvä palvelu ovat Salpauselän kalan valtteja kovassa kilpailussa isoja myyntitukkuja vastaan.
– Asiakkaillemme on ensiarvoisen tärkeää, että kala tulee läheltä ja on tuoretta. Myös palveluun satsataan. Jos esimerkiksi asiakkaaltamme loppuu kala kesken illan ravintolan keittiöstä, toimitamme lisää vielä saman illan aikana. Tähän ei iso tukkumyyjä Helsingistä kykene tietää Seppälä.

Petri Salomaa

Patoseudun toimari on viime vuosina ollut kiitettävän ahkerassa käytössä. Toimintaa Patoseutulaisille on järjestetty laidasta laitaan. On ompelukerhoja, ruokajakelua, koko perheen tapahtumia, kesäteatteria jne.
Maanantaina toimarilla aloitti uusi, yläasteikäisille tarkoitetttu Nuorten Patari, joka kokoontuu kerran viikossa maanantaisin klo 16-18. Jos innokkaita nuoria ilmaantuu paikalle sankoin joukoin, on mahdollista saada toinenkin ilta nuorille aikaiseksi.

Toiminnallisena johtajana toimii Jouni Korpela ja luovana ohjaajana Anne Saarinen.
– Toimari on hieman profiloitunut viime vuosina lähinnä senioreiden paikaksi, mutta nyt asiaan halutaan muutos ja siksi halusimme aloittaa taas toiminnan myös nuorisolle. Yhdessä nuorten, vanhempien ja koulujen kanssa pyrimme saamaan aikaan toimivan ja monimuotoisen harrastustilan, jossa nuorten on mukava tavata toisiaan ja harrastaa yhdessä.
– Mitä täällä sitten tehdään on vielä suunnitteluasteella, loppujen lopuksihan kyse on siitä mitä nuoret haluavat tehdä. Pyrimme kuitenkin siihen, ettei täällä ole vain konsolipelejä. Ainakin geo-kätköilyä on suunniteltu. Koulussa kyllä suunnistetaan silloin tällöin, mutta voisin kuvitella, että ”aarteenetsintä ” olisi nuoristakin mielenkiintoisempaa linjaa Saarinen.

Ohjaajilla on omat vahvat alueensa. Jouni Korpela omaa valmentajan ammatin, joten hän hoitaa Nuorten Patarilla sen urheilullisemman ja ”miehisemmän” puolen. Saariselle jää ns. luovan puolen ohjaus, jota voisi olla vaikkapa ilmaisutaidon kehittäminen. Toisaalta toimarilla on valmiudet vaikka minkälaiseen toimintaan. Saarinen mainitsee vaihtoehtoisina esimerkkeinä vaikkapa tietokoneopetuksen, kokkauksen tai biljardin peluun. Kaikki on täysin kiinni siitä mitä nuoret itse haluavat tehdä.
– Kyllä tässä nuorten ehdoilla edetään. Jos joku haluaa vaikkapa tehdä musiikkia täällä, niin sekin onnistuu tai mikseipä joskus voitaisi järjestää karaoke-iltakin. Toisaalta mitään pakkoa ei ole tehdä yhtään mitään. Jos haluaa vain hengailla kavereiden kanssa tai katsoa vain televisiota, niin sekin onnistuu maalailee Saarinen.

Nuorten Patarin toiminta on ensisijaisesti tarkoitettu yläasteikäiselle eli ikähaitari on 13-15 vuotiaat.
– Helposti käy niin, että ala-asteikäisillä tai sitten vastaavasti lukiolaisilla on aika erilaiset intressit, joten siksi halusimme asetttaa näinkin tiukan ikähaarukan kertoo Saarinen.

Patoseudulla asuu varmasti paljon ikähaarukkaan osuvia nuoria. Saarinen toivookin, että mahdollisimman moni tulisi paikalle ideoimaan toimintaa.
– Toivottavasti nuoret oivaltavat, ettei tarvi lähteä keskikaupungin kulmille viettämään aikaa kylmässä seisoen, kun näin lähellä on mukava harrastustila, jossa voi toteuttaa itseään hyvissä oloissa toivoo Saarinen

Petri Salomaa