Launeen omakotiyhdistys ry julkisti Kevätriehassaan lauantaina 6.6.2015 Vuoden launeelaiseksi Salinkallion koulun rehtori Marja Kauppilan.

Perustelut: Rehtori Marja Kauppilan iloinen, avoin ja mutkaton suhtautuminen Launeen omakotiyhdistyksen toimintaa kohtaan on mahdollistanut useiden tapahtumien järjestämisen koululla. Tapahtumat ja keskustelutilaisuudet ovat yhdistäneet Launeen asukkaita ja näin edistäneet heidän sosiaalista kanssakäymistään. Koululla on suuri merkitys alueen asukkaille.

Tiesuunnitelma Lahden eteläisen kehätien (Vt 12) toteuttamiseksi valmistuu kesäkuussa. Toteutuskustannusten jaosta on neuvoteltu yhteinen näkemys. Hollolan ja Lahden päättäjät ottavat suunnitelmaan kantaa valtuustoissa 15.6.

Valtatie 12 on valtakunnallinen itä-länsisuuntainen päätieyhteys. Tiellä kulkee raskasta liikennettä ja tien turvallisuustilanne on erittäin huono. Valtatie kulkee keskelle Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan tiiviisti rakennettua kaupunkimaista aluetta.

Valtatiellä on suuri merkitys eteläisen Suomen elinkeinoelämän kuljetuksille sekä Lahden ja Hollolan alueen seudulliselle liikenteelle. Raskas liikenne aiheuttaa haittoja asutukselle ja tie kulkee pohjaveden muodostumisalueella.

Kehätie-hankkeen toteutus parantaisi merkittävästi liikenneturvallisuutta ja ohjaisi läpikulkuliikenteen pois Lahden ja Hollolan kehittyviltä keskusta-alueilta. Kehätie-hankkeen tavoitteena toteuttaa eteläinen kehätie ja parantaa Lahden eteläistä sisääntulotietä (Mt 167). Lisäksi pyritään tekemään erikseen määriteltäviä katu- ja yksityistiejärjestelyjä. Päätöstä hankkeen toteutumisesta ei vielä ole.

Kustannukset jaetaan valtion ja kuntien kesken

Eteläisen kehätie -hankkeen toteutuskustannukset ovat arvioilta 275 miljoonaa euroa. Kehätien osuus on 258 miljoonaa euroa ja eteläisen sisääntulotien 17 miljoonaa euroa.

Kevään aikana käytyjen neuvottelujen perusteella kustannukset jaettaisiin valtion, Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin kesken. Esityksen mukaan valtion kustannusosuus olisi 198 miljoonaa euroa ja kuntien osuus yhteensä 77 miljoonaa euroa. Kuntien osuuteen sisältyy 11,5 miljoonaa euroa katuverkon rakenteita.

Lahden ja Hollolan välinen keskinäinen vastuu hankkeesta vastaa suunnittelukustannusjakoa, joka tarkoittaa sitä, että Lahden osuus kustannuksista olisi 69,3 miljonaa euroa ja Hollolan 7,7 miljoonaa euroa.

Tiesuunnitelman laatiminen on käynnistynyt vuonna 2013. Suunnitelman hyväksymispäätöstä odotetaan helmikuussa 2016 ja rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuoden 2017 keväällä. Tiesuunnitelma asetetaan yleisesti nähtäville alkusyksystä.

Olemme saaneet lukea huolestuttavia uutisia Lahden kouluverkon kehityksestä. Salinkallion koulun tulevaisuus on jälleen uhattuna!
Toimivaa, viihtyisää ja pääosin kunnossa olevaa koulua uhkaa lakkautus. Haluatko Sinä, että lapsemme joutuisivat käymään yläkoulun jossakin muualla, suurissa laitoksissa, jopa ongelmallisissa kouluissa?

Vielä viime vuonna Salinkallion oli suunniteltu jatkavan koulukäytössä yläkouluna. Nyt uuden selvityksen myötä Salinkallion koulun rakenteista on löydetty ongelmia, joiden vuoksi se vaatisi suuria remontteja. Miten on mahdollista, että Launeen kouluun, josta ei ole vielä edes päätöstä puretaanko, korjataanko vai korvataanko se, suunnitellaan siirrettävän Ydin- Launeen kaikki oppilaat?

Saadun tiedon mukaan Salinkallion koulurakennuksen ongelmat rajautuvat joihinkin kellaritiloihin ja eivät ole kovin merkittäviä. Ilmeisesti edes mitään oireita ei ole rakennuksen käyttäjillä esiintynyt. Uuden Kariston koulun sisäilmaongelmiin viitaten, miten uskotte Launeen koulun toimivan, rakennetaan se sitten uudestaan tai remontoidaan kauttaaltaan?

Salinkallion koulusta väistyi lukio vuosia sitten, joten siellä on erinomaiset tilat yläkoulutoiminnalle. Rakennus on remontoitu muutama vuosi sitten ja on nyt ryhdissä ja kuosissa. Koulu on niittänyt mainetta muun muassa hyvän yhteishengen ja yhdessä oppimisen saralla.

10. kesäkuuta kello 18.00 – 20.00 järjestetään Salinkallion koulun ruokalassa yleisötilaisuus, johon kutsutaan sekä viranhaltija, että sivistyslautakunnan jäsen kertomaan kouluverkkosuunnitelman tämän hetken tilanteesta ja sen jälkeen keskustellaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Jos yleisöä ei tule paikalle, on se selvä merkki koulun luovuttamisesta, muussa tapauksessa toivoa on vielä olemassa.

Hannu Mieskolainen

Lahden kouluverkko on kokemassa lähivuosina isoja muutoksia. Koulujen ja päiväkotien korjaus- ja uudisrakentaminen vaatii lähivuosien aikana huimat 150 miljoonaa euroa, joten säästöjä on mietittävä. Tulevaisuus pitää sisällään siis suurempia yksiköitä, kun joistakin koulurakennuksista luovutaan ja kouluja yhdistellään. Se onko esim. 1300 oppilaan peruskoulu liian iso, jää nähtäväksi. Se on varma, että keskustelu asian tiimoilta tulee olemaan vilkasta.

Lahden sivistystoimialan palveluverkkotarkastelun päivitettyä tilannekatsausta esiteltiin Lahden ja Nastolan sivistyslautakuntien yhteisseminaarissa tiistaina. Päähuomio keskittyy keskustan ja eteläisen alueen palveluverkkoon. Ratkaisuja on suunniteltu käyttäjälähtöisesti koulujen henkilöstön kanssa työpajoissa, johtoryhmissä, vanhempainilloissa sekä koulujen yhteisissä suunnittelukokouksissa. Esityksessä kuvataan muutostarpeita sekä tarjotaan vaihtoehtoja ja suuntaviivoja keskusteluun. Esitys lähtee lausuntokierrokselle elo-syyskuun vaihteessa.

Salinkalliosta luovutaan

Eteläisellä alueella toimii kolme korjaustarpeessa olevaa koulurakennusta: Laune, Salinkallio ja Renkomäki. Launeen koulu toimii väistötiloissa. Syksyllä 2014 sivistyslautakunta linjasi, että yläluokat siirtyisivät Launeelta Salinkallioon. Maaliskuussa valmistuneet kuntotutkimukset kuitenkin osoittivat, että Salinkallion koulun rakenteissa on ongelmia. Tämän vuoksi tilannetta joudutaan arvioimaan uudelleen.

Esityksen mukaan Launeella olisi 1-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja esikoulu. Kaikki alueen 7.-9. luokkien oppilaat sijoittuisivat yhteen kouluun, jolloin taloudelliset ja toiminnalliset tekijät vahvistuvat. Launeen koulun osalta vaihtoehtoina on uuden koulun rakentaminen tai vanhan korjaus. Liikuntahalli Laune-halli korjataan kuluvana vuonna 2015.

Renkomäen koulu olisi 1-6 luokkien alakoulu sekä esikoulu. Koulun 1970-luvulla valmistunut osa voidaan myös korjata tai korvata uudisrakennuksella. Vanhin osa koulurakennuksesta on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Väestöennusteen perusteella alueen eteläisin osa on kasvualuetta.

Salinkallion koulua käytetään väistötiloina näiden hankkeiden ajan, minkä jälkeen rakennuksesta luovutaan. Aiempi linjaus Salinkallion yläkouluvaihtoehdosta edellyttäisi koulun täydellistä perusparannusta ja laajennusta. Väistötilakäyttö suunnilleen nykyisellä oppilasmäärällä turvataan kesällä 2015 tehtävillä korjauksilla.

Mustikkamäen päiväkoti toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Sitä korvaavaa päivähoitotilaa on sijoitettavissa mahdollisen uudisrakennuksen yhteyteen Launeelle tai Renkomäkeen, jälkimmäiseen myös laajennuksen ja peruskorjauksen yhteydessä. Tilojen keskittäminen lisää tilankäytön tehokkuutta. Myös Alijuhakkalan erityiskoulun siirtäminen toisiin tiloihin, näillä näkymin Mukkulaan, on esillä.

Keskustan alueelle yksi yhtenäinen peruskoulu

Esityksen mukaan keskustassa toimivat Lotilan, Tiirismaan ja Harjun koulut yhdistetään yhdeksi yhtenäiseksi peruskouluksi. Tällöin myös Lotilan koulun Anttilanmäen toimipisteen esi- ja alkuopetus siirtyisi Lotila-Tiirismaan koulun yhteyteen. Selvitysten mukaan Lotilan koulussa on tilaväljyyttä ja Anttilanmäen koulurakennus on huonossa kunnossa.

Lukiokampus tehostaa toimintaa

Keskustan ala- ja yläkoulujen kokonaisratkaisu edellyttäisi uusien tilojen löytymistä Tiirismaan lukiolle. Tiirismaan lukion uusina tilavaihtoehtoina on tutkittu Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutilta mahdollisesti vapautuvia tiloja Kannaksenkadulla sekä nykyisellään Wellamo-opiston käytössä olevia Aikuiskoulutuskeskuksen tiloja. Kannaksenkadun ratkaisu mahdollistaisi Tiirismaan ja Kannaksen lukioiden uudenlaisen 1100 opiskelijan lukiokampuksen.
Palveluverkkoa koskevat linjaukset tekee Lahden ja Nastolan yhdistymishallitus, joka käsittelee asiaa elokuussa. Päätös saadaan syksyllä talousarvion yhteydessä.

Varma merkki kesän tulosta on LC Lahti Launeen järjestämä Iloinen Päivä Perhepuistossa-tapahtuma, jota tänä vuonna vietettiin poutasäässä sunnuntaina 24.toukokuuta. Tapahtumalla on jo vankat perinteet, kyseessä oli jo yhdeksästoista Iloinen Päivä.

Aurinkoinen sää houkutteli paikalle satamäärin lapsiperheitä nauttimaan monenlaisesta ohjelmasta. Paikalla oli mm. virkavallan edustajat poliisiautolla, joka erityisesti kiinnosti nuorta väkeä. Tarjolla oli satujumppaan, kasvomaalausta, ongintaa, ralliautoa, poniratsastusta, koiria ja olipa paikalle saatu myös elävä alpakka.

Pelicansin pelaajat olivat pystyttäneet pienen kaukalon, jossa pikkuväki sai kokeilla kiekkotaitojaan. Lisäksi puolen päivän jälkeen pistäytyivät paikalliset motoristi tuomassa niin lapsille kuin aikuisille tärkeän viestin: Vahvat eivät kiusaa.

Välillä oli mukava hieman hengähtää. Tarjolla oli perinteistä grillimakkaraa, pyttipannua ja vohveleita hillon ja kermavaahdon kera, joita LC Lahti Launeen leijonaveljet ja heidän ladynsä hikihatussa valmistivat. Myytävien tuotteiden hinnat saivat edullisuudestaan kiitosta. Saatujen tukien ansiosta poniratsastus ja kasvomaalaus pystyttiin tarjoamaan halukkaille ilmaiseksi. Tilaisuuden tuotto ohjataan lyhentämättömänä lahtelaisen nuorisotyön hyväksi.

Ilkka Kauppila

Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen luopuu politiikasta. Viljanen muuttaa Asikkalaan ja eroaa Lahden kaupunginvaltuustosta. Kuudetta valtuustokautta istuva kokoomuslainen Ilkka Viljanen on toiminut kaupunginhallituksen päätoimisena puheenjohtajana kaksi vuotta.

– Olen saanut kahden vuosikymmenen aikana kokea politiikan ilot ja surut. Kun Lahden kaupunginhallituksen tehtävät siirtyvät kiihtyvää vauhtia Lahti-Nastola yhdistymishallitukselle, niin tämä on hyvä aika vetäytyä ja antaa tilaa uusille päättäjille, toteaa Viljanen. Hän sanoo, että eduskuntavaalitulos ei jättänyt hänelle mitään jossiteltavaa mutta päätös vetäytyä politiikasta perustuu myös henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen.

Viljanen tyytymätön kaupunkikonsernin omistajaohjaukseen

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävän jättävä Ilkka Viljanen on tyytyväinen perustaan, joka luotiin kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Viljasen mukaan tulosten saaminen edellyttäisi nykyistä jämäkämpää päätöksentekoa.

– Taloustoimikunta teki alusta alkaen, tammikuusta 2013, erinomaista työtä. Lautakunnat, kaupunginhallitus, valtuusto ja ennen kaikkea henkilökunta osoitti, että suunta on käännettävissä ja tulosta syntyy kun yhdessä kääritään hihat, sanoo Viljanen. Hän korostaa, että konkreettiset toimenpiteet ovat edelleen tekemättä, sillä päätöksenteko ei ole ollut tarpeeksi rohkeaa.

Ilkka Viljanen olisi toivonut kaupunginhallituksen profiloituvan hänen johdollaan konsernihallitukseksi. Hän halusi kehittää omistajaohjausta Lahden kaupunkikonsernissa ja on huolissaan kuntien omistajapolitiikasta. Kansanedustajana 2007-2011 toiminut Viljanen uskoo kuntien joutuvan taloudellisesti entistä vaikeampaan tilanteeseen.

– Selvitäkseen kuntien on karsittava palveluverkkoa merkittävästi, ja saatava subjektiivisten oikeuksien purkamiseen sekä normiohjauksen vähentämiseen merkittävää apua eduskunnalta. Viljanen ei itse usko kuntien velvollisuuksien vähenemiseen vaan päinvastoin.

Pitkä poliittinen ura

Ilkka Viljanen on ollut Lahden kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1993 alkaen. Viimeiset kaksi vuotta hän on toiminut Lahden kaupunginhallituksen ensimmäisenä päätoimisena puheenjohtaja. Viljasen poliittiseen toimintaan kuuluu kaksi kautta valtuuston puheenjohtajana sekä useita lautakuntien, konserniyhtiöiden ja eri järjestöjen puheenjohtajuuksia.

Henkilökohtaisesti Ilkka Viljaselle on ollut tärkeä Lahden kaupungin talous- ja toimintaorganisaatiotoimikunnan puheenjohtajuus. Viljasen johdolla Lahti pystyi oikaisemaan vuoden 2013 tappiollisen tuloksen. Viljanen mainitsee myös pitkän kautensa jääkiekkoseuran johdossa, hän toimi Pelicans Oy:n hallituksen puheenjohtajana 2005-2013.

Lahtea on kutsuttu jo pitkään Suomen Chicagoksi. Niinpä olikin korkea aika käydä katsastamassa, miltä se oikea Amerikan alkuperäinen Chicago näytää. Lentomatka on pitkä, mutta se kyllä kannattaa, sillä Chicago on todellinen metropoli, josta löytyy monenlaista tekemistä kaikille.
O´Haren lentokenttä on yksi maan vilkkaimmista ja sieltä pääsee helposti keskustaan maanalaisella noin 45 minuutissa.

Ihan ensimmäiseksi kaupungista huomaa huimat pilvenpiirtäjät ja kaupungin silhuetti onkin varsin vaikuttava, kun sitä katsoo Michigan-järven rannalta. Keskusta on hyvin samanoloinen kuin New Yorkin Manhattan, jossa kadut jäävät kuiluina huimien pilvenpiirtäjien väliin.
Tälläinen ensikertalainen kuitenkin yllättyy 2,8 miljoonan (metropolialueella jopa 9 miljoonan) asukkaan metropolin vihreydestä. Laajat puistot kuten Lincoln Park ilmaisine eläintarhoineen ja uudempi Millenium Park tarjoavat ulkoilumahdollisuuksia vain kivenheiton päässä kiireisestä keskustasta.

Michigan-järven pitkillä hiekkarannoilla tunnelma muistuttaa jopa rantalomakohdetta. Itse asiassa upean turkoosin värinen Michigan vaikuttaa enemmän mereltä kuin järveltä. Eikä ihme, onhan järvellä kokoa 58 kertaa enemmän kuin vaikkapa kotoisella Päijänteellä. Ja järveltä tuulee. Kaupungin lempinimi Windy City, tuulinen kaupunki, ei ole tyhjästä temmattu. Kesällä tuulet ovat kuulemma lämpimän lempeitä, mutta ainakin näin keväällä koettuna tuuli teki ilmasta välillä jopa hyytävän kylmän.

Chicagon monipuolisesta tarjonnasta voi valita monenlaista aktiviteettia. Kaupunkiin tutustuminen onnistuu helpoimmin maanalaisella. Metrolla kukeminen on helppoa, tosin välimatkat ovat pitkät ja aikaa onkin aina varattava vähintään puoli tuntia siirtymiin.

Ihan ensimmäiseksi tutustuimme tietenkin niihin pilvenpiirtäjiin. John Hancock Centerissä istuimme upean näköalan omaavassa ravintolassa 96. kerroksessa katselemassa auringonlaskua ja Willis towerissa kävimme kokeilemassa, miltä tuntuu seistä lasikopissa 103. kerroksessa. Voin vakuuttaa, että kyllä pelotti seistä lasilattian päällä niin korkealla.

Kun sää hieman lämpeni, vuokrasimme pyörät ja ajelimme pitkin Michigan-järven rantaa. Matkaa tuli noin 10 kilometriä ja maisemat ja sää olivat todella hienot. Jopa niin hieno, että siinä pyöräillessämme poltin otsanahkani auringonpaisteessa…No joka tapauksessa kaupungin kiireinen elämänmeno tuntui yllättävän kaukaiselta.

Myös kaupunkilaisten suosimat hienot puistot kuten Lincoln Park ja Milleniun Park tuli samalla katsastettua. Miten suurkaupungissa voikin olla näin rauhallista ja viihtyisää vain kivenheiton päässä hektisestä keskustan humusta? Täytyy sanoa, että Lahdella olisi paljon opittavaa siitä, miten kaupunkilaisten viihtyvyyttä voitaisiin lisätä. Olisikohan opintomatka vaikkapa Chicagoon paikallaan?

Chicago on tunnettu musiikkikaupunki, varsinkin jazz ja blues ovat sitä ominaisinta Chicago-soundia. Niinpä mekin suunnistimme uptowniin Green Mill-nimiseen kapakkaan viettämään iltaa, kuunnellen loistavaa swing-musiikkia paikallisen big bandin esittämänä. Oman mausteensa iltaan toi se, että kyseessä on gangsterilegenda Al Caponen kantakapakka. Näin ainakin meille kerrottiin.

Se mikä on ainakin yhteistä Lahden kanssa on se, että molemmat kaupungit ovat urheilukaupunkeja. Itse olin innoissani kuin pikkupoika, kun sain ostettua meille liput Chicago Blackhawks-Minnesota Wild NHL-peliin. Seisomaliput tähän playoff-otteluun maksoivat vaatimattomasti yli 100 taalaa per naama. Kallista oli, myönnetään, mutta kokemus oli ehdottomasti jokaisen sentin arvoinen. 22 000 mylvivää Blackhawks-fania, upea alkushow ja jännä matsi, jossa vielä suomalaispelaajat olivat pääosissa. Kerta kaikkiaan mahtavaa ja ehdoton must-do jokaiselle vähänkin jääkiekosta kiinnostuneelle.

Jos ostoshommat kiinnostaa, niin silloin kannattaa suunnistaa Magnificent mailille joka sijaitsee Michigan avenuella. Sieltä löytyvät kaikki mahdolliset kaupat. Ja tietenkin myös kaikki ihmiset. Jos selviät tuosta mailista ostamatta mitään, niin olet melkoinen guru. Me emme selvinneet…

Hinnat ravintoloissa ovat Suomeen verrattuna maltilliset, tosin on syytä muistaa Yhdysvaltojen ominaispiirteisiin kuuluva tippikulttuuri, joka tarkoittaa kaikista palveluista maksettavaa palvelumaksua. Tippi ei ole mikään vapaaehtoinen bonus hyvästä palvelusta, vaan osa tarjoilijoiden palkkaa. Yleensä tippi on jotain 10-20% välillä. Tämän lisäksi hintoihin lisätään myös noin 10% suuruinen vero, joten lopullinen hinta ei ole koskaan se, mikä listassa lukee.

Kaiken kaikkiaan Chicago on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kaupunki. Paljon tuli viidessä päivässä nähtyä, mutta varmasti paljon jäi myös näkemättä. Tuon verran nähtynä jäi kyllä hieman epäselväksi se, että miksi Lahtea oikeastaan kutsutaan Suomen Chicagoksi? Minä en kovinkaan montaa yhtäläisyyttä löytänyt.

-Pete Salomaa-

Lahtelainen kuvanveistäjä, professori Olavi Lanu kuoli maanantai-aamuna 89-vuotiaana pitkällisen sairauden jälkeen. Olavi Lanu on yksi aikamme kansainvälisesti merkittävimmistä suomalaisista kuvanveistäjistä.

Lanu syntyi Viipurissa vuonna 1925, josta hän myöhemmin muutti Helsinkiin opintojensa perässä. Lanu opiskeli maalausta ensin vuoden Vapaassa taidekoulussa ja sitten Suomen Taideakatemian koulussa, Ateneumissa (1947-1950). Vuosina 1952-1953 Lanu opiskeli Pariisissa kahdessa eri opinahjossa. Vuonna 1956 Lanut muuttivat Lahteen.

Etelälahtelaisille Lanu tuli tutuksi hänen muutettuaan vuonna 1970 Kuhankeittäjänkadulle Patoniittyyn, josta hän löysi itselleen tilavan ateljee-tilan. Talon varastot pursuavat edelleen teosten osia ja muotteja ja pihalla on nähtävillä useita veistoksia. Samoihin aikoihin Lanu toimi myös Launeen yhteislyseon (nyk. Salinkallio) innostavana kuvaamataidon opettajana. Tehtävässä, josta moni etelälahtelainen silloinen oppilas Lanun erittäin hyvin muistaa.

Kuvanveistäjänä Lanun kansainvälisen läpimurto tapahtui Venetsian biennaalissa vuonna 1978, jonne Lanu rakensi luontomiljöön, ”Elämää suomalaismetsissä”. Tätä pidetään alkusysäyksenä taiteilijan koko myöhemmälle tuotannolle.

Olavi Lanu muistetaan parhaiten suurikokoisista veistoksistaan. Kuvanveistomateriaalina Lanu vältti tavanomaisimpia kipsiä ja pronssia ja käytti mm. puuta, kuparia, alumiinia, punasavea, lasikuitua ja betonia. Läheiseksi tyylilajiksi tuli luonnon pintojen jäljittely.

Lanun veistoksia on nähtävillä mm. Lanu-puistossa Lahden Kariniemessä. Lanupuisto syntyi vuosina 1988-92. Luonnonpuiston teokset on sijoitettu metsään, jossa ne ovat ikään kuin osa luontoa. Ne on tarkoitettu löydettäväksi sattumalta. Osa teoksista on saanut sammalpeitettä pinnalleen, mikä on ollut taiteilijan ajatuksenakin; luonnon ja taiteen välisen eron on oltava mahdollisimman korostumaton.

Olavi Lanun merkitystä Lahdelle kuvaa hyvin se, että Lahden keskeinen kävelykatu on nimetty Lanunaukioksi. Aukiolta löytyy myös hänen Lehmus-teoksensa.
Professori Lanusta tuli vuonna 1986 ja vuonna 1998 hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla.

Taiteilija on lähtenyt, mutta hänen taiteensa elää.

-Petri Salomaa-

Eduskuntavaalien ääniharavat olivat Etelä-Lahden äänestysalueilla tuttuja nimiä, sillä kärjessä keikkuivat samat kolme nimeä kuin parin vuoden takaisissa kunnallisvaaleissakin. Demareiden Mika Kari ja Ville Skinnari sekä perussuomalaisten Rami Lehto veivät kolme kärkisijaa kaikilla seitsemällä Etelä-Lahden äänestysalueella ( Asemantausta, Hennala, Kerinkallio, Laune, Liipola, Nikkilä ja Renkomäki). Kyseinen kolmikko oli vahvin koko Lahdessa, joten etelälahtelaisten äänestyskäyttäytyminen ei eronnut koko kaupungin trendistä.

Puolueista eniten ääniä Omalähiön ilmestymisalueella Etelä-Lahdessa keräsi SDP, kaikkiaan 3323 kappaletta. Seuraavassa ryhmässä tulivat perussuomalaiset ja kokoomus noin 2500 äänen voimin ja neljänneksi jätettiin vaalien suurvoittaja keskusta liki 1800 äänellä.

Pienemmistä puolueista pisimmän korren veti Etelä-Lahdessa hieman ehkä yllättäen kristillisdemokraatit, tosin vain kolmen äänen kaulalla vasemmistoliittoon. Yksi vaalien voittajista koko maan tasolla eli vihreät ei Etelä-Lahdessa innostanut, sillä puolue jäi hieman yli 700 äänellään seitsemänneksi. Eduskunnan ulkopuolisista puolueista eniten ääniä keräsi piraattipuolue, kaikkiaan 121 ääntä.

Äänestysinto oli suurinta Renkomäessä, jossa äänestysprosentti nousi 73,4 prosenttiin. Sen sijaan Liipolassa vaali-into oli laimeampaa, äänestysprosentin ollessa vaivaiset 57,9 %. Liipolassa myös äänestyskäyttäytyminen erosi hieman muista alueista, sillä siellä kokoomus sai vain noin 10% kannatuksen. Lisäksi eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet saivat enimmät äänensä juuri Liipolasta.

SDP juhli suurimpana puolueena Asemantaustassa, Kerinkalliolla, Launeella, Liipolassa ja Nikkilässä. Kokoomus vei voiton Renkomäessä ja perussuomalaiset Hennalassa.

Tällä kertaa maakuntien taistelussa pidemmän korren veti Päijät-Häme viemällä Hämeen vaalipiirin 14 paikasta kahdeksan. Lahdesta eduskuntaan pääsi peräti neljä ehdokasta ( Lehto, Kari, Skinnari ja Martti Talja), joten Lahti kaksinkertaisti edustuksensa valtiopäivillä.
Merkittävää on huomata, että niinkin pieni pitäjä kuin Hollola sai läpi peräti kolme edustajaa. ( Anne Louhelainen, Juha Rehula ja Jari Ronkainen). Yksi Päijät-Hämeen paikka meni totutusti Orimattilaan kokoomuksen Kalle Jokiselle.
Lehto, Skinnari, Talja ja Ronkainen ovat ensikertalaisia eduskunnassa.

Petri Salomaa

Eduskuntaan valittujen päijäthämäläisten ehdokkaiden äänet Etelä-Lahdessa äänestysalueittain:

Rami Lehto (PS)
Asemantausta 162
Liipola 219
Kerinkallio 117
Hennala 196
Laune 182
Nikkilä 143
Renkomäki 187
Yhteensä: 1206

Mika Kari (SDP)
Asemantausta 144
Liipola 213
Kerinkallio 174
Hennala 168
Laune 171
Nikkilä 138
Renkomäki 130
Yhteensä: 1138

Ville Skinnari (SDP)
Asemantausta 136
Liipola 121
Kerinkallio 100
Hennala 124
Laune 137
Nikkilä 104
Renkomäki 104
Yhteensä: 826

Anne Louhelainen (PS)
Asemantausta 79
Liipola 120
Kerinkallio 67
Hennala 110
Laune 82
Nikkilä 70
Renkomäki 66
Yhteensä: 594

Martti Talja (KESK)
Asemantausta 62
Liipola 46
Kerinkallio 32
Hennala 85
Laune 89
Nikkilä 67
Renkomäki 56
Yhteensä: 437

Juha Rehula (KESK)
Asemantausta 54
Liipola 58
Kerinkallio 35
Hennala 70
Laune 64
Nikkilä 54
Renkomäki 46
Yhteensä: 381

Kalle Jokinen (KOK)
Asemantausta 32
Liipola 36
Kerinkallio 24
Hennala 63
Laune 40
Nikkilä 49
Renkomäki 74
Yhteensä: 318

Jari Ronkainen (PS)
Asemantausta 28
Liipola 37
Kerinkallio 25
Hennala 43
Laune 45
Nikkilä 32
Renkomäki 52
Yhteensä: 262

Puolueiden äänet Etelä-Lahdessa:

1. SDP   3323
2. PerusS   2667
3. Kok   2436
4. Kesk   1758
5. KD    841
6. Vas.  838
7. Vihr. 735
8. Piraatti   121
9. Muutos2011   58
10. Itsenäisyysp.   54
11. SKP   44
12. KTP    4

Lahden eteläisen kehätien eli VT 12 suunnittelu jatkuu edelleen, vaikka rahoitusta sille ei valtion rahakirstusta ole ollut luvassa toistaiseksi.
Tien rakennesuunnitelmia on tarkennettu. Sen väylä kulkee Hollolan Soramäestä Etelä-Lahden, Launeen peltojen, läpi Kujalan liittymän kautta Kouvolan tielle. Uusi suunnitelma on runsaan 120 miljoonaa kalliimpi kuin Tielaitoksen muutama vuosi sitten teettämä. Nyt Ramboll Group ja Sisto yhtymän yhteissuunnitelman mukaan tie maksaisi 2020 ehkä 268 milj. euroa. Tien suunnittelu on ollut vireillä länsi- rannikolta Porista itä-länsisuuntaisena tienä yhden sukupolven ajan.

Tien kustannusten nousu ihmetytti viime perjantaina Salpausselän koululla suunnittelijoiden pitämässä tiedotustilaisuudessa. Aikaisemmassa suunnitelmassa tietunneleita oli kolme eli kilometrin mittainen Liipolan tunneli sekä Patomäen- ja Patokallion tunnelit, joista viimeksi mainittu tieosuus on muutettu kallion läpi kulkevaksi avoleikkaukseksi. Patomäen tunneli säästää nykyiset ulkoilualueet pallokenttineen samoin Liipolan tunneli Saksalan ja Liipolan metsät ja pellot.

Yleisön joukosta tiedusteltiin kallioisen maaston läpi louhittavan Liipolan tunnelin tuuletus- ja muita turvatoimia. Sen rakentamisessa on huomioitu nykyaikainen ilmastointi- ja turvallisuustekniikka. Nykyisten laskelmien mukaan niiden vuosittainen hoito maksaisi noin 800 000 euroa vuodessa.

Launeen alueen pohjavesien suojaus on huolestuttanut alueen asukkaita. Se oli eräs painavimmista syistä saada tielinjaus Salpakangas-Ämmälä-Orimattilatien alueelle. Mutta enemmistö 2000 luvun kaupungin- ja maakuntavaltuustojen päättäjistä eivät kaiketi pitäneet pohjavesien saastumista uskottavana ja niin kutsuttu Launeen linjaus voitti asiasta äänestyksen.

Tieväylän suunnittelijat uskovat, että Gigantin myymälärakennuksen viereen tuleva pohjavesiä suojaava tiekaukalo voidaan rakentaa niin tiiviiksi, etteivät liikenteen saasteet ja Launeen peltojen ja Paskurinojan tulvavedet aiheuta pohjavesille ongelmia. Suunniteltu allas jää kaksi metriä pohjaveden pinnan alapuolelle.

Tällä alueella on myös Sokeritoppa taloineen, joitten tulevaisuus ei ole vielä lopullisesti selvitetty. Asuinalueet kuten Metsä-Hennala ovat Eteläisen ohitien katveessa, mutta asuintalojen purkuongelmia ei tiettävästi tule.

Asuinalueitten meluaitoja on tämän noin kahdenkymmenen kilometrin tieosuudella runsaasti. Niiden muotoja ja värejäkin on jo suunniteltu. Osa suojauksista rakentuu meluvalleista, joihin käytetään tiepohjasta saatavaa maa-ainesta. Tievarsien maisemointi ei tapahdu hetkessä. Sito-yhtymän suunnittelijat ovat paneutuneen tien ympäristön luonnonvarojen säästämiseen. Valtatien alikäytäviä on suunniteltu lenkkipolkujen ja pieneläinten väyliksi. Suunnittelijat ovat ottaneet huomioon myös liito-oravien ja lepakkojen reservaatit sekä saukon kuin taimenkalojen elinympäristöt. Samoin Porvoojoen varret tuovat oman luontoarvonsa ohikiitävien autoilijoiden katseltavaksi. Hollolan puolella ajonopeus on 100 km/h ja Lahden alueella 80km/h.

Pääajatus on ollut Lahden seudulla, että länsi-itäsuuntainen Lahden ohittava henkilöautoliikenne ja raskaat kuorma-autot ohjattaisiin pois Mannerheiminkadulta ja vähän etelämpänä Tapparan- ja Saksalankadulta Salpakankaalta Ämmäläntietä E4-tielle. Tulenarat ja myrkylliset kuljetukset sieltä on jo tälle tielle ohjattukin, mutta todellisuudessa tätä liikennettä eivät viranomaiset valvo.

Surkuhupaisinta tiesuunnitelmassa on se, että etelälahtelaiset eivät uusimmassakaan suunnitelmassa pääse väylälle kuin Okeroisten ja Kujalan liittymistä, kuten eräs tilaisuudessa mukana ollut henkilö totesi. E4-tielle ei myöskään Uudenmaankadulta tule liittymää.

Alussa mainitussa hinta-arviossa ei ole vielä tarkkoja laskelmia työhön kuuluvista siltarakennelmista eikä Lahden maksuosuuksista kevyen liikenteen silloista tai tunneleista.

Vt 12 eteläisen kehätien tämänhetkinen suunnitelma valmistuu ensi lokakuun lopulla. Se on kuntalaisten nähtävillä ainakin Hollolan kunnantoimistossa ja Lahdessa maankäytön ja ympristön tiloissa Tevissä kaavakuulutuksella. Siitä huomautukset kuntalaiset voivat tehdä Uudenmaan Ely-keskukseen. Se lähettää tiesuunnitelman nähtävillä olon jälkeen hyväksyttäväksi Liikennevirastoon ja valmiina suunnitelman pitäisi olla ensi vuoden helmikuussa.

Marja-Liisa Niuranen