-Minulle urheilu on ollut elämäntapa, eikä minulle ole koskaan maksettu siitä palkkaa. Se on antanut minulle paljon sisältöä elämään. Vieläkin on mukavaa lähteä Kisapuistoon katsomaan miesten ja naisten otteluja. Suomensarja otteluissa tapaa kavereita ja tuttuja aina. Sen lisäksi jokaisen ottelun aikana on syötävä pelimakkara.

Päijät-Hämeen Urheilugaalassa elämänurapalkinto myönnettiin lahtelaiselle pesäpallolegendalle Heikki Laineelle. Lahden Mailaveikkoja koko aktiiviuransa ajan edustanut Laine valittiin vuoden pesäpalloilijaksi vuonna 1968. Tämä palkinto myönnettiin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavalle urheilijalle silloin ensimmäisen kerran.
– Mestarit – Muu Suomi -ottelussa löin kahden maan nopeimman kopparin välistä pallon ulos kentältä maratonportista. Iltapäivälehti kirjoitti, että seuraavana päivänä, että tällaisen pelaajan pitää olla vuoden pesäpalloilija. Minut valittiin vuoden pesäpalloilijaksi kahden viikon kuluttua tästä tapahtumasta, Heikki Laine muistelee.

Pesäpallolegendan voimat ovat sen verran ehtyneet, että elämänurapalkinnon kävi hakemassa hänen poikansa Timo Laine.
– Olen iloinen ja onnellinen tästä kunnianosoituksesta. Olisi ollut upeaa hakea itse palkinto yli 300 kutsuvieraan edestä.

Länsiharjun koulun kentällä Laine otti ensikosketuksen pesäpalloon.
– Urheilin monipuolisesti lapsuudessa ja nuoruudessa. Menestyin muun muassa mäkihypyssä, pesäpallossa ja seiväshypyssä. Parikymppisenä pelasin myös käsipalloa maajoukkueessa.

Lahden Mailaveikkojen kakkosjoukkue houkutteli yläkoululaisen Lainen mukaan pesäpalloharrastuksen pariin vuonna 1956.
– Siitä lähtien pesäpallo on ollut minulle elämää suurempi asia. Sitä se on yhä edelleen. Katsoin kaikki miesten ja naisten pelit Kisapuiston katsomossa viime kaudella. Molemmat joukkueet pelaavat suomensarjaa, mutta nousuhaaveita on kohti ykkössarjaa tulevan kauden päätteeksi.

Herrasmiespelaaja ajettiin kahdesti ulos kentältä

Mailaveikot halusivat monipuolistaa pelaajiensa talviharjoittelua 1960-luvun alussa ja silloin harjoitusohjelmaa lisättiin käsipallo.
– Innostuin myös paljon tästä urheilulajista ja sain aika nopeasti kutsun maajoukkueleirille.

Yhä edelleen kukaan muu lahtelainen kuin Laine, ei ole pelannut käsipallon MM-kisoissa.
– Opiskeluaikoina pelasin käsipalloa Katajanokan haukoissa. Tämän joukkuelajin parissa pelimatkoja ulkomaille kertyi useita. Se oli nuorelle miehelle tärkeä asia. Pesäpalloa pelattiin vain eri maakunnissa Suomessa.

Herrasmiespelaajaa harmittaa vielä seniori-ikäisenä kaksi ulosajoa.
– Ensimmäinen ulosajo tapahtui pesäpallo-ottelussa ja koen yhä edelleen sen oikeusmurhaksi. En edes osunut lukkaria selkään mailalla, vaikka niin väitettiin. Toinen ulosajo tapahtui käsipallo-ottelussa, kun Laineen käsi osui vastustajan aataminomenaan sillä seurauksella, että hän joutui sairaalaan.

Suurin pettymys Laineelle yhä edelleen on se, kun hänen valmentamansa Lahden Mailaveikkojen naisten pesäpallojoukkue päätti lopettaa pelaamisen kevätkierroksen jälkeen 1980-luvun alussa.
– Olen edelleen sitä mieltä, että olisi valmentanut tämän naisjoukkueen mestaruuteen, mutta sitä mahdollisuutta minulle ei suotu. Se joukkue oli täynnä innostusta ja urheilullisuutta.

Uusi puheenjohtaja vie seuraa eteenpäin

– Ex-kansanedustaja ja Padasjoen kunnanjohtaja Juha Rehula valittiin Lahden Mailaveikkojen uudeksi puheenjohtajaksi syksyllä. Hän on tuonut paljon lisää virtaa seuratoimintaa.

Mailaveikkoihin on palkattu samalla puolipäiväinen junioripäällikkö, jonka vastuulla on pelaajien kehitystoiminta.
– Toivon, että seurassa otettaisiin käyttöön pelaajapolkuajatus. C-junioreista aloitettaisiin ja tästä joukkueesta valittaisiin parhaat kakkosjoukkueeseen. Siitä sitten muodostettaisiin tulevaisuudessa Lahden Mailaveikkojen pesisakatemia, jossa pelaajat jalostettaisiin edustusjoukkueeseen.

Pesäpallolla on pitkät perinteet Lahdessa ja Lahden Mailaveikot täyttää 100 vuotta vuonna 2029. Laine uskoo vahvasti lahtelaisen pesäpallotarinan nousevan taas huipulle.
– Useat kehitystoimenpiteet tähtäävät siihen, että meillä on jo tämän vuosikymmenen lopussa taitava edustusjoukkue miesten ja naisten sarjoissa.

Kisapuistossa on nyt hyvä pesäpalloareena ja yleisön on sinne helppo tulla.
– Juniorit harjoittelevat Mukkulan kuplahallissa ja Suurhallissa.

Pesäpallolegenda toivoo, että Kisapuistoon saadaan tulevaa kautta varten kunnon äänentoisto ja ammattimaiset selostusvälineet.
– Nämä ovat niitä asioita, joita eläkeläinen yrittää vielä seuran eteen hoitaa tämän talven aikana.

 Petri Görman

Keskustan listoilta sitoutumattomana ehdokkaana aluevaltuustopaikkaa tavoitteleva Satu Jaatinen muuttaa takaisin Lahteen kevään aikana. Jaatinen on ollut politiikassa mukana muun muassa kunnanvaltuutettuna, aktiivisena aluevaltuuston varavaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan jäsenenä sekä monissa luottamustehtävissä 8 vuoden ajan.

Tarvitaanko hyvinvointialueille lisää ohjausta?
– Kyllä. Yli 50 prosenttia Päijät-Hämeen kustannuksista tulee ulkoistuksista, usein sotejäteille. Henkilöstön palkkojen osuus on pienempi osa kustannuksista kuin ulkoistukset. On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin, niin hoivatyössä kuin perus- ja erikoissairaanhoidossakin. Korkeammat hinnat, omavalvontaa, isot kansainväliset omistajat tekevät finanssibisnestä, josta alueet voivat ymmärtää liian vähän. Tarvitaan selkeitä ohjeita ja esimerkiksi kilpailu- ja kuluttajaviraston ehdottamaa kieltoa pienten ja kilpailevien yritysten pois ostoon ja tätä kautta hintojen hallintaan monopolityylisessä markkinassa.

Toteutuuko palveluiden tasapuolinen saatavuus hyvinvointialueellamme?
– Ei toimi. Työlliset pääsevät helpommin hoitoon kuin muut. Hoitoon pääsyn hinta on noussut joillekin liikaa. Osalla ihmisistä ei ole varaa mennä lääkäriin. Kaukana asuvat ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Myös monisairaiden asema huolettaa minua.

Miten hyvinvointialueella olisi mahdollista kuunnella paremmin palveluita käyttävien ihmisten mielipiteitä?
– Täytyy luoda kulttuuri, jossa ihmisten ja henkilöstön mielipiteitä ja huolia halutaan kuulla, koska niiden avulla ratkaistaan ongelmia ja saadaan systeemi toimimaan paremmin. Valtuustossa ja hallituksessa meidän tulee kuulla ruohonjuuritason ongelmista, eikä vain pyöritellä asioita teorian ja strategian tasolla ja sieltä käsin konsulttien avulla muka-luoda ratkaisuja.

Ovatko mielenterveyspalvelut riittävällä tasolla Päijät-Hämeessä?
– Eivät ole. On tilanteita, joissa apua ei saada, ongelmia hoidetaan pelkästään lääkityksellä tai ongelmien juurisyihin ei päästä käsiksi. Ongelmien juurisyyt tulee selvittää ei ainoastaan yksilön tasolla, vaan myös yhteiskunnan tasolla: ”miksi voimme pahoin?”

Toteutuuko uuden vammaispalvelulain henki hyvinvointialueen palveluissa?
– Uusi vammaispalvelulaki pyrkii nostamaan yksilön itseohjautuvuutta ja -määräävyyttä ja tukea kaikilla tasoilla tämän toteutumiseen. Yksi este on laitokset ja tuottajat, joiden etuna on heidän palveluidensa jatkuvuus ja siihen tulisi pureutua.

Onko se oikein, että diabeteshoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat maksamaan hyvinvointialueella nyt kaikki hoitotarvikkeensa itse?
– No ei. Koko ajan yhteiskunnassa siirretään kustannuksia kansalaisille eri tavoin. Jossain vaiheessa kamelin selkä katkeaa. Sitä emme saa sallia.

Onko siinä mitään järkeä, kun hyvinvointialueilla on tarkoitus digitalisoida senioreiden päivätoimintaa eli vähentää ihmisten sosiaalisia kohtaamisia?
– Ei ole. Yksi tärkeä elementti ihmisen kognitiivisen ja fyysisen kyvyn ylläpitämisessä on sosiaaliset kontaktit, ihmisen kosketus ja yhteys toiseen. Se ei ole mahdollista digitaalisesti. Isotätini pelkää, kun TV-apparaatista ilmestyy päivittäin kuvaan ihminen, jota hän ei tunne ja joka järjestää ryhmäliikuntaa niin, ettei isotädilläni ole mitään mahdollisuutta osallistua.

Mitä mieltä olet siitä, että senioriväestön palveluista aiotaan leikata vielä tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa?
– Meidän tulee pureutua yksityisten 500 miljoonan kelakorvauksiin ja pitää huoli, että lähipalvelut toimivat, ja näin säästetään kuljetuskustannuksissa ja sairauksien kehittymisessä. Säästöjä eivät ole vain nyt tehtävät säästöt, vaan niitä tulee verrata tulevaisuuden kustannuksiin, jotka säästöistä aiheutuvat. Esimerkiksi terveyskeskuksen lakkauttaminen voi johtaa siihen, etteivät ihmiset hakeudu hoitoon, mistä voi seurata korkeat erikoishoidon kustannukset.

Miksi sinä haluat vaikuttaa aluevaltuustossa?
– Minun nähdäkseni meidän tulee lisätä ennaltaehkäisevyyttä Brittien julkisen systeemin tapaan. Siellä on esimerkiksi alettu järjestää vuoden ruokavalio- ja liikuntaohjelmia kaikille kakkosasteen diabeetikoille. Lähes puolet ohjelman läpikäyneistä on voinut jättää diabeteslääkkeet pois. Suomessa säästettäisiin miljardeja lääkkeissä. Meidän tulee myös tulla uudestaan ammattiylpeiksi systeemistämme: esimerkiksi Arvo Ylpön luomasta neuvolasysteemistä. Ammattiylpeys luo merkittävyyttä: mitä sen tärkeämpää ammattia on kuin ihmisten terveydestä huolehtiminen? Meidän tulee ryhtyä tekemään vaikutus- ja vaikuttavuus arvioita: tuoko säästö todellisia säästöjä vai lisääkö se kustannuksia, kuten yllä mainitsin.

Haluaako hallitus pienentää hyvinvointialuiden määrää epärealististen ja tiukkojen taloudellisten reunaehtojen keinoin?
– Kyllä. Viisi aluetta on ollut esimerkiksi kokoomuksen tähtäimessä jo 2000-luvulta asti, samoin kuin yksityisen ja vakuutusperäisen systeemin luominen sen seurauksena. Me tarvitsemme lähipalveluita ja me tarvitsemme palveluita ja me pystymme siihen, ellemme anna julkista systeemiämme näivytettävän. Kuten 2008-2013, kun Suomi käytti Itä-Euroopan vähiten budjetistaan terveydenhoitoon ja vuosina 2013-2018 koko Euroopan vähiten. Jos taas yksityistämme, kustannukset räjähtävät. Me olemme yksi ainoista maista maailmassa, jossa isot Sotejätit hallitsevat markkinoita, ja pienet tuottajat on ostettu pois markkinoilta kilpailemasta. Tämän sijaan esimerkiksi Tanskassa, Virossa, Saksassa ja Britanniassa toimii omalääkärisysteemi, jossa yksittäiset lääkärit eivät isojen jättien tavoin voi kiristää systeemiltä rahaa, ja se toimii.

Petri Görman

Lassi Leivo on ensimmäistä kertaa mukana kuntavaaleissa sitoutumattomana ehdokkaana Kokoomuksen listoilla. Mies on taustaltaan ammattisotilas.

Kestääkö ympäristökaupungin maine rullahiihtoradan asfaltoinnin Salpausselälle?
– Kestää. Lahti käyttää jo nyt ECO-asfalttia perinteisen sijasta, mikä vähentää asfaltoinnin päästöjä. Samalla kaupunki kehittää ympärivuotisia liikuntamahdollisuuksia, jotka tukevat asukkaiden terveyttä ja lisäävät Lahden houkuttelevuutta urheilukaupunkina.

Hoitaako Lahden kaupunki työllistämisasiat TE-keskusta paremmin?
– Kyllä. Kun työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille, mahdollistaa se paikallisten erityispiirteiden huomioinnin, kuten Lahden keskivertoa korkeamman nuorisotyöttömyyden, ja yhdistää työllisyyden kaupungin hankkeisiin. Esimerkiksi edulliset toimitilat nuorille yrityksille ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa tukevat tätä.

Onko Lahden kaupungin kirjastoverkossa vielä rönsyjä?
– Tulevien talouden tasapainottamisen vuosina rönsyinä näyttäytyvät sellaiset kirjastot, joiden käyttäjät eivät joutuisi luopumaan kirjastopalvelusta, mutta joutuisivat kasvattamaan välimatkaa niihin. Näenkin, että tiukassa tilanteessa meillä on vielä mahdollisuus optimoida kirjastoverkkoa ja vaikkapa yhdistää joidenkin alueiden rönsyjä yhdeksi.

Mikä on sopiva määrä taloudellista tukea kaupungilta Salpausselän kisoille?
– Tuen mittayksikkönä tulisi olla mahdollisimman vähän euroja. Sopiva määrä tukea voidaan sen sijaan määrittää tarjoamalla kaupungin tuottamia palveluita ja infran käyttöä ilmaiseksi kisojen järjestäjille. Näin voimme antaa tärkeää tukea tapahtumalle ja samalla säästää rahaa.

Miten kaupunki voi tukea ihmisten ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa Lahdessa?
– Kaupunki voi tukea ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa tarjoamalla edullisia tai ilmaisia liikuntamahdollisuuksia sekä järjestämällä yhteisöllisiä tapahtumia, kuten ulkoilupäiviä. Nämä lisäävät fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä vahvistavat yhteisöllisyyttä, mikä pitkällä aikavälillä vähentää terveydenhuollon kustannuksia.

Miten Etelä-Lahden dynaamisuutta ja houkuttelevuutta pidetään yllä tämän vuosikymmenen viimeiset vuodet?
– Etelä-Lahden houkuttelevuutta ja talouskasvua voidaan edistää strategisella alueenkäytön suunnitelmalla, joka yhdistää omakotitaloasukkaille viihtyisän ympäristön ja yritysinvestoinnit, kuten suurten kaupallisten toimijoiden sekä palveluyritysten houkuttelun alueelle. Maisemointi, kuten liikuntamahdollisuudet ja luonnonläheiset virkistysalueet, taas houkuttelevat uusia omakotitalorakentajia ja vahvistavat alueen elinvoimaisuutta.

Mikä on Kisapuiston kohtalo tulevalla valtuustokaudella?
– Kisapuiston kohtalona on kehittyä edustuskelpoiseksi ja tapahtumia houkuttelevaksi alueeksi tulevien vuosien aikana, edeten vaiheittain ja taloutta mahdollisimman vähän rasittaen.

Säästetäänkö perusopetuksessa kielitarjonnasta, tuntijaosta vai oppikirjoista?
– Sitoutumiseni ’Ääni lapselle’ -kampanjaan tarkoittaa, että lasten hyvinvointi turvataan myös säästötoimissa. Säästäisin oppikirjoista siirtymällä digitaalisiin materiaaleihin ja innovatiivisiin ratkaisuihin, jotka eivät heikennä opetuksen laatua. Tuntijako ja kielitarjonta ovat opetuksen keskeisiä vahvuuksia, joista ei tulisi leikata.

Kannattaako kaupungin tarjota pääkaupunkiseudulle pendelöiville ihmisille kohtuuhintaista liityntäpysäköintiä?
– Kaupungin tulisi ehdottomasti tukea liityntäpysäköintiä tarjoamalla erittäin edullisia tai jopa ilmaisia pysäköintimahdollisuuksia. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi myöntämällä ’pendelöintipysäköintioikeus’ tietyille alueille, jonka saisi todistamalla työskentelevänsä pääkaupunkiseudulla. Näin kaupunki helpottaisi pendelöintiä ja tukisi joukkoliikenteen käyttöä, joka puolestaan lisää Lahden houkuttelevuutta.

Miten olisit sijoittanut kaupungin Pippoon investoimat 30 miljoonaa euroa toisin?
– Olisin sijoittanut rahat uudestaan Pippon alueeseen. Jos kuitenkin olisi valittava jokin muu kohde, panostaisin radanvarren kehittämiseen, mikä modernisoisi Lahden kaupunkikuvaa ja vahvistaisi alueen houkuttelevuutta.

Millaisia tapahtumia Lahti tarvitsee tulevaisuudessa lisää?
– Lahti tarvitsee tapahtumia, jotka hyödyttävät aktiivisesti koko kaupunkia. Keskustan tai palveluiden lähellä järjestettävät tapahtumat tuovat lisää asiakasvirtoja paikallisille yrityksille ja luovat elävää kaupunkikulttuuria. Ne vahvistavat myös yhteisöllisyyttä, kun liikkeet ja kohtaamispaikat tuovat ihmisiä yhteen ja tekevät kaupungista houkuttelevamman.

Petri Görman

– OMALÄHIÖ ESITTELEE KEVÄÄN AIKANA ALUE- JA KUNTAVAALIEHDOKKAITA ERI PUOLUEISTA –

Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman on puolueensa aluevaltuustoryhmän jäsen ja ensimmäinen varavaltuutettu. Hän on osallistunut aluevaltuuston koulutuksiin ja seminaareihin tämän valtuustokauden aikana. Sen lisäksi mies on ollut aina paikalla tuuraamassa, kun valtuustoryhmässä joku on estynyt osallistumaan aluevaltuuston kokoukseen.

Tarvitaanko hyvinvointialueille lisää ohjausta?
– Kyllähän valtion eli ministeriöiden ohjaus on jo nyt varsin tiukkaa ja tarkoin säädeltyä. Aluevaltuustot eivät tarvitse lisää ohjausta. Ohjaus koskee sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimea.

Toteutuuko palveluiden tasapuolinen saatavuus hyvinvointialueellamme?
– Ei se täysin toteudu. Sysmäläinen joutuu lähtemään Akuuttiin Lahteen viikonloppuna, jos hän sairastuu. Lahtelaisille matka on tietenkin lyhyempi. Palvelut ovat kaikille saavutettavissa, mutta osalle maakunnan ihmisiä palvelut ovat liian kaukana. Myös resurssipula aiheuttaa eriarvoisuutta. Psykiatrian palveluissa, etenkin lasten ja nuorten osalla, on kohtuuttoman pitkät jonotusajat. Samoin lastensuojelussa ja vammaisten palveluissa on petrattavaa.

Miten hyvinvointialueella olisi mahdollista kuunnella paremmin palveluita käyttävien ihmisten mielipiteitä?
– Käytössä on esimerkiksi suullinen palaute suoraan hyvinvointialueen henkilökunnalle. Myös paperiset palautelomakkeet sekä sähköiset nettipalautepalvelut ovat olemassa. Asukaskyselyn avulla olisi mahdollista kysyä ihmisten mielipiteitä. Parhaillaan hyvinvointijohtaja Petri Virolainen kiertelee alueen kunnissa kuuntelemassa asukkaiden näkemyksiä ja saamassa palautetta. Monet toiveet ovat suoraan yhteydessä käytettävissä olevan rahan määrään, joten siinä on se suurin este, miksei kaikkia hyviäkään toiveita voida toteuttaa.

Ovatko mielenterveyspalvelut riittävällä tasolla Päijät-Hämeessä?
– Eivät ole. Pulaa on ollut alan ammattilaisista jo vuosia. Työtä olisi tarjolla, mutta työpaikkoja ei saada täytettyä. On hyvin surullista ja vaikeaa hyväksyä tätä asiaa, kun se koskee lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja. Alaikäiset eivät suoraan hakeudu mielenterveyspalveluiden pariin, vaan sinne mennään perusterveydenhuollon kautta. Tämä muutos tapahtui viime vuonna. Neuvola-, koulu- tai opiskeluterveydenhoitaja ensin tutkii, ja tarvittaessa lähettää eteenpäin. Tällä muutoksella pyritään ajan myötä lyhentämään jonoja.

Toteutuuko uuden vammaispalvelulain henki hyvinvointialueen palveluissa?
– Vaikea vielä sanoa, kun uusi laki astui voimaan 1. tammikuuta 2025. On pyrittävä varmistamaan Päijät-Hämeessäkin, että vammaisen kuntalaisen yhdenvertaisuus ja osallistumisen mahdollisuus toteutuu. Itsenäiseen asumiseen tulee kiinnittää myös suuri huomio. Henkilökohtaisen avustajan saamiseen vammaisella on subjektiivinen oikeus tietyin edellytyksin. Meilläkin kotona asuva perheenjäsen on oikeutettu avustajaan, mutta välillä ei ole avustajaa, kun on vaikea saada palveluja vain 15 tunniksi viikossa. Tämä on meille ja monille muillekin yksi haaste löytää osa-aikaista henkilökohtaista avustajaa.

Onko se oikein, että diabeteshoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat maksamaan hyvinvointialueella nyt kaikki hoitotarvikkeensa itse?
– Jos jollain ei ole varaa hankkia verensokerimittareita, mittausliuskoja, glukoosisensoreita tai insuliinipumppuja, niin kyllä yhteiskunnan ainakin siinä tapauksessa tulee ne maksaa. Ketään ei saa jättää hoitamatta.

Onko siinä mitään järkeä, kun hyvinvointialueilla on tarkoitus digitalisoida senioreiden päivätoimintaa eli vähentää ihmisten sosiaalisia kohtaamisia?
– Digitalisaatiota sinänsä on Lahdessa 2019 senioreiden keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan kannatettu hyvinkin laajalti. Siinä seniorit itse vastasivat monen asioinnin helpottuvan. Yhteydenpito omaisiin sekä ystäviin on tiheämpää esimerkiksi kuvapuheluiden tai viestien välityksellä, varsinkin jos asutaan eri paikkakunnilla. Toki pitää olla mahdollisuus nähdä kasvokkainkin. Onneksi on monia muitakin tahoja kuin hyvinvointialueet, jotka järjestävät ikäihmisten kohtaamisia. Tätä työtä tekevät muun muassa kolmannen sektorin järjestöt ja seurakunnat.

Mitä mieltä olet siitä, että senioriväestön palveluista aiotaan leikata vielä tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa?
– Aika kovalta talouspolitiikalta kuulostaa ja toivottavasti se jää aikomukseksi. Jos valtio tämän toteuttaa, niin sitten palveluista leikkaamiset kohdennettaisiin niin, että eniten leikataan varakkailta senioreilta, ja vähemmän vähävaraisilta.

Miksi sinä haluat vaikuttaa aluevaltuustossa?
– Haluan säilyttää sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollisimman hyvän palvelutason. Jonot leikkauksiin ja psykiatrian palveluihin saatava lyhyiksi. Julkinen terveydenhoito on pidettävä hengissä. Liikaa ei saa yksityistää, muuten hinnat tuppaavat pitkällä aikavälillä kohoamaan suhteettomasti. Ostopalveluita toki joudutaan käyttämään, mutta se on eri asia kuin yksityistäminen.

Haluaako hallitus pienentää hyvinvointialueiden määrää epärealististen ja tiukkojen taloudellisten reunaehtojen keinoin?
– Kyllä. Taustahan nykytilanteelle on se, että kymmenkunta vuotta sitten kokoomus olisi halunnut paljon pienemmän määrän hyvinvointialueita eli vain viisi, mutta keskustapuolue halusi 18 Sipilän hallituksen aikana. SDP päätti sitten myöhemmin, että alueita onkin peräti 21. Näkemykseni on ollut jo pitkään, että nyt kokoomus pääministeripuolueena laittaa tarkoituksella alueiden taloudet tiukalle, eli valtio on antanut kahtena hyvinvointialueen aloitusvuotena ihan liian vähän valtion rahoitusta Päijät-Hämeelle. Rahaa ei ole annettu tarveperusteisesti. Etenkin kokoomus näkyy käyttävän alkuperäisen 10 vuotta vanhan tavoitteensa läpiajamiseen keppihevosena valtion velkaantuneisuutta. Kokoomuksen tarkoituksena on saada vuosia vanha tahtonsa toteutettua eli vähemmän hyvinvointialueita. Mitä vähemmän alueita on, sitä parempi edustus heillä on alueen päätäntäelimissä. Tämä on isojen puolueiden aluepolitiikkaa ja keskinäistä nokittelua.

Petri Görman

– OMALÄHIÖ ESITTELEE KEVÄÄN AIKANA ALUE- JA KUNTAVAALIEHDOKKAITA ERI PUOLUEISTA –

Launeella asuva Olavi ”Olli” Kopo on ollut aiemminkin vihreiden ehdokkaana kunta- ja aluevaaleissa. Nyt hän uskoo, että kolmas kerta toden sanoo.

Kestääkö ympäristökaupungin maine rullahiihtoradan asfaltoinnin Salpausselälle?
– Kyllä ympäristökaupungin maine kärsii, mutta ei toki kokonaan romahda, mikäli asvaltoitu rullahiihtorata päätetään rakentaa. Itse en kannata sitä. Metsiä kaadetaan Salpausselälläkin aivan turhaan. Mieluummin istutetaan metsää kuin kaadetaan sitä nopeiden voittojen toivossa!

Hoitaako Lahden kaupunki työllistämisasiat TE-keskusta paremmin?
– Lahden kaupungilla on kohtuulliset resurssit hoitaa työllisyyspalvelut hyvin. Kuntakokeilun aikana saatiin kokemusta työllisyyspalvelujen järjestämisestä kaupungin omana toimintana. Mutta mahtaako kaupunki saada jatkossa riittäviä taloudellisia resursseja työllisyyspalvelujen toteuttamiseen? Uutuuttaan asiakaspalvelun sujuvuus voi häiriintyä. Vielä ei voida arvioida kaupungin onnistumista aiempaan malliin verrattuna.

Onko Lahden kaupungin kirjastoverkossa vielä rönsyjä?
– Toivon, että kirjastoverkkoa ei tarvitse karsia enempää. Kirjastot ovat tasa-arvon ytimessä ja tärkeitä lähipalveluja.

Mikä on sopiva määrä taloudellista tukea kaupungilta Salpausselän kisoille?
– Lahti tunnetaan muun muassa Salpausselän kisoista. Kaupungin on ihan perusteltua osallistua kuluihin nykyisellä tasolla ja tavalla.

Miten kaupunki voi tukea ihmisten ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa Lahdessa?
– Ennalta ehkäisevää työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on syytä tehdä tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen, muiden viranomaisten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Tukemalla terveyttä edistäviä hankkeita voidaan jakaa kuluja hankekumppaneiden kesken. Suojelemalla lähimetsiä ja luonnonmukaista ympäristöä autetaan ihmisiä liikkeelle neljän seinän sisältä. Kulttuuripalvelujen ylläpitäminen ja yhteisöllisen toiminnan kehittäminen edistävät ihmisten terveyttä ja osallistumismahdollisuuksia. Niitä ei pidä nähdä vain kuluerinä.

Miten Etelä-Lahden dynaamisuutta ja houkuttelevuutta pidetään yllä tämän vuosikymmenen viimeiset vuodet?
– Hypermarketit pysyvät jatkossakin eteläisessä Lahdessa asuvien lähikauppoina. Asukkaat voivat matalalla kynnyksellä tukea alueensa pitämistä vireänä osallistumalla asukasyhdistystoimintaan, kokoontumalla naapuruston kesken tai vaikkapa hakeutumalla jäseneksi kumppanuuspöytään. Kylpylä(hotelli)hankkeista ei kannattane pitää isoa ääntä.

Mikä on Kisapuiston kohtalo tulevalla valtuustokaudella?
– Kisapuiston rakenteiden korjaus on välttämätöntä. Kaavamuutoskin on aloitettu, joten toivottavasti päästään eteenpäin myös katsomorakenteiden uudisrakentamiseksi.

Säästetäänkö perusopetuksessa kielitarjonnasta, tuntijaosta vai oppikirjoista?
– Perusopetuksesta ei pidä säästää. Puolustan monipuolista kielitarjontaa ja muidenkin perusopetuksen resurssien säilyttämistä.

Kannattaako kaupungin tarjota pääkaupunkiseudulle pendelöiville ihmisille kohtuuhintaista liityntäpysäköintiä?
– Soisin ihmisten käyttävän busseja, milloin mahdollista. Pendelöivien kaupunkilaisten kohtuuhintaista pysäköintiä kannattaa tukea. Liityntäpysäköintihintoja voidaan laskea tai pitää ennallaan, kun muita parkkimaksuja korotetaan. Tämä voi olla yksi työllisyyttä edistävistä toimista.

Miten olisit sijoittanut kaupungin Pippoon investoimat 30 miljoonaa euroa toisin?
-Investoinnit Pippoon ovat olleet tarpeen. Pippo sijaitsee teiden solmukohdassa. Alueen esirakentaminen on nähty kaupungin etuna. Toivottavasti tehdyt ratkaisut tuottavat alueelle vilkasta taloudellista toimeliaisuutta. Aluetta voidaan viherryttää istutuksin rakentamisen edetessä.

Millaisia tapahtumia Lahti tarvitsee tulevaisuudessa lisää?
– Lahti tarvitsee lisää päihteettömiä ja ikärajattomia tapahtumia, jotka edistävät avarakatseisuutta, kulttuurien keskinäistä ymmärrystä, oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja luonnon hyvinvointia.

Petri Görman

kuva: Ja yö -laulun julkaiseminen merkitsi Maria Bymanille itsensä ylittämistä.
– Heittäytyminen musiikin maailmaan on antanut minulle aina paljon mielihyvää. Olen iloinen siitä, että minulla on tällainen harrastus olemassa

Musiikki on kuljettanut etelälahtelaista Maria Bymania muun muassa kuoroharrastuksiin ja lastenlaulukilpailuun. Nyt hän julkaisi uutta tuotantoa Youtubeen ja lisää musiikkia saattaa olla tulossa. Yli 20 vuotta sitten Jari Niemisen säveltämän Ja yö-laulun voi nyt kuunnella Youtubesta.
– Musiikkiharrastukseni alkoi pienen maalaiskunnan kirkkokuorosta. Opiskeluaikoinani otin laulutunteja ja olin mukana erilaisissa kuoroissa. Myös tämän jälkeen olen pitänyt lauluääneni kunnossa, laulaja Maria Byman kertoo.

Byman synnytti esikoisensa yhtä aikaa säveltäjä Jari Niemisen vaimon kanssa ja tutustui silloin miehen musiikkiin.
– Hän toi vaimolleen lohdutukseksi ja mielenvirkistykseksi säveltämiään lauluja. Se oli erilaista ja kaunista musiikkia. Silloin sain ensikosketuksen Niemisen musiikkiin.

Byman ja Nieminen osallistuivat Salon lastenlaulukilpailuun Kamelin vaiva -laululla vuosikymmen sitten ja laulu valittiin kilpailun finaaliin.
– Myös tämän lastenlaulukilpailun jälkeen olemme tehneet musiikkirintamalla yhteistyötä. Nyt Nieminen halusi julkaista nämä yli 20 vuotta sitten kirjoitetut laulut eri esittäjien tulkitsemana. Minä tietenkin innostuin asiasta.

Muusikko Jari Nieminen asui pitkään Launeella, mutta sittemmin mies on muuttanut Hollolaan.
– Hänen kotistudiolla olen vieraillut aina silloin tällöin.

Musiikki on tärkeä osa elämää

– Jos minulla olisi enemmän aikaa, niin keskittyisin säveltämiseen.

Tällä hetkellä Byman käy laulutunneilla Conciksella ja opiskelee musiikinteoriaa.
– Musiikkimakuni on todella monipuolinen. Jos sanoituksessa ja musiikissa on jokin jippo, niin silloin se kolahtaa aivan varmasti.

Arppa, Litku Klementti ja Yona ovat soitetuimpia artisteja Bymanin Spotify-listalla.
– Coldplay sai aivan mieletöntä hehkutusta julkisuudessa koko viime vuoden. Henkilökohtaisesti Chris Martinin ääni ei kolahda.

Bymanin musiikkivalinnoissa äänellä on iso merkitys.
– Muistan, kuinka kauan sitten Kari Tapion maaginen ääni teki minuun suuren vaikutuksen. Se innosti kuuntelemaan myös miehen muuta tuotantoa enemmän.

Keikkailu opettaa ja vie eteenpäin

– Olin pitkään erilaisissa musiikkiprojekteissa mukana ja keikkailu monenlaisten ryhmien kanssa on kartuttanut esiintymiskokemusta.

Byman muistuttaa, että musiikki vie aina toisiin sfääreihin ja lohduttaa vaikeissa hetkissä.
– Liikutun oopperaa kuunnellessa, mutta se ei ole oikein laulutyylilleni sopivaa musiikkia, vaikka olen opiskellut elämäni aikana klassista laulua.

Bymanilla oli Esa Sjöblomin yhtyeen kanssa muutama keikka viime vuonna.
– Esitimme jazzstandardeja ja iskelmää. Saattaa olla, että keikkailen myös tänä vuonna.

Yhä edelleen Bymania kiinnostaa löytää uusia ulottuvuuksia omasta äänestään.
– Tarinan avulla voi kertoa asian, että musiikkia kuunteleva ihminen liikuttuu.

– Uuden harrastuksen voi aloittaa milloin tahansa. Itse olen tyytyväinen siihen, kuinka paljon musiikki on läsnä omassa elämässäni. Se kantaa aina myös niiden vaikeiden hetkien yli.

Petri Görman

– Kirkkovuosi käynnistyi kolme viikkoa sitten ja jouluteemalla edetään Launeen seurakunnassa aina loppiaiseen asti, kirkkoherra Heikki Pelkonen toteaa.

– Joulu on meille kristityille kirkkovuoden tärkein juhla pääsiäisen ohella. Se kerää ihmisiä kuuntelemaan joulun sanomaa kirkkoihin. Myös yhteislaulutilaisuudet ennen joulua ovat suosittuja ohjelmanumeroita, Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo.

Enkelten viesti rauhasta ja rauhan ruhtinaasta meidän levottomaan aikaamme puhuttelee kirkkoherran mielestä myös tämän ajan ihmisiä erittäin hyvin.
– Ukrainassa on sota ja Lähi-idässä on useita kriisipesäkkeitä. Kaipuu rauhaan ja rakkauteen on läsnä ihmisissä. Tämä asia halutaan kokea myös kirkon joulutilaisuuksissa.

Yhteenkuuluvuus ja Jumalan rakkaus on asioita, joita ihmiset hakevat hengellisestä yhteisöstään varsinkin jouluna.
– Meillä on työt jaettu kaikkien kesken vuoden tärkeimmän kirkkopyhän aikana. Itse haluan olla seurakuntalaisten keskellä varsinkin jouluna. Joulutunnelma kirkossa on se asia, joka puhuttelee yhä edelleen minua.

Yhteislaulutilaisuudet ja joulukonsertit kirkoissa ovat olleet edelleen suosittuja.
– Ihmiset osallistuvat tapahtumiin aktiivisesti, koska näiden tilaisuuksien kautta haetaan omaan mieleen joulutunnelmaa ja rauhaa.

Launeen seurakunnan Kauneimmat joululaulu -tilaisuudet päättyvät kahteen yhteiskonserttiin sunnuntai-iltana.
– Olemme olleet mukana myös Lahden joulukylässä jakamassa glögiä ihmisille seurakuntayhtymän kojulla. Sen lisäksi launeelaiset ovat esiintyneet siellä tiernapoikina ja järjestäneet jouluvaelluksen. Papit ovat järjestäneet myös jouluhartauksia useissa eri palvelutaloissa.

Valon ja pimeän vuoropuhelu puhuttelee

Launeen seurakunnan jouluohjelma koostu erilaisista hartauksista ja jumalanpalveluksista.
– Tarjoamme seurakuntalaisille koko joulunpyhien ajan ohjelmaa Launeen seurakunnassa. Jouluyön messu on aattoiltana klo 23. Sen lisäksi järjestämme jouluaamun jumalanpalveluksen, perhemessun ja vesperin. Olemme huomioineet seurakuntalaisten toiveet, kun mietimme jouluajan ohjelmakokonaisuutta.

Kirkkoherran mukaan jouluyön messussa on aivan erityinen tunnelma.
– Messussa korostuu valon ja pimeän vuoropuhelu upealla tavalla. Launeella on ollut traditio, että jouluevankeliumin lukemisen yhteydessä vahtimestari tuo seimiasetelmaan pienen Jeesus-lapsen.

Joululaulut ja valaistu kirkko aidoilla kynttilöillä luovat hienon tunnelma koko kirkkoyhteisöön.
– Jouluyön messun sanoma maailman vapahtajasta ja Jumalan rakkaudesta meitä ihmisiä kohtaan lämmittää varmasti jokaisen sydäntä.

Kirkkoherra muistuttaa, että useissa joululauluissa puhutaan korkeista hangista ja nietoksista.
– Runsasluminen talvi ja valkea ympäristö kruunaa joulutunnelma myös kirkon ulkopuolella.

Jouluevankeliumin sanoma on tarkoitettu kaikille.
– Sitä kannattaa tulla kuulemaan Launeen kirkkoon jouluna. Jouluna kannattaa pysähtyä hetkeksi ja levätä.

Petri Görman

kuva: Milla ja Sanna suosittelevat Al-Anon toimintaa ihmisille, joiden lähipiirissä on jonkinlainen riippuvuussuhde. – Vertaistuen avulla pääsee asioissa aina eteenpäin. Kokemuksia vaihtamalla voimaantuu aina. Lahdessa toimii kaksi Al-Anon -kerhoa, naiset kertovat.

Al-Anonin taustalla toimii Suomen Al-Anon Keskuspalvelu ry, joka hoitaa hallinnollisia asioita mutta se ei ole perinteinen yhdistys. Suomalaisilta ryhmän jäseniltä ei peritä jäsenmaksuja, eikä heillä ole velvollisuuksia toimintaan liittyen.

Millalla ja hänen puolisollaan oli paljon riitoja, mutta kumpikaan ei ymmärtänyt, mistä ne johtuivat.
– Erilaisten sattumusten kautta mieheni ohjattiin Minnesota-hoitoon. Tämän yhteisön henkilökunta ohjasi minut tutustumaan yhdistykseen.

Nainen muistaa, kuinka hän ajatteli, että hän ei mene kuin kerran valittavien vaimojen kanssa keskustelemaan.
– Asioista keskusteltiin kuitenkin avoimesti ja siitä tuli myös itselle hyvä olo. Rakastuin myös teksteihin, joita luimme tapaamisten yhteydessä.

Keskustelujen myötä Milla löysin mielenrauhan ja tasapainon omaan elämäänsä, eikä hän enää kipuillut asioiden kanssa normaalia enemmän.
– Aikaisemmin kuormitin omilla ongelmillani kavereita ja työyhteisöäni. Nyt olen tunne-elämältäni paljon vakaampi, koska olen saanut ongelmiini vertaistukea. En voi kuvitellakaan, että olisin löytänyt sitä muualta. Al-Anon -ryhmissä keskustellaan asioista luottamuksellisesti, eikä keskusteluja kirjata mihinkään.

Yhteistapaamisissa muistutetaan, että jos haluaa muuttaa jotain, niin se muutos lähtee aina liikkeelle itsestä.
– Se, että joku kuuntelee sinua ongelmiesi kanssa, on merkittävä asia. Tajusin täällä, että minä pelkään hylätyksi tulemista. Tämä asia kumpuaa vahvasti lapsuudestani.

Addiktio ei aina johdu alkoholista

– Tämäkin on ollut perinteisesti palvelu, joka on suunnattu alkoholistien läheisille. Aikaisemmin tämä organisaatio tunnettiin ALVA-ryhmänä, joka tarkoitti alkoholistien vaimoja, Milla valaisee asiaa.

Al-Anon ryhmän järjestämissä keskusteluhetkissä annetaan keskusteluapua erilaisten addiktioiden kanssa taistelevien läheisille.
– Ihmiset kärsivät paljon erilaisista addiktioista. Alkoholin lisäksi huumeet, netti, tietokonepelit tai jopa työ voi aiheuttaa riippuvuutta.

Ryhmässä on enemmän naisjäseniä, mutta miesten määrä on kasvussa.
– Molemmat sukupuolet tuovat erilaista syvyyttä yhteisön asioihin. Toisten elämää ei kuitenkaan kommentoida keskustelujen lomassa. Jokainen jäsen tekee omat päätöksensä ja kulkee vapaa-ajallaan omaa polkuaan.

Milla on huomannut oman henkisen kasvuprosessin aikana, kuinka läheisriippuvaisia suomalaiset naiset ovat.
– Se koskettaa aika monia suomalaisia perheitä.

Juhlapyhät tuovat haasteita perhe-elämään

– Kaikille ihmisille ei ole helppoa olla yhdessä perheen kanssa ja sen vuoksi erityisesti juhlapyhien aikana ongelmat kärjistyvät riidoiksi, kolme vuotta ryhmän jäsenenä ollut Sanna kertoo.

Jouluna aikana monessa perheessä käytetään paljon alkoholia tai paetaan ongelmia töihin.
– Addiktioherkille ihmisille on vaikeaa olla läsnä tai pysähtyä.

Addikti hakee aina syyn esimerkiksi juomiselle.
– Se voi olla kumppanin puhe tai jopa yksittäinen katse. Riippuvuudesta kärsivä ihminen ei kestä yhtään kritiikkiä

Vertaistuki ryhmässä on ollut Sannalle tärkeää ja hän kokee, ettei yksikään lääkäri tai terapeutti olisi voinut auttaa häntä yhtä paljon asioiden käsittelyssä.
– Kontrollointi kuuluu esimerkiksi läheisriippuvuuteen. Tässä ryhmässä käytyjen keskustelujen kautta olen tajunnut, että kuinka helposti olen puuttunut toisen asioihin.

Al-Anon ryhmätoiminnan kautta Sanna on löytänyt avaimia, joiden avulla hän voi käsitellä omiaan ja läheisten asioita entistä paremmin.
– Nyt keskityn itseeni hieman enemmän. Täällä minulle on opetettu asioiden rajaamista. Opettelemme keskittymään itseemme ja omiin harrastuksiin, joista saa energiaa. Addiktiosta kärsivää toista osapuolta ei kuitenkaan saa hylätä.

Petri Görman

Asian arkaluontoisuuden vuoksi naisten nimet on muutettu tätä juttua varten. Heitä ei voi myösään tunnistaa kuvien perusteella. Toimituksen tiedossa on naisten oikeat nimet.

Jukka Ihalaisen arkienkeli löytyy Launeen kirkon pääoven vierestä.
– Arkienkelin äärellä voi hiljentyä tai pysähtyä hetkeksi keskellä hektistä arkea. Voit myös istua siihen ja pyytää kaveria ottamaan teistä kuvan.

– Jokainen voi olla toiselle arkienkeli ilman sädekehää. Kaveria tai ystävää voi auttaa arjessa tai hädän hetkellä. Siihen ei tarvitse koskaan pyytää lupaa, arkienkelin veistänyt Launeen seurakunnan jäsen Jukka Ihalainen toteaa.

Useat meistä ei uskalla pyytää apua silloin, kun on omassa elämässä haastava hetki.
– Liian monet kulkevat hiljaa. Usein ajatellaan, että muilla on suurempi hätä kuin minulla.

Ihalainen muistuttaa, että kaikissa tilanteissa on oikeus pyytää apua.
– Toivottavasti tämä arkienkeli rohkaisee ihmisiä pyytämään apua.

Yksi isoäiti hiljentyi Ihalaisen pajalla todeten, että tämä aika kaipaa erityisesti arkienkeleitä.
– Toinen teoksen nähnyt totesi, että ehkä tämä lohduttaa hädän hetkellä siinä istuvaa.

Sodan ja turvattomuuden ajan ihmiset tarvitsevat Ihalaisen mukaan viestiä suojasta ja turvasta.
– Enkelin siipien suojaan on helppo pysähtyä edes hetkeksi.

Lehmus on kaadettu lapsuudenkodin pihalta

Launeen kirkon ulko-oven lähellä oleva arkienkeli on tehty lehmuksesta.
– Tämä puu on kaadettu lapsuudenkotini pihalta.

Ihalaisen eläkepäiviä autotallissa on odottanut useampi lehmuslankku.
– Ne odottivat siellä ainakin viisi vuotta. Nyt puutavara oli sopivan kuivaa ja sitä oli helppo työstää. Käytin kolme 50 senttimetriä leveää lankkua tähän työhön.

Kirkkoherra Heikki Pelkonen ehdotti Ihalaiselle arkienkelin veistämistä.
– Innostuin ehdotuksesta heti. Tästä työstä jäi hyvä fiilis. Jokainen meistä voi olla tietämättään enkeli toiselleen.

Petri Görman

”Älkää unohtako vieraanvaraisuutta, sillä sitä osoittamalla muutamat ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vieraanaan.”
– Hebrealaiskirjeen 13. luku –

Eteläisen kumppanuuspöydän puheenjohtaja Reijo Salonen sanoo, että kumppanuuspöydän kautta on mahdollisuus kasvattaa asukasdemokratiaa Lahdessa.

– Kumppanuuspöytä on edullinen ja hyvä tapa lisätä kaupunkilaisten osallisuutta päätöksentekoprosessissa. Sen lisäksi se tarjoaa kaupunkilaisille yhden lisämahdollisuuden demokratian lisäämiseksi, eteläisen kumppanuuspöydän puheenjohtaja Reijo Salonen toteaa.

Kumppanuuspöydät tekevät ehdotuksia kaupunginhallitukselle sekä lautakunnille.
– Jäsenet jalkautuvat erilaisiin alueellisiin tapahtumiin ja siellä he kuuntelevat asukkaiden palautetta kaupungin päätöksentekoprosessista.

Kumppanuuspöydän kausi on kaksivuotinen ja seuraavaan kumppanuuspöytään etsitään vapaaehtoisia maaliskuusta lähtien.
– Uuteen alueelliseen kumppanuuspöytään haetaan 20 vapaaehtoisesta vaikuttamistyöstä kiinnostunutta kaupunkilaista. Itse olen jo toista kautta tässä toiminnassa mukana.

Kumppanuuspöydän kautta on mahdollisuus antaa lausuntoja suunnitteluvaiheessa oleviin kaupungin hankkeisiin.
– Kaikki lahtelaiset kumppanuuspöydät antoivat yhteisen lausunnon toiminnastaan budjettivalmistelujen yhteydessä. Esitimme, että kumppanuuspöydät saavat jatkoaikaa. Mielestämme tämän toiminnan avulla kaupunkilaisten asukasdemokratia lisääntyy.

Salosen mukaan jokaiselle kaupunkilaisille on tärkeää tuntea itsensä osalliseksi päätöksenteossa.

Jäseniä eri elämän osa-alueelta

– Jo 13-vuotias lahtelainen nuori voi osallistua kumppanuuspöydän toimintaan.

Salonen kertoo, että jäsenet edustavat erilaista elämänkokemusta.
– Tämä on epäpoliittista luottamustoimintaa meidän jokaisen kaupunkilaisen hyväksi.

Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja viihtyisyyden lisääminen on yksi kumppanuuspöydän keskeisimpiä tehtäviä.
– Haluamme myös parantaa kaikilla alueella turvallisuutta, jotta ihmisillä olisi turvallista elää kaikialla Lahdessa.

Saloselle epäpoliittinen yhteisö on oiva paikka vaikuttaa asioihin.
– Täällä saa itse esittää ideoita. Oman työn jäljet näkee myös helposti.

Petri Görman