Parhaat ystävät ja pelikaverit samassa seurajoukkueessa Noora Sillgren ja Enni Suokas juhlivat yhdessä myös maailmanmestaruutta sunnuntai-iltana.

Suomen alle 21-vuotiaiden ringettemaajoukkue juhli viikonloppuna maailmanmestaruutta Lahdessa. Wemasto-areenalla pelattu loppuottelu päättyi sinivalkoiseen riemuun ja Kanadan tappioon. Paikallisväriä juhlaan toi lahtelainen hyökkääjä Noora Sillgren, joka pelasi ratkaisuhetkillä isossa roolissa.
– Se oli uskomattoman hieno hetki. Samassa hallissa olen pienenä opetellut luistelemaan ja pitämään mailaa kädessä. Tuntui, että kaikki tähänastinen elämä Lahden jäähallissa kulminoitui siihen hetkeen, Sillgren kuvailee liikuttuneena.

Huippu-urheilija Sillgren on pelannut ringetteä jo 15 vuotta. Hän aloitti lajin nelivuotiaana saatuaan päiväkodissa esitteen luistelukoulusta.
– Innostuin heti. Kokeilin myös jalkapalloa ja koripalloa, mutta ringette tuntui omalta jutulta. Siinä yhdistyvät joukkuehenki, peliäly ja vauhti.

Nuorille harrastajille Sillgrenillä on yksi tärkeä neuvo.
– Pelaa ilolla. Nauti jokaisesta harjoituksesta ja pelistä. Onnistumiset tulevat ilon kautta ja vievät eteenpäin. Ja ennen kaikkea – luota itseesi. Kaikki on mahdollista.

Opiskelun ja huippu-urheilun voi yhdistää

Ringette on vienyt paljon aikaa, mutta Sillgren on onnistunut yhdistämään sen opiskeluun. Hän opiskelee lähihoitajaksi Koulutuskeskus Salpauksessa, jossa urheilua tuetaan käytännön järjestelyin.
– Saan luvan treenata aamuisin ja pelimatkojen ajaksi aina joustoa opiskeluista. Se mahdollistaa minulle tavoitteellisen harjoittelun. Olen saanut tehdä omaa urapolkuani myös urheiluun keskittyen.

Sillgren on ollut mukana nuorten maajoukkueessa kaksi vuotta. Leirityksiä järjestetään kolme kertaa vuodessa, ja niiden lisäksi on erilaisia pelitapahtumia.
– Joukkueessa henki on aivan huikea. Jokainen saa olla oma itsensä ja tuoda omat vahvuutensa peliin. Luotettiin toisiimme jokaisessa tilanteessa loppuottelussa.

Loppuottelussa Sillgren oli tyytyväinen kahteen syöttöpisteeseen, mutta vielä enemmän hän iloitsee yhteisestä onnistumisesta.
– Me tehtiin tämä yhdessä. Joukkueessa on paljon ystäviä, ja kapteenin kanssa luotiin yhteinen hyvä fiilis. Kun kaikki tekevät toisilleen töitä, niin tulosta syntyy.

Loukkaantuminen käänsi suunnan

Kolme vuotta sitten Sillgrenin ura oli vaarassa katketa, kun polvesta katkesi ristiside. Edessä oli vuosi ilman pelejä ja pitkä kuntoutus.
– Se oli kova paikka, mutta myös kasvattava kokemus. Opin tuntemaan itseni ja kroppani paremmin. Loukkaantuminen vahvisti itseluottamusta ja halua tehdä töitä tavoitteiden eteen.

Tämä sinnikkyys on kantanut maailmanmestaruuteen. Nyt katse suuntaa jo tulevaan.
– Toivon, että pääsen joskus naisten maajoukkueeseen. Sitä varten pitää saada lisää kokemusta pääsarjapeleistä. Haluan näyttää, että pystyn kehittymään vielä paljon.

Sillgren toivoo, että ringette saisi Suomessa enemmän näkyvyyttä.
– Se on nopea ja näyttävä laji. Kun näkee yhdenkin pelin, niin ymmärtää, miten paljon peliälyä siinä tarvitaan. Luistelutaito meillä kaikilla on huippua, ja vauhti vie mukanaan.

Vaikka ringette on yhä marginaalilaji, sen suosio kasvaa.
– Toivoisin, että yhä useampi tyttö kokeilisi lajia. Siitä saa paljon iloa, ystäviä ja onnistumisen kokemuksia. Ja kyllä, olisi hienoa, jos ringette olisi joskus olympialaji. Matkaa siihen vielä on, mutta suunta on oikea.

Petri Görman

Lahden rullalautailijat ry:n puheenjohtaja Antti Koskinen iloitsee uudesta Launeen skeittipuistosta, joka on rakennettu harrastajien ja kaupungin yhteistyöllä. Uusi puisto tarjoaa tilaa niin rullalautailijoille, skuuttaajille, rullaluistelijoille kuin BMX-pyöräilijöillekin.

Lahdessa avattiin marraskuun alussa uusi skeittipuisto, jota on odotettu pitkään. Launeen keskuspuiston laidalla sijaitseva alue on nyt moderni, monipuolinen ja harrastajien itsensä kanssa suunniteltu. Lahen Rullalautailijat ry:n puheenjohtaja Antti Koskinen kuvailee lopputulosta “aidosti yhteisönsä näköiseksi”.
– Tämä on meille iso juttu. Skeittipuisto on vuosien työn ja yhteistyön tulos. Se näyttää juuri siltä kuin halusimmekin.

Lahen Rullalautailijat ry perustettiin vuonna 2021. Yhdistyksellä on nyt yli 160 jäsentä ja sen ympärillä toimii elävä skeittikulttuuri. Päijät-Hämeessä skeittauksen piirissä toimii myös Pinna Skateboarding, jota pyörittää Wili Hämäläinen. Hän operoi lisäksi Vipukulman skeittihallia, jossa harrastetaan ympäri vuoden.
– Meillä on Lahdessa poikkeuksellisen laaja ikähaitari harrastajissa. Skeittikouluissa käy lapsia ja nuoria, mutta myös nelikymppisiä ja viisikymppisiä. Se kertoo hyvin elävästä ja avoimesta yhteisöstä.

Kun yhdistys perustettiin, niin Launeen skeittipuisto oli jo pitkään kaivannut peruskorjausta. Betonipinnat olivat kuluneet ja rakenteet vanhentuneet. Harrastajat alkoivat heti miettiä, miten olosuhteita voisi parantaa.
– Jo perustamisvaiheessa meillä oli ajatus, että Lahti tarvitsee kunnollisen skeittipaikan. Samaan aikaan kaupungissakin oli herännyt ajatus puiston uudistamisesta.
Yhdistyksen perustajajäsenten, kuten Janne Nurmisen, Kalle Marolan ja Antti Rantasen, johdolla käytiin runsaasti keskusteluja kaupungin virkamiesten kanssa. Vuoden 2023 lopulla saatiin vahvistus: skeittipuiston uudistamiseen oli varattu määrärahat.
– Kaupunkiympäristön puolelta otettiin meihin yhteyttä ja sanottiin, että nyt olisi mahdollisuus suunnitella uutta yhdessä harrastajien kanssa. Siitä prosessi lähti liikkeelle, Koskinen muistelee.

Kolme työpajaa ja satoja ideoita

Vuoden 2024 alussa järjestettiin suunnittelun kilpailutus sekä skeittipuiston suunnittelu ja sen jälkeen urakkakilpailutus. Harrastajat saivat osallistua suunnitteluun kolmessa työpajassa yhdessä suunnittelijoiden ja kaupungin edustajien kanssa.
– Meille annettiin mahdollisuus tuoda ideamme suoraan pöytään. Mietittiin, mitä halutaan, ja mitä Lahti oikeasti tarvitsee. Lopulta syntyi yhteinen suunnitelma, jonka kaikki osapuolet hyväksyivät.

Työmaavaiheessa yhdistys pysyi tiiviisti mukana. Rakentamisen aikana käytiin viikoittaisia keskusteluja urakoitsijan kanssa ja tehtiin katselmuksia.
– Kävimme keskusteluja siitä, miten ramppeja ja kaaria kannattaisi mitoittaa, ja hienosäädimme muotojen yksityiskohtia urakan edetessä. Urakoitsija kuunteli ja reagoi hienosti. Lopputulos on juuri se, mistä sovittiin, Koskinen kiittelee.

Hän nostaa erityisesti esiin Lahden kaupunkiympäristön työntekijät.
– Iso kiitos kaupungille siitä, että he kuuntelivat harrastajia ja ottivat meidät tosissaan. Ilman sitä asennetta emme olisi nyt tässä.

Monipuolinen ja moderni skeittipuisto

Uudessa Launeen skeittipuistossa on otettu huomioon eri lajien harrastajat. Siellä voivat harjoitella niin rullalautailijat, skuuttaajat, rullaluistelijat kuin BMX-pyöräilijät. Materiaalit ja rakenteet on päivitetty nykystandardien mukaisiksi, ja muotokieli on aiempaa dynaamisempi.
– Vanha puisto oli hyvin ”viivottimella piirretty”, aika kulmikas ja streetskeittipainotteinen. Nyt halusimme enemmän kaaria, muotoja ja virtaavuutta, Koskinen kuvailee.

Puistossa on silti säilytetty street-elementtejä, kuten kaiteita ja portaita, mutta kokonaisuus on monipuolisempi.
– Nyt täällä viihtyvät kaikki, myös ne, jotka eivät ole pelkästään skeittaajia. Siitä tulee hyvä fiilis, kun näkee nuoria ja perheitä paikalla vielä marraskuussakin.

Skeittipuisto avattiin virallisesti 7. marraskuuta, ja avajaisia juhlistetaan ensi keväänä, kun kelit lämpenevät. Jo nyt puisto on saanut paljon huomiota sosiaalisessa mediassa, kun kuvat ja videot ovat alkaneet levitä harrastajien keskuudessa ympäri Suomen.
– Uskon, että tänne tullaan myös muualta. Tämä on niin monipuolinen ja laadukas skeittipuisto, että se herättää varmasti kiinnostusta.

Koskinen hymyilee, kun hän katsoo iloisia skeittaajia rullaamassa uusilla rampeilla.
– Itselläni on takana 30 vuotta skeittausta, ja tuntuu hienolta nähdä, että uusi sukupolvi saa aloittaa harrastuksen näin hienossa paikassa. Kun alueella riittää kuhinaa vielä pimeinäkin iltoina, niin se on paras osoitus onnistumisesta.

Petri Görman

Saksala-Seuran puheenjohtaja Kimi Uosukainen ei halua, että Saksalan uimahalli lakkautetaan.

Sosialidemokraattien kaupunginvaltuutettu ja Saksala-seuran puheenjohtaja Kimi Uosukainen on viime viikkoina saanut paljon yhteydenottoja asukkailta. Moni on huolissaan siitä, mitä tulevan Ranta-Kartanoon kaavaillun suuren vesiliikuntakeskuksen rakentaminen merkitsee Saksalan uimahallille.

Kaupunginvaltuutettu Uosukainen muistuttaa, ettei tulevan vesiliikuntakeskuksen tarvitse automaattisesti tarkoittaa Etelä-Lahden palvelujen katoamista
– Ymmärrän hyvin asukkaiden huolen. Saksalan uimahalli on monelle arjen tärkeä paikka, eikä se ole käyttöikänsä päässä.

Saksalan uimahalli saneerattiin perusteellisesti vuonna 2007. Vanhasta rakennuksesta jäi tuolloin jäljelle vain yksi seinä, kaikki muu rakennettiin uudelleen. Uimahalliin asennettiin teräksinen uima-allas, jonka käyttöikä on pitkä.
– En usko sen olevan vielä pitkään aikaan elinkaarensa lopussa. Meillä on siellä rakennus, jota on hoidettu hyvin ja jolla on edelleen tärkeä rooli lahtelaisten arjessa.

Hänen mukaansa Saksalan uimahallin profiili on omaleimainen.
– Siellä käyvät niin lapsiperheet, vauvauintiryhmät kuin koululaisetkin. Työikäiset ylläpitävät kuntoaan uiden, ja senioreille halli on ollut vuosikymmeniä sosiaalinen kohtaamispaikka. Myös erityisryhmät ja ohjatut vesiliikuntaryhmät käyttävät hallia aktiivisesti. Vesiliikunta on monelle lahtelaiselle se ainoa liikuntamuoto. Siksi sen tulee olla saavutettavaa ja lähellä ihmisiä.

Ranta-Kartano tuo mahdollisuuksia, ei uhkaa

Lahdessa on pitkään valmisteltu Ranta-Kartanon vesiliikuntakeskusta. Uusi keskus on tarkoitettu erityisesti aktiivisille harrastajille ja kilpauimareille.
– Hankkeelle on varattu suunnittelurahaa, ja rakentamisen on arvioitu alkavan vuonna 2026.

Uosukainen muistuttaa, että tämä ei suoraan tarkoita Saksalan uimahallin lakkauttamista.
– Henkilökohtaisesti en pidä järkevänä asettaa Ranta-Kartanon uintikeskusta ja Saksalan uimahallia vastakkain. Tarvitsemme molempia. On tärkeää, että eri puolilla kaupunkia on uimahalleja, jotka palvelevat erilaisia käyttäjäryhmiä, hän toteaa.

Valtuutettu näkee Lahden uimahalliverkoston tulevaisuuden monimuotoisena ja erikoistuneena. Iso keskus voi tarjota puitteet esimerkiksi kilpauinnille ja vesipalloilulle, mutta pienemmät hallit, kuten Saksala, voisivat palvella lähiliikuntaa ja terveyttä edistävää arkiuintia.
– Saksalan uimahalli on tavoitettavuuden kannalta erittäin suotuisalla paikalla. Etelä-Lahti on kaupungin suurin yksittäinen alue, ja sinne tarvitaan palveluja. Myös Lahden kaltaisessa verrattain tiiviissä kaupungissa tarvitaan lähipalveluita, Uosukainen sanoo.

Uimataito ja terveys keskiössä

Uosukainen korostaa, että vesiliikunta on matalan kynnyksen liikuntaa. Se soveltuu monenlaisille ihmisille, myös ikääntyville ja kuntoutujille. Lisäksi hallissa käy koululaisryhmiä ja on erityisryhmiä, kuten Ice Hearts -ryhmä.
– Ohjatuilla vesiliikuntaryhmillä on iso merkitys terveyteen ja kansalaisten uimataitoon. Viime kesän tapahtumien jälkeen uimataidon merkitys on noussut entistä tärkeämmäksi.

Uimataito on kirjattu myös opetussuunnitelman perusteisiin ja koululaisilla tulee olla riittävästi tilaa harjoitella.
– Tässä suhteessa Saksalan uimahalli ja eri puolella kaupunkia olevat uimahallit ovat korvaamattomia. Ne ovat helposti saavutettavissa ja tarjoaa turvallisen ympäristön opetukseen.

Lahdessa on parhaillaan käynnissä aluepalveluohjelman valmistelu, jossa määritellään tulevaa palveluverkkoa. Siinä yhteydessä tarkastellaan myös lähiliikuntapaikkoja.
– Tarvitsemme pikaisesti päätöksen uudesta vesiliikuntakeskuksesta. Tämän jälkeen meidän tulee rauhassa suunnitella tulevaa palveluverkkoa kokonaisuutena. Ensi keväänä pääsemme varmasti keskustelemaan myös uimahalliverkosta ja muista lähipalveluista. Ehkäpä tulevaisuudessa uimahallien tulisi hakea erilaisia profiileja. Kaupunginosien uimahallit voisivat olla arkiliikuntaan, erityisryhmille, senioreille ja koululaisille suunnattuja liikkumispaikkoja Ranta-Kartano taas voi olla kilpauinnin, valmennuksen ja tavoitteellisemman urheilun keskus. Ne täydentäisivät toisiaan.

Uosukainen uskoo, että Lahti saa lopulta toimivan kokonaisuuden ja ratkaisun uintikysymykseen.
– Valtuustossa on paljon ihmisiä, jotka itsekin uivat. Uskon, että ymmärrys liikunnan merkityksestä on vahva yli puoluerajojen. Lahden uusi strategia puhuu aktiivisesta ja liikunnallisesta elämäntavasta. Se velvoittaa meitä tekemään kestäviä päätöksiä, Uosukainen toteaa.

Petri Görman

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi hiljattain uuden strategiapaperin, jonka on tarkoitus linjata kaupungin kehitystä kohti seuraavaa vuosikymmentä. Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä työn lopputulokseen. Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen (Pro Lahti) pitää strategiaa näennäisesti demokraattisesti valmisteltuna.
Korhosen mukaan prosessi muistutti osallistavaa päätöksentekoa vain pintapuolisesti.
–  Työryhmissä tehtiin useita kierroksia asian tiimoilta ja myös kaupunkilaisia kuultiin, mutta käytännössä tulokset eivät johtaneet mihinkään. Strategian lopputulos on sisällöllisesti tyydyttävä, mutta toteutuksen osalta se on kokonaan toinen juttu.

Pro Lahti -ryhmän kaupunginvaltuutettu kertoo, että hän pyrki valtuustokäsittelyssä tarkentamaan strategian kirjauksia esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden osalta. Hänen esityksensä ei kuitenkaan saanut kannatusta.
– Esitykseni tyrmättiin ärhäkästi muun muassa demarien, vihreiden, vasemmistoliiton ja kokoomuksen suunnalta.

Korhosen mukaan vastustajat perustelivat asiaa sillä, että hänen ehdottamansa muutokset sisältyvät jo käsitteeseen saatavuus.
– Esteettömyys ja saatavuus eivät ole sama asia. Esteettömyys liittyy fyysiseen ympäristöön ja siihen, että ihminen pääsee liikkumaan ja käyttämään palveluja. Saatavuus taas kattaa laajemmin palvelut, myös digitaaliset. Näitä asioita ei pitäisi sekoittaa.

Uudelleen valtuustotyöskentelyn muutaman kauden jälkeen aloittanut Korhonen huomauttaa, että vastaavat kirjaukset onnistuttiin saamaan strategiaan edellisen kerran vuonna 2017, kun demarivaltuutettu Ulla Koskinen-Laine ajoi asiaa.
– Nyt demareiden riveissä ei ole ketään, joka ottaisi esteettömyyden vakavasti, hän sanoo pettyneenä.

Valtuustolta viedään päätösvaltaa

Korhonen kritisoi voimakkaasti myös strategiaprosessin poliittista asetelmaa. Hänen mukaansa suurimmat valtuustoryhmät SDP ja kokoomus sekä vihreät ja vasemmistoliitto olivat sopineet etukäteen, ettei kaupunginhallituksen esitykseen tehdä muutoksia valtuustokäsittelyssä.
– Kaupunginvaltuusto on ylin päättävä elin. Jos sen oikeuksia kavennetaan, demokratiaa halveerataan.

Korhosen mielestä tällainen toimintatapa syö valtuutettujen todellista päätösvaltaa ja tekee kaupunginhallituksesta käytännössä sanelijan.
– Mitä hyötyä on paperista, jossa ei ole konkretiaa? Avoimuus päätöksenteossa puuttuu täysin, ja se näkyy monessa muussakin asiassa, esimerkiksi kapellimestarisopimuksessa, Korhonen huomauttaa.

Kaupunginvaltuutetun mukaan strategia on pitkälti sanahelinää ja silmänlumetta.
– Tärkeintä tuntuu olevan, että paperi näyttää kivalta. Ei ole tarkoituskaan panna asioita liikkeelle.

Työllisyys huolettaa

Myös työllisyysstrategian linjaukset saavat Korhoselta kritiikkiä. Strategiapaperin mukaan työllisyys kasvaa Lahdessa nopeammin kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin, mutta Korhonen pitää väitettä epärealistisena.
– Se on täyttä utopiaa. Työttömyysluvut ovat olleet korkeita 1990-luvulta asti, eikä kehitys ole kääntynyt parempaan. Näistä asioista ei valtuustossa edes keskusteltu, hän huomauttaa.

Korhosen mukaan valtuustotyöskentely on näyttänyt ulospäin rauhalliselta, mutta todelliset jakolinjat alkavat nyt näkyä, kun budjettikäsittely lähestyy.
– Kaksi ensimmäistä kokousta olivat käsiteltävistä asioistakin johtuen hymistelyä. Nyt kun ryhdytään tekemään päätöksiä verotuksesta ja käydään käsiksi talousarvioon, alkaa todellinen keskustelu.

Valtuutetun sanoin Lahden strategia kaipaisi konkretiaa ja rohkeutta tarttua vaikeisiin asioihin.
– Nyt paperi on vain toiveiden tynnyri. Jos strategia ei johda tekoihin, se on pelkkä koriste.

Petri Görman

Syksyinen Launeen keskuspuisto muuttuu vähitellen entistä vihreämmäksi keitaaksi uusien polkujen, puulajien ja leikkipaikkojen myötä.

Lahden kaupungin projektipäällikkö Kati Konivuori kertoo, että lähes neljä vuosikymmentä vanha Launeen keskuspuisto saa nyt uuden elämän vaiheittain. Se on monelle lahtelaiselle tuttu paikka. Polkujen ja lampien keskellä lenkkeillään ja kuljetaan koiran kanssa. Joka talvi sinne ajetaan myös latuverkosto. Nyt vuonna 1989 valmistunut viheralue käy läpi laajaa uudistusta, joka muuttaa puiston ilmettä ja toimivuutta tuleviksi vuosikymmeniksi.
– Launeen keskuspuisto on ollut pitkään lähes alkuperäisessä asussaan. Nyt on aika uudistaa rakenteita ja palauttaa puistolle se elinvoima, jonka se ansaitsee.

Tänä syksynä kunnostetaan erityisesti arboretumia eli puulajipuistoa sekä puiston käytäväverkostoa.
– Uusien istutusten ja reittien lisäksi puisto saa tulevaisuudessa myös uusia harrastusmahdollisuuksia. Skeittipaikan viereen on kaavailtu nuorille uusi pumptrackrata ja lasten liikennekaupunki on saamassa kokonaisuudessaan uuden ilmeen.

Keskuspuistossa on paljon rakenteita ja istutuksia, jotka ovat 1980-luvulta.
– Puut ovat kasvaneet tiheiksi ja osa on ränsistynyt. Kulkureitit ovat vuosien varrella kuluneet. Nyt pyrimme päivittämään alueen tämän päivän tarpeisiin.

Uudistuksissa ei kuitenkaan haluta muuttaa alueen luonnetta.
– Vanha maisema ja asukkaiden muistot halutaan säilyttää, mutta rinnalle tuodaan uusia kerroksia esimerkiksi esteettömyyttä ja virkistävää kasvillisuutta.

Puisto on vuosikymmenten aikana muodostunut lahtelaisten omaksi olohuoneeksi.
– Nyt siitä tehdään entistä ekologisempi saavutettavampi ja viihtyisämpi.

Arboretum on keskuspuiston helmi

Arboretum on yksi Lahden harvinaisista puulajipuistoista. Sen alueella kasvaa lukuisia jalopuulajeja, kuten vaahteroita, saarnia, leppiä, tammea ja pyökkiä.
– Nyt haluamme elvyttää sitä poistamalla ränsistyneitä puita ja tiheästi leviäviä kasveja. Samalla avaamme näkymiä ja luomme tilaa uusille istutuksille.

Harvinaisemmat puulajit, kuten euroopanpyökki ja kartiotammi löytyvät uudistetusta arboretumista.
– Siellä on monia lajeja, joita ei muualla kaupungissa näe.

Uudistuksessa istutetaan myös koristeomenapuita, japaninmagnolioita ja erilaisia marjapensaita.
– Arboretumin yhteyteen on suunnitteilla niin kutsuttu makujen puutarha, jossa kasvaa omenapuita, päärynöitä, luumuja ja kirsikoita.

Marjapensaat ovat kaikkien käytettävissä.
– Niistä saa syödä. Halusimme tuoda mukaan ajatuksen jaettavasta luonnosta eli siitä, että tämä on meidän kaikkien puisto, Konivuori sanoo.

Haittakasveista vapaa puisto

– Uudistuksen yhteydessä haittalajeja ei poisteta erikseen puistoalueelta. Siellä ei edes ole isompia haittajalajikasvustoja. Mahdollista kitkentää tehdään normaalien kunnossapitotoimien yhteydessä. Lupiinit ja muut nopeasti leviävät lajit on saatu lähes kokonaan kitkettyä.

Alueella on tehty iso urakka haittakasvien torjunnassa.
– Nyt puisto on puhdas ja sen kasvillisuus on hallitumpaa. Joitain yksittäisiä kasveja voi vielä esiintyä, mutta laajamittainen ongelma on poistunut.

Kun Launeen keskuspuiston uudistukset ovat valmiit, niin siitä muodostuu entistä monipuolisempi ja houkuttelevampi lähiluontokohde.
– Talvella puistossa voi nauttia arboretumista ja kävelyreiteistä. Lapsille ja nuorille on rakennettu useita harrastusmahdollisuuksia puistoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Keskuspuistossa yhdistyvät liikunta, luonto ja yhteisöllisyys.

Työmaan ajaksi alueella on selkeät aidat ja opasteet.
– Työmaa näkyy väistämättä maisemassa, mutta kulkijat pääsevät aina kiertämään korjauskohteet. Toivomme, että ihmiset noudattavat kieltomerkkejä ja kiertävät työmaa-alueet oman turvallisuutensa vuoksi. Rakennustyöt etenevät sujuvimmin, kun alueella liikutaan harkiten, Konivuori muistuttaa.

Petri Görman

Veijo Vierumäki on ollut Launeen seurakunnan vapaaehtoistyössä mukana vuodesta 2004 lähtien.

Kun Veijo Vierumäki kulki eräänä aamuna uupuneena työviikkojen painosta Launeen kirkon ohi vuonna 2004, niin hän pysähtyi hetkeksi ja katsoi harmaata taivasta vasten kohoavaa tornia.
– Mitä minulla olisi annettavaa kirkolle ja mitä kirkolla voisi olla annettavaa minulle?

Vierumäen vaimo oli jo silloin mukana Lahden seurakuntayhtymän luottamistehtävissä ja innosti tavallaan myös minua mukaan toimintaan.
– Vaimo puhui Heikki Laineelle, että miehelläni ei ole mitään tekemistä. Hän pyysi minut mukaan toimintaan ja totesi, että meillä on oikein aktiivinen miesten yhteisö seurakunnassa.

Tuosta hetkestä alkoi matka, joka kesti 21 vuotta. Se toi mukanaan ystäviä, projekteja, merkitystä ja yhteisön, josta on tullut Veijolle toinen koti.
– Minulla on ollut selkeä oma paikka tässä yhteisössä.

Lasten kirkko ja Veksin verstas

Veijo Vierumäen vapaaehtoistyövuosiin mahtuu lukemattomia tehtäviä, mutta kaksi projektia nousee hänen puheissaan ylitse muiden. Ne ovat Lasten kirkon rakentaminen ja Veksin verstas.
– Lasten kirkon suunnittelu ja toteutus oli minulle tärkeä projekti. Kahdenkymmenen miehen porukka rakensi sen yhdessä. Se oli antoisaa ja yhteisöllistä tekemistä.

Mukana oli monen alan osaajia ja esimerkiksi ex-kansanedustaja ja professori Martti Talja teki kirkon ulkokaton omin käsin.
– Kirkkoherra Heikki Pelkonen vihki Lasten kirkon käyttöön vuonna 2020 ja se hetki jäi erityisesti mieleen. Oli hienoa nähdä, miten yhteinen työ tuli valmiiksi ja sai seurakuntalaiset iloitsemaan.

Toinen pitkäaikainen projekti oli Veksin verstas -paja, jossa on vuosien varrella korjattu, rakennettu ja autettu muita ihmisiä.
– Olen hankkinut sinne työkaluja ja tarvikkeita, vähän kuin omaa lastani olen sitä hoitanut. Siitä tuli lopulta pisin ja suurin työni.

Apua kerättiin myös Ukrainaan

Vierumäen vapaaehtoisuuteen on kuulunut myös auttamisen laajempi ulottuvuus. Kun sota syttyi Ukrainassa, niin Launeen seurakunta lähti keräämään apua sodasta kärsiville.
– Oli ilo olla mukana järjestämässä keräyksiä sodan uhreille. Yhdessä keräsimme ja toimitimme 350 banaanilaatikollista tavaraa ukrainalaisille.

Myös Viron Urvasten seurakunta on ollut Launeen ystävyyskohde. Sinne on vuosien varrella rakennettu muun muassa hautausmaan siunauskappelin ympärillä oleva rauta-aita.
– Se oli hyvä ja konkreettinen työ, joka yhdisti meitä kahden maan seurakuntalaisia.

Vierumäki on ollut mukana myös Parikanniemen lastenkodin tukemisessa Mikkelin lähellä.

Miestenpiiri toi merkitystä ja ystäviä

Vuodesta 2005 eläkkeellä ollut Veijo löysi vapaaehtoistyöstä elämäänsä rytmin ja sosiaalisen verkoston, joka kantoi arjessa.
– Vanhalle myyntimiehelle on tärkeää, että eläkepäivissä on tekemistä ja ihmisiä ympärillä. Miestenpiiri toi juuri sen ulottuvuuden elämääni.

Launeen miestenpiirissä kokoonnutaan kahden viikon välein.
– Tunnelma on rento, mutta yhteisöllisyys syvää. Jokainen uusi mies otetaan mukaan avoimin mielin. On tärkeää, että uusi ihminen tuntee olonsa tervetulleeksi.

Vuosien aikana piiriin on osallistunut parhaimmillaan jopa sata miestä, ja heille kaikille lähetettiin kirkkoherran kautta säännöllisesti tiedotteita ja kutsuja.
– Kun Lasse Virén kävi puhumassa meille, niin kirkkosali oli täynnä ja siellä oli 102 kuulijaa. Kari Elorantaa kuunteli 66 miestä, ja kirurgi Hannu Husari keräsi hieman yli 60 kuulijaa.

– Yleensä mukana on 30–50 miestä, mutta tärkeintä ei ole määrä, vaan henki.

Juuret Iitin Sampolassa

Veijo Vierumäen elämäntarina alkaa Iitin Sampolan kylästä, jossa hän oli perheen yhdeksäs lapsi. Hänellä on vielä kaksi nuorempaa sisarusta.
– Siihen aikaan mentiin joka sunnuntai pyhäkouluun. Siellä sain ensimmäisen kosketuksen seurakuntaelämään ja tapasin muita kylän lapsia. Se jäi mieleen lämpimänä muistona.

Ehkä juuri nuo lapsuuden pyhäkoulutunnit loivat pohjan elinikäiselle suhteelle kirkkoon.
– Muutin Lahteen vuonna 1967 ja Launeen kirkosta tuli vuosien myötä hänelle henkinen koti. Täällä on aina ollut hyvä henki ja hyviä kirkkoherroja.

– Yhteistyö miesten kanssa on ollut reipasta ja suoraviivaista, juuri sellaista niin kuin pitääkin.

Aika siirtää vastuu eteenpäin

– Sairaus on vienyt jo vähän voimia ja tuntuu, että on oikea aika lopettaa. Vastuut on luovutettu eteenpäin.

Vierumäki ei kuitenkaan sulje seurakunnan ovea kokonaan.
– Taivaan Isä sen määrää, että nähdäänkö minua vielä jossain projektissa mukana. Jos toiminta pysyy yhtä mielenkiintoisena, niin saatan olla taas tekemässä jotakin.

Vapaaehtoistyöntekijä Vierumäki katsoo taaksepäin tyytyväisenä.
– Launeen seurakunnassa on hyvä henki. Siitä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa, yhdessä.

Petri Görman

Leipomo-kahvila Muta & Kakun perustaja Tuua Jäppinen valittiin Lahden vuoden yksinyrittäjäksi. Hänen lämminhenkinen kahvilansa Launeenkadulla on tullut tunnetuksi sekä herkuistaan että hyvästä hengestään.

Launeenkadun varrella tuoksuu joka aamu vastaleivotulta pullalta. Leipomo-kahvila Muta & Kakku on tullut monelle lahtelaiselle tutuksi paitsi maukkaista tuotteistaan, myös lämpimästä ilmapiiristään. Kahvilan perustaja Tuua Jäppinen valittiin lokakuussa Lahden Yrittäjien vuoden yksinyrittäjäksi.
– Palkinto tuli yllätyksenä. En osannut odottaa sitä. Kuvittelin vain tekeväni täällä Launeella omaa hyvää juttuani, eikä kukaan muu sitä noteeraa kuin meidän uskolliset asiakkaat.

Palkintoperusteluissa kiiteltiin, miten Muta & Kakku on onnistunut luomaan Lahteen leipomo-kahvilan, joka on lämminhenkinen kohtaamispaikka. Lahden Yrittäjien puheenjohtaja Juha Turunen toteaa, että Jäppisen sitoutuminen paikallisuuteen ja vastuullisuuteen tekee hänestä esimerkin muille yrittäjille.

Leipomo-kahvila Muta & Kakku on selvinnyt monen muun pienyrittäjän tavoin vaikeiden aikojen läpi.
– Koronapandemia koetteli myös meitä, mutta päätin sinnitellä sen yli ja onnistuin.

Yrittäjä kertoo, että asiakkaiden tuki on ollut hänelle aina valtava.
– Kyllä sitä mietti monesti, että miten tästäkin tilanteesta selvitään, mutta asiakkaat ovat jaksaneet aina tsempata.

Asiakkaat ovat sanoneet yrittäjälle, että on ihanaa, kun olet täällä ja erityisesti tässä kahvilassa on kiva käydä.
– Se motivoi jatkamaan enemmän kuin mikään muu. Yrittäminen ei tee minua rikkaaksi, mutta se tarjoaa muuta palkitsevaa. Pystyn kuitenkin tarjoamaan työpaikkoja muille. Se motivoi valtavasti, Jäppinen sanoo.

Arki on täynnä päätöksiä

Yrittäjän arki on täynnä päätöksiä sekä hyviä että huonoja.
– Impulsiivisena ihmisenä teen valintoja nopeasti, joskus liiankin nopeasti.

Välillä olisi kiva jakaa asioita jonkun kanssa, ja joskus minua saisi vähän myös toppuutella. Toisaalta on hienoa, ettei tarvitse kysyä keneltäkään lupaa, mutta yrittäjä muistuttaa, että asiakkaat päättävät, mitä leipomossa tehdään
– Isäni oli leipurimestari ja äidin kanssa leivoin lapsena paljon pullaa. Ensimmäiset kakut tein kotona, ja muistan vieläkin, miltä ne näyttivät. Instagramissa vanhat kakkukuvat ovat hirveitä, mutta en voi poistaa niitä. Ne kuuluvat historiaani.

Raaka-aineiden ja sähkön hinnat ovat nousseet, mutta yrittäjä haluaa pitää kahvilansa hinnat kohtuullisina.
– 
Minulle on tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus tulla meille nauttimaan kahvista ja makeista tai suolaisista leivonnaisista.

Joskus hintoja on kuitenkin pakko nostaa, mutta yrittäjä miettii sitä aina tarkasti.
– Kahvilani on ennen kaikkea tavallisia ihmisiä varten.

Työntekijöiden palkkaus tehtävä helpommaksi

– Yrittäjänä toivon, että työntekijöiden palkkaamiseen saataisiin helpotuksia.
Ihmisten ei pitäisi olla helpompaa jäädä kotiin kuin tulla töihin.

Työllistämisen tulisi olla yrittäjälle kannattavampaa ja byrokratialtaan kevyempää kuin nyt.
– Lahden kaupunki on tukenut yrittäjiä kiitettävästi. Toivon toki tiiviimpää vuorovaikutusta enemmän yhteistyötä heiltä.

Yrittäjä Jäppisen mukaan olisi hienoa, jos kaupunki ottaisi edes joskus suoraan yhteyttä paikallisiin yrittäjiin.
– Me olemme täällä, elämme tätä arkea ja näemme, mitä kentällä tapahtuu.

Kesäisin Muta & Kakussa työskentelee sesonkityöntekijöitä ja apua haetaan tarvittaessa vuokrafirman kautta.
– Joustavuus ja verkostot ovat avainsanoja yksinyrittäjälle. Yksin ei pärjää kukaan. On elinehto tehdä yhteistyötä ja pitää ympärillä verkostoja. Minä tilaan kukat aina läheisestä kukkakaupasta ja kaveri tietää jo puolesta sanasta, mitä haluan. Tämä yhteisöllisyys on yrittämisen suola.

Tulevaisuus tuoksuu pullalta

Kahvila Muta & Kakku on jo käynyt ahtaaksi palkitulle yritykselle.
– Toivon, että pääsen ensi vuonna keskustelemaan laajentamisesta. Tilat alkavat olla pienet, mutta en halua lähteä pois Launeelta. Tämä on minun paikkani, Jäppinen sanoo päättäväisesti.

Vuoden yksinyrittäjän palkinto tuntuu hänestä erityisen tärkeältä siksi, että se tulee omasta yhteisöstä.
– Se, että oma työ ja oma intohimo huomataan, on paras mahdollinen palaute. Se kertoo, että olen onnistunut tekemään jotakin, joka merkitsee myös muille jotain.

Petri Görman

Matkakeskuksen lähistön ulkopysäköintialueet täyttyvät nopeasti aamuruuhkassa. Uusi pysäköintitalo voisi helpottaa erityisesti työmatkalaisten arkea.

Työmatkaliikenteen eli pendelöinnin määrä on Lahdessa kasvussa, mutta pysäköintipaikat erityisesti rautatieaseman ja Matkakeskuksen ympäristössä ovat jo nyt riittämättömät. Lahden Pysäköinti Oy:n toimitusjohtajan Eeva Jauron mukaan kaupungilla on selkeä suunnitelma tilanteen parantamiseksi
– Uusi pysäköintitalo on kaavailtu rakennettavaksi Jaksonkadun tyhjälle tontille.

Pendelöintipysäköinti on tärkeä osa kaupungin liikennejärjestelmää. Moni Lahdessa asuva tai siellä työssä käyvä käyttää yhdistelmää oma auto – juna tai linja-auto, jolloin auton jättäminen aseman läheisyyteen on olennainen osa sujuvaa työpäivää.
– Tällä hetkellä vaihtoehtoja on kuitenkin rajallisesti.

Lahden Pysäköinti Oy:n hallinnoimassa P-Matka-pysäköintitalossa on tällä hetkellä tarjolla jonkin verran paikkoja myös lyhytaikaiseen pysäköintiin, mutta suurin osa pendelöijistä käyttää ulkopysäköintialueita Radanpään, Moisionkadun ja Jaksonkadun varrella.
– Näillä kolmella alueella on yhteensä noin 170 pysäköintipaikkaa. Niitä ei yksinkertaisesti ole riittävästi.

Kaupungin suunnitelmissa on rakentaa uusi pysäköintitalo Jaksonkadulle, mikä helpottaisi tilannetta.
– Hankkeelle on luvattu osarahoitusta valtiolta osana MAL-sopimusta.

Samanhintaisia paikkoja kaikille

Pendelöijille ei ole osoitettu erikseen edullisempia pysäköintivaihtoehtoja.
– Hinnat ovat samat kaikille käyttäjäryhmille, olipa kyseessä työmatkalainen tai satunnainen pysäköijä.

Jaksonkadun alueelle on kuitenkin mahdollista ostaa kuukausilupa 50 euron kuukausihintaan.
– Olemme halunneet pitää hinnoittelun kaikille tasapuolisena. Tällöin kukaan ei koe olevansa epäedullisessa asemassa.

Lahden Pysäköinti Oy pitää silmällä mahdollisuuksia kehittää palveluja esimerkiksi niin, että junalipun oston yhteydessä voisi samalla ostaa pysäköintioikeuden.
– Joissakin muissa kaupungeissa tällaisia malleja on kokeiltu.

Kestävät kulkutavat mukana suunnittelussa

Jos pendelöintipysäköintiä onkin kritisoitu vähäisestä kapasiteetista, niin pyöräilijät on huomioitu jo nyt hyvin.
– Matkakeskuksessa on kaupungin ylläpitämiä katettuja pyöräpysäköintialueita sekä aseman molemmilla puolilla että erillisessä lukollisessa, maksullisessa pyörävarastossa.

Toistaiseksi työmatkapysäköijiltä ei ole saatu erityistä palautetta, mutta kysyntä pysäköinnille on selvästi nähtävissä arjen ruuhkissa.
– Pendelöinti lisääntynee tulevina vuosina.

Uudet investoinnit Lahdessa tuovat mahdollisesti lisää työntekijöitä ja opiskelijoita.
– On todennäköistä, että työmatkaliikenne kasvaa, ja siksi myös pysäköintiratkaisujen on kehityttävä sen mukana.

Uuden pysäköintitalon rakentaminen Jaksonkadulle voi tarjota vastauksen moneen ongelmaan.
– Samalla se olisi mahdollisuus miettiä myös uudenlaisia pysäköintipalveluja, kuten joukkoliikenteen, pyöräilyn ja autonkäytön yhdistäviä ratkaisuja.

Petri Görman

Launeen kirjaston tontille on laadittu kolme erilaista suunnitelmaa, joissa rakennus korjattaisiin asumiseen tai yhteiskäyttöön.

Launeen kirjaston tulevaisuus on nyt suunnittelupöydällä. Kaupunki järjesti 16. syyskuuta asukastilaisuuden, jossa esiteltiin Launeen kirjaston asemakaavatyöhön liittyviä luonnoksia. Kaavoitusarkkitehti Pasi Widgren esitteli kolme erilaista vaihtoehtoa, jotka kaikki perustuvat nykyisen kirjastorakennuksen säilyttämiseen ja sen uuden käyttötarkoituksen etsimiseen. Kirjaston toiminta päättyy vuodenvaihteessa, ja rakennus on tarkoitus laittaa myyntiin jo loppuvuoden aikana.
– Kaupunki haluaa eroon käyttämättömistä rakennuksista, eikä aio itse ryhtyä remonttien tekijäksi tai vuokranantajaksi. Launeen kirjasto on teknisesti korjauskelpoinen, mutta toki korjaaminen maksaa.

Widgrenin mukaan uusi omistaja ja käyttötarkoitus ovat ratkaisevia alueen tulevaisuuden kannalta.
– Asemakaavamuutoksella pyritään herättämään ostajien kiinnostus ja mahdollistamaan joustavat ratkaisut myös heidän ideoidensa pohjalta.

Kolme vaihtoehtoa kirjastotontille

Kaavoitusarkkitehdin esittelemissä viitesuunnitelmissa on kolme vaihtoehtoista tapaa hyödyntää Launeen kirjaston tonttia ja rakennusta.
– Ensimmäisessä vaihtoehdossa kirjasto säilyisi lähes nykyisellään. Korjauksen jälkeen rakennus voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi toimisto- tai liiketilana ja se soveltuisi osin myös asumiseen.

Rakennuksen toisessa päässä on jo nyt yksi asunto.
– Alueen muutokset olisivat tässä mallissa vähäisiä.

Toisessa vaihtoehdossa rakennus muutettaisiin kokonaan asumiskäyttöön. Peruskorjauksen jälkeen siihen voisi sijoittua 3–5 asuntoa, joilla olisi omat pihat.
– Tontille rakennettaisiin myös autokatos, mikä muuttaisi pihapiiriä nykyistä enemmän.

Kolmannessakin vaihtoehdossa rakennus muutettaisiin asumiskäyttöön. Tämän lisäksi tontille mahdollistettaisiin lisärakentaminen. Tontilla olisi tilaa kahdelle pienelle niin sanotulle minitalolle. Pysäköinti olisi kahdessa autokatoksessa tontin pohjois- ja eteläosassa.
– Kokonaisuudesta voisi muodostaa asunto-osakeyhtiön , jossa voisi olla yhteensä viisi asuntoa. Tässä mallissa lisärakentaminen olisi laajinta, ja samalla liikennejärjestelyihin tulisi pieni muutos. Tontille päästäisiin myös rakennuksen pohjoispuolelta oikealta puolelta.

Asukkaat pitivät minitaloideaa kiinnostavana

Kuulemistilaisuudessa Launeen asukkaat suhtautuivat myönteisesti esiteltyihin suunnitelmiin. Moni piti mini- ja pientaloratkaisuja houkuttelevina ja sopivina täydennysrakentamisen muotoina Launeen kirjaston alueelle.
– Yksi osallistuja totesi, että kolmas vaihtoehto sopisi erityisen hyvin senioriasumiseen, sillä yhteisöllinen tontti voisi tarjota ikääntyneille turvallisuutta ja seuraa.

Sukupolvikortteli, jossa eri-ikäiset asukkaat jakaisivat saman pihan ja yhteiset tilat, nousi keskustelussa esiin kiinnostavana ajatuksena.
– Puisto- ja viheralueiden osalta kaavaluonnos ei toisi merkittäviä muutoksia. Jalkapallokentän pohjoispuolinen polku ja Lähteenkatu säilyisivät nykyisellään. Myös pyöräily- sekä jalankulkureitit jatkuisivat entisissä linjauksissaan.

Petri Görman