Vuosi: 2024

Marko Haavisto iloitsee siitä, että hän saa palata nyt siihen Rauli ”Badding” Somerjoen musiikkiin, mitä hän soitti bändikavereiden kanssa Venetsian valinnan alakerrassa 40 vuotta sitten. (kuva: Kerttu Valkonen)

Rauli Badding Somerjoen musiikin ystäviä hemmotellaan helmi-maaliskuun aikana mittavalla kiertueella ympäri Suomen. Kiertueella kuullaan Baddingin suosituimpia lauluja Marko Haaviston, Suvi Karjulan ja huippumuusikoista koostuvan yhtyeen esittäminä. Konserttikiertue pysähtyy Lahden Sibeliustalolle 8.3.

– En ole esittänyt vuosikausiin Rauli ”Badding” Somerjoen tuotantoa. Sain vuosi sitten puhelinsoiton ja minua pyydettiin mukaan Badding-kiertueelle. En nähnyt syytä kieltäytyä tästä mahdollisuudesta, muusikko Marko Haavisto kertoo.

Muusikko Haavistoa hieman jännittää astua kotiyleisön eteen Lahden Sibeliustalossa ensi perjantaina.
– Olen kuullut, että Sibeliustalon konserttiin saa vielä lippuja.

Sibeliustalo on Haavistolle tuttu keikkapaikka, mutta täysimittaista konserttia mies ei ole vielä koskaan ollut esittämässä siellä.
– Baddingin musiikki on ajatonta ja se toimii sukupolvelta toiselle. Uskon, että meillä on Lahdessa lämminhenkinen konsertti-ilta edessä.

Baddingin biisit ovat yhä edelleen hyvin miehen muistissa, koska niitä on harjoiteltu kauan sitten pieteetillä.
– Olen jopa miettinyt, että olenko minä jo liian vanha äijä tulkitsemaan esimerkiksi Nuori rakkaus -laulua, Haavisto pohtii.

Isot hitit ja paljon muuta

Rauli ”Badding” Somerjoen kädenjälki näkyy säveltäjänä tai sanoittajana yli 100 laulussa, vaikka mies kuoli alle nelikymppisenä.
– Keikkasettiin kuuluu yli 20 Baddingin laulua. Esitämme tietenkin suurimmat hitit, mutta soitamme myös monipuolisen kattauksen edesmenneen muusikon muuta tuotantoa.

Sibeliustalon konsertissa on mahdollisuus kuulla monipuolinen otos Baddingin tuotannosta.
– Ohjelmisto koostuu anarkistisista rock`n`roll biiseistä, iskelmästä, rakkauslauluista ja vanhemmasta tanssimusiikista.

Murrosikäiselle Haavistolle Synnyin rokkaamaan -albumi teki suurimman vaikutuksen.
– Nuori rakkaus on taas sellainen laulu, jota olen diggaillut teinivuosista saakka. Badding oli Suomen paras Elvis-tulkki. Myös Chuck Berryn monet biisit mies tulkitsi uskomattoman hienosti.

Haavisto on uppoutunut konserttikiertuetta valmistellessaan taas uudelleen vanhan idolinsa musiikkimaailmaan.
– Baddingin aitous ja musiikillinen tinkimättömyys teki minuun jo pikkupoikana erittäin suuren vaikutuksen. Iso kiitos Baddingille siitä, että tällainen mahdollisuus taas aukesi minulle.

Myös Baddingin biisien herkkyys kosketti ujoa murrosikäistä Haavistoa 1980-luvun puolivälissä.
– Jykevää on rakkaus -biisi on yksi niistä elämää suuremmista lauluista, joihin minä teinipoikana ihastuin. Monet muut Baddingin laulut olivat kuin suoraan omasta elämästä.

Petri Görman

Badding-bändin kokoonpano:kitara: Jouni Saario
koskettimet ja haitari: Toni Kälviäinen
rummut: Dmitri Dmitrenko
basso: Timo Tuppurainen
laulu ja akustinen kitara: Suvi Karjula
laulu ja kitara: Marko Haavisto

Viime viikolla ei Mustamäenkadulla pystynyt kulkemaan kevyenliikenteenväylällä

Lahden kaupungin kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäahon mukaan aikainen talvi on tuonut haasteita katujen kunnossapitoon Lahdessa.
– Onneksi pitkät pakkasjaksot ovat helpottaneet meidän työtämme tämän talven aikana.

Kunnossapitopäällikkö kertoo, että lämpötilan liikkuminen lähellä nollaa ja vesisateet ovat työllistäneet heitä erittäin paljon.
– Silloin, kun sataa alijäähtynyttä vettä, niin katujen pinnat jäätyvät helposti vaarallisen liukkaiksi.

Lahden kaupunki on jaettu neljään eri urakka-alueeseen katujen kunnossapidon osalta.
– Etelän alueella siitä vastaa YIT Road Oy. Keskustan alueella päävastuun kantaa Destia Oy. Tätä työtä on tekemässä myös aliurakoitsijoita ja heidän myötään konekanta on jo huomattavan suuri.

Kadun kunnossapito -teemaan liittyen on kirjautunut paljon erilaista palautetta tämän talven aikana.
– Ne ovat liittyneet auraukseen, liukkaudentorjuntaan, lumikasoihin, lumivaleihin sekä pihaliittymiin jääneisiin aurausvalleihin. Olemme saaneet myös jonkun verran positiivista palautetta.

Älypyörätie hoidetaan paremmin

Matkakeskuksesta Apilakadulle johtava niin sanottu älypyörätie on osa tehostetun talvihoidon kevyenliikenteen väyläverkkoa.
– Tätä pyöräilyn pääverkkoa on noin 19 km keskustan urakka-alueella. Statuksensa vuoksi sille on määrätty korkeampi kunnossapidon laatutaso kuin muille verkon osille. Muita kevytväylien kunnossapitoluokkia ovat A+, A ja B.

Lahden kaupungin tieverkostot ovat luokiteltu kolmeen eri luokkaan.
– Kunnossapitoluokasta riippuen auraaminen aloitetaan, kun maassa on lunta 2-3 senttimetriä.

Auraukseen liittyvä lähtökynnys on Leppäahon mielestä jo varsin tiukka Lahdessa.
– Toki aurauksia voi aina tehdä paremmin reunakivien vieressä. Niiden vieressä on usein sadevesikaivotkin. Jos reunakiven päällä on lumivalli, niin se ei välttämättä nouse auralla pois ajoradalta.

Leppäaho muistuttaa, että vesimassojen syntymiseen vaikutti monta eri osasyytä viikonloppuna.
– Poikkeuksellisen reipas vesisade helmikuussa oli keskeisin syy siihen. Siksi vesimassoja nousi katualueille ja ajoteille.

Karttaan on merkitty tehostetun talvihoidon kevyenliikenteen väylät Lahdessa

Kadun kunnossapito -teemaan on kirjautunut kuluvana talvikautena 18.2.2024 yhteensä 1714 ePalautetta. Ne ovat sisältäneet seuraavanlaista palautetta:

kiitoksia 89 kpl
kommentteja 68 kpl
kysymyksiä 125 kpl
moitteita 723 kpl
toimintaehdotuksia 595 kpl

Petri Görman

KOKO Lahden ikävien hankaluuksien jälkeen Lahdessa ei jääty maahan makaamaan ja valittelemaan tapahtunutta, vaan pistettiin töpinäksi sen tähden, etteivät jo varatut tilaisuudet Sibeliustalossa olisi vaarantuneet ja jo ennakkoon tapahtumat olisi täytynyt peruuttaa.

Uudessa tilanteessa Lahti päätti pistää hommat täysin uusiksi perustamalla Lahteen täysin uuden yhtiön Eventum Lahti Oy:n. Sen vetäjäksi ja toimitusjohtajaksi palkattiin Kimmo Kivisilta, jonka saimme vastaamaan lehtemme kysymyksiin uudesta yhtiöstä ja sen tavoitteista.

Kerro hivenen työurastasi ja koulutuksestasi?
– Olen viihdebisneksen ammattilainen ja syntyperäinen lahtelainen. Työurani alkoi Rytmiradio Lahdesta, jossa toimin juontajana. Rytmiradiosta siirryin Radiomafiaan, jossa juonsin mm. Herätysjuhla-nimistä aamulähetystä. Samaan aikaan radiotöiden yhteydessä opiskelin kauppatieteitä Ruotsissa, Lundin yliopistossa, ja suoritin lopulta kauppatieteiden maisterin tutkinnon (MBA) Englannin vanhimmassa kauppatieteiden oppilaitoksessa, Henley Business Schoolissa, joka on tänä päivänä osa Reddingin yliopistoa.
– Radiomafian ja opintojen jälkeen siirryin äänilevybisnekseen ja toimin 17 vuotta amerikkalaisten Warner Musicin ja Universal Musicin markkinointijohtajana rakentaen lukemattomien ulkomaisten ja kotimaisten artistien uria Suomessa ja Baltiassa. Olen toiminut mm. Kaija Koon, Lauri Tähkän, Anna Erikssonin, Sunrise Avenuen, Tiktakin, Taikapeilin ym. taustalla. Levy-yhtiö uran jälkeen toimin Telian Suomen markkinointijohtajana kolme vuotta, kunnes siirryin 2013 Hartwall Arenan toimitusjohtajaksi ja 2023 KOKO Lahti Oy:n toimitusjohtajaksi.

Kaikki tiedämme, että Sibeliustalo on tulevan Eventumin ja Lahden kruununjalokivi, mutta mitä muuta uuteen yhtiöön kuuluu?
– Tulemme itse järjestämään messuhalleilla messuja, konsertteja ja muita tapahtumia sekä myös vuokraamaan tiloja tapahtumajärjestäjille. Vuokraamme tai järjestämme itse myös tapahtumia Lahden vanhassa konserttitalossa.

Minkä summan Lahden kaupunki on myöntänyt Eventumin alkupääomaksi?
– Lahden kaupunki on pääomittanut Eventum Lahti Oy.tä 3,8 miljoonalla eurolla.

Millaisia muutoksia joudutte organisaatiossanne tekemään?
– Kaikkia toimintojamme tullaan tarkastelemaan huolellisesti uuden yhtiön myötä (prosesseja, sisäänostoja, sopimuksia, markkinointia ym). Tarkoitus on uudistaa, tehostaa ja kasvaa!

Mitä mieltä olet, kykeneekö tuleva uusi yhtiö pärjäämään vapailla kilpailumarkkinoilla ilman kaupungin taloudellista tukea?
– Eventum Lahti Oy tulee pärjäämään hyvin tulevaisuudessa. Yhtiössä työskentelee tapahtuma-alan ammattilaisia, joiden kanssa olemme jo tämän puolen vuoden aikana löytäneet ison määrän parannettavia prosesseja, sopimuksia ja toimintamalleja. Tulevaisuudessa nämä tulevat kasvattamaan kannattavuuttamme. Menestymisemme mahdollistaa tietysti parhaiten tapahtumiemme kävijät, joita oli viime vuonna yli 300 000. Oma pakka kuntoon, eikä lähdetä seikkailemaan talojen ulkopuolelle.

Montako tilaisuutta Eventum Oy tänä vuonna järjestää?
– Uudistunut yhtiö tulee järjestämän noin 500 – 550 tapahtumaa vuonna 2024.

Sopiiko tapahtumapalvelut Lahden kaupungin ydintoimintaan?
– Tapahtumat ovat minkä tahansa kaupungin ydintoimintaa, joka lisää veronmaksajien viihtyvyyttä pitäen heidät kaupungissa ja houkuttelee uusia veronmaksajia. Näin varmasti myös Lahdessa. Uskon ja toivon, että myös jokainen lahtelainen poliitikko on tästä samaa mieltä. Esimerkiksi Tampereella tämä on kaupungin dna:ssa ja tuloksia voimme kaikki seurata tällä hetkellä.

Millaisia tilaisuuksia Eventumin kannattaa tavoitella tänne Lahteen?
– Pidetään Sibeliustalo yhtä kiireisenä kuin se on tälläkin hetkellä ja positioidaan Lahti takaisin isompien hallikeikkojen kartalle. Haetaan siis Messukeskukseen mm. isoja konsertteja, joiden kapasiteetti vaatii enemmän kuin Sibeliustalolla on tarjota.

Millaiseen yhteistyöhön Eventum pyrkii lahtelaisten hotellien ja elinkeinoelämän kanssa?
– Pyrimme toimimaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja toivottavasti saamme Lahteen lisää hotellikapasiteettia. Majoitusmahdollisuuksien lisääntyminen auttaa kasvattamaan liiketoimintaamme messujen ja isojen tapahtumien järjestämisessä.

Montako ihmistä Eventum Lahti Oy työllistää ja joko uusi talousarvio on valmistunut?
– Eventum Lahti Oy:hyn siirtyy lähtökohtaisesti KOKO Lahti Oy:n henkilökunta vanhoina työntekijöinä. Yhtiön budjetti on työn alla.

Juhani Melanen

Lahti Energian mahdollinen myynti on aiheuttanut vilkkaan keskustelun ja jopa vastakkainasettelun kaupungissamme. Myydäkö vai eikö myydä? Peistä taitetaan nyt moneen suuntaan. Viime viikolla haastattelimme kaupunginvaltuutettu Jorma Ratiaa asian tiimoilta ja tällä viikolla Ratian haastattelussa esille tulleisiin väitteisiin vastaa Lahti Energian entinen toimitusjohtaja Eero Seesvaara, joka vastustaa Lahti Energian myyntiä

Kerro hivenen itsestäsi ja työhistoriastasi?
– Olen koulutukseltani diplomi-insinööri ja ollut jo pitkään mukana energia-alalla. Työskentelin ensin lahtelaisella Oilon Oy:llä ja vuodesta 1984 alkaen Lahden Energialaitoksella; sittemmin Lahti Energialla, LE-sähköverkko Oy:n palveluksessa 5 vuotta. Nimet vain ovat vaihtuneet aina välillä. Viimeiset toimin 7 vuotta Lahti Energian toimitusjohtajana. Työni ohella olen ollut useiden energiayhtiöiden ja yhteisöjen hallituksissa, merkittävimpinä EPV Energia ja Suomen Hyötytuuli sekä useissa kiinteistöyhtiöden hallituksissa.

Pitävätkö Jorma Ratian esittämät väitteet energiamarkkinoiden muuttumisesta täysin paikkansa?
– Kyllä energiamarkkinat ovat jatkaneet muutostaan. Eivät kuitenkaan siten, että LE:n tulevaisuus ja tuloksenkantokyky olisi mitenkään uhattuina lähitulevaisuudessakaan. Sähkön tukkuhintojen volatiliteetin vaihtelevuus on jatkanut kasvuaan, kun tuulivoimaa on tullut lisää ja yhä edelleen tulee. Fiksut ammattimaiset toimijat , kuten LE osaavat hyödyntää näitä vaihteluita. Valitettavasti Ukrainan sota aiheutti markkinahäiriön ja lopetti halvan energian ajan, kun Venäjän tuonti (15 %) loppui. Myös LE on joutunut tässä tilanteessa nostamaan kaukolämmön hintaa. Sillähän on hinnoitteluvoimaa; omat kustannukset voi siirtää suoraan hintoihin. Otaksun että ensi vuonna ostosopimuksia tehdään nykyistä alemmalla hintatasolla. Luulen myös, että useimmilla kaukolämmön käyttäjillä on ymmärrystä tajuta tilanteen poikkeavuus. Hinta varmasti myös palautuvat heti, kun sotatilanne muuttuu rauhan ajaksi.

Onko sähkönjakelu menettänyt monopoliluonteensa?
– Ei ole! Kun vuonna 1995 lailla erotettiin sähkön myynti ja jakelu toisistaan, todettiin, että jakelu on ns. luonnollinen monopoli. Sille tehtiin lainsäädäntö nimenomaan sitä silmällä pitäen. Samassa yhteydessä säädettiin valvonnasta. Tätä valvontaa on siis tehty vuodesta 1995 lähtien, kun silloinen sähkömarkkinalaki tuli voimaan, josta huolehtii Energiavirasto. Tämän vuoden vaihteessa valvontaa justeerattiin tiukempaan suuntaan, varmaankin ennen Ukrainan sotaa kalliisiin siirtohintoihin kohdistuneen kritiikin vuoksi. Nyt arvioisin tämän vaikutuksen tarkoittavan 10 miljoonan euron vuosittaista lisätuloja sähköverkosta. Sähkönjakelu on siis edelleen valvottua monopolitoimintaa, josta toiminnanharjoittaja saa ainakin kohtuullisen tuoton!

Pitävätkö Ratian väitteet riskikeskittymistä paikkansa?
– Lahden kaupungin kannalta keskeinen omaisuus on toisiaan keskittynyt yhteen yhtiöön. Yhtä hyvin Lahti Energia voitaisiin jakaa kaukolämpöyhtiöön ja sähköntuotannon, jollain voitaisiin todeta, että onkin kolme toisistaan hyvin vähän riippuvaisia yhtiöitä: LE-kaukolämpöyhtiö, LE- sähköntuotantoyhtiö ja jo nyt yhtiönä toimiva sähkönsiirtoliiketoimintaa harjoittava Lahti Energia Sähköverkko Oy. Lisäksi on n. 20 % osakkuus sähkökauppaa harjoittavan Oomi Oy:stä. Jossain kaupungeissa nuo edellä mainitut ovatkin erikseen yhtiöitetty ja Lahdessakin oli aikanaan. Lahden lämpövoima Oy, jonka LE osti vaiheittain ja fuusio itseensä synergiahyötyjen vuoksi. Näin ollen riskit todellisuudessa hajaantuvat neljälle käytännössään toisistaan riippumattomalle liiketoiminalle. LE:n liikevaihto on käytännössä monopoliliiketoimintaa , jossa riskit ovat verrattain pieniä verrattuna arvopaperisijoituksiin!

Miten muuten kommentoisit Ratian Lahti Energiasta sanomisia?
– Ratian vastuksista saa sen käsityksen, että olisin ehdottanut LE:n saneeraamista. En ehdottanut, vaan Lahden kaupungin saneeraamista siten, että vajeesta hoidetaan sillä puolet. Ratia väittää puheet lypsylehmästä populistiseksi heitoksi. Näin ei suinkaan ole! Markkinat eivät ole niin muuttuneet, että LE:n tuloksenkyky olisi mitenkään vaikeuksissa. Kohta nähdään, mikä on LE:n tulos viime vuodelta. Kuluneen parinkymmenen vuoden aikana LE:n reaalituotto on ollut 3,3 %. Nyt kaupunginhallitus hakee sijoituksilleen entisen 6 % sijaan minimissään 2 % tuottoa. Mitä järkeä? Väitän, että LE tulee tuottamaan keskimäärin tuota minimiä enemmän! Lisäksi, jos myydään vähemmistöosakkuus, osakassopimuksessa tullaan kaukolämmön hinta sitomaan johonkin, todennäköisesti muiden kaupunkien keskihintaan. Entäpä, jos se sidotaan ylempään kvartaaliin?

Juhani Melanen

kuva: Nea Manninen ja Matias Hemming eivät äänestäneet presidentinvaalien toisella kierroksella.
– Liipolalaisten antama tuki Stubbille ei yllättänyt kuitenkaan kumpaakaan.

Tasavallan presidentinvaalien toisella kierroksella Alexander Stubb oli suosituin ehdokas Etelä-Lahdessa. Hän oli suosituin ehdokas Hennalassa, Launeella, Liipolassa, Nikkilässä ja Renkomäessä. Kerinkallion äänestysalueella Pekka Haavisto sai 54,3 prosentin kannatuksen Sen lisäksi Asemantaustassa Haaviston kannatus oli 52,3 prosenttia.

Valtakunnallinen äänestysvilkkaus oli 70,7 prosenttia. Se ylitettiin Launeella, Nikkilässä ja Renkomäessä. Etelä-Lahdessa äänestysvilkkaus oli vaatimattominta Liipolassa eli se oli 55 prosenttia ja Renkomäessä 78,5 prosenttia äänioikeutetuista suoritti äänestysvelvollisuuteensa.

Villiruusun vaali-illat olivat suosittuja

Ravintola Villiruusu on kiinni sunnuntaisin, mutta presidentinvaalien molempien kierrosten aikana ravintola oli auki vaalipäivänä.
– Tämä kokeilu onnistui ja se yllätti meidät positiivisesti. Asiakkaita oli paljon liikkeellä ja presidentinvaalit kiinnostivat liipolalaisia, apulaisravintolapäällikkö Camilla Hemming kertoo.

Ravintolassa oli todella hyvä meininki.
– Keskustelut olivat intensiivisiä ja hyviä.

Baariparlamentissa oli keskusteleva meininki, eikä kukaan ottanut presidentinvaaleja liian tosissaan.
– Liipolalaiset eivät olleet millään tavalla poteroituneet kummankaan ehdokkaan taakse erityisemmin. Se yllätti, että asiakkaat lähtivät katsomaan tulosiltaa koteihinsa ensimmäisen kierroksen aikana.

Toiselle kierrokselle ei löytynyt ehdokasta

– Presidentinvaalit olivat minun mielestäni todella tasaiset. Jännitin vaalien lopputulosta yhdessä perheeni kanssa, Matias Hemming kertoo.

Hemming ei yllättynyt siitä, että Alexander Stubb voitti myös presidentinvaalien toisen kierroksen.
– Stubbin suosio Liipolassa ei ollut mulle yllätys.

Ensimmäisellä kierroksella Hemming löysi oman ehdokkaansa helposti, mutta toisella kierroksella hän ei äänestynyt.
– Se oli hienoa, että Stubb meni tulosten ratkettua ensimmäiseksi Haaviston kampanjatilaisuuteen kiittämään kilpailun toista osapuolta rehellisestä taistelusta. Mä en halua, että Suomi jakautuu missään tilanteessa eri leireihin.

Nea Manninen ei äänestänyt presidentinvaaleissa kummallakaan kierroksella.
– Mulla oli kuitenkin ehdokas, jota olisin voinut äänestää.

Manninen ei aio arvostella presidentin tekemisiä seuraavan kuuden vuoden aikana, koska hän ei äänestänyt.
– Mulle on ihan sama, kuka on Suomen presidentti. Suurin osa mun kavereista ei äänestänyt presidentinvaaleissa. Politiikka ei oikein kiinnosta.

Petri Görman

Jorma Ratia on terrierimäinen lahtelainen kuntapoliitikko, jolle ominaista on syvä asioihin paneutuminen ja perehtyminen. Hän on taitava juristi ja paksunahkainen ”peluri”, joka ei vähästä hätkähdä. Ratia on entinen Lahti Energia Oy:n puheenjohtaja, konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja.

Hän oli vielä pari vuotta sitten sitkeä Lahti Energian omistamisen puolestapuhuja, mutta on nyt siirtynyt sen myymistä harkitsevien puolelle yhdessä Jukka Ottelan, Mika Mäkisen ja kokoomusryhmän kanssa. Hän on saanut vastaansa myynnistä totaalisen eri mieltä olevan ryhmä, joka on kerännyt yli 5000 lahtelaisallekirjoitusta kansalaisaloitteen, jossa myyntiä vastustetaan useilla eri argumenteilla. Ratia itse on kirjoittanut eri medioissa asiasta varsin paljon ja suostui ystävällisesti vastaamaan lehtemme tekemiin kysymyksiin.

Mikä sai sinut muuttamaan mielesi Lahti Energian myynnistä?
– En ole missään vaiheessa sanonut, että kannatan LE myyntiä. Itse asiassa kukaan valtuutettu ei sellaista ilmoittanut. Olen kannattanut selvityksen tekemistä LE mahdollisen 49% osakekannan myymisestä, selvityksestä riippuen. Miksi näin? Energiamarkkinat ovat muuttuneet radikaalisti 3 vuodessa, eikä LE omankaan analyysinsä perusteella voi enää saada takavuosien tuottoja omistajalle. Esimerkkinä voimalaitosten raaka-aineiden voimakas hintojen nousu ja saatavuus ja sähkömarkkinoiden arvaamattomuus. EU tulee asettamaan uudet päästötavoitteet, jotka oleellisesti vaikuttavat yhtiön kannattavuuteen. Perussyy tarkastelulle on Lahden talouden tasapainottaminen. Omistajan näkökulma poikkeaa yhtiön omasta, ja kaikissa tapauksissa omistajan etu ratkaisee, eli miten pystymme turvaamaan palvelut lahtelaisille.

Vaikuttavatko sähkön jakelun valtakunnallinen säätely monopoliasemassa olevan kunnallisen yhtiön eli LE:n tulokseen ja jos, niin miten?
– Sähköverkkoyhtiöt eivät ole monopoleja. Energiavirasto määrittelee verkkojen tuotot, jotka puolestaan vaikuttavat verkkoyhtiöiden asiakkailta perittäviin hintoihin. Verkkoyhtiö on LE omistuksessa, eli yhtiöt muodostavat konsernin. Konsernin osakkeiden omistuspohjalla ei ole merkitystä siirtohinnoitteluun, tästä on esimerkkinä juuri tullut Energiaviraston päätös leikata siirtoyhtiöiden tuottoja sadoilla miljoonilla. LE oma tulos on riippuvainen verkkoyhtiön konserniavusta, ilman sitä ei olisi odotettavissa juurikaan mitään osinkoja.

Mainitse kolme tärkeintä syytä, miksi LE eli lypsävä lehmä kannattaa pistää lihoiksi juuri tällä valtuustokaudella?
– Viittaan edellisiin vastauksiin. Vertaus lypsylehmään ei ole enää validi, mutta varmaan populistisena heittona uppoaa hyvin. Yhtiö ja sen toimintaympäristö ei ole sama kuin 10-20 vuotta sitten. Ainoastaan muutos on pysyvää.

Mitä mieltä olet konsulttiyrityksen mahdollisuudesta pyrkiä puolueettomaan tarkasteluun LE:n myynnistä, koska heidän palkkionsa 650 000 euroa on sidottu yrityksen myyntiin?
– Konsulttia käytetään, koska asiaan perehtyminen edellyttää erikoisosaamista. Konsultti saa palkkionsa, jos kaupunginhallitus ja valtuusto päätyvät myymään em. 49% vähemmistöosuuden. Palkkio on poliittisen päätökseen sidottu. Aikamoinen riski konsultilla, minä en sellaista olisi ottanut.

Mitä mieltä olet Pekka Lehtisen ehdotuksesta myydä LE suunnatulla osakeannilla lahtelaisille asukkaille ja yrityksille pääoman hankkimiseksi?
– Lehtisen ehdotus on populistisuudessan järjetön. Kaupunki järjestäisi osakeannin kaupunkilaisille. Mikä olisi osakkeen hinta? LE arvo lienee n. miljardin luokkaa. Jos vaikka emissiona olisi 25% osakekannasta, niin pitäisi löytää rahaa 250 miljoonaa. Raha tulisi tietenkin yhtiöön, en tiedä, miten sellainen auttaisi Lahden taloustilannetta. Emissioon liittyy monimutkaisia yhtiöoikeudellisia järjestelyjä, joita olen aikanaan työkseni tehnyt. Voitaisiin kirjoittajan kanssa yhdessä mennä torille keräämään rahaa, siihen nimien keruun viereen.

Valtuutettu Juha Tapiola ehdotti kunnallisveron korotuksia sekä Lahden kaupungin vuokratonttien myymistä, joista saatavalla 500 miljoonalla eurolla katettaisiin LE:n ja Lahden velkakuormaa. Mitä ajatuksia tämä herättää?
– Verojen korotus on aina mahdollista. Tapiola ei avaa korotusten vaikuttavuudesta kaupungin elinvoimaan. Itse uskon niin, että verojen korotus ei tuo uusia hyviä veronmaksajia eikä luo kaupungin houkuttelevuutta yritysten silmissä. Juuri niitä tarvitsemme, kun uhkana on verotulojen pienentyminen lomautusten, työttömyyden ja matalapalkkaisuuden vuoksi. Tonttien myynti pitkäaikaisten vuokrasopimusten purkamisen kautta ja siitä absurdina heittona 500 miljoonaa on vain halpahintaista populismia. Vuokraajilla on ehtojen mukaisesti mahdollisuus nytkin ostoon, mutta eihän kauppaan voida vuokralaista velvoittaa.

Entinen LE:n toimitusjohtaja Eero Seesvaara on toistuvasti kumonnut väitteitä LE:n talousnäkymistä.
Vastaa seuraaviin hänen väitteisiinsä:

a) Miksi suuren energiayrityksen omistaminen on nykyoloissa riski kunnille? Omistavathan kaikki Suomen suurimmatkin kaupungit energiayhtiönsä?
– LE on yksi yhtiö, joka on omistuksen kannalta riskikeskittymä, niin velkojensa kuin toimintansa kannalta. Ei pidä tuijottaa lähelle, silloin ei näe kauas. Vastakysymys; kumpi on omistajan kannalta suurempi riski, omistaa rahaston kautta globaaleilla markkinoilla 200-500 yhtiötä sekä lisäksi varmatuottoisia korkorahastoja? Ei kaikki suurimmat kaupungit omista energiayhtiöitä, mihin väite perustuu? Espoo on myynyt jo v. 2008 ja tuotot ovat olleet merkittäviä. Pori on myymässä omaansa. Mikkeli myi ja sai hyvät rahat, ja tästäkin on sepitetty vaikka mitä tarinaa.

b) Oletko sitä mieltä, että Lahden henkilöstökuluilla (177,8 miljoonaa) ei ole merkitystä Lahden taloudessa?
– En ymmärrä kysymystä. Jos sillä tarkoitetaan tarpeita henkilöstövähennyksiin, on varmaa, että kaikki kivet käännetään.

c) Oletko eri mieltä Seesvarna väitteestä, että Lahti Energia pystyy parin vuoden saneeraustoimien jälkeen maksamaan 10 miljoonaa euroa Lahdelle?
– Olen eri mieltä. Kohta nähdään v. 2023 tulos. Yhtiö itse ei ole ilmoittanut mahdollisesti tarvittavista saneeraustoimista.

Selvitä tavalliselle lahtelaiselle Tapiolan väitettä siitä, että Lahdella on rahaa yli 300 miljoonaa tilinpäätöksessä ja silti vuoden 2024 talousarvio on 55 miljoonaa euroa alijäämäinen?
– Alijäämä syntyy siitä, että menot ovat suuremmat kuin tulot. Kassassa (rahaa) ei ole 300 miljoonaa, vaan se on taseylijäämää aikaisemmilta vuosilta. Kassassa on rahaa keskimäärin n. 50 miljoonaa. Menot ovat seuraavien 3 vuoden aikana laskettu olevan n. 150-170 miljoonaa suuremmat kuin tulot. Sen vuoksi tarvitsemme jatkuvia tuottoja nykyistä enemmän. Jollemme saa, Lahti on kriisikunta 2027.

Juhani Melanen

Viime kuukausina lahtelaisia on puhututtanut Lahti Energian myyntiaikeet pääomasijoittajille. Lahti Energiaa on kutsuttu jopa Lahden kruununjalokiveksi, eikä suotta. Yli 100-vuotias yhtiö aiotaan pistää lihoiksi ja siitäkös poru lahtelaisten veronmaksajien keskuudessa syntyi. Myydäkö vai eikö? Siinäpä pulma, sanoisi itse Shakespearekin tässä
tilanteessa. Lahden kaupunginhallituksen kanta lienee jo kaikien lahtelaisten tiedossa. Sen valitsema asiantuntija-konsultti ei voi muuta kuin suositella LE:n myyntiä,
koska se jäisi silloin ilman 648 000 euron palkkiotaan.

Lehtemme on pyytänyt parikin kertaa yhtiön nykyhallituksen puheenjohtajalta Jukka Ottelalta ja nykyiseltä toimitusjohtaja Jouni Haikaraiselta kommentteja
asian tiimoilta, mutta he ovat johdonmukaisesti vaienneet myyntiä koskeviin kysymyksiimme.

Saimme kuitenkin Lahti Energian hallituksen jäsenenä toimivan kansanedustaja Mika Karin vastaamaan kysymyksiimme. Hänet tunnemme niin Lahdessa kuin eduskunnassakin yhteyksien rakentajana ja ns. tolkun miehenä muutenkin. Koska asiassa on laajaa kansalaiskeskustelua vastasi Mika Kari kysymyksiin Lahden kaupunginvaltuutettuna ja kansanedustajana.
– Toimin tällä valtuustokaudella myös Lahti Energia Oy:n hallituksen varapuheenjohtajana, mutta siinä roolissa osakeyhtiön tai sen hallituksen asioihin en ota kantaa tai kommenteissani edes viittaa linjaa Kari.

Miksi Lahti Energian hallituksen puheenjohtaja Jukka Ottela ja Jouni Haikarainen eivät ole haluneet tulla julkisuuteen Lahden tärkeimmästä asiasta varmasti vuosikymmeniin? Asiahan vaikuttaa meidän kaikkien lahtelaisten kukkaroon?
– Asia on Lahti Energia Oy:n omistajan eli Lahden kaupungin puolella esillä, eikä yhtiöiden puolella ole tapana ottaa kantaa omistajan asioihin.

Miksi Lahden kaupunginhallitus päätyi tekemään sopimuksen sellaisen asiantuntija-konsultin kanssa, joka tulee aivan varmasti esittämään LE:n myyntiä turvatakseen palkkionsa?
-Ymmärrän sinänsä, että kaupunginhallitus tarvitsee tietoa näin laaja-alaisesta asiasta. Tietoa tarvitaan aina vastuullisen päätöksenteon pohjalle. Sitä on kuitenkin vaikea ymmärtää, että konsulttipalkkio sidotaan vahvasti myyntiin. Se voi synnyttää helposti epäilyjä selvitystyön riippumattomuudesta.

Olet jo asemasi takia seurannut tarkasti kiivasta myydään-ei myydä -väittelyä. Mitkä asiat sinun mielestäsi puoltaisivat yhtiön myyntiä? Entä, mitkä seikat olisivat myyntiä vastaan? Millaisia tietoja päättäjillä pitäisi olla ennen lopullista päätöstä?
-Päättäjien vastuulla on selvittää erilaisia asioita mikäli siihen on aihetta. Silmien ummistaminen vain siksi, että ne ovat vaikeita olisi vastuutonta. Otan kantaa puolesta ja vastaan asetelmiin, vasta sen jälkeen jos asia tulee valtuutetuille. Mikäli asia aiotaan tuoda valtuutetuille, tarvitaan sen pohjaksi muutakin kuin konsulttiselvitys. Pidän hyvänä
ottaa tarkemmin kantaa vasta päätösesitysten jälkeen, niitä ei ainakaan vielä ole.

Missä Lahden poliitisessa elimessä näin tärkeä päätös pitäisi tehdä?
– Siinä tapauksessa pitäisin välttämättömänä, että asiasta haettaisiin näkemys myös Lahden korkeimmalta päätöksenteon tasolta eli kaupunginvaltuustolta.

Miten realistisina pidät Lahden tuotto-odotuksia, jos Lahti päättää sijoittaa 500 miljoonaa sijoitusmarkkinoilla? Onko 30 miljoona vuodessa eli 6 % liian suuri tavoite? Eläkeyhtiöt hävisivät koronavuotena 2019 sijoituksillaan 12 miljardia euroa.
– Sillä kokemuksella mikä minulla on julkisten toimijoiden sijoittamisesta, pidän tuotto-odotusta varsin optimistisena. Mielestäni kaupungin ei pidä verorahoilla lähteä voimakkailla tuotto-odotuksilla markkinariskejä kokeilemaan.

Juhani Melanen

Kuva: Markus Komu kertoo, että he ovat valmistaneet tähän mennessä 2000 juoksuhautakynttilää Ukrainaan. – Autamme ukrainalaisia niin kauan, kun sota jatkuu.

– Tämä on meidän tapamme auttaa ukrainalaisia ihmisiä sodassa Venäjää vastaan. Olemme tehneet satoja juoksuhautakynttilöitä ukrainalaisten sotilaisten käyttöön rintamalle jo tätä ennen, launeelainen Markus Komu kertoo.

Juoksuhautakynttilöiden talkoita organisoinut Komu kertoo, että he auttavat ukrainalaisia niin kauan, kun he tarvitsevat apua.
– Talkooporukasta jopa puolet on kotoisin Ukrainasta.

Ukrainassa rintamalinjoilla on jo hieman lämpimänpää, koska kevät etenee siellä nopeammin kuin Suomessa.
– Juoksuhautakynttilä tehdään säilykepurkkiin. Sen sisään kierretään aaltopahvia rullalle väljästi. Kaksi kovempaa pahvia laitetaan molemmille puolille purkkia sytytyssydämiksi. Lopuksi purkkiin kaadetaan steariinia.

Rintamalla kurjissa luonnonoloissa juoksuhautakynttilä lämmittää sotilasta 2-3 tunnin ajan.
– Yksityiset ihmiset ovat kuljettaneet juoksuhautakynttilöiden ensimmäisen erän jo Ukrainaan. Talkootyötä on tarkoitus jatkaa, jos materiaalia on helposti saatavilla. Useat yritykset Lahden alueelta ovat lahjoittaneet pahvimateriaalia ja steariinia meille.

Sota tuskin päättyy vielä

– Meillä on nyt materiaalia sen verran, että pystymme tekemään ainakin 1500 juoksuhautakynttilää lisää. Saamme esimerkiksi Launeen kirkolta sitä jatkuvasti, koska siellä poltetaan paljon kynttilöitä. Tässä talkootyössä voimme hyödyntää kaikki jämäkynttilöitä.

Talkooporukan puuhamies Komun omakotitalon portinpielessä on astia, johon voi tuoda jämäkynttilöitä, joita talkoolaiset voivat hyödyntää sulattamalla.
– Steariinin keräyspiste on Mäntsäläntie 18 portinpielessä.

Komu on iloinen siitä, että jokainen talkoolainen on löytänyt itselleen projektista pienen roolin.
– Itse olen pitänyt suuremmat linjat hallussa, mutta jokaisen työ on tärkeää tässä avustusprojektissa.

Etelälahtelaiset kerrostalot sekä rivitalot voisivat Komun mukaan kerätä talkoolaisille säilykepurkkeja valmiiksi.
– Tuskin sota on vielä hetkeen ohi. Uskomme, että juoksuhautakynttilöistä on apua rintamalla.

Petri Görman

Kuva: Erityisavustaja Tuomas Sorsa kertoo, että hän kuuntelee tarkasti myös paikallisia virkamiehiä ja poliitikkoja. – Otamme heidän näkemyksiään huomioon mahdollisuuksien mukaan. Jokaista virkamiestä kiinnostaa aina myös ne asiat, joista keskustellaan omassa vaalipiirissä.

Etelälahtelainen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa aloitti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen erityisavustajana marraskuussa. Sen jälkeen mies on pendelöinyt ahkerasti Lahdesta Helsinkiin joka arkipäivä. Poliittista kokemusta Sorsalla on kohta yhden valtuustokauden verran Lahdesta.
– Ajattelemme asioista samalla tavalla liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen kanssa muutenkin kuin poliittisesti. Sen lisäksi olemme diplomi-insinöörejä koulutukseltamme, erityisavustaja Tuomas Sorsa kertoo.

Erityisavustajan työtehtäviin kuuluu muun muassa erilaiset avustavat työtehtävät ja hallitusohjelman toteutumisen seuraaminen.
– Vastaan ministerin mediasuhteista ja kirjoitan myös hänelle puheita. Silloin tällöin ministeri kaipaa myös sparrausapua asioissa. Vastuulleni kuuluvat erityisesti digi-, data- ja kyberasiat.

Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten tukeminen on myös yksi erityisavustajan työtehtävä.
– Asioita tulee katsoa eri näkökulmista ja muodostaa niiden kautta kokonaisnäkemys. Erilainen sidosryhmätyö on myös merkittävässä roolissa tässä työssä.

Erilaiset suomalaisen yhteiskunnan infrastruktuuriin liittyvät kysymykset ja logistiset kokonaisuudet ovat Sorsalle tuttuja S-ryhmästä edellisen työn kautta.
– Uuden työn myötä olen päässyt perehtymään myös digitalisaation etenemiseen ja erilaisiin verkkopuolen asioihin.

Ministerin puheluun reagoidaan heti

– Tässä työssä ei oikein kelloa voi katsoa. Jos ministeri soittaa, niin erityisavustaja vastaa puheluun heti.

Erityisavustaja Sorsa on kiitollinen siitä, että hänelle on annettu mahdollisuus päästä suomalaisen yhteiskunnan yhdelle näköalapaikalle liikenne- ja viestintäministeriöön.
– Minulle tämä on ensimmäinen mahdollisuus työelämässä tutustua julkisen sektorin toimintaan virkamiehenä. Olisi hyvä, jos ihmiset liikkuisivat enemmän julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Uskon, että tässä olisi yksi täsmälääke tuottavuuden kehittämiseen.

Hallitusohjelman toteuttamisen seuraaminen on yksi erityisavustajan keskeisimmistä työtehtävistä.
– Silloin myös koko perussuomalaisten joukkue menestyy, jos onnistumme tässä työssä.

Erityisavustajan mukaan erilaisia rataverkostoon liittyviä digitalisaatiohankkeita on työn alla ministeriössä.
– Myös olemassa olevaa rataverkostoa tulee edelleen kehittää. Taloudellinen tilanne ei mahdollista suuria rataverkkoon kohdistuvia investointeja ilman kuntien merkittävää panostusta.

Liikenne- ja viestintäministerin työpäivät ovat haastavia ja pitkiä.
– Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vie ammattimaisesti ja tarmokkaasti asioita eteenpäin. Ministerin työtahti on välillä aika hurjaa. Henkilökohtaisesti yritän tehdä ministerin arjesta hieman helpompaa oman työni avulla.

Petri Görman

Lahti Energian myyntiaikeet eivät takulla jätä ketään lahtelaista veronmaksajaa kylmäksi, sillä kyseessä on todella suuri asia, jota on tarkasteltava ennen päätöstä useasta näkökulmasta. Jos ostaja löytyy, se ei tee sitä auttaakseen lahtelaisia kaupungin huonon talouden takia, vaan puhdas voitto mielessä. Mediassa asia on ollut ”kuuma peruna”, jota on vatvottu niin puolesta kuin vastaan. Kansalaisaktivisti Petri Alastalo on keräämässä allekirjoituksia kuntalaisaloitteeseen lahtelaisilta jotka vastustavat tätä myyntiä. Samaan aikaan Lahden kaupunginhallitus kuitenkin jatkaa myyntivalmistelua ulkopuolisen konsultin voimin. Myynnistä saatavat tulot on tarkoitus laittaa poikimaan sijoittamalla ne pörssiin. Arviot 500-600 miljoonaa euron sijoituksille ovat 6 prosenttia eli noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Ennen näitä päätöksiä saimme lehteemme tekemiin kysymyksiin vastaamaan kaksi todella kovan luokan päättäjää eli Lahden uuden kaupunginjohtajan Niko Kyynäräisen ja Lahti Energian hallituksessakin istuneen pitkän linjan demarivaikuttajan Ulla Vaaran.

Pitääkö näin tärkeä päätös tehdä valtuustossa, vaikka vähemmistöosuuden myyminen olisi ehkä mahdollista tehdä pelkästään Lahden kaupunginhallituksessa?

Kyynäräinen:
– Yhtiövarallisuuden ja muun varallisuuden tuoton lisääminen edellyttää valtuustotasoisia päätöksiä konsernirakenteesta, kumppanuuksien solmimisesta keskeisempien yhtiöiden kehittämiseksi ja joistakin yhtiöistä tai niiden osista luopumisesta. Talouden tasapaino-ohjelman näkökulmasta päätökset tulee tehdä alkuvuoden 2024 aikana. Omaisuuden tuoton kasvun odotetaan näkyvän vuodesta 2025 eteenpäin. Keskustelu tulee olemaan joka tapauksessa avointa ottaen huomioon kuinka isoja päätöksiä olemme tekemässä pitkälle tulevaisuuteen. Olen erittäin iloinen, että erilaisia näkemyksiä tuodaan esille, toivon kuitenkin, ettei kukaan vielä naulaisi kantaansa suuntaan tai toiseen. Paljon on vielä selvitettävää.
Vaara:
– Pitää. Kaupunginvaltuusto voi muuttaa kaupungin hallintosääntöä siten, että valtuusto tekee kaikki päätökset, jotka liittyvät Lahti Energia Oy:n, sen tytäryhtiöiden ja vastaavasti Lahti Aqua Oy:n myyntiin.

Mitkä seikat mielestänne puoltavat Lahti Energian myyntiä tässä Lahden taloustilanteessa?

Kyynäräinen:
– En ota tällä hetkellä mitään kantaa myynnin puolesta tai vastaan, vaan nyt on tarkan analyysityön aika. Keskeistä on saada omistaminen tuoton kannalta parhaaseen rakenteeseen. Omaisuuslajien tuottotavoite on selkeä. Valtuusto on asettanut ohjelmassaan talouden tasapainottamisen tavoitteeksi 50 milj. euroa. Ohjelman tavoitteena on kasvattaa tuloja vähintään 30 milj. eurolla eri omaisuuslajeista. Strategian elinvoimatoimenpiteiltä odotetaan verotulojen kasvua 5 milj. eurolla. Ohjelmassa on myös asetettu tavoitteeksi palvelujen sopeuttaminen 10 milj. eurolla ja työttömyydestä aiheutuvien menojen väheneminen 5 milj. eurolla.
Vaara:
– Lahden talous on tiukoilla, ja mahdollisen LE:n myynti on yksi vaihtoehto kaupungin talouden tulopohjan vahvistamiseksi.

Mitkä seikat taas puoltavat sitä, että Lahti Energia säilyisi Lahden omaisuutena edelleen?

Kyynäräinen:
– En ota tällä hetkellä mitään kantaa myynnin puolesta tai vastaan, vaan nyt on tarkan analyysityön aika. Keskeistä on saada omistaminen tuoton kannalta parhaaseen rakenteeseen.
Vaara:
– Epävarmassa maailmantilanteessa huoltovarmuus on erittäin tärkeää, kun on kyse perusinfrasta, johon liittyvät lämpö, sähkö ja vesi. Jo tämän vuoksi Lahden kaupungin on pidettävä huolta siitä, että jatkossakin sen omistuksessa on sekä Lahti Energia Oy ja Lahti Aqua Oy. Lahti oli vuonna 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki. Ilman LE:n edelläkävijyyttä ei Lahti olisi tätä statusta saanut. Nyt voimassa olevassa kaupungin strategiassa on määritelty, että Lahti on Suomen johtava ympäristökaupunki ja että kaupunki on hiilineutraali v. 2025. Se toteutetaan kaupunkikonsernin kokonaisvastuulla ympäristöön ja ilmastoon liittyen. Se vastuu tarkoittaa sitä, että Lahti omistaa jatkossakin Lahti Energia Oy:n ja Lahti Aqua Oy:n. Suuri osa lahtelaisista haluaa jatkossakin omistaa LE:n ja LA:n. Kuulun tähän joukkoon.

Uskotteko, että Lahti onnistuu saamaan sijoitustuotoilla 30 miljoonaa vuosittain jaettavaksi?

Kyynäräinen:
– Uskon vahvasti, että sijoitustuottoihin päästään. Toki siinä tulee pitkällä aikavälillä vaihtelua, mutta merkittävään lisäykseen pääsemme joka tapauksessa. Joka tapauksessa varainhoito tulee olla ammattimaisesti järjestettyä oli sijoitettava erä minkä kokoinen tahansa. Myös omistaminen tulee olla tavoitteellista. Liiketoiminnan on tarkoitus tuottaa voittoa.
Vaara:
– En usko. 30 miljoonaa sijoitustuottoina vuosittain tarkoittaisi valtavaa omaisuuden myyntiä ja siitä saatujen varojen pörssisijoittamista, mikä olisi todella riskialtista. Pörssiosakkeissa ja osakerahasto-osuuksissa hintojen muutokset ovat nopeita ja suuria, jolloin hintariski voi olla merkittävä. Kunnan tehtävä on huolehtia, että sijoitustoimintaan sijoitettu pääoma on turvattu ja kunnalla on sijoitettuun pääomaan nähden riittävät vaikutusmahdollisuudet. Pörssisijoittaminen ei voi olla ensisijaista kaupunginvarjojen sijoittamista.

Ellei Lahti Energiaa myydä, millaisia toimia ehdottaisitte Lahden talouden parantamiseksi?

Kyynäräinen:
– Lahti Energia on noussut julkisessa keskustelussa merkittävimmin esiin, vaikka tarkoitus on samanaikaisesti harkita koko omistamisen portfoliota. Tällöin tullaan hakemaan optimi, jolla sijoitustuottojen kasvuun päästään tehokkaimmin. Kaupunkilaisten yhteinen omistaminen tulee olla tuottavaa ja hyvin hoidettua. Niillä perustein ratkaisut aikanaan tehdään. Lahden kaupungissa on vahva positiivinen vire, mikä vetää puoleensa yrityksiä, asukkaita ja opiskelijoita. Tätä kasvua on kyettävä vauhdittamaan uusien yritysten sijoittautumisella ja panostuksilla koulutukseen. Työllisyys on kehittynyt myönteisesti ja tämä kehitys parantaa kaupungin taloutta. Lahden ilme on uudistunut, suurtapahtumat ovat onnistuneet yli odotusten.
Vaara:
– Hankkeiden ja investointien priorisointi (esim. ei monitoimihallia)
– Hyvää henkilöstöpolitiikkaa
– Konserniyhtiöiden toiminnan kehittäminen kannustavalla omistajaohjauksella
– Työllisyyden parantaminen kaikin mahdollisin keinoin
– Elinvoimasta huolehtiminen: Hyvät julkiset palvelut, sivistys, kulttuuri, liikunta, kadunpito, asuntotuotanto jne. Riittävällä ja tarkoituksenmukaisella kaavoituksella. Yhteistyö vieläkin paremmaksi LUT:n LAB:n ja Salpauksen kanssa. Yritysystävällisyyden parantaminen.
– Kuntaveronkorotus
– Viestittämällä Suomen hallitukselle, että nykyisellä valtionosuusjärjestelmän heikennyksellä ja kireällä rahapolitiikalla kuntien suhteen, se saa ne ”konkurssin” partaalle. Siis vahvaa lobbausta kansanedustajien ja ministereiden suuntaan.

Juhani Melanen