Vuosi: 2024

kuva: Elokuvat ja musiikki ovat olleet minulle tärkeitä asioita lapsesta saakka. – Ehkä sen vuoksi olen tietoisesti kokeillut omia siipiäni molempien taidemuotojen puolella, laulaja- lauluntekijä Jarkko Felin toteaa.

Lahtelainen laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin on säveltänyt ja sanoittanut musiikkia kauan,  vaikka mies tunnetaan paremmin elokuvamaailman puolelta. Hän käsikirjoitti ja ohjasi etsivätoimisto Henkka & kivimutka -elokuvan vuonna 2022 yhdessä Väinö Weckströmin kanssa. Marraskuun alussa Felin julkaisi ensimmäisen levynsä, joka sai nimekseen Suuri aikamatka.
– Sävelsin elokuvaan myös kolme laulua. Siitä se innostus uuden musiikin säveltämiseen oikeastaan lähti uudelleen liikkeelle.

Leffakuviot ja mainoselokuvien tekeminen olivat olleet hänen elämässään enemmän pinnalla.
– Minulla oli noin 10 vuoden tauko musiikin suhteen. En oikeastaan tehnyt kuin omiin lyhytelokuviin ja mainoksiin musiikkia.

Felinin pöytälaatikkoon oli kuitenkin kertynyt jonkin verran uusia biisejä, jotka hän halusi taltioida.
– Samalla huomasin, että myös uusia biisejä alkoi syntymään. Tämä levyn tekeminen kesti kuitenkin vain vuoden.

Laulaja-lauluntekijä Felinin esikuvia musiikin tekemiseen ovat olleet Absoluuttinen nollapiste, CMX, Pekka Streng ja YUP.
– Koukeroinen progemeininki on kolahtanut aina minuun, vaikka Spotify-listalla soi nykyään myös muunkinlainen musiikki kuten Lyyti ja Antti Autio.

Independent levy-yhtiö Young Diamond halusi julkaista Felinin uuden levyn.
– Ei minulla ole ollut mitään sen suurempaa tavoitetta musiikin suhteen, mutta positiivinen palaute levyn tiimoilta on yllättänyt. Se on tuntunut todella hyvältä.

Keikoille ensi vuoden puolella

– Tämä lähti puhtaasi musiikillisena projektina liikkeelle, mutta kiinnostus keikoille alkoi projektin myötä syntymään. Nyt livekokoonpano alkaa olla kasassa ja olisi tarkoitus lähteä ensi vuoden puolella.

Laulaja-lauluntekijä Felin heittäytyi täysillä mukaan musiikkiprojektiin.
– Ehkä minulla on sisäinen palo testata myös omia rajojani?

Muusikon uralle suuntaava Felin säveltää biisinsä pianolla.
​- Lapsena kävin pianotunneilla ja olen opiskellut myös musiikinteoriaa. Säveltäminen tapahtuu aina fiilispohjalta soinnuttamalla.

Mies myöntää olevansa ulkopuolinen tarkkailija ja erityisesti uimahallissa on syntynyt ideoita tätä levyä varten.
– Yhtään täysin henkilökohtaista biisiä en ole vielä kirjoittanut, vaikka omasta elämästä tuleekin teksteihin poimittua asioita.

Elokuvallista musiikkia

– Suuri aikamatka -levy on kuin elämänmittaista elokuvaa varten sävelletty kokonaisuus. Se luottaa raikkaiden melodioiden voimaan, Felin kuvailee.

Laulaja-lauluntekijä näkee aina biisinsä visuaalisessa muodossa.
– Se pyörii kuvana mielessä. Sanoitukset ovat myös erittäin tärkeä osakokonaisuus.

Laulujen kirjoittaminen on ollut luovana prosessina terapeuttista, koska miehellä on ollut siihen kokemusta.
– Erilaisten bändiprojektien kautta ajauduin jo nuorena sanoittamaan ja säveltämään biisejä.

Ensimmäinen single Minulla on epätoivo -biisi on myös miehen oma suosikki.
– Mistään ei puhuta -biisissä on mukavia teemavaihdoksia. Se on toinen suosikkini.

Petri Görman

Launeelaiset, Launeen kirjaston käyttäjät ja sen ystävät ympäri Lahtea haluavat vielä vedota päättäjiin kirjaston säilyttämisen puolesta. Sen vuoksi kirjastolla on adressi, johon jokainen voi käydä allekirjoittamassa nimensä. Adressin voi myös allekirjoittaa netissä.

Adressin saatesanoissa todetaan, että Launeen kirjaston on muun muassa omakotiyhdistyksen kotiluola. Lahdessa on todettu useissa strategiapapereissa, kuinka ympäristöasiat ovat kansalaisille ja päättäjille. Launeelaisten mielestä nämä asiat ovat sanahelinää.

Allekirjoittaneet ihmettelevät, miten Lahden kaupungin kaunein kirjasto hävitetään. Se on kaupungin kauniimmassa miljöössä ja sinne on myös ikäihmisten ja lapsiperheiden helppo tulla. Launeen kirjasto ei ole vain menestynyt lainauspiste vaan se on paljon muuta.

Launeen kirjasto on ollut entisen Lähteen koulun tiloissa 30 vuotta. Kirjasto toteuttaa kaikkivoipaisesti Lahden kaupungin strategiaa ja hienoa visiota meidän kaikkien Lahdesta vuonna 2030. Vision mukaan matalan kynnyksen liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien saavutettavuus paranee, aktiivisesti osallistuvien asukkaiden määrä ja osallistumismahdollisuudet lisääntyvät.

Adressi luovutetaan lahtelaisille päättäjille budjettivaltuuston yhteydessä marraskuun lopulla.

Petri Görman

Palveluohjaaja Helmi Keräsen mukaan viileämpi sää houkuttelee taas nuoret sisätiloihin hengailemaan.

– Nuorten lisääntynyt päihteiden käyttö huolettaa paljon, palveluohjaaja Helmi Keränen kertoo.

Lahden kaupungin nuorisopalvelujen jalkautuva ehkäisevä päihdetyö liikkuu muun muassa kauppakeskuksissa ja kaupungilla ja jalkautuessaan havainnoi myös nuorten päihteiden käyttöä.
– Yhä nuoremman käyttävät sähkötupakkaa eli vapea. Sen käytöstä tehdään havaintoja jokaisessa lahtelaisessa peruskoulussa. Kannabistakin liikkuu nuorten keskuudessa, mutta sen käyttäjät ovat enemmän joko ammattikoululaisia tai lukiossa.

Nuorten alkoholin käyttö oli hillitympää kesän aikana, mutta nyt on merkkejä siitä, että alkoholin käyttö on kasvussa, kun illat pimenevät.
– Yleensä alkoholia nautitaan julkisilla paikoilla tai kotibileissä.

Toinen merkittävä huolenaihe nuorisotyöntekijöiden keskuudessa on niin sanotut rottailmoitukset.
– Nuoret jakavat toisistaan perätöntä tietoa sosiaalisessa mediassa. Kavereita maalitetaan silloin oikein kunnolla.

Mielen ongelmiin ei haeta apua

– Lahtelaisilla nuorilla on haastavia mielenterveysongelmia ja hoitoon pääsy on vaikeaa. Perusopetuksessa oleville koululaisille nopein ja paras tapa hakea apua on oman koulun terveydenhoitaja.

Palveluohjaaja Keräsen mukaan ahdistukseen ja masennukseen liittyy usein myös päihteet.
– Osa nuorista oireilee itsetuhoisuutta.

Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten havaintojen perusteella murrosikäiset ottavat paineita kavereista ja koulusta.
– Monia heistä huolettaa myös kotiasiat. Nuorilla on haasteita sopeutua erilaisiin elämäntilanteisiin.

Hoitoketjuun on nuorten vaikea päästä, koska heille ei ole resursoitu riittävästi palveluja.
– Terveydenhuollossa ei ole valmiutta vastata kaikkien nuorten akuutteihin mielenterveysongelmiin tarpeeksi nopeasti.

Vain osa voi pahoin

– Nuorten väkivalta liittyy usein päihdekauppoihin ja velkoihin.

Lahden kaupungin nuorisopalveluiden jalkautuva päihdetyö tekee kiinteää yhteistyötä Hämeen poliisin ankkuritiimin kanssa.
– Nuoret osaavat kohdata meidät ja poliisin jalkautuvan yksikön työntekijät. Verkostot toimivat kitkattomasti ja sen avulla meillä on mahdollisuus auttaa nuorta eteenpäin mahdollisten ongelmien kanssa.

Syksyn myötä nuoret siirtyvät lämpimiin sisätiloihin ja se tulee näkymään lisääntyvänä erilaisena häiriökäyttäytymisenä muun muassa kauppakeskuksissa.
– Osa tällaisesta käytöksestä liittyy pahaan oloon. Osa porukasta hakee taas epätoivoisesti huomiota. Yleensä kaveriporukassa tehdään jotain päätöntä.

Palveluohjaajan mukaan suurin osa lahtelaisista nuorista voi hyvin.
– Ne, jotka eivät ole päässeet ennalta ehkäisevä tuen piiriin, niin heillä ongelmat kasvavat helposti normaalia suuremmiksi.

Petri Görman

Järkee vai ei -tapahtumaan 54 seiskaluokkaa

Tapahtuman teemoina ovat mielen hyvinvointi, kiusaaminen ja kiristäminen somessa, nuorten väkivaltaisuus sekä tunteiden hallinta päihteiden avulla. Teemoja käsitellään toiminnallisilla rastipisteillä, joita nuoret kiertävät oppituntiensa aikana luokka kerrallaan. Yhden luokan kierros kestää noin 1,5 tuntia. Tapahtuma toteutetaan koulu kerrallaan jokaisen koulun omissa tiloissa.

Tapahtuman toteuttavat Lahden kaupungin nuorisopalvelut, Poliisin ennalta estävä työ, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oppilashuoltopalvelut, Lahden ensi- ja turvakoti, Tukikeskus Valopilkku, Walkers Lahti, Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö sekä kokemusasiantuntija. Mukana rasteilla on myös LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita.

Järkee vai ei? -teematapahtumaa on järjestetty vuodesta 2015 saakka. Tapahtuman teemat nousevat yläkoululaisten elämää kulloinkin koskettavista ilmiöistä, joihin ammattilaiset törmäävät työssään nuorten parissa. Tapahtuman tarkoituksena on edistää nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Lahdessa.

Toimittaja Maxim Fedorovilta julkaistiin Sodan näyttämöt -kirja, joka kertoo Ukrainan tilanteesta hänen henkilökohtaisten kokemusten perusteella.

– Viihteellä on suuri merkitys ukrainalaisille, koska sen avulla voi unohtaa hetkeksi sodan kauheudet. Ukrainalaisille on myös tärkeää näyttää oman kulttuurinsa monipuolisuutta maailmalle, toimittaja Maxim Fedorov sanoo.

Ylen Ukrainan sotareportteri Maxim Fedorov vieraili Hollo ja Martta -festivaalin avajaiskonsertissa maanantaina.
– Ukrainalaiset haluavat kertoa, että heidän historiansa ja kulttuurinsa on kiehtovaa ja omaperäistä. Se ei liity millään tavalla Venäjään ja sen menneisyyteen.

Kulttuuri on levittäytynyt eri puolille Ukrainaa myös sodan aikana ja kaikessa tekemisessä on mukana ihmisiä yhdistävä kansallisuustunne.
– Tapahtumat eivät ole pelkkää viihdettä vaan niillä on suurempi merkitys.

Sodan myötä useita ukrainalaisia vanhoista tunnetuista runoista on tehty uudenlaisia versioita.
– Erityisesti popmuusikot ovat kunnostautuneet tällä saralla Ukrainassa.

Kansallisuusaate näkyy myös katukuvassa

– Kiovan arjessa ihmisillä voi nähdä jopa kirjailtuja paitoja. Se kertoo siitä, kuinka ukrainalainen yhteinäiskulttuuri ja kansanperinne elää sodan keskellä.

Artistit kiertävät viihdyttämässä ihmisiä eri puolilla Ukrainaan ja konserttien yhteydessä kerätään varoja muun muassa droonien hankintaan.
– Kansantanssi- ja musiikki elävät myös sodan keskellä haastavia aikoja. Suuria konsertteja voida järjestää, koska aina on olemassa vaara ilmahälytyksestä.

Ukrainalaiset taiteilijat haluavat viedä taidettaan eteenpäin maailmalle maan kriisitilanteesta huolimatta.
– Kaikki ukrainalaiset ovat yleitä juuristaan ja kulttuuristaan. Kriisin ja sodan myötä siitä halutaan kertoa myös muualle maailmaan.

Petri Görman

kuva: Asukasaktiivi Katriina Pynnönen ja Tiina Ikonen taistelevat Näkkimistö II -alueen kaavoitusta vastaan.
– Metsästä löytyy muun muassa naavaa ja luppoa. Se kertoo puhtaasta ilmanlaadusta.

Näkkimistö II -alueen kaavoitussuunnitelmia esiteltiin Renkomäen koulun asukastilaisuudessa lokakuun alussa. Uuden luonnosvaiheessa olevan kaava-alueen lähellä asuvat ihmiset ovat närkästyneet siitä, että heidän esittämiään muutoksia ei ole haluttu huomioida.

Kaava etenee lautakuntakäsittelyyn vielä tämän vuoden aikana ja se hyväksyttäneen ensi keväänä.
– Suunnitelmien mukaan nyt koko metsäalue aiotaan kaataa ja kaavoittaa tonteiksi. Tämä metsä on meille jo alueella asuville perheille tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue, asukasaktiivi Katriina Pynnönen toteaa.

Luontoaskel terveyteen -ohjelmaan ja viheralueohjelmaan eivät Pynnösen mielestä sovi tällaiset kaavoitusratkaisut.
– Kauniita asukkaiden luontosuhteeseen liittyviä sanoja saa lukea kaupungin kotisivuilta, mutta todellisuus Lahdessa on aivan toisenlainen. Meille se tarkoittaa arvokkaan metsäalueen kaatamista.

Salpausselän luonnonystävät ovat myös tietoisia adressista ja siitä, että yksi Renkomäen merkittävimpiä virkistysmetsäalueita halutaan nyt tuhota.
– Heillä on halu olla mukana tässä prosessissa. Odotan, että metsä säästyy ja tontit kaavoitetaan pellolle lähelle Orimattilan rajaa tai Luhdan tornin lähisyyteen.

Metsämikrobialtistus tärkeää lapsille

– Täällä asuu paljon lapsiperheitä. Erityisesti lapset hyötyvät siitä, että he saisivat metsämikrobialtistusta varhain. Metsä on heille myös luontainen paikka leikkiä.

Hakattavaksi suunniteltu metsäalue on 11 hehtaaria pinta-alaltaan.
– Lähistöllä oleva yksityinen päiväkoti käyttää myös metsää havaintopaikkana ja opetusympäristönä.

Pynnönen myöntää, että ilmastokriisi huolettaa erityisesti pienten lasten äitinä.
– Sen torjumisessa pienet teot kasvattavat suuren puron.

Asukasaktiivi Pynnönen muistuttaa, että lähiluonto tulisi olla saavutettavissa 300 metrin päästä kotiovelta.
– Asukkaiden ja lasten vuoksi tämä metsäalue tulisi suojella, eikä kaavoittaa sitä tonteiksi. Se on myös alueelle tärkeä hiilinielu.

Enemmän tulevaisuuteen katsovaa näkökulmaa

– Se olisi houkuttelevuustekijä Lahdelle, jos meillä olisi vanhaa metsää ja luontoa jäljellä myös tuleville sukupolville, ympäristöasiantuntija Tiina Ikonen sanoo.

Renkomäen ja Näkkimistön asukkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja viihtyisyyden takia Ikonen toivoisi, että asukkaiden näkökulma otettaisiin huomioon ja alue pysyisi jatkossakin haluttuna asuinpaikka.
– Tuorein ilmastoraportti puoltaisi metsän säilyttämistä kokonaan metsänä.

Metsässä elää lepakoita ja siellä on muun muassa kanahaukan ja palokärjen pesä.
– Alueella on myös kettujen ja mäyrien pesiä.

Keinovalo lisääntyisi alueella Ikosen mukaan paljon, jos kaavoitussuunnitelmat toteutuvat suunnitellusti.
– Lepakko ei enää viihtyisi enää metsässä ja luonnonmonimuotoisuus kärsisi. Eliöt tarvitsevat laajoja elinalueita, koska niiden käytävät alueelta toiselle katoaisi. Moni nyt alueella havaittava laji harvinaistuisi entisestään.

Vanhassa metsässä oleva lahopuusto on pieneliöille ja selkärangattomille eläimille tärkeä asia.
– Metsä on Orimattilantieltä tulevalle metelille suoja ja se pidättää viileyttä hyvin kuumana kesäpäivänä.

Lahden kaupungin kaavoitusselvityksen mukaan metsän takana on olemassa tulvariskialue alue pellolla.
– Viereisen pellon tulva-alue on hyvin lähellä suunniteltuja tontteja. Itse en uskaltaisi ostaa tonttia sieltä. Poistettava metsämaa vaikuttaa alueen pintavaluntaan ja voi laajentaa tulva-aluetta. Se jo tiedetään, että paineistettu pohjavesi on lähellä metsämaan pintaa.

Petri Görman

kuva: Syksyistä kuvatunnelmaa Lanu-puistosta Lahdesta.

Suomen ensimmäisen ympäristötaiteilijan Olavi Lanun syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2025. Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvassa järjestetään kesällä 2025 näyttely, joka tuo esiin Olavi Lanun taidetta.
– Lanun tuotantoa ei ole viime vuosina laajasti nähty näyttelyissä Lahden ja Päijät-Hämeen ulkopuolella. Olen hyvin iloinen, että Lanun veistoksia on nyt tuotu esiin Ateneumin kokoelmanäyttelyyn. Tämä samoin kuin tuleva juhlavuosi parantanee Lanun taiteen tunnettuutta, museojohtaja Tuulia Tuomi kertoo.

Museojohtaja Tuomi uskoo, että Olavi Lanun taidetta oli mahdollista hyödyntää Lahden kaupungin markkinoinnissa.
– Lanu-puisto on Lahden kaupungin tuntematon helmi, mutta jokainen sinne tiensä löytänyt vaikuttuu ja ihastuu ainutlaatuiseen kokonaisuuteen keskellä kaupunkia. Puistosta tulisi paremmin kertoa niin kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin.

Malvan juuri julkaiseman Julkisen taiteen karttapalvelun kautta Lanun teokset niin puistossa kuin muuallakin Lahden kaupungissa on nyt mahdollista helposti löytää.
– Linkki tähän palveluun löytyy Malvan kotisivuilta.

Yksi kuvataiteilija Lanun reliefeistä on yhä edelleen Salinkallion koulun tiloissa, vaikka sen toiminta on päättynyt kauan sitten.
– Lahden julkisen taiteen periaateohjelman mukaisesti sisätiloissa sijaitsevien julkisten taideteosten ylläpitovastuu on tilojen käyttäjällä.

Lakkautetun koulun tiloissa on isokokoinen lasikuituveistos Sininen jäätikkö.
– Asiasta ei ole oltu yhteydessä museoon tai julkisen taiteen työryhmään, mutta toisaalta rakennuksen tuleva käyttötarkoituskin on yhä avoinna.

Petri Görman

kuva: – Trion alakerta on hyvä paikka taidenäyttelylle. Ihmiset haluavat nähdä taidetta myös arjessa ja siksi kauppakeskuksessa on hyvä olla, kuvataiteilija Anja Hiltunen toteaa.

– Ensimmäiset tauluni olen maalannut vuonna 1965. Taiteilijan urani aloitin silloin. Vietän 60-vuotistaiteilijajuhlaa ensi vuonna, kuvataiteilija Anja Hiltunen kertoo.

Saksalassa asuvan taiteilija Hiltusen retrospektiiviseen näyttelyyn on mahdollisuus tutustua Trion alakerrassa lokakuun loppuun saakka.
– Näyttelyssä on mahdollisuus tutustua ensimmäisiin tauluihin. Se on samalla aikamatka 1960-luvulta nykypäivään.

Maalaaminen ja piirtäminen ovat olleet intohimo Hiltuselle aina.
– Piirsin jo alakoulussa koulukirjat täyteen kuvia. Äiti kyseli minulta kotona, että kuuntelenko siellä mitään.

Hiltusen mukaan vilkas mielikuvitus on ollut hänelle hyve koko taitelijanuran ajan.
– Silloin, kun maalaan, niin annan ajatuksen lentää. Unohdan kaikki arkipäiväiset asiat, kun otan siveltimet esiin.

Uusimmat taulut maalattu kesällä

– Öljyvärimaalaus Vesijärvi illalla on houkutellut ihmisiä käytävältä näyttelytilaan. Se on impressiohenkinen ja värikylläinen maalaus. Tässä tyylilajissa ei maalata tarkasti vaan yritetään tallentaa hetken vaikutelma.

Kuvataitelija Hiltunen kertoo, että hän on maalannut paljon kukka- ja hedelmäasetelmia viime aikoina.
– Muotokuvamaalaus vaatii enemmän kärsivällisyyttä, kun minä olen taas nopea maalaaja. Tässä näyttelyssä on mahdollisuus tutustua myös muotokuvamaalauksiini. Suosikkitauluni on se, johon olen maalannut oman pojan kuvan, kun hän oli pieni pellavapää.

Hiltunen maalaa pääosin akryyli- ja öljyväreillä myös pastellivärityöt kuuluvat hänen tuotantoonsa merkittävällä tavalla.
– Näyttelyyni kannattaa tutustua, jos nauttii kuvataiteesta tai haluaa hengähtää hetken keskellä kiireistä arkea. Esteettisesti kauniit taulut ja voimakkaat värit hellivät aina ihmisen mieltä.

Taiteilija itse on kiitollinen siitä, että on saanut paljon luovuutta ja mielikuvitusta geeneissä.
– Uniini taide tulee vain positiivisessa, mutta en minä koskaan yöaikaan taidetta suunnittele.

Petri Görman

Kuva: Lipa Liukkonen & Laitakaupungin kulkijat olivat keikalla ravintola Virastossa 12.10.
– Jengi diggaili uusista biiseistä. Keikalla oli myös paljon kavereita ja tuttuja kuuntelemassa meitä.
Tästä on nyt hyvä jatkaa eteenpäin, muusikko Lipa Liukkonen kertoo.

Lipa Liukkonen & Laitakaupungin kulkijat julkaisi ensimmäisen levynsä 4.10. Yhtyeen levynjulkaisukeikka järjestettiin ravintola Virastossa 12.10. Elämänkaari-levyn ensimmäiset singlet julkaistiin jo vuonna 2022. Singlet Mustaa jäätä ja Villi tyttö ovat saaneet mukavasti radiosoittoa sekä kaupallisilla radioasemilla että myös Ylellä.
– Nyt on tyhjä olo, kun kahdeksan singleä on julkaistu ja albumi on valmis. Onnistunut keikka kotikaupungissa toi myös hyvän mielen koko bändille.

Laitakadun kulkijat suunnittelee pientä kiertuetta Etelä-Suomen alueelle.
– Nyt olisi oikea hetki katsoa, millainen suosio bändillä on Lahden ulkopuolella.

Elämänkaari -levy on muusikko Liukkosen mukaan eräänlainen suomalaisen miehen päiväkirja.
– Nämä tarinat ovat totta ja ne ovat tapahtuneet minulle elämäni varrella.

Liukkonen kertoo, että tuottajan kanssa on sovittu jo palaveri lokakuun lopulle.
– Pöytälaatikossa on olemassa jo valmiita biisejä. On todennäköistä, että seuraava levy on kantri-henkisempää

Kantrimusiikki inspiroi yhä enemmän

– Katsoin suoratoistopalvelusta draamasarjaa Nashvillestä. Se kertoi paikallisista kantrimuusikoista. Inspiroiduin tämän sarjan myötä kantrimusiikista erittäin paljon.

Todennäköisesti bändin musiikillinen tyyli on tulevaisuudessa enemmän kantrihenkisempää kuin nyt.
– Tämä levy sisälsi iskelmä- ja kantrimusiikkia, mutta nyt olemme siinä bändinä vaiheessa, että on päätettävä tulevaisuuden musiikillinen suunta.

Liukkonen vieraili Nashvillessä vuosi sitten ja matka teki muusikkoon suuren vaikutuksen.
– Kierrettiin Nashvillessä kaikki kantrimuseot ja ravintolat läpi. Hengitin siellä samaa ilmaa kuin Johnny Cash aikoinaan.

Nashvillestä haettu oppi tuonee muusikolle lisää ideoita suomalaisen kantrimusiikin kirjoitustyöhön.
– Omaan musiikilliseen ilmaisuun matka toi lisävarmuutta.

Kantrissa tarinat ovat olleet aina keskiössä.
– Suomalainen kantri on aina kaihoisaa ja mollivoittoista. Tämä levy on sopivan kaihoisaa suomalaismiehen makuun.

Soittamisen pitää olla hauskaa

– Toivottavasti joku printtimedia tekisi levyarvosteluja uudesta albumistamme. Se olisi minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia.

Uutta albumia on striimattu yli 4000 kertaa viikon aikana.
– Se on mielestäni ihan mukava saavutus meille.

Muusikko Liukkonen uskoo, että ahkeralla, määrätietoisella ja nöyrällä asenteella palkinto vielä tulee jossain vaiheessa.
– Soittamisen pitää olla aina mukavaa. Tällä hetkellä keikkailimme vain kysynnän mukaisesti.

Genren tarkistus jäi Liukkosen mielestä puolitiehen uuden levyn kanssa.
– Seuraavalle levylle kirjoitetaan todennäköisesti vain kantribiisejä. Siltä ainakin nyt tuntuu.

Petri Görman

kuva: Uudet kaavat mahdollistavat monipuolista asumista Renkomäkeen.

Näkkimistö II -alueen ja Otavantien kaavoitussuunnitelmia esiteltiin asukastilaisuudessa Renkomäen koululla 2.10. Näkkimistö I -alue kaavoitettiin 10 vuotta sitten ja tältä alueelta on luovuttamatta vielä muutama tontti. Tämän jälkeen kaavoitetun Aikamatkan alueen tonteista jäi luovuttamatta yli puolet, koska pohjavesi nousi paineella maanpinnan yläpuolelle.
– Karistosta ja Renkomäestä kysytään eniten tontteja Lahdessa. Sen vuoksi kaupunki kaavoittaa aktiivisesti näille alueille.
Asemakaava-arkkitehti Lehmuskosken mukaan kaavoituksessa on pakko katsoa markkina- ja suhdannetilanteiden yli

– Nämä ovat useamman vuoden projekteja. Näkkimistö II -alueen ensimmäiset tontit luovutetaan rakentajille aikaisintaan vuonna 2026. Siitä eteenpäin luovutamme noin 20 tonttia vuodessa.

Hulevesijärjestelmät, katuverkostot, puistoalueet ja vesihuolto on rakennettava ennen kuin tontit luovutetaan.
– Tuleville kaupunkilaisille on kaavoitettava jo asuinalueita. Infrastruktuurin rakentaminen maksaa kaupungille paljon. Nämä kustannukset saadaan myöhemmin pois tonttien vuokra- ja verotuloina.

Lehmuskosken mukaan asukasillassa saadut palautteet otetaan huomioon kaavoituksen edetessä.
– Tontteja voidaan esimerkiksi siirtää alueella yleiskaavan salliman asuinalueen rajan sisällä. Asukkaat esittivät toiveen, että osa metsästä jätettäisiin rakentamatta.

Näkkimistö II -alueen kaava käsitellään lautakunnassa vielä tämän vuoden aikana ja se hyväksyttäneen keväällä.
– Suunnitteluvaiheessa on hyvä saada tietoa, jotta tontit voidaan sijoittaa alueelle kestävällä tavalla.

Otavantien länsipuolelle rivitaloja

Otavantien ja Orimattilankadun väliselle alueelle laaditaan parhaillaan asemakaavan luonnosta.
– Työ on melko alkuvaiheessa. Tavoitteena olisi saada luonnos kuultavaksi vielä tämän vuoden aikana ja kaava siten mahdollisesti vahvistuisi jo keväällä 2025, suunnitteluinsinööri Carita Uronen.

Tavoitteena on kaavoittaa uusi rivitaloalue, osa taloista voi olla kytkettyjä pientaloja.
– Suunnittelualueen lounaiskulmassa sijaitseva yksityisomistuksessa oleva metsä säilyy edelleen metsänä. Kaupungin omistama rakennettava alue Orimattilankadun ja Otavantien kulmassa on tällä hetkellä metsää, joka on lähes kokonaan hakattu 2000-luvulla, joten alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja.

Läntisin osa metsästä on säilynyt hakkuilta ja se tulee säilymään jatkossa lähivirkistysalueena.
– Myös peltoon rajautuva metsänreuna on monilajinen ja maisemallisesti merkittävä, joten se tulee säilymään.

Alustavassa luonnoksessa on esitetty kuusi rivitalotonttia, mutta suunnitelma tulee vielä tarkentumaan.
– Alueelle tulee arviolta 30-40 asuntoa.

Urosen mukaan asukastilaisuudessa oli hyvää keskustelua lähistön asukkaiden kanssa.
– Asukkaat iloitsivat, että olemassa oleva pelto säilyy jatkossakin peltona. Se on asukkaille talvisin tärkeä virkistysalue, sillä pellolle on tehty kilometrin pituinen hiihtolatu, jota käyttävät asukkaiden lisäksi myös viereisen päiväkodin lapset.

Asukkaat pitivät havainnekuvissa esitetyistä kytketyistä pientaloista ja toivoivat, että uusissa rakennuksissa huomioitaisiin Renkomäen perinteitä, muun muassa puujulkisivuja.
– Myös puustoa toivottiin säilytettäväksi, riittävän levyisiä vyöhykkeitä, joilla kasvillisuus säilyy. Liikenneasiat puhuttavat aina Renkomäellä ja ongelmana on suorien teiden liian suuret ajonopeudet ja liikenneturvallisuus.

Petri Görman

kuva: – Uskon myös, että nykyään kynnys ilmoittaa havainnoista viranomaisille on madaltunut eli kuntalaiset laittavat herkemmin esimerkiksi E-palautetta havainnoistaan, kertoo terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä.

– Rottien suhteen alkuvuosi oli rauhallinen Lahdessa, mutta nyt havainnot ovat lisääntyneet eri puolilla kaupunkia, myös Launeella, terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä Lahden ympäristöpalveluista kertoo.

Niemelän mukaan vuodenajat vaikuttavat rottapopulaation kokoon.
– Vähäluminen talvi ja kovat pakkaset vaikuttavat rottien määrään vähenevästi. Toisaalta leuto ja luminen talvi voivat edesauttaa rottien selviytymistä ja populaatioiden kasvua. Syksyllä myös havainnot lisääntyvät siksi, että ne hakevat suojapaikkoja ja ravintoa lähempää ihmisasutusta, koska luonnossa ravintoa on niukemmin saatavilla kuin kesällä.

Rottia on lähtökohtaisesti enemmän siellä, missä on tiheää ihmisasutusta ja muuta infrastruktuuria.
– Yleensä suurimmissa kaupungeissa on myös rottia enemmän, kun on myös ihmisasutusta enemmän. Rotta on siis riippuvainen ihmisasutuksesta ja kaupunkiympäristö mahdollistaa rottien elämisen, koska se tarjoaa ravintoa ja pehmeät maat, jonne voi kaivautua ja myös viemäriverkostoa, joka antaa erityisesti talvisaikaan lämpöä ja myös ravintoa.

Kaupunki ei ole tehnyt tutkimusta rottapopulaation määrästä, vaan arviot perustuvat havaintoihin, joita virkamiehet ja tuholaistorjujat ovat tehneet.
– Tällä tavalla luomme yhteisen tilannekuvan asiasta.

Rotat ovat osa kaupunkilaisten elämää ja niiden kanssa täytyy oppia elämään.
– Jos esimerkiksi omakotialueella on suurempi rottaongelma, niin silloin omakotiyhdistys voi ottaa ongelmasta kopin ja ottaa yhteyttä tuholaistorjujiin. Tavallinen kuluttaja ei saa enää ostaa myrkkyjä, joilla jyrsijäongelmaa voidaan hillitä.

Ympäristön siisteyteen huomio

-Omakotitalojen piha-alueilla tulee kiinnittää huomio ympäristön siisteyteen. Silloin siellä ei ole mahdollisia pesäpaikkoja jyrsijöille, Niemelä muistuttaa.

Omenat ja linnuille tarkoitetut siemenet ovat helppoa ruokaa kaikille jyrsijöille.
– Kaupunki ei järjestä omakotialueille tuholaistorjuntaa. Neuvomme ja ohjeistamme kaupunkilaisia ongelmatilanteissa.

Tuholaistorjunta kuuluu kiinteistön omistajalle lähtökohtaisesti.
– Se ei siis ole vuokralaisen vastuulla.

Jätehuollon tulee mitoittaa oikein ja sen pitää myös toimia oikea-aikaisesti.
– Jätehuollossa on tärkeää, että tyhjennyksiä on riittävän usein ja jäteastiat ovat ehjät ja siistit.

Yksittäinen ihminen voi hävittää jyrsijöitä loukuttamalla, mutta myrkkyjä saa käyttää enää vain ammattihenkilöt.
– Viranomaisille voi ilmoittaa havainnoista, mutta me emme niitä ongelmia yleensä ole ratkomassa. Toki virkatehtäviin kuuluu ohjaus ja neuvonta. Mikään velvollisuus ei kuitenkaan ole ilmoittaa ja asiaa voi myös ratkoa itsenäisesti.

Lahden kaupunki huolehtii tuholaistorjunnasta sen hallinnoimilla alueilla ja kiinteistöissä.
– Ihmiset tekevät paljon etätöitä kotona ja sen vuoksi myös havaintoja rotista ja muista jyrsijöistä tehdään enemmän havaintoja.

Petri Görman