Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa


Vasemmistoliiton Harri Pikkarainen on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja varakansanedustaja. Lääkärinä työskentelevä Pikkarainen on ensimmäistä kertaa ehdokkaana europarlamenttivaaleissa.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen ehdolla europarlamenttivaaleissa. Olen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja viime eduskuntavaaleissa pääsin varakansanedustajaksi.

Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Elämme epävarmassa maailmassa; omavaraisuus ja turvallisuus ovat nousseet uuteen arvoon. On vallalla ääriainesten nousu ja halu vähentää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Ihmisoikeuksia ja ihmisten vapautta rajoitetaan. EU on ollut Euroopan historian merkittävin rauhanprojekti. EU-mailla ei ole ikinä ollut näin pitkää keskinäisen rauhan aikaa. Haluan, että EU:n kehitys näissä asioissa jatkuu ja että EU lisää vaikuttamistaan muun muassa ihmisoikeuskysymyksissä ja kriisien ratkaisussa maailmanlaajuisesti käyttäen pehmeitä keinoja, kuten talousmahtiaan.

Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Tähän tehtävään olen valmistautunut koko aikuisikäni ajan. Olen ollut kansainvälisissä tehtävissä muun muassa rauhanturvaajana 1,5 vuotta ja osaan puhua useita eri kieliä. Sujuva englanti, hyvä ruotsi ja hyvät pohjatiedot espanjasta ja ranskasta tuovat mahdollisuuksia. Minulla on hyvä paineensietokyky, sosiaaliset taidot ja organisointikyky ja olen hyvä neuvottelemaan. Kotona olen sopinut asian vaimon kanssa.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
– Minulla on ollut mahdollisuus olla pelastuspalvelumekanismin työtehtävissä Brysselissä. Olen käynyt useamman kansainvälisen kurssin ja sitä kautta verkostoitunut muun muassa Global Health-kurssin ja parhaillaan viimeistelen maisteritutkintoa Brysselin/ Piemonten yliopiston järjestämältä kansainvälisten kriisien käytännön hallinnasta.

Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU on mielestäni onnistunut kohtuullisesti. Se on suuri ja osittain kankea organisaatio johtuen osittain suuresta joukosta jäsenmaita ja yksimielisyysperiaatteesta päätöksenteossa. Silti EU on saanut näinä vuosikymmeninä isoja kokonaisuuksia eteenpäin muun muassa ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, sosiaalisten oikeuksien, työssä käyvien oikeuksien ja ilmastoasioiden tiimoilta. EU on kasvanut merkittäväksi talousmahdiksi ja sitä kautta suureksi vaikuttajaksi myös muissa asioissa maailmanlaajuisesti. Yhteinen valuutta ja finanssipolitiikka on jättänyt historiaan merkittävät koronvaihtelut. Ihmisten ja tavaran vapaa liikkuvuus on vähentänyt kustannuksia ja tuonut helppoutta moneen asiaan.

Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– EU:lla on monta keskeneräistä projektia, jotka tulisi saattaa loppuun. Yksi on ennallistamisasetus, jossa tarkoitus on parantaa luonnon tilaa ja pysäyttää luontokato. Ennallistamisasetuksesta hyötyvät luonnon lisäksi muun muassa metsä- ja maatalous myrskytuhojen ja tulvien vähentymisenä, pölyttäjien määrän lisääntymisenä ja sisävesien tilan parantumisena. Euroopan komissio laski toimien hyödyiksi noin 10 miljardia euroa. Toisena nostaisin yritysvastuulain, jolla voidaan maailmanlaajuisestikin vaikuttaa siihen, että Suomessa EU:ssa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan, kun yrityksiltä edellytetään samoja periaatteita ympäristönsuojelun, työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien tiimoilta. Ilman kyseessä olevaa lakia yritykset, jotka käyttävät esimerkiksi lapsityövoimaa ja teettävät töitä epäinhimillisissä olosuhteissa saavat suhteetonta kilpailuetua niihin yrityksiin nähden, jotka hoitavat asiansa hyvin.

Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
– Se on tärkeää. Sen vuoksi olen itsekin kiertänyt kampanjoimassa koko Etelä-Suomen alueella Porvoosta Kouvolan ja Jyväskylän kautta Tampereelta Poriin aktiivisen some-toiminnan lisäksi. Jouduin rajaamaan kampanja-aluetta näin, koska olen käynyt samanaikaisesti töissä koko ajan kahta lomaviikkoa lukuun ottamatta. Olen henkilökohtaisesti tavannut satoja ja satoja ihmisiä. Se on ollut oikein mukavaa.

Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
– Keskittyisin oman puolustusteollisuuden vahvistamiseen. Armeijat pitäisin edelleen jokaisen valtion itsensä järjestettävänä. Yhteisiä harjoituksia ja muuta yhteistyötä toki pitää tehdä.

Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– EU löysi yllättävän hyvin yhteisen sävelen Ukrainan avustamisessa ja apua on annettu keskitetystikin. Omasta mielestäni strategia on ollut muutoinkin onnistunut, jolloin apua lisätään pikkuhiljaa, jotta vastapuoli ei ole hermostunut liikaa. Mikäli saman tein olisi lähetetty hävittäjiä ja panssarivaunuja, olisi Venäjä voinut tulkita sen voimakkaammin aggressiona. Suomen ja EU:n pitää pysyä avustavana eikä osallistua itse aktiivisesti sotatoimiin. Taloudellista, humanitaarista ja sotatarvikeavustusta tulee jatkaa.

Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
– Minulla ei ole yhteyksiä muihin puolueisiin.

Millaista ympäristöpolitiikka EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
– Kunnianhimoista. Minusta kiistely siitä, onko ilmastonmuutos todellista vai ei, ei ole mielekästä. Meillä ei ole varaa olla väärässä, mikäli vaihtoehtoa on se, että menetämme elinkelpoisen planeettamme. Ainakin minä haluan omilla lapsillamme olevan vielä elinkelpoinen ympäristö. Tavoite ympäristöpolitiikassa pitää olla korkealla, jotta tuloksia saavutetaan. Mikäli tavoite on asetettua korkealla ja siitä pidetään kiinni, niin tuo se mukanaan innovaatioita yrityksiltä, jotta tavoitteeseen päästään. Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa. Muutoksen pitää olla kestävällä pohjalla niin, ettei kuluteta muita maapallon ekologisia resursseja. Tehokkain keino maapallomme resurssien säästämiseksi on kuitenkin kulutuksen vähentäminen ja siihen tulee pyrkiä aktiivisesti.

Petri Görman

Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen


Sosialidemokraatti Pekka Komu on kokenut päijäthämäläinen poliitikko. Kesäkuun europarlamenttivaaleissa mies on ehdokkana ensimmäistä kertaa.

Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Lähdin ehdolle europarlamenttivaaleihin, sillä haluan nostaa keskusteluun Lahdelle ja koko Päijät-Hämeelle tärkeitä asioita. Monesti on vaikea ymmärtää, miten paljon paikallisiin asioihin voidaan vaikuttaa suoraan EU:n tasolta. Lahti ja Päijät-Häme tarvitsevat oman puolustajansa Euroopan parlamenttiin.

Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Neljäs kausi Lahden kaupunginvaltuustossa ja muun muassa maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävät ovat tehneet minusta hyvän verkostoitujan. Olen käynyt usein näiden tehtävien takia Brysselissä ja oppinut tuntemaan kansainvälistä päätöksentekokulttuuria. Nyt viimeisimpänä Euroopan alueiden komitean tehtävässä Bryssel ja EU:n päätöksenteko sekä käsiteltävät asiat ovat tulleet tutuiksi.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
 Toimin tällä hetkellä Euroopan alueiden komiteassa, joka nimensä mukaisesti tuo kaupunkien ja maakuntien ääntä esille EU:n päätöksenteossa. Ennen tätä tehtävää vaikutin myös Baltic Sea Commissionin ja Union of Baltic Cities -järjestöjen toiminnassa, joissa olen päässyt vaikuttamaan Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen asioihin muiden maiden päätöksentekijöiden kanssa. Lisäksi tietenkin maakuntahallituksen puheenjohtajuus ja maakuntamme asioiden edistäminen vie minut usein Brysseliin tapaamaan meppejä.

Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU on onnistunut olemassaolonsa aikana monissa asioissa. Tärkeimpänä on rauhan säilyttäminen Euroopassa, mikä ei ole itsestäänselvyys, kun sitä peilaa historiaan. Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus ja yhteisvaluutta ovat myös hyviä esimerkkejä. Kuitenkin parannettavaa on vielä runsaasti jäljellä, eikä EU:ta saa ajatella staattisena toimijana. On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen koko EU:ssa. Tämä työ onnistuessaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja Suomeen.

Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– Haluaisin työskennellä parlamentissa erityisesti TKI-investointien ja vihreän siirtymän parissa. Sähköisen liikenteen kehittäminen voisi olla vahvan autoteollisuuden Euroopassa kilpailuetu suhteessa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Meillä on tästä jo positiivisia kokemuksia Lahden seudulla.Turvallisuus on kuitenkin kaikista tärkein teema, johon EU:n tulee panostaa entistä enemmän. Emme halua sotaa Euroopan unioniin. Paras tapa estää se on panostaa uskottavaan puolustukseen. Sinisilmäisyyttä ei saa olla myöskään sisäisessä turvallisuudessa, jossa olemme nähneet ikäviä ylilyöntejä: poliittinen väkivalta on yleistynyt, mikä on erityiseen huolestuttavaa.

Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
-Varmasti siitä on hyötyä, kuten ylipäätään valtakunnallisesta tunnettuudesta. Kuitenkin minun kampanjalleni on tärkeä edistää juuri paikallisia asioita ja siksi kohdistankin vaalityötä erityisesti Päijät-Hämeeseen.

Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
Ehdottomasti. Suomi ei voi tyydyttäytyä vain sotilasliitto Naton jäsenyyteen. EU:hun on saatava oma puolustuskomissaari vahvistamaan EU:n toimintaa myös turvallisuuden saralla. Puolustuskomissaarin tehtävä olisi koordinoida ja kehittää yhteistä puolustusta ja varautumista. Lisäksi puolustushankintoja ja puolustusteollisuutta pitää keskittää vahvemmin EU:n jäsenvaltioihin. Näin vahvistetaan koko EU:n huoltovarmuutta ja pidetään huolta EU:n kriisinkestävyydestä.

Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– EU on onnistunut pääasiallisesti hyvin Ukrainan avustamisessa. Kuitenkin ainoa toivottava tapa, jolla sota voi päättyä on se, että Venäjä vetää joukkonsa pois ja Ukraina voittaa sodan. Valitettavasti tämä on valtavan työn ja panostusten takana, mikä tarkoittaa että EU:n on tuettava merkittävästi Ukrainaa lisää. On toimitettava lisää asetarvikkeita ja autettava Ukrainaa muutenkin rahallisesti. Euroopassa on syytä tiedostaa, että emme voi laskea Ukrainan tukemista vain Yhdysvaltojen varaan.

Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
 – Erilaisissa kokouksissa olen tutustunut sosialidemokraatteihin ympäri Eurooppaa ja monia näistä kontakteista voin kutsua ystävikseni. Ja vaikka en tuntisi parlamenttiryhmän enemmistöä entuudestaan, yhteinen arvopohja solidaarisemman ja oikeudenmukaisemman Euroopan puolelta yhdistää meitä kaikkia eurooppalaisia demareita. Olemmehan sentään maailman suurin poliittinen kansanliike.

Millaista ympäristöpolitiikka EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
 – EU:n on panostettava entistä vahvemmin vihreän siirtymän toteutumiseen. Tulevalla kaudella pitäisi toteuttaa yhteinen EU-rahasto, joka rahoittaa vihreään siirtymään liittyviä innovaatioita koko EU:n alueella. Meidä tulee tavoitella hiilineutraalia EU:ta jo ennen vuotta 2050, joka on tällä hetkellä EU:n tavoite.

Petri Görman

Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti


Perussuomalainen Johanna Ekman on poliitikko, joka on monipuolisesti mukana poliittisessa päätöksenteossa. Kesäkuun europarlamenttivaaleissa nainen on ensimmäistä kertaa ehdokkaana.

Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Haluan olla mukana varmistamassa, että kansallinen etumme on EU:ssa aina etusijalla ja toteutuu. Sen vuoksi annan tähän työhön oman panokseni ja olen rakentamassa taloudellisesti vahvempaa, turvallista ja hyvinvoivaa Suomea sekä vakaata Eurooppaa. Suomi tarvitsee puolustajakseen osaavan, yhteistyökykyisen, myynti- ja kielitaitoisen sekä asioihin paneutuvan verkostoitujan, jotta tarpeemme huomioidaan päätöksenteossa.

Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Olen Päijät-Hämeen edustaja kansainvälisesti merkittävässä yhteistyöjärjestö CPMR:n Itämerikomission hallituksen kokouksissa sekä tämän liikennetyöryhmän varapuheenjohtaja. Itämerikomission vuosittaisessa yleiskokouksessa keskiviikkona 22.5.2024 Kotkassa vahvistettiin Itämerikomission hallituksen jäsenyyteni. CPMR eli olen käynyt tutustumassa europarlamenttiin Strasbourgissa CPMR:n Itämerikomis-sion kokouksen yhteydessä. Puhun sujuvasti suomea, englantia ja ruotsia sekä olen käyttänyt myös saksaa työkielenä. Aiempi työkokemukseni sekä poliittiset luottamustehtäväni antavat hyvät edellytykset vaikuttaa Suomen edun mukaisesti europarlamentaarikkona.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
– Olen Päijät-Hämeen liiton maakuntahallituksen jäsen ja Päijät-Hämeen edustaja kansainvälisessä CPMR:n Itämerikomission hallituksen kokouksissa sekä tämän liikennetyöryhmän varapuheenjohtaja. Aikaisemmin olen työskennellyt myös Ruotsissa ja Sveitsissä. Uskon, että kielitaidostani sekä myynti- ja asiakaspalvelu-kokemuksestani olevan hyötyä verkostoitumisessa ja asioiden eteenpäin viemisessä aktiivisella otteella.

Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU on saanut luotua toimivat sisämarkkinat. Nykyhetkeen liittyen EU on onnistunut REPowerEU-suunnitelman avulla monipuolistamaan energiahuoltoaan muun muassa tekemällä putkikaasun tuonnista muiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. EU haluaa kyseisen suunnitelman toteutuksella lopettaa riippuvuutensa Venäjältä peräisin olevista fossiilisista polttoaineista.

Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti. Turvallisuuteen, omavaraisuuteen, talouteen ja vientiin liittyvät kysymykset ovat mielestäni erityisen tärkeitä tulevalla kaudella. Tarvitsemme myös yhtenäistä rajapolitiikkaa, Suomen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kasvattamista muun muassa maataloudessa, luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja vain hallittua meitä hyödyttävää maahanmuuttoa.  Vientiä tulee edistää ja yhteisvelkapaketteihin tulee suhtautua hyvin kriittisesti. En kannata EU:n verotusoikeuksien lisäämistä. Menestyvä Suomi on myös EU:n etu.

Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
– Menestys rakentuu yhteistyöllä, joten on tärkeää olla aktiivinen myös oman maakunnan ulkopuolella. EU-vaikuttamisessa laajat verkostot edesauttavat viestin kulkua eri sidosryhmien välillä. Meidän tulee myydä ydinviestimme EU:lle ja mikäli jaamme samoja intressejä muiden esimerkiksi Pohjoismaiden kanssa, on meillä yhdessä leveämmät hartiat tuoda tarpeitamme esille.

Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
– Mielestäni EU:n tulee vahvistaa omaa puolustusteollisuuttaan sekä huomioida, että Naton ja EU:n roolit voivat täydentää toisiaan. Kannatan EU:n puolustuskomissaarin salkun perustamista. Puolustuskomissaarin tehtävänä olisi koordinoida yhteistä ase- ja ammustuotantoa sekä asetoimituksia. Lähtökohtaisesti kunkin EU:n jäsenmaan tulee ylläpitää omaa puolustustaan ja kriisitilanteiden osalta kykyä siviiliväestön suojaamiseen. EU:n jäsenmaista 24 kuuluu puolustusliitto Natoon ja vain 3 jäsenmaata ei kuulu. EU:n puolustuksellinen rooli on toissijainen Natoon nähden.

Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– EU on mielestäni onnistut hyvin taloudellisessa ja humanitaarisessa antamisessa.  Muun muassa 4,2 miljoonaa pakolaista Ukrainasta saa tilapäistä suojelua tai on vastaavien järjestelmien piirissä EU:ssa. Jäsenmaiden antaman puolustustarvikkeiden ja muun sotilaallisen avun oikea-aikaisuudessa ja riittävyydessä on ollut ajoittain haasteita. Lisäksi näiden osalta koordinointi olisi voinut toimia paremmin.

Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
– Minulla ei ole ollut heihin suoraan yhteyksiä. Perussuomalaiset kuuluvat Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmään Euroopan Parlamentissa.

Millaista ympäristöpolitiikkaa EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
– EU:n ympäristöpolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Yhteisön tulee jatkaa panostamista tutkimukseen ja innovointiin, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä kierrätykseen. Samoin EU:n tulee jatkaa ilmaston lämpenemisen ja luontokadon torjumisen toimenpiteiden taloudellista tukemista. Nämä lämpenemisen ja luontokadon torjumiseksi tehtävät toimenpiteet tulee saada tehdä läheisyysperiaatteen mukaisesti käyttäen paikallista asiantuntemusta ja osaamista sekä parhaita ja kilpailukykyisimpiä menetelmiä ilman ylisäätelyä ja raskasta byrokratiaa. Suomen paikallisten toimijoiden tulee aktiivisesti tehdä ehdotuksia ja anomuksia, jotta saadaan nykyiset ja tulevat EU:n tarjoamat asiantuntija-avut ja rahoitukset hyödynnettyä sekä integroitua Suomen kansallisten hankkeiden ja suunnitelmien kanssa.

Petri Görman

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen


Sosialidemokraatti Emmi Lintonen on kokenut kantahämäläinen poliitikko. Kesäkuun europarlamenttivaaleissa nainen on ehdokkaana ensimmäistä kertaa.

Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Eurooppa tarvitsee uusia vahvoja päättäjiä, joilla on kokemusta luoda parempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta suomalaisille ja Euroopalle. Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen. Vanha viisaus on, että vaikka ajattelee globaalisti, ei pidä unohtaa paikallista näkökulmaa. EU:ssa on huomioitava jokainen jäsenmaa erityispiirteineen. Suomi saa äänensä kuuluviin, kun tekee tiivistä yhteistyötä päätöksenteossa.

Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Minulla on laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot sekä hyvä kielitaito.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
– Olen Euroopan demarinaisten hallituksen jäsen, joten eurooppalainen päätöksentekokulttuuri on tullut sitä kautta tutuksi. Sen lisäksi olen myös työskennellyt useita vuosia Euroopan alueiden komitean ylläpitämässä nuorten päättäjien verkostossa.

Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU:n tärkein tehtävä on rauhan ylläpito ja yhtenäisyyden rakentaminen. Suomen tulee olla aloitteellinen ja rakentava osapuoli EU:ssa ja hakea yhteisiä ratkaisuja, jotta esimerkiksi kriisitilanteissa voidaan toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Pidän tärkeänä sitä, että Suomi on aktiivisesti mukana vaikuttamassa EU:n tulevaisuuteen ja rakentamassa entistä vahvempaa Eurooppaa.

Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– Haluan edistää tasa-arvoa kaikilla elämänalueilla. Tasa-arvon toteutuminen on olennainen osa ihmisarvoa ja liittyy erottamattomasti sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen. Naisilla ja tytöillä on oltava kehoonsa itsemääräämisoikeus. Rakastan suomalaista luontoa. On tärkeää suojella yhteistä aarrettamme tuleville sukupolville. EU:n pitää olla edelläkävijä, jotta ilmastokriisi saadaan torjuttua. Rakastan myös eurooppalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä, jotka vauhdittavat luovuutta ja innovaatioita.

Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
– Laaja tunnettavuus on tärkeää kaikille poliitikoille.

Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
– Puolustus kuuluu tällä hetkellä jäsenmaiden toimivaltaan, mutta EU:ssa on viime vuosina tehostettu monin tavoin puolustusyhteistyötä. Puolustukseltaan vahvempi EU turvaa jäsenmaiden ja kansalaisten turvallisuutta. Suomi liittyi EU:n jäseneksi aikanaan talouden ja puolustusyhteistyön takia. Olisi tärkeää perustaa puolustuskomissaarin tehtävä ja vahvistaa yhteistä puolustusstrategiaa.

Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– Ukrainaa tulee tukea niin kauan kuin on tarve. Ukraina sotii koko Euroopan puolesta. EU:ssa yhteinen haaste on tehostaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi ei ole idän ja lännen välissä vaan me olemme länsimaa.

Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
– Koska olen Euroopan demarinaisten hallituksen jäsen, on minulla erinomaiset, kansainväliset yhteydet veljespuolueisiin Euroopassa.

Millaista ympäristöpolitiikka EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
– Nyt ovat viimeiset hetket toimia, jotta lapsillamme ja heidän lapsillaan on vielä maapallo, jolla elää. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemien toimivuus ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä. Luonnon ja ihmisten hyvinvointia voidaan turvata ja maapallon keskilämpötilan nousua rajoittaa 1,5 asteeseen, kun koko maailma on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tavoite perustuu Pariisin ilmastosopimukseen ja EU:n omaan ilmastolakiin. Hiilineutraalisuuteen olisi mahdollista pyrkiä jo vuoteen 2045 mennessä.

Petri Görman

Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet

kuva: Roinaralli vierailee Etelä-Lahden alueella 14.5.


– Kotitaloudet siivoavat usein ennen kesää ja silloin nurkista poistetaan erilaisia jätteitä. Roinaralli on suunnattu etenkin autottomille asukkaille ja senioreille, jotka eivät itse pääse tuomaan jätteitä lajitteluasemalle Kujalaan, palveluesihenkilö Mika Kantele kertoo.

Tämän vuoden Roinaralli alkaa Etelä-Lahden alueella 14.5. ja se vierailee Salpakierto Oy:n organisoimana 73 eri pisteessä kuukauden aikana.
– Keräyspisteellä asiointiin on varattava aikaa, koska asiakkaita palvellaan siellä työturvallisuusasioiden vuoksi vain yksi kerrallaan.

Jätteitä ei saa tuoda keräyspisteelle ennen kuin siellä on kuljetuksista vastuussa oleva työntekijä paikalla.
– Jäteautot eivät poistu keräyspisteellä ennen kuin kaikkia asiakkaita on palveltu.

Roinarallin yhteydessä asiakkailta ei peritä kierrätysmaksuja.
– Keräysautot ottavat vastaan kaikki kotitalouksien pienet erät vaarallisia jätteitä, erikokoisia metallijätteitä ja kodin sähkölaitteita. Jätemäärät eivät saa painaa yli 50 kg tai nestemäiset jätteet eivät saa olla yli 50 litraa tilavuudeltaan.

Kierrätys toimii tehokkaasti Päijät-Hämeessä

– Tämä on yksi meidän palvelumuotomme päijäthämäläisille asiakkaillemme ja se täydentää meidän kattavaa palveluverkkoa.

Vaaralliset jätteet tulisi palauttaa aina alkuperäisissä pakkauksissa kierrätyspisteelle.
– Lakat, liimat, liuottimet, jarrunesteet, jäähdytinnesteet, maalit ja puunsuojaöljyt, torjunta-aineet ja erilaiset puhdistusaineet kuuluvat tähän kategoriaan. Myös akut, energiansäästölamput, loisteputket ja paristot kuuluvat tähän joukkoon.

Metallinkeräysauto ottaa vastaan muun muassa kaasu- ja hiiligrillit, kattopellit, kattilat, maalipurkit, moottorit, pakoputket, pannut, polkupyörät ja vanteet tikkaat, pakoputket, polkupyörät ja vanteet.
– Yli puoli kiloa painavia litiumakkuja, lääkejätteitä ja kestopuujätettä ei oteta keräyspisteellä vastaan.

Sähkölaitteita keräämme myös kattavasti kierrätykseen.
– Otamme nyt vastaan esimerkiksi hellat, kahvinkeittimet, kylmälaitteet, televisiot, tietokoneet, peruskoneet ja valaisimet.
Roinarallin yhteydessä ei kerätä ilotulitteita, kaasupulloja, patruunoita tai muita räjähtäviä aineita.

Petri Görman


ROINARALLI ETELÄ-LAHDESSA TIISTAINA 14.5.
16.15 – 16.45 Jokimaa, Jokimaankatu 6, raviradan p-alue
17.00 – 17.30 Patomäki, Puotikatu 7, Patoseudun toimintakeskus
17.45 – 18.15 Renkomäki, Orimattilankatu 103, monitoimitalo
18.45 – 19.15 Saksala, Saksalankatu 28, AL-autopalvelukeskus
19.30 – 20.00 Laune, Ajokatu 53, City-Marketin p-alue


 

Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen

kuva: – Sitä Lahtea, johon synnyin 1960-luvun alussa ei enää ole. Etelä-Lahdesta ja Launeelta on myös moni tärkeä paikka kadonnut sanoo kirjailija Kalle Veirto


– Tämä urheiluesseekokoelma on kunnianosoitus yhteisölle, jossa olen elänyt jo yli 60 vuotta. Ehkä voin todeta, että tämä kirja syvensi itsetuntemusta ja lisäsi henkilökohtaista historiatajua paljon.

Verta, hikeä ja pari pystiä -kirja ilmestyi helmikuussa ja samalla Veirto hyppäsi omasta nuortenkirjojen maailmasta aivan toisenlaiseen todellisuuteen.
– Sain apurahan urheiluesseeprojektia varten. Siitä tämä kirja lähti liikkeelle. Olen itse kirjan päähenkilö.

Veirto myöntää, että oli terapeuttista kirjoittaa asioista, joita elää, kokee ja näkee arjessaan.
– Lahti, Laune ja urheilu ovat olleet myös minun nuorten kirjojen teemoja. Nyt samat asiat saivat hieman aikuisemman kontekstin.

David Foster Wallacen Tennisesseet -kirja toimi injektioruiskeena kaksi kuukautta sitten julkaistulle urheiluesseekokoelmalle.
– Se oli hyvin omakohtainen ja kulmikas kirja. Siitä kirjasta paskantärkeys loistaa poissaolollaan.

Launeenlainen Veirto ajatteli, että samanlainen lähestymistapa ja tyyli sopisi myös hänelle.
– Se oli sellainen heräte ja siitä syntyi nyt tämä kirja. Lukijat päättävät sen, kuinka onnistuin.

Urheiluessee kokoelma on kirjoitettu miehen omien kokemusten perusteella.
– Kirjoitin sen, mitä muistan. En juurikaan tarkistellut asioita kirjoitusprosessin jälkeen.

Yhteisö resonoi aina taustalla

– Minä en ole luonut mitään, vaan kaupunki on luonut minut, Veirto sanoo.

Urheiluesseekokoelma on kunnianosoitus lahtelaisille ihmisille ja samalla kertoo, kuinka yhteisö on kasvattanut Kalle Veirto -nimisestä miehestä sellaisen kuin hän nyt on.
Urheiluesseekokoelma on samalla aikamatka menneisyyteen kirjailijan lapsuuteen ja nuoruusvuosiin.
– Kirja kuvaa myös osuvasti kaupungin ja sen ympäristön muutosta. Etelä-Lahdessa oli parhaimmillaan jalkapallokenttiä muun muassa Kerinkalliolla, Launeella, Liipolassa, Milkissä, Patoniityssä, Salinkalliolla ja Venetsiassa. Aika moni näistä paikosta on jo pois käytöstä.

Launeen päiväkoti, Salinkallion lukio ja Hämeen rykmentti ovat olleet kirjailijan henkilöhistoriassa merkittäviä paikkoja.
– Päiväkoti, keskikoulu, lukio ja Hämeen rykmentti on lopetettu. Kaikki paikat, joissa olen ollut pidemmän aikaa. Jos menen nyt FC Lahden pelejä katsomaan, niin todennäköisesti joukkue putoaa ykköseen.

Veirto sanoo, että hän on ollut monessa urheilulajissa mukana, mutta hän ei ole koskaan urheilija ollut.
– Aika usein vaihdoin urheilulajia lapsuudessani ja nuoruudessani. En oikein jaksanut sitoutua mihinkään.

Palkintokaapissa on kuitenkin kaksi salibandyn SM-kultaa ja opiskelijoiden sählyn Pohjoismaiden mestaruus sekä Lahden Kortteliliigan pistepörssin ykkössija.
– Ilman hyviä joukkuekavereita tuo ei tietenkään olisi ollut mahdollista.

Petri Görman

Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle

kuva: Pippon moottoriurheilukeskuksen alue on vihdoinkin kaavoitettu. Sen viereen on kaavoitettu teollisuustontteja 50 hehtaarin alueelle.


Pippon ja Kujalan ympäristöön on tehty kaksi asemakaavaehdotusta ja ne ovat olleet nähtävillä tämän vuoden alussa yleisölle. Työ niiden kanssa jatkuu edelleen lisäselvitysten osalta. Ensimmäinen kaava koskee Kujalankadun ympäristöä.
– Tällä alueella on jo Fazerin 30 hehtaarin tontti valmiina. Muiden tonttien rajoja muutetaan ja tarkistetaan, asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski toteaa.

Alueen tontteja on laajennettu Vartio-ojan suuntaan ja Fazerin tontin louhosmassaa on hyödynnetty tämän alueen tonttirakentamisessa.
– Tähän kaavaan kuuluu myös BE Groupin tontti Lotilan teollisuusalueen puolelta ja sitä on tarkoitus laajentaa moottoritien suuntaan.

Yksi osa kaavatyötä on ollut myös Pippon moottoriurheilukeskus.
– Sitä ei ole aiemmin kaavoitettu.

Asemakaava-arkkitehti Lehmuskoski toteaa, että logistinen sijainti lähellä moottoritietä on vaikuttanut siihen, että kaupunki on keskittänyt Pippo-Kujala alueelle voimavarojaan.
– Tämän alueen koko potentiaali ei ole vielä täydellisesti käytössä tässä kaavoitustyössä. Karistonportti voidaan myös kaavoittaa, jos kysyntää on. Muitakin aluevarauksia on olemassa.

Pippon eteläosaan uusia työpaikkoja

– Toinen kaavatyö on valmisteluvaiheessa Pippon eteläosassa. Se sijaitsee etelään päin moottoriurheilukeskuksesta.

Sinne on mahdollista rakentaa merkittävä määrä uusia teollisuustontteja
– Kaavoitustyön yhteydessä on puhuttu jopa 1000-2000 uudesta työpaikasta.

Kaavaehdotuksessa on osoitettu jopa 50 hehtaarin alue teollisuustonteille.
– Selvittelemme pohjavesiin liittyviä vaikutuksia, koska alueella on pakko louhia ja muokata maaperää. Haluamme tietää, kuinka se rakentaminen vaikuttaa läheiseen suoalueeseen. Myös Korvenrannantien varrella olevilla kiinteistöillä on kaivoja.

Yksi selvityskohde on kartoittaa, mihin suuntaan vedet valuvat ja virtaavat uudella teollisuusalueella.
– Nyt viemme selvitystyön mahdollisimman pitkälle, jotta tiedämme tehdä kattavan vaikutusarvion koko alueesta.

Rakentamisen kustannusvaikutukset ovat iso asia, jotka kaupunki haluaa selvittä tässä vaiheessa tarkemmin.
– Tässä yhteydessä suunnitellaan myös, mihin tasoon kadu rakennetaan ja kuinka korttelit tasataan. Tarkoitus on myös kattavasti selvittää, kuinka paljon alueella joudutaan liikuttelemaan kivimassoja.

Petri Görman

In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024

Viime sunnuntaina sain valitettavan ja odottamattoman suru-uutisen, Omalähiön pitkäaikainen toimittaja ja rakastettu kolumnisti Juhani Melanen on kuollut. Tai kuten Jussi asian omaan humoristiseen tapaansa ilmaisisi, saanut siirron Golgatan Palloon. Jussi ehti ilahduttaa meitä Melasteluillaan lehtemme palstoilla yli 30 vuoden ajan. Näistä viimeiset 15 vuotta minulla oli ilo työskennellä hänen kanssaan päätoimittajan roolissa.

Jussi oli todella intohimoinen kirjoittaja, jonka isoin kiinnostuksen aihe oli erityisesti lahtelainen kuntapolitiikka, mutta hänen sydämensä sykki vahvasti myös paikalliselle kulttuurille ja urheilulle, maanpuolustusta unohtamatta. Jussin mielipidekirjoituksia löytyi usein myös monien muidenkin lehtien palstoilta. Jussi opittiin tuntemaan koko kaupungissa varsin teräväkynäisenä kirjoittajana ja tarkkanäköisenä yhteiskunnan tarkkailijana, mutta kuitenkin niin, että mukana oli aina pieni annos huumoria. Kun hyvä juttuaihe oli käsillä, tuntui miehellä olevan aina tarmoa ja innostusta enemmän kuin pienessä kylässä. Jussi eli kirjoituksissaan isolla tunteella, välillä teksti saattoi olla niin kiivasta ja lennokasta, että päätoimittajana minun piti vähän toppuutella, mutta aina asiat käytiin läpi hyvässä hengessä. Ja lukijathan tykkäsivät Jussin kolumneista. Melastelua on ollut lehtemme luetuin ja kommentoiduin palsta jo vuosikaudet. Palautetta, niin positiivista, kuin välillä sitä negatiivistakin, on vuosien varrella tullut paljon, sillä Jussin lennokas kirjoitustyyli ja tärkeät aiheet herättivät lukijoissa paljon kiinnostusta ja erilaisia mielipiteitä.

Jussi oli myös intohimoinen pienten itsenäisten lehtien puolustaja. Hänestä oli erittäin tärkeää, ettei lehdellä ollut mitään tiettyä poliittista suuntaa tai agendaa, vaan omia ajatuksiaan saattoi kirjoittaa lehteen vapaasti. Jussin näkemys oli, että median pitää haastaa lukijoita ja ennen kaikkea sen tulee olla vallan vahtikoira. Tätä ajatusta hän myös käytännössä toteutti kolumneillaan ja lehtijutuillaan.
Olimme viikottain puhelinyhteydessä käyden välillä pitkiäkin keskusteluja siitä, mitä Lahti kaupungin poliittisessa kentässä oikein tapahtuu ja välillä keskustelimme vain niitä näitä yhteisistä kiinnostuksen aiheista eli musiikista ja kulttuurista.

Jussi teki töitä ihan viimeiseen asti. Vielä viime viikon keskiviikkona keskustelimme Jussin kanssa tämän viikon Melastelun sisällöstä, sekä lehtijutusta, joka oli vireillä. Nyt ne jäivät tekemättä. Juhani Melasta jäävät kaipaamaan puoliso Eira, lapset ja lapsenlapset. Jussia jäävät kaipaamaan myös Omalähiön toimiston väki ja koko Omalähiön lukijakunta.

Melastelu on vaiennut, mutta lämpimät muistot ja tarinat Jussista elävät ja lämmittävät mieltä vielä pitkään.
Kiitos Jussi ja hyvää viimeistä matkaa!

Petri Salomaa
Päätoimittaja

Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta

kuva: Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen on Pelicansin mies päästä varpaisiin.
– Pelipäivän kunniaksi olen pukeutunut turkoosin.


– Finaalipelit ovat asiakkaille ja minulle henkilökohtaisesti kevään tärkein asia. Täällä saa kuunnella tiukkaa analyysia todellisilta jääkiekon asiantuntijoilta, Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen kertoo.

Viikonloppuisin Tappara-baarissa on aina tupa täynnä ja myös viikolla riittää väkeä katsomaan jääkiekko-otteluita.
– Oman kaupungin jengiä kannustetaan aina. Viikonloppuna yksi Tappara-fani kävi täällä yhdellä oluella ja otti ravintolan edessä selfien, mutta hän lähti nopeasti pois, koska tupa oli täynnä vääränvärisiä pelipaitoja päällään kantavia ihmisiä.

Tappara-baarin omistajan mukaan Pelicansin joukkueen peli-ilme on aktiivinen ja iloinen.
– Vauhtia ja säpinää on joka pelissä. Pelicansin pelejä on ollut sen vuoksi ilo seurata pitkään ja varsinkin tänä keväänä.

Lintunen tunnustautuu varsinaiseksi jääkiekkomieheksi.
– Koko vaatekerta on päällä turkoosia tänään. Mustissa sukissa on myös turkoosit raidat.

Kiekkoreipas on ollut omistajan kasvattajaseura junioreissa.
– Siitä se kipinä jääkiekkoon syntyi, kun itse pelasi pikkupoikana jääkiekkoa. Olen myös käynyt katsomassa NHL-pelejä ja ainakin 20 kertaa MM-kisoissa eri puolella Eurooppaa.

Omistajan puoliso Maarit Ruotsalainen kertoo, että varsinkin viikonlopun vieraspelien yhteydessä ravintolassa on uskomattoman hyvä tunnelma.
– Urheilu kiinnostaa aina suomalaisia miehiä. Sen vuoksi olemme panostaneet laadukkaaseen tekniikkaan Tappara-baarissa.

Usko mestaruuteen on kova

– Muistan vielä, kun Lahdessa pelattiin ulkojäällä jääkiekkoa. Olen seurannut tätä lajia Lahdessa jo 1960-luvulta lähtien, Arto Karen sanoo.

Mies on ollut myös Kiekkoreippaan linja-autonkuljettajana.
– Olen siis ajanut urheilijoita eri puolille Suomea.

Pelicansin joukkueeseen on hankittu osaavia pelaajia tälle kaudelle.
– Myös valmennus on onnistunut. Niemelän iloisuus näkyy myös peli-ilmeessä. Odotan, että mestaruus voitetaan nyt.

Tappara-baarissa kolmatta finaaliottelua seurasi myös Eero Kallio.
– Meillä on ollut koko kauden erittäin nälkäinen joukkue. Uskoin jo syksyllä, että nyt mennään finaaleihin sakka.

Kallion mukaan Pelicansin peli näyttää erittäin hyvältä ja sarja kääntyy vielä lahtelaisten eduksi.
– Harmittaa, kun Niemelä lähtee pois tämän kauden jälkeen.

Yksi finaalipeli on jäänyt Veikko Helteeltä väliin, mutta muuten hän on ollut Tappara-baarissa katsomassa kavereiden kanssa jääkiekkoa.
– Kyllä me poikien kanssa pelejä analysoidaan jatkuvasti ja seuraavana päivänä luetaan ammattilaisten kirjoittamat analyysit sanomalehdestä.

Risto Mäkelän mukaan Pelicansin joukkue on kasvanut koko kauden ajan.
– Peli on ollut hyvää ja sitä on ollut mukava seurata. Sarjakauden alussa peli-ilme oli jäykkää ja kankeaa, mutta sen jälkeen runkosarjassa meillä on mennyt loistavasti.

Petri Görman

Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa

Kuva: Lahtelaisen Jani Walleniuksen dokumentti Ukrainan sodasta löytyy myös Yle Areenasta


Lahtelainen yrittäjä-tuottaja Jani Wallenius sai taas uuden sulan hattuunsa, kun hänen vahva kolmiosainen dokumenttisarjansa ”Ukrainan puolustajat” lähti maailmanvalloitusretkelleen. Hänen oma tuotantoyhtiönsä Promedia on tuottanut YLE:lle tämän upean sarjan, joka on kooltaan huikea ponnistus suhteellisen pienelle tuotantoyhtiölle. Saimme kiinni kiireisen dokumenttisarjan primus motorin eli Janin itse ja hän suostui antamaan lehdellemme haastattelun tästä koko tekoprosessista ja niistä vaikeuksista, joita aina esiintyy näissä tuotannoissa.

Mistä koko tämä hieno dokumenttiajatus sai oikein alkunsa?
–  Huomasin sosiaalisessa mediassa ukrainalaissotilaan, jolla oli samanlainen drone kuin minulla. Esitin hänelle teknisen kysymyksen ja hän vastasi. Huomasin hänen kypärässään kameran ja kysyin, että jos hänellä on paljon kuvattua videota etulinjasta, niin kiinnostaisiko dokumenttielokuvaan osallistuminen. Igor innostui ajatuksesta ja projekti starttasi vuosi sitten.

Millaisia vaikeuksia oli löytää toteuttajia tähän vaikeaan aiheeseen?

–  Oli erittäin vaikeaa saada sodan etulinjassa olevat ihmiset luottamaan etten ole Venäjän vakooja ja vain kalastele videoita, joilla paljastaa heidän olinpaikkansa. Viestikielenä oli Ukraina, jonka jouduin kääntämään. Tähän vaadittiin paljon aikaa ja ajatusta viestittelyyn, että luottamus saatiin. Suomalaisiin sotilaisiin sain yhteyden avustustyöntekijöiden kautta. Teknisesti dokumentti oli haastava.

Miten keinoäly tuli mukaan tuotantoon?
–  Keinoälyä on käytetty noin 5 000 viestin kääntämiseen ukrainaksi etulinjan ja Lahden välillä sekä myös raakahaastattelunauhojen kääntämiseen. Myös tiettyjä videoita on paranneltu teknisesti keinoälyn avulla. Ilman keinoälyä tätä projektia ei olisi voinut toteuttaa.

Ketkä kaikki olivat toteuttamassa tätä tuotantoa ja missä tehtävissä?
– Minulla oli hyvä tuotantoryhmä mukana projektissa. Auttamassa oli myös ukrainalaisia vapaaehtoisia Lahdesta, jotka auttoivat tarkemmissa kielikäännöksissä sekä kontaktoinnissa, jos piti ottaa videopuheluita Ukrainaan. Lisäksi minulla oli projektissa mukana monia alan opiskelijoita erilaisissa tehtävissä. Jälkityöstössä käytin apuna myös laajaa freelancer-verkostoani.

Millaisia vaikeuksia rintamakuvaukset kypäräkameralla aiheuttivat?
– Ääntä ja kuvaa jouduttiin monissa kohdissa parantelemaan teknisesti jälkityöstössä. Myös noiden kameroiden kuvamäärä sekunnissa on eri kuin Ylellä, joten ne jouduttiin muokkaamaan TV-kanavalle sopiviksi. Materiaalin saaminen Lahteen ei myöskään ollut mutkatonta, vaan jouduimme käyttämään useita eri järjestelmiä siirtoihin.

Teitkö leikkauksen kokonaan itse?
– Tein sisällöllisen pääleikkauksen itse, mutta kaikessa muussa auttoivat monet avustajat.

Dronet tuntuvat olevan tässä  Ukrainan ja Venäjän välisessä sodassa varsin suuressa roolissa. Kerro tästä hivenen enemmän?
– Dronet ovat erittäin tärkeitä sodassa ja dokumentissa Igor näyttääkin niiden toimintaa yksityiskohtaisesti. Myös yksi dokumentissa oleva suomalainen haavoittuu venäläisten dronesta pudottamasta kranaatista. Droneja käytetään tiedusteluun ja räjähteiden pudottamiseen. Olen keräämässä droneja Igorin ryhmälle Ukrainaan ja jos haluatte lahjoittaa, niin ottakaa yhteys ProAid Networkiin (www. proaidnetwork.fi) ja he auttavat. Dronet viedään juuri dokumentissa oleville sotilaillle etulinjaan.

Sait vastaavaksi tuottajaksi Milla Bruneaun. Kykeneekö hän auttamaan sinut kansainvälisille markkinoille?
– Kyllä, hänellä on kymmenien vuosien kokemus alalta sekä laajoja yhteyksiä ympäri maailman. Luottamukseni on kova.

Mikä on seuraava projektisi?
– Seuraava projekti on joko Ukrainan jälleenrakentamisdokumentti, jossa seurataan samoja henkilöitä sodan jälkeen tai sitten minulla on eräs toinen projekti myös mahdollinen, mutta siitä en voi vielä valitettavasti kertoa.

Juhani Melanen

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011