Jylhä ja paksuoksainen Lahden torin joulukuusi kaadettiin tiistaiaamuna Launeenkadun varresta
– Joulukuusi löytyi jo itse asiassa vuosi sitten ja päätös tästä kuusesta tehtiin juhannuksen jälkeen. Tiistaiaamuna hopeakuusi kaadettiin Launeenkadun varrelta Lahden pyörähuollon takapihalta. Sen jälkeen kuusi kuljetettiin lavettiautolla torille, tori-isäntä Timo Arasola kertoo.
Toriparkin suunnittelussa otettiin huomioon myös se, että torille on mahdollista tuoda perinteinen kuusi joka vuosi.
– Torin kuusenjalka on metrin syvyinen ja 60 senttimetriä leveä.
Tori-isäntä joutui ennen kuusen saapumista poikkeuksellisesti sulatushommiin, koska pakkassää oli jäädyttänyt kuusenjalan kannen kiinni.
– Keskiviikkona kuuseen asennettiin jouluvalot ja nyt torilla on kaikki valmista lauantain jouluavaukseen.
Joulupukki tulee helikopterilla lauantaina torille, jos sää sallii.
– Toivottavasti Lahdessa ei ole lauantaina harmaa ja pilvinen sää. Siinä tapauksessa joulupukki ei pääse helikopterilla Lahteen. Vesisade ja tuuli eivät vaikuta helikopterilla lentämiseen juurikaan.
Kuusi kaadetaan aina Lahdesta
– Meillä on sellainen periaatepäätös, että joulukuusi kaadetaan aina kaupunkilaisen pihasta. Se on kunnia-asia saada oman pihan joulukuusi kaikkien nähtäväksi torille. Kaupungin puistoalueelta ei kuusia kaadeta torille.
Tämän vuoden kuusi ei ole perinteinen suomalainen kuusi vaan se on hopeakuusi.
– Itsenäisyyden juhlavuoden kuusi on varmasti kotimainen ja sen hankintaan meillä on selkeät tavoitteet.
Joulukuusi lähtee pois torilta helmikuun markkinoiden jälkeen, koska MM-kisojen avajaiset ja palkintojenjako tapahtuvat torialueella.
– Se estäisi näkyvyyden niin sanotulle tapahtumatorille ja sen vuoksi olemme päätyneet tämänlaiseen ratkaisuun hyvässä yhteistyössä.
Pituuskilpailu kuusesta
– Vain kaksi henkilöä tietää torin joulukuusen korkeuden. Tori-isäntä ja hän, joka asetti tähden joulukuusen latvaan.
Perinteiseen tapaan tänäkin vuonna järjestetään pituuskilpailu joulukuusesta.
– Pituuden oikein veikanneiden kesken arvomme niitä tuotteita, joita torilta saada. Palkintoina on muun muassa gransseja, kalaa ja vihtoja.
Lahden kaupungin ja seurakuntayhtymän organisoima joulukylä avautuu 10.12.
– Sen on hieman suurempi kuin aiemmin. Tänä vuonna joulukylä on auki 12 päivää.
Rakennetun Renkomäen eteläosassa laidunsivat kesäisin vielä muutama aika sitten maatilan lehmät. Lakkitehtaantien molemmin puolin on vielä aukea peltomaisema, mistä Lahden kaupungilla on tonttimaata tien itäpuolella. Suurin osa pelloista on edelleen tilojen omistajien käytössä. Koko Renkomäen alueella on mahdollisuus kaavoittaa asuinalueita myös Ämmälän alueelle.
Uuden asuinalueen kaavoitusta koskeva kaupungin Teknisen- ja ympäristötoimialan järjestämä informaatiotilaisuus Renkomäen koululla sai liikkeelle puolisataa renkomäkeläistä. Alueen asukkaat ovat aina olleet kiinnostuneita sekä ympäristönsä historiasta että suunnittelusta. Marraskuun ensimmäisen torstai-illan pääteemana oli Lakkitehtaantien itäpuolelle suunnitellun asuinalueen kaava sekä uuden Renkomäen väylän suunnittelun jatkaminen Näkkimistön ohi Orimattilantielle.
Uuden asuinalueen kaava ja auto- ja jalankulkuliikenteen suunnitelmia tarkasteltiin tilaisuuden päätteeksi suunnitteluinsinööri Carita Urosen johdolla (seisomassa vasemmalla keskellä) .
Suunnitteluinsinööri Carita Urosen laatima Lakkitehtaantien itäpuolelle tulevaa asuinalueen kaavasuunnitelmaa eivät lähialueen asukkaat vastustaneet. Suunnitelman mukaan 7,7 hehtaarin peltoalueella tulisi asukkaita noin 170-190. Sinne on alustavan kaavasuunnitelmien mukaan rakennetaan 7- 8 yksikerroksisia rivitaloja sekä omakotitaloja 8-13 kpl. Asuinalueelle tulee sekä omistus että vuokratontteja.
Torstaina esitetyt kaavaluonnokset eivät ole vielä lopullisia. Lähialueen asukkaille lähetetään tiedot uuden alueen kaavasta, kun se lopullisesti valmistuu, ennen kaupunginvaltuuston hyväksyntää ensi keväänä. Yhdyshenkilönä toimii asukkaitten suuntaan vuorovaikutussuunnittelija Henri Saari.
Lakkitehtaantien nykyinen ja tuleva autoliikenne oli illan tärkein keskustelun aihe. Tiellä ajetaan huomattavasti korkeampia nopeuksia kuin tien nopeusrajoitus sallisi. Jo nyt lapset kulkevat tietä myöten kouluun ja vanhempien kanssa päiväkotiin. Illan aikana Carita Uronen totesi, että mukana olleet kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski ja liikennesuunnitteluinsinööri Tarja Tolvanen-Valkeapää tulevat jatkamaan uuden alueen liikennekatujen suunnittelua muun ohella. Esitetyssä kaavasuunnitelmassa oli ainoastaan yksi liikennekatu asuinalueelta Lakkitehtaantielle, missä liikenneympyrä toimisi liikenteen ”jarruna”.
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen kertoi yleisölle tilannetiedotuksena, että oppilaita täynnä olevan Renkomäen koulun laajennus alkaa muutaman vuoden viiveellä. Tontti on varattu koulun etelän puoleiselta pellolta, mutta kaupunki on joutunut homerakennusten kierteeseen, joten esimerkiksi Launeen koulun purku ja uuden rakentaminen on ajanut tämän alueen koulun edelle.
Yleisöpuheenvuoroissa oli suurena huolenaiheena Renkomäen harjun tulevaisuus. Terveisinä kaupungin päättäjille lähetti renkomäkeläisten puolesta Yrjö Mallat. Rudus Oy:n soran ottolupa tulee voimassaolokauden jälkeen lopettaa. Harjun maisemointia haluttiin Ruduksen ja kaupungin tekemänä nopeuttaa. Viheralueiden muodostamista koko kylään ja etenkin länsipuolelle esitti Kari Porra Salpausselän luonnonystävät ry:n puolesta. Hartwall Oy saa arvokkaan raaka-aineensa veden ,harjun pohjavesistä. Sen tulisi myös huolestua veden laadusta, jos harjunpohja annetaan viranomaisten taholta ohentaa uudella soranottoluvalla.
Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström kertoi, missä vaiheessa kehätien suunnittelu on tässä vaiheessa.
Etelä-Lahden Sosialidemokraatit ja Omalähiö-lehti järjestivät etelälahtelaisille tulevaisuusillan Salinkallion koululla 3.11. Illan aikana keskusteltiin muun muassa Salinkallion koulun tulevaisuudesta, kehätiestä ja Launeen uimahallista. Eniten keskusteltiin kehätiestä ja sen mahdollisista haittavaikutuksista asukkaille.
– Olen siirtynyt Lahden kaupungin palvelukseen vuodenvaihteen jälkeen Nastolasta. Työnkuvaani on kuulunut hoitaa sivistystoimessa palveluverkkoon liittyviä asioita. Ensimmäiseksi käsittelyyn ovat tulleet eteläiseltä alueelta Launeen uusi monitoimitalo, Salinkallion koulun tulevaisuus ja Mustikkamäen päiväkodin asiat, palvelujohtaja Jaana Suvisilta kertoo.
Suvisilta muistutti siitä tosiasiasta, että Salinkallion koulussa toiminta päättyy muutaman vuoden sisällä.
– Emme tiedä, mitä jatkossa tälle rakennukselle tapahtuu. Ajatuksia käyttötarkoitukseen on, mutta niitä ei vielä julkisteta.
Yhden toivomuksen virkamies Suvisilta esitti, että Salinkallion koulun rakennusta ei purettaisi, koska Hennalan entiselle varuskunta-alueelle ollaan kaavoittamassa suurta asuinaluetta.
– Toivon, että rakennus säilyy, koska voi olla, että sitä tarvitaan myöhemmin. Marraskuun aikana tehdään uudet oppilasvirtalaskelmat. Miten oppilasvirrat rakentuvat tulevaisuudessa? Sen tiedämme aivan lähiaikoina ja asiasta päätetään sivistyslautakunnassa muutaman viikon sisällä.
Alijuhakkalan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Latvasalo kysyi, koska Salinkallion koulun rakennuksen jatkosuunnitelmista tiedotetaan asukkaille.
– Ehkä saamme tietää asiasta enemmän vuoden sisällä, Lahden Tilakeskuksen toimitilajohtaja Mauri Koistinentotesi.
Kehätie puhutti paljon
Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström joutui olemaan eniten äänessä Etelä-Lahden tulevaisuusillassa. Wikströmiltä tivattiin muun muassa sitä, että kestääkö pohjavesialueen päälle tulevat vesikaukalot? Kuinka liikennevirasto takaa sen, että pohjavesi ei pilaannu mahdollisen liikenneonnettomuuden yhteydessä? Miten Launeen ja Liipolan virkistysalueiden käy?
– Haluamme kuulla Teitä paikallisia ihmisiä jo tässä suunnitteluvaiheessa. Tiedän, että tieasiat ovat vaikeita ja osa teistä joutuu mahdollisesti kärsimään uuden tien vuoksi, mutta me viemme tätä projektia eteenpäin avoimesti.
Hankekokonaisuuden ensimmäinen osa eli Uudenmaankatu rakennetaan nelikaistaiseksi jo heti alkuvaiheessa.
– Se on ajoittain ruuhkautunut tosi pahasti, mutta nämä ongelmat ratkeavat tien nelikaistaisemisella, Wikström totesi.
Kansanedustaja Ville Skinnari ja Alettin Basboga edustivat tilaisuudessa Etelä-Lahden sosialidemokraatteja.
Jokimaan omakotiyhdistyksen Sari Päivärintaa (oik) huoletti se, aiheutuuko veronmaksajille ylläpitokustannuksia kehätiestä.Projektipäällikkö vakuutti, että kehätien rakentaminen huomioi mahdollisimman tarkasti kaikki ympäristökysymykset.
– Tällä hetkellä mittaamme pohjaveden tasoa Launeella. Seuraamme sen liikkeitä koko projektin ajan. Meluongelmien kanssa projekti on myös hereillä. Pahimmat kohdat suojataan meluvalleilla.
Liikenneviraston projektipäällikkö Wikström muistutti, että yksi projektin kallein osa-alue on Liipolan alittava tunneli.
– Launeen pohjavesialueen betonisuojaukset ja Liipolan mäen alittava tunneli maksavat paljon. On todettu, että tällä ratkaisulla saadaan kuitenkin paras mahdollinen tieratkaisu aikaan.
Yleisöstä kysyttiin, että kuinka paljon ohitie kaikkine palveluineen maksaa lahtelaisille.
– Tämä tiealue kuuluu tulevaisuudessa valtiolle ja kaikki kustannukset siitä maksaa valtio. Nykyinen VT 12 siirtyy Lahden kaupungin hallinnoimaksi ja se antaa mahdollisuuksia sekä Hollolalle että Lahdelle. Liikennemäärien laskun vuoksi VT 12 alue tulee mielenkiintoisemmaksi kaavoituskohteeksi tulevaisuudessa.
Uimahalli Launeelle
Lahden kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä puhuttiin suoraan, että tällä hetkellä paras mahdollinen paikka uudelle 50 metrin altaalle ja uimahallille on Laune. Sen rakentaminen ajoittuisi ensi vuosikymmenen alkuun, mutta toteutus olisi mahdollinen, jos yksityistä pääomaa saisi projektiin mukaan.
– Näin pitkälle emme ole vielä koskaan olleet 50 metrin altaan osalta Lahdessa. Vielä ei kuitenkaan tähän asiaan ole osoitettu yhtään pelimerkkejä. Se on kuitenkin jo suunnitelmankauden esityksissä mukana, Koistinen totesi.
Tilakeskuksen johtajan puheista pystyi kuitenkin aistimaan sen, että uimahalli rakennetaan todennäköisesti vanhan linja-autoaseman alueelle, jos sinne rakennetaan hotelli.
– Messukeskuksen ja Sibeliustalon välinen alue on yksi mahdollinen paikka uimahallille.
Kansanedustaja Ville Skinnari sanoi, että Valtion liikuntaneuvoston kautta on mahdollista saada rahoituspääomaa esimerkiksi uimahallihankkeelle.
– Kansanterveydellisestä näkökulmasta olisi hyvä, että saisimme Lahteen uuden uimahallin. Kun ihmiset liikkuvat, niin he sairastavat vähemmän.
Launeen seurakunnan kappalainen Riitta Särkiön mukaan Hennalan turvapaikanhakijoita on ollut mukana myös paikallisen seurakunnan toiminnassa. – Launeen seurakunta on suunnitellut heille loppuvuoden kirkollisista tapahtumista kertovan julisteen ja kutsuu heitä mukaan tilaisuuksiin.
– Kaikki Hennalassa asuvat turvapaikanhakijat eivät ole uskonnolliselta taustaltaan muslimeja vaan osa on kristittyjä ja joitakin on täällä aikuisrippikoulun jälkeen myös kastettu, Launeen seurakunnan kappalainen Riitta Särkiö kertoo.
Parhaillaan seurakuntayhtymä on järjestämässä arabiankielistä rippikoulua. Keväällä järjestettyyn farsinkieliseen rippikouluun osallistui kahdeksan turvapaikanhakijaa.
– Pappina olen havainnut sen, että sunnuntaisin jumalanpalvelukseen osallistuu usein muutama turvapaikanhakija.
Kansanlähetys järjestää niin sanottuja Alfa-kursseja kristinuskon perusteista kiinnostuneille maahanmuuttajille Launeen seurakunnan tiloissa. Parhaillaan on menossa farsinkielinen Alfa-kurssi.
– Näille kursseille voi kuka tahansa maahanmuuttaja osallistua vapaaehtoisesti.
Osa turvapaikanhakijoista puhuu jo suomen kieltä. Launeen seurakunta on suunnitellut heille loppuvuoden kirkollisista tapahtumista kertovan julisteen ja kutsuu heitä mukaan tilaisuuksiin.
– Haluamme informoida heitä toiminnastamme. Kirkon tehtävä on aina auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja kannustaa heitä eteenpäin.
Mukana kotoutumisprosessissa
– Olemme siis olleet ensi hetkistä alkaen mukana turvapaikanhakijoiden kotoutumisprosessissa.
Launeen seurakunnan työntekijät saivat vuosi sitten kutsun Suomen Punaiselta Ristiltä osallistua Hennalan vastaanottokeskuksen perustamisjärjestelyihin. Ensimmäisten viikkojen ajan työntekijät osallistuivat muun muassa varastossa tehtyihin lajittelutöihin sekä ruoanjakeluun turvapaikanhakijoille.
– SPR:n periaatteisiin kuuluu se, että kukaan tai mikään ryhmä ei mene julistamaan aatettansa vastaanottokeskuksiin. Vastaanottokeskus on uskontovapaavyöhyke. Me olimme siellä kuitenkin kirkon liivit päällä.
Särkiö muistuttaa, että Hennalassa todistettiin silloin vain teoilla, että me olemme kristittyjä.
– Vaikka olimmekin eri uskontokuntaa, niin tärkeintä oli kertoa heille, että haluamme auttaa ja toivottaa heidät tervetulleiksi.
Yhteiskunnassa tapahtunut yllättäviä muutoksia
– Myös kirkon toimintaa on kritisoitu turvapaikanhakijoiden kotoutustoiminnassa erityisesti sosiaalisessa mediassa. Arvostelua ovat joutuneet kokemaan myös jotkut SPR:n vapaaehtoistyöntekijät, Särkiö toteaa.
Tämä kertoo Särkiön mukaan siitä, että suomalainen yhteiskunta on muuttunut sangen nopeasti vihamieliseksi tänne tulevia ulkomaalaisia turvapaikanhakijoita kohtaan.
– Osa sanoo, että kirkko ei saisi auttaa vääräuskoisia ja sijoittaa voimavarojaan tällaiseen työhön.
Seurakunta ei ole juurikaan rahallisesti tukenut turvapaikanhakijoita vaan se on osallistunut työhön muulla tavoin.
– Keväällä teimme yhdessä ravintolapäivän. Kokkasimme yhden kokkipariskunnan ja muiden afgaanien kanssa kanssa heikäläistä ruokaa ja sen menekki oli loistavaa. Myimme 60 – 70 annosta päivän aikana. Tuoton ohjasimme SPR:n kautta Syyriaan ja toisen puolen Hennalan vastaanottokeskuksen toiminnan tukemiseen
Etelä-Lahden Sosiaalidemokraatit Ry ja Omalähiö-lehti järjestävät ensi viikon torstaina keskustelu- ja yleisötilaisuuden Salinkallion koululla, jossa puidaan Etelä-Lahden tulevaisuutta. Paikalle toivotaan mahdollisimman paljon aktiivisia ja tiedonjanoisia etelälahtelaisia, jotka ovat kiiinnostuneita siitä, miltä heidän asuinalueensa tulee näyttämään lähitulevaisuudessa. Keskustelun kolmeksi pääteemaksi ovat valikoitunet Eteläinen kehätie VT12, Salinkallion koulun tulevaisuus sekä Launeen uimahallin kohtalo.
Kehätie herättää huolta asukkaiden keskuudessa. Tien linjaus on päätetty Launeelle ja siihen ei enää voi vaikuttaa, mutta mihin vielä voidaan vaikuttaa? Miten tiesuunnitelmassa on otettu huomioon mm. melu- ja pohjavesisuojaukset? Miten tunnelit rakennetaan? Kuka valvoo rakentamista? Missä tieprojekti tällä hetkellä etenne? Näihin, sekä varmasti moniin muihinkin kehätiehen liittyviin kysymyksiin ovat vastaamassa Lahden kaupungin liikennepäällikkö Jukka Lindfors ja Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström.
Kun Launeen monitoimitalo valmistuu vuonna 2020, jää Salinkallion koulurakennus tyhjäksi. Mitä rakennukselle/tontille tapahtuu? Mitä uusiokäyttöä rakennukselle voitaisiin keksiä vai onko rakennus korjauskelvoton ja puretaan? Salinkallion tulevaisuudesta ovat kertomassa palvelujohtaja Jaana Suvisilta ja Lahden Tilakeskuksen Mauri Koistinen
Launeelle on suunniteltu uimahallia 50 metrin altaineen jo 70-luvulta lähtien. Miksei uimahalli ole jo valmis? Ovatko Teivaan kylpylä-hotelli ja Launeen Uimahalli toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja? Mikä on uuden uimahallin hinta? Uuden uimahallin tämänhetkisestä tilanteesta on kertomassa Tilakeskuksen Mauri Koistinen.
Puhetta tilaisuudessa johtavat kansanedustaja Ville Skinnari ja päätoimittaja Petri Salomaa.
Keskustelu- ja yleisötilaisuus
torstaina 3.11. klo 17-19
Paikka: Salinkallion koulun ruokala
Kahvitarjoilu klo 16.30 – 17.00
Lintuveistäjä Uuno Salmelan ensimmäinen työ on lähes 40 – vuotias kurki, joka seisoo olohuoneessa katajasta veistetyillä jaloillaan. Tämän jälkeen patomäkeläisen taitavissa käsissä on syntynyt noin sata muuta lintua, kirjahyllyn päällä kurkistelee koppelo ja tervaskannosta veistetty pöllö.
Uljas kurki seisoo lähes tekijänsä mittaisena harmaan eri sävyissä patomäkeläisen veistäjän olohuoneen lattialla. Sen valmistuminen vaati tekijältään puolentoistavuoden suunnittelun ja materiaalien kokeilun sekä työrupeaman.
Metso, haukka, pyy ja pienemmät linnut ovat syntyneet lyhyemmässä ajassa tekijänsä Uuno Salmelankäsissä. Hyväkuntoinen Uuno Salmela täytti elokuussa 90 vuotta ja esittelee hymy suupielessä taitavien oivallustensa tuloksia vieraalleen, seuranaan Laina-vaimo. Toisilleen he sanoivat tahdon 65 vuotta sitten.
Salmela on veistänyt pikkupojasta alkaen aina, kun puupalikka on käteen osunut. Lintuveistokset saivat syntysanat sairaalan toimintaterapeutilta, kun mies joutui jäämään sairauseläkkeelle työntäyteisenä aikana. Kuntoutussairaalan toimintaterapeutti innosti metsissä samoillutta miestä veistämään lintuja.
Metsissä kulkeminen ja puusta veistäminen oli jo nuoren Uunon Salmelan harrastus. Puun veistoon jäi aikaa sairaudesta toipumisen jälkeen, ja se tuotti ensimmäisenä työnä komean kurki-veistoksen. Se on kokoelman ainoa kurki. Työvälineitä ovat puukot, liimat, petsit, lakka ja maalivärit.
Auton pyyhinsulkien teräsosat ovat kuumennettuina hyviä välineitä puuhöyhenten elävöittämiseen. Tekijä nauraakin, että ne eivät suurta tilaa vie, mahtuvat keittiössä pieneen koriin työvälinehyllyllä. Lisäksi on toki tarvittu porakonetta sekä kantojen ja halkojen sahaamiseen moottorisaha ja kirvestä. Tarkkasilmäisenä metsänkävijänä Salmela on ennättänyt kerätä luonnosta töihinsä muutakin materiaalia.
Metson leukapieltä koristaa naavaparta, mitä ei enää Lahden seudun puustosta juurikaan löydy. Harmaantuneet päreet ovat materiaali, jonka Salmela suikaloi sentin tai sitä kapeammiksi linnun sulkapeitteeksi. Suikaleet hän liimaa kerros kerrokselta puisen rungon ympärille. Työ on hidastempoista, sillä ”sulkakerroksen” pitää kuivua ennen kuin uuden voi liimata. Ensimmäiset harmaaksi patinoituneet kattopäreet hän löysi ystävänsä Jukka Tommolan aitan alta.
Paras päre veistäjälle on Tuusniemen haapapuusta veistetty, tosin tropiikissa kasvanut balsapuu on haapaakin kevyempi materiaali. Tähänkin puulajiin Salmela kertoo tutustuneensa. Enemmän häntä ovat kiehtoneet tropiikin lintulajit, joiden muotoihin ja väreihin hän on tutustunut Australiassa asuvien sukulaisten tuomien kirjojen välityksellä. Kotimainen puu on pääasiasiallista työstömateriaa. Veistäjä mainitsee erikseen männyn kuoren, jonka ylin kerros patinoituu eri värisävyihin.
Kysyin Laina-rouvalta, miten hän on antanut tekijälle naisellisia neuvoja lintujen suunnittelussa? Hän vastasi viisaasti, että ”ei passaa häiritä tekijää omilla ohjeilla, kun tämä on luovassa työssä”. Pientä jännitystä oli ilmassa, kun hän seurasi puolison suuritöisten lintujen, kuten puukolla veistetyn, siivet levällään olevan, kotkan valmistumista. Tervaskannosta Salmela veisti pöllön.
Lintuveistäjä Uuno Salmela ei ole antanut töitään näyttelyihin, vaikka niitä on monesti kysytty. Omalähiö-lehdellä on ollut ilo päästä kuvaamaa Salmelan sisätiloissa säilytettäviä veistoksia. Toimitus onnittelee jälkikäteen 90-vuotiasta käden taitajaa.
Hennalan entiselle varuskunta-alueella laadittua uutta kaavaluonnosta esiteltiin Lahden Upseerikerholla avoimessa keskustelutilaisuudessa viime keskiviikkona. Kasarmialueen kaavaluonnos luovutetaan teknisen ja ympäristölautakunnan käsittelyyn vielä loppuvuoden aikana. Valtuustokäsittelyyn kaava saadaan ensi keväänä.
Aiemmin harjoituskenttänä toimineelle alueelle kaavaluonnoksessa on hahmoteltu kerrostalorakentamista, koska maaperän savisuuden vuoksi se ei sovellu pientalorakentamiseen. Halkomäki, joka toimii tällä hetkellä virkistysalueena, jää myös tulevaisuudessa sellaiseksi. Vanhan Helsingintien varteen on suunniteltu rivitaloja ja matalia kerrostaloja.
– Meillä on Hennalassa kaavoituksellisesti aivan poikkeuksellinen mahdollisuus. Keskellä Lahtea on 80 hehtaarin alue, johon on mahdollista rakentaa uusi kokonainen kaupunginosa, teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Pekka Komu.
Puheenjohtaja Komu kertoi, että kaupungilla on suunnitelma avata uudestaan Hennalan seisake.
-Jos seisake saadaan avattua, niin alueen logistiset yhteydet paranevat entisestään.
Komu muistutti tilaisuuden aluksi siitä, että kaavaluonnosvaiheessa myös tavallisten kaupunkilaisten mielipide on syytä ottaa huomioon.
– Vuorovaikutus on tärkeä asia. Kaavoittajan kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä tai poliitikkojen kanssa. Oma mielipide on tuotava rohkeasti esiin kuulemistilaisuuksissa.
– Hennalan kaavoitusprosessi on edennyt ripeää vauhtia eteenpäin. Siitä iso kiitos teknisen toimialan virkamiehille.
Liito-oravia ja lepakoita löydetty
– Hennalan alueelta on löydetty liito-oravien pesimäpaikkoja. Lisäksi sotilaskotia ympäröivässä metsässä elää lepakoita. Kaavoitus huomio näiden eläinlajien elinympäristöä, kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen kertoi.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Hennalan alue on arkkitehdin mukaan myös pohjaveden muodostumisaluetta.
– Vanhan ampumaradan alueella on lyijyjäämiä ja polttoaineenjakopaikalta on löydetty öljyä maaperästä. Valtio joutuu korvaamaan aiheuttamansa haitat ennen kuin rakentamistoimenpiteet alueella alkavat.
Muonituskeskus muuttuu poliisilaitokseksi
– Sen vuoksi alueelle ja vieressä kulkevalle Hennalankadulle tehdään heti rakennusprosessin alkuvaiheessa muutostöitä. Poliisiautojen on päästävä nopeasti liikenteeseen Hennalan alueelta.
Sotilaskodin kukkula säilyy pitkälti nykytilassa myös jatkossa. Myös vuonna 1967 perustettu Itsenäisyyden puisto säilytetään valmisteilla olevassa kaavaluonnoksessa.
– Uudelle päiväkodille on varattu tila Hennalan S-Marketin vierestä.
Kilpailu ratkeaa marraskuussa
Lahden kaupunki, Senaatti -kiinteistöt ja Suomen Arkkitehtiliitto Safa ovat järjestäneet Hennalan alueen länsiosasta eli harjoituskenttäalueesta ideakilpailun, joka toteutettiin kutsukilpailuna.
– Kilpailu ratkeaa marraskuussa ja voittajatyö on tulevan asemakaavoituksen pohjana., projektipäällikkö Pirkko-Leena Jakonen kertoi.
Projektipäällikön mukaan varsinainen rakennusvaihe käynnistyy ensi vuosikymmenen alussa ja se toteutusvaihe jatkunee aina 2040 -luvulle saakka.
– Entistä esikuntarakennusta on esitetty Siviilipalveluskeskuksen käyttöön, Jakonen totesi.
Salinkallion koulurakennus jää pois opetuskäytöstä tämän vuosikymmenen lopussa, kun opetus siirtyy Launeelle rakennettavaan uuteen yhtenäiskouluun. Jo tätä ennen kaupungin virkamiesten suunnittelupöydälle nostetaan tämän alueen tulevaisuuden suunnittelu. Vielä alueen ja tontin kohtalo ei ole noussut virkamieskeskusteluun.
– Jos alueelle haetaan suurempia muutoksia, niin silloin keskustellaan kaavamuutoksesta, koska tällä hetkellä voimassa oleva yleiskaava asemakaava on vuodelta 1955, kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainenkertoo.
Kaupunginarkkitehdin mukaan kaikkien yli 13 vuotta vanhojen kaavojen ajanmukaisuus pohditaan nykyisin muutostilanteissa.
– Salinkallion koulu on kuitenkin luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Sen purkaminen ei onnistu ilman, että vanhaa kaavaa arvioidaan.
Nykyisellä koulun tontilla olisi mahdollista laajentaa myös hieman etelän suuntaan.
– Urheilukenttä on puistoaluetta ja se ei siis kuulu koulun korttelialueeseen. Se on yleinen virkistysalue kaikille launeelaisille.
Mahdollisesti toisenlaiseen käyttötarkoitukseen
– Uskon, että opetustoiminnan päättymisen jälkeen pohditaan, millaiseen tarkoitukseen rakennusta voidaan käyttää. Jos uuden käyttötarkoituksen vuoksi rakennus tarvitsee esimerkiksi laajennusosan, niin tonttia on voi olla mahdollista hieman laajentaa.
Kaupunginarkkitehti ei usko, että tontille kaavoitettaisiin pientalorakentamista, ellei koulurakennusta jouduta erityisesti perustellusta syystä purkamaan.
– Sisätilojen muutostyöt vaativat myös kaavamuutoksen.
Vanhat koulurakennukset ovat haasteellisia kaavoittajalle Karvinen-Jussilaisen mukaan, koska ne useimmiten ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä suojelukohteita.
– Lahden kaavoittajat ovat kuitenkin joutuneet pohtimaan viime aikoina paljon vanhojen rakennusten käyttötarkoituksia. Esillä ovat olleet muun muassa Kivimaan ja Tiirismaan koulut. Esimerkiksi linja-autoaseman kohdalla on päädytty väljään kaavamerkintään sen toiminnan osalta, koska luoville ratkaisuille on haluttu antaa tilaa muutosprosessissa.
Tärkeintä kaavoittajan näkökulmasta on ollut rakennuksen säilyminen.
Salinkallion koulun kohtaloa pohditaan virkamiestasolla myöhemmin yhdessä museon ja tilakeskuksen virkamiesten kanssa.
– Saattaa olla, että se on ajankohtaista vasta kahden tai kolmen vuoden kuluttua.
Ihmisten mielipiteitä kuunnellaan
– Sitten, kun kaavoitusprosessi lähtee liikkeelle, niin järjestämme alueella kuulemistilaisuuden.
Kaupunginarkkitehdin mukaan Kiveriön koulun tontille oli suunniteltu kerrostalorakentamista, mutta tämä mahdollisuus poistettiin kaavasta paikallisten ihmisten mielipiteiden vuoksi.
– Omakotiyhdistysten kanssa käytyjen rakentavien keskustelujen perusteella päädyimme ratkaisuun, joka mahdollistaa vain pientalorakentamisen alueelle.
– Uskon, että löydämme ratkaisun myös Salinkallion koulun alueen mahdollisiin kaavamuutoksiin keskustelemalla alueella asuvien ihmisten kanssa. He tuntevat kuitenkin alueen mahdollisuudet meitä virkamiehiä tarkemmin.
Erkki Rope esitti vanhoja kuvia Anttilanmäen historiikkihankkeen tiedonkeruutilaisuudessa viime sunnuntaina
Anttilanmäki-Kittelän Asukasyhdistyksen suurimpana hankkeena on tänä vuonna aineiston kerääminen Anttilanmäen historiikkia varten. Tavoitteena on saada materiaali koottua kirjaksi yhdistyksen vuonna 2017 vietettäviin 60-vuotisjuhliin mennessä. Anttilanmäen historian kerääminen on tärkeä osa kotiseudun kulttuuriperinnön tallennusta ja sen esittely kirjallisessa muodossa jakaa tietämystä laajemmalle joukolle. Lisäksi Anttilanmäen historian avulla voidaan peilata koko Lahden ja miksei Hollolankin kehitystä.
Asukasyhdistyksen järjestämä toinen historiikkihankeen tiedonkeruu järjestettiin viime sunnuntaina Anttilanmäen koululla. Tilaisuuden avasi puheenjohtaja Ulla Tuominen toivottaen ilahduttavan runsaslukuisen osallistujamäärän tervetulleeksi.
Yhdistyksen historiatyöryhmä on jo ehtinyt koota materiaalia ja muistoja alueen pitkäaikaisilta asukkailta mm. kyselylomakkeella, joka on jaettu jokaiseen talouteen. Lisäksi työtä varten on haastateltu yli 40 henkilöä. Historiikin toimitustyöhön valittiin toukokuussa toimittaja Merja Åkerlind, joka kertoi osallistujille kirjoitustyönsä vaiheista, sisältäen paljon taustatyötä, arkistojen kaivelua, jo olemassa olevan haastatteluaineiston ja lukuisten valokuvien läpikäyntiä ja tarkastelua.
– Tekstiä syntyy, työ etenee hyvin ja apuna toimii innokas historiatyöryhmä totesi Åkerlind historiikin tämänhetkisen tilanteen
Historiatyöryhmä oli kerännyt koulun seinille vanhojen valokuvien ja karttojen näyttelyn, jota läsnäolijat innolla tutkivat ja kommentoivat, löytyihän sieltä tuttuja kasvoja ja paikkoja menneisyydestä ja taisipa joku löytää oma kuvansakin. Erkki Rope esitti dia-sarjan mielenkiintoisista vanhoista kuvista, joka innoitti yleisön vilkkaaseen keskusteluun ja muisteloihin. Esimerkiksi siitä kuinka ”pirun viulua vinguteltiin naapureiden ikkunan alla ja sitten juostiin pakoon”. Lisäksi nähtävillä oli Mika Viitasen pienoishelikopterilla kuvattuja ilmakuvia Anttilanmäeltä ja Kittelästä.
Totta kai mukavan keskustelun lomassa juotiin kahvit ja nautittiin myös puffetin muista antimista. Loppuhuipennukseksi pidettiin Anttilanmäellä asuneen taiteilija Sirkka-Liisa Forssin maalausten huutokauppa. Maalaukset kuvasivat 1970-luvun Anttilanmäen, osin jo kadonneitakin katunäkymiä.
Jäämme siis odottamaan ensi vuonna ilmestyvää Anttilanmäen historiikki-kirjaa mielenkiinnolla, kuten myös edessäolevia asukasyhdistyksen 60-vuotisjuhlia.
Yksikään kirja ei ole koskaan syntynyt yhtä helposti kuin The Next One. Se syntyi pyytämättä ja yllättäen viime kesänä, kirjailija Kalle Veirto sanoo
– Uusin kirjani The Next One sijoittuu tietenkin urheilumaailmaan. En ole koskaan aiemmin kirjoittanut kirjaa näin helposti, kirjailija Kalle Veirto kertoo.
Kesäkuun alussa vuosi sitten kirjailija Veirto poti luovuudentuskaa.
– Minua ei huvittanut kirjoittaa yhtään mitään. Tuntui siltä, että kaivo on juotu tyhjäksi.
Ahkeralla kirjailijalla on kuitenkin tapana pitää tietokonetta auki koko ajan. Hän kertoo, että aamut ovat hänelle luovimpia hetkiä ja silloin yleensä syntyy useita liuskoja tekstiä.
– Luovuudentuskaista oloa podin viikon verran ja sen jälkeen idea uudesta kirjasta lähti muhimaan vyörynomaisesti päässäni. Tämä kirja syntyi yllättäen ja pyytämättä, jos legendaarisia poliittisia termejä saa käyttää.
Yksi kirjailijan ystävä toimii verkkokommentaattorina ja hänen kokemustensa pohjalta idea lähti liikkeelle.
– Kirjoitin ensimmäisen lauseen ja toisen heti perään. Kun ensimmäinen kappale oli valmis, niin tiesin heti, että tässä on kirjan ääni.Kirjan kirjoitusprosessi kesti kuukauden
– Soitin kustannustoimittajalleni ja kysyin, että kelpaako tällainen. Sain myöntävän vastauksen. Väänsimme ainoastaan kirjan päähenkilön Pasi. K. Rannan-nimestä kättä, mutta minä voitin sen taistelun.
Lahtelaisille tuttuja paikkoja
Kirjailija Veirto liikkuu joka päivä mustalla pyörällään eri puolilla kaupunkia ja tarkkailee samalla ihmisiä ja ympäristöään.
– En kiellä sitä, etteikö monille lahtelaisille kirjoissani ole tuttuja paikkoja. Kirjoista voi bongata muun muassa Länsiharjun koulun, Kullankukkulan, Perhepuiston, Myllytien tai esimerkiksi Salinkallion koulun. Uudessa kirjassa tapahtumien keskiössä on jäähalli.
Tunnistettavuudella on kirjailijan mukaan merkitystä vain lahtelaisille lukijoille.
– Lahti on tietenkin se mielenmaisema, josta ammennan ideoita ja havaintoja kirjoihini.
Veirto on tehnyt yhteistyötä Etelä-Lahden koulujen kanssa. Hän on vieraillut kouluissa ja kertonut kirjailijan työstään. Salinkallion koulussa on luova luokka ja se on olennainen osa uuden kirjan sisältöä.
– Jokainen kirja antaa aina tietynlaisen lupauksen alussa. Silloin kirja on onnistunut, jos se onnistuu lopussa lunastamaan annetun lupauksen.
Kirjamessuille mukaan
– Olen mukana Helsingin ja Turun kirjamessuilla tänä syksynä. Siellä voi tulla keskustelemaan kanssani tai antamaan esimerkiksi uusia kirjaideoita. Lasten ja nuorten kanssa on aina mukava rupatella.
Kirjailija ei osaa sanoa, millainen merkitys kirjamessuilla on hänen kirjamyyntinsä suhteen.
– Vuosi sitten olin Helsingin kirjamessuilla tarinateltassa kertomassa nuortenkirjoista. Yleisönä minulla oli väsähtäneitä lapsia ja lapsiperheitä. Lapset painivat ja piehtaroivat koko ajan siellä teltassa. Silloin oli havaittavissa pientä kohtaanto-ongelmaa, mutta minulla oli kuitenkin hauskaa.
Veirto on kiitollinen hallituksen päätökselle nostaa kirjastokorvaukset Pohjoismaiselle tasolle.
– Se on suoraa tuloa kirjailijalle ja itselleni se on merkittävä tulonlähde. Tuki menee tässä hyvälevikkiselle kirjallisuudelle eli ahkeruudesta palkitaan. Jos olet kirjoittanut kirjan, jota luetaan ja lainataan, niin silloin saat myös taloudellista hyötyä. Tämä on mielestäni odotettu ja oikeudenmukainen uudistus meille kirjailijoille.
