Brittiläinen Daily Mail -lehti on julkaissut karttamuodossa listan, jossa kerrotaan, missä kussakin asiassa maailman maat ovat parhaita lajissaan. Tiedot on kerätty internetin kautta eri tilastoista, kuten Maailmanpankin ja Guinnessin ennätystenkirjan tiedostoista.

Uutisia seuraaville ei liene yllätys, että Etelä-Afrikka on maailman todennäköisin maa päästä hengestään, mutta kuka teistä olisi tiennyt, että Malesia on ykkösmaa kumikäsineiden valmistuksessa ja Pakistan homopornon kulutuksessa? Australia on taas varmin paikka joutua tietomurron uhriksi, ja Liettuassa ovat puolestaan nopeimmat Wi-Fi-yhteydet. Norjassa ahmitaan eniten pizzaa maailmassa, mutta Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Togossa taas elävät planeettamme onnettomimmat ihmiset!

Ja lisää mielenkiintoista nippelittietoa. Ruokahifistelijäiden ykköskohde on jo jonkin aikaa ollut Japani, koska siellä on eniten kolmen tähden Michelin-ravintoloita maailmassa, ja jos haluat nähdä miljardöörin, kannattaa matkustaa ensimmäiseksi Isoon-Britanniaan. Kovimmat viskinjuovat löytyvät taas – yllättävää kyllä – Ranskan puolelta ja kahvikissat Hollannista.

Eniten roskapostia tietokoneelle kertyy Yhdysvalloissa, innokkaimat Facebookin käyttäjät löytyvät Kanadasta; singaporelaiset ovat maailman terveintä kansaa, mutta sen sijaan Egyptissä monilla naisilla on vakava paino-ongelma. Vähemmän mairitteleviin tietoihin kuuluu myös, että Peru on ohittamassa Kolumbian johtavana kokaiinin tuottajana, että Valko-Venäjä on maailman suurin alkoholinkuluttaja ja Angola ykköstilalla lapsikuolleisuudessa.

Panamassa saa parhaat eläke-edut, Libyassa asuvat maailman lihavimmat lapset, Georgia kärsii pahiten homofobiasta, Irlannista löytyvät ergonomisimmat työolosuhteet, Unkarista tulee eniten pornotähtiä ja Virosta perustetaan eniten start up -yrityksiä. Kolumbialaiset pitävät itseään maailman onnellisimpana kansana, niinikään paragualaiset ovat mielestään muita positiivisempia luonteeltaan. Swazimaassa on eniten HIV-tartuntoja, Kiinassa toimittajalla on suurin riski joutua vankilaan ja Pohjois-Koreassa on sotilaita väkilukuun nähden enemmän kuin missään muualla.

Ai niin, oliko Suomi päässyt listaykköseksi millään saralla? Kyllä vaan, joten jätinkin tämän makupalan sokeriksi pohjalle.

Uskokaa tai älkää, olemme mediauutisoinnin ykkösmaa! Daily Mailin tilastonikkarit ovat päivittäneet tietonsa aivan äskettäin joulukuussa. Samaan aikaan meillä kähistiin, että vapaa tiedonvälitys ei ole kaikkien hallituspoliitikkojen mieleen. Myös väittely valemedian oikeudesta toimia jatkui kiivaana. Päättäkää itse, miten luette tilastoja. Uskotteko niihin sokeasti vai pitääkö ikiaikainen sanonta, ”Valhe, emävalhe, tilasto”, edelleen kutinsa. Kaikki artikkelit, mitä kansalaisille uutisina syötetään, eivät edes ole oikeita uutisia.

Ilkka Isosaari

– Saamme tämän rakennus- ja saneerausvaiheen jälkeen ajanmukaisen liikuntahallin Länsiharjun koululle. Se valmistuu jo kesäkuussa, mutta se palvelee ensimmäiset 1,5 vuotta väistötiloina, Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle kertoo.

Pääkoulun saneerauksen ajaksi pihalle tulee parakit kymmenelle luokalle
– Luokkatilat uudistetaan uutta opetussuunnitelmaa vastaaviksi eli kouluumme rakennetaan avoimen oppimisympäristön tiloja, jotka ovat helposti muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Tällä hetkellä Länsiharjun koulussa on noin 500 oppilasta, mutta oppilasennusteiden mukaan ensi vuosikymmenen alussa koulutiloja tulee olla jo yli 600 oppilaalle.
– Tornatorin ja Launeen perhepuiston alueelle rakennetaan parhaillaan uusia kerrostaloja. Näiltä alueilta saamme jatkuvasti uusia oppilaita Länsiharjun kouluun. Jos Starkin alueen suunnitelmat 23 uudesta kerrostalosta toteutuu, niin silloin oppilasmäärä kasvaa rajusti. Silloin eivät uudetkaan tilat enää riitä.

Lapset sopeutuneet hyvin

– Rakennusvaiheen vuoksi koulun piha-alue on pienentynyt jonkin verran. Se ei ole kuitenkaan haitannut koulun oppilaita. Rehtorin silmin katsottuna täällä opiskelee joustavia ja tilanteeseen mukautuvia lapsia.

Liikuntahallista on tällä hetkellä valmiina sokkelit ja tammikuussa sinne tuodaan jo elementtejä.
– Oppilailla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä rakennustyömaalle. Nyt kiinnitämme valvontaa vieläkin suuremman huomion, kun raskaat rekat aloittavat elementtien ajon työmaalle.

Rehtori Helle iloitsee siitä, että hän saa olla mukana uuden koulun suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.
– Rehellisesti sanoen tämä työllistää minua paljon. Rakentaminen on kuitenkin luovaa työtä ja siinä on mukava olla mukana.

Ulkoiset muutokset pieniä

– Vanhan koulun liikuntasalista tulee saneerauksen jälkeen luokkatiloja ja koulu saa uuden sisäänkäynnin, joka on materiaaliltaan lasia ja puuta.

Rakennuksen ilmastointi päivitetään uudelle vuosituhannelle, joka tarkoitta sitä, että uusille ja suuremmille koneille on löydettävä tilat vanhasta rakennuksesta.
– Saneerauksen jälkeen Länsiharjun koulun sisätiloissa liikutaan vain sukkasillaan. Ensimmäiseen kerrokseen on suunniteltu yhteiset tilat oppilaiden kengille ja vaatteille. Vaatteille on vaatehuoneet jokaisessa kerroksessa. Tällaisen ratkaisun avulla pystymme lisäämään koulun käyttöikää vuosilla eteenpäin.

Hammaslääkäri- ja terveydenhoitopalvelut paranevat jo ensi kesänä melkoisesti, kun uuden liikuntahallin myötä heille valmistuu uudet ja modernit vastaanottotilat.
– Ehkä me saamme vielä hieman uudenaikaisemmat ja käyttötarkoitukseltaan modernimmat tilat Länsiharjun kouluun, jos vertaamme niitä esimerkiksi Jalkarannan monitoimitalo Jaloon.
– Länsiharjun kouluun ei tule juurikaan ulkoisia muutoksia saneerauksen myötä. Suurin muutos on se, että koulu saa vihdoinkin pääsisäänkäynnin. Sitä ei nimittäin aikaisemmin ole ollut tässä koulussa.

Petri Görman

– Kinkun kanssa toimii mielestäni parhaiten maltainen, paahteinen schwarz-tyyppinen olut, joka löytyy myös meidän valikoimista. Kanavan Panimon Pyry on perinteinen pohjahiivaolut, jonka makukuva on selkeä ja paahteisuus luo kivan vastapainon makean joulusinapin ja suussa sulavan kinkun yhdistelmälle, Jan Karlstedt sanoo.

Karlstedtin mukaan jouluisten hämäläisten makujen kanssa olut on mitä sopivin ruokajuoma. Hän toimii Lehmonkärjen keittiömestarina ja Kanavan Panimon keittomestarina.
– Schwarz-tyyppinen olut surffaa sujuvasti etikkaisten, rasvaisten, suolaisten ja makeiden makujen välillä.

Hämeessä perinteiset laatikot pitävät kyllä sinnikkäästi pintansa, mutta mukaan on tullut myös mausteisempia makuja.
– Itse valmistin pikkujouluihin asiakkaille taatelipestoa tarjottavaksi pähkinäkeksien ja kermaisen punahomejuuston kanssa.

Keittiömestari muistuttaa, että ruoka on kuitenkin kaikkien aistien nautintoa etenkin joulunaikaan, kun pöydän antimien ääreen rauhoitutaan ajan kanssa.
– Mielikuvitusta ja seikkailullisuutta saa siis olla reilusti mukana. Annetaan jouluruokaperinteen uudistua!

Karlstedt hankki vain ja ainoastaan lähiruokaa joulupöytäänsä.
– Siihen on nähtävä hieman vaivaa, mutta kyllä sen loppupelissä huomaa täyteläisenä makuna ruokapöydässä. Onneksi kauppiaat ovat myös huomanneet lähiruoan lisääntyneen kysynnän ja he näkevät vaivaa saadakseen raikasta ja lähellä tuotettua valikoimiinsa niin juoma kuin ruokapuolellakin.

Olutvaihtoehtoja on paljon

– Kyllä sahtikulttuuri on vieläkin Hämeessä voimissaan ja se kuuluu perinteisesti kaikkiin hämäläisiin juhliin ja pyhäpäiviin.

Pienpanimot ovat rikastuttaneet Karlstedtin näkemyksen mukaan suomalaista jouluolutkulttuuria.
– Ne ovat mukavasti lisänneet tarjontaa ja valikoimaa. Pienpanimoilla on myös rohkeampia näkemyksiä jouluun sopivasta oluesta, koska niiden ei tarvitse miellyttää ja tarjota kultaista keskitietä. Tämä varmasti laajentaa suomalaisten makutottumuksia tulevaisuudessa.

Jouluna oluissa haetaan ehkä täyteläisempiä makukokemuksia, jotka pystyvät vastaamaan monivivahteisen joulupöydän vahvoihin ja hieman makeahkoon makumaailmaan.
– Perinteisistä eurooppalaisista oluista lager-tyyppiset oluet ovat varma valinta kaloille. Ehkä tsekkiläistyyppinen Pils toimii parhaiten kalojen kanssa, koska siinä on mukavasti katkeroa.

Rohkeampi olutvalinta Karlstedtin mielestä on sitrusmaisesti humaloidut APA ja IPA -tyyliset oluet, joita löytyy nykyään jo isojenkin panimoiden valmistamana.

Petri Görman

Reseptivinkki

Timjamitomaatit joulupöytään

Timjamitomaatit ovat myös yksi suosikkini. Laita luumukirsikkatomaatit uunivuokaan. kaada päälle 0,5dl oliiviöljyä, 0,5dl tummaa balsamiviinietikkaa, 0,5dl sokeria, 1 tl suolaa ja revi joukkoon 1 puntti timjamia. Laita vuoka uuniin yön yli 90 asteeseen / 12 tuntia. Anna jäähtyä. Valuta syntynyt liemi toiseen astiaan. Levitä kutistuneet timjamitomaatit salaattipedin päälle ja valele liemi lusikalla ”salaattikastikkeeksi”.

Monacolainen Alliance Partners Sarl -yritykselle myönnettiin tiistaina teknisen ja ympäristölautakunnan kokouksessa rakennuslupa uudelle vedenpullotustehtaalle, jonka rakennustyöt on tarkoitus alkaa ensi kesänä Metsä-Pietilän teollisuusalueella Lahdessa. Monacolaisten tavoitteena on viedä suomalaista pohjavettä maailman markkinoille lähes miljardin pullon verran vuodessa. Lahti Aqua Oy rakentaa Metsä-Pietilän teollisuusalueelle uuden vedensiirtoverkon Kärpäsen vedenottamolta, jonka tuottamaa pohjavettä yritys aikoo käyttää.

– Emme ole myyneet lahtelaisten pohjavesivaroja, vaan ainoastaan sitä kapasiteettia, joka on tällä hetkellä käyttämättä, Lahti Aqua Oy:n hallituksen puheenjohtaja Alettin Basboga kertoo.

Lahti Aqualla on mahdollisuus tuottaa yli 50 000 kuutiota pohjavettä vuorokaudessa, mutta vain puolet tästä kapasiteetista käytetään päivittäin Lahdessa.
– Monacolainen vedenpullottaja tarvitsee vuorokaudessa vain 1000 kuutiota vettä. Se on vain murto-osa pohjavesivaroistamme.

Hallituksen puheenjohtaja Basboga muistuttaa, että myymällä osaamistaan Lahti Aqua tuskin joutuu tulemaan veronmaksajien kukkarolle investointiensa kanssa.
– Jos meillä on tällainen ainutlaatuinen uusiutuva luonnonvara, niin miksi emme myy sitä eteenpäin? Saaduilla tuloilla voimme saneerata ikääntyvää viemäriverkkoa ja rakentaa uutta runkoverkkoa uusille asuinalueille.

Nopea päätös, hyvä viesti

– Teknisen lautakunnan nopea ja positiivinen tonttipäätös oli hyvä asia. Se oli myös hyvä viesti eri toimialojen investoijille Lahdesta. Kun asiat ja tarpeet kohtaavat, niin nopeita päätöksiä pystytään myös tekemään.

Basboga kertoo, että kysynnän kasvaessa vedensiirtokapasiteettia on mahdollista myös nostaa.
– Meillä on Lahdessa paljon osaamista, jota voidaan kaupallistaa. Tämä pohjavedenmyynti on yksi osa sitä.
Investoinnin rahoittavat monacolaiset ovat todenneet, että he haluavat työllistää jo rakennusvaiheessa suomalaisia ja paikallisia ammattilaisia.
– Kahden vuoden päästä aloittava pullotustehdas työllistänee aluksi 30 -40 ihmistä, mutta tuotannon kasvaessa on tarkoitus lisätä työntekijöiden määrää.

Tärkeä luonnonvara

– Emme ehkä tajuakaan, kuinka tärkeän luonnonvaran päällä me lahtelaiset asumme. Pohjavedet ovat meille niin arkipäiväinen asia.

Basboga on syntynyt Turkissa ja katsoo sen vuoksi hieman laajemmalla perspektiivillä asioita.
– Omistamme todella tärkeän raaka-aineen eli pohjaveden. Sitä ei ole saatavilla puhtaana tai edes raikkaansa monessakaan maapallon kolkassa.

Kaupunkistrategian mukaisesti Lahti on sitoutunut huolehtimaan pohjavesistään.
– On hieno asia, että tämä on myös huomattu nyt kansainvälisesti. Ehkä maailman parasta pohjavettä -slogan ei ole tyhjä markkinoinnillinen viesti vaan täyttä asiaa. Missään muualla ei voi juoda hanasta niin hyvää vettä kuin Lahdessa.

Petri Görman

Lahden vanhimmalle teollisuusrakennukselle Tornatorin rullatehtaalle haetaan purkulupaa. Viimeisten tutkimustulosten mukaan sen betonirakenteissa on havaittu suuria määriä öljyperäisiä ainesosia sekä hiilivety-yhdisteitä, joiden vuoksi se ei sovellu asuin- tai toimistorakennukseksi. Vuosikymmenen vaihteessa tähän rakennukseen suunniteltiin vanhusten palveluasumista, mutta rakennusliike Hartela on luopunut tästä suunnitelmasta jo kauan sitten.
– Kaavatyön tavoitteena on teollisuusrakennusten suojeluarvon ja kaavamääräysten tarkistaminen, kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio kertoo.

Kaavaluonnokseen on mahdollista antaa kommentteja 19.12. mennessä.
– Ehdotusvaiheessa Tornatorin alueen pohjoisosa on tammikuussa ja sen jälkeen se menee teknisen lautakunnan käsittelyyn. Uskon, että valtuustossa kaava on ennen kesälomia.

Tornatorin kaupunginosa on pinta-alaltaan lähes kolmen hehtaarin kokoinen maa-alue.

Maanomistaja hakenut purkulupaa

Tornatorin alueella on voimassa oleva asemakaava vuodelta 2005. Se on merkitty sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa asuinalueeksi.
– Rullatehtaan alueelle on mahdollista rakentaa viisi uutta kerrostaloa.

Kaavoitusarkkitehti Mustakallion mukaan tehtaan piippu ja siilo säilyisivät mahdollisen rullatehtaan purkamisen jälkeen alueella.
– Maanomistaja on neuvotellut tästä asiasta muun muassa kaupungin museon kanssa.

Haitta-ainetutkimuksista on lähetetty tieto myös Museovirastolle tiedoksi.
– Isännöitsijän talo alueen pohjoisosassa on suojeltu ja sen status säilyy samana myös uudessa kaavassa.

Maakunnallisesti tai valtakunnallisesti Tornatorin alueella ei ole merkittäviä rakennuksia.
– Lahden kaupunginmuseon kanssa on kuitenkin sovittu jo 1990-luvun lopussa niin sanotun isännöitsijän talon ja sen ympäristön suojelemisesta.

Rykmentinkadun lehmusrivistö on myös tutkittu kuluneen vuoden aikana.
– Se on havaittu hyväkuntoiseksi ja se säilyy alueella tuleville sukupolville.

Maaperä ja pohjavesitutkimuksia työn alla

Parhaillaan Tornatorin alueella tehdään maaperä ja pohjavesitutkimuksia. Maisemallisesti alue sijoittuu Salpausselän reuna-alueelle ja maaperä on koostumukseltaan hiekka- ja hietamaata.
– Tornatorin alue on pohjaveden muodostumisaluetta ja sen vuoksi siellä tehdään parhaillaan mittavia pohjavesitutkimuksia, jotka valmistuvat vuoden loppuun mennessä.

Tornatorin alueen länsiosan viimeiset kerrostalot ovat parhaillaan valmistumassa.
– Lahden kaupungin strategiassa radanvarren asuttaminen on keskeinen tavoite. Tämä Tornatorin alue on yksi keskeinen osa sitä.

Petri Görman

Liikennevirasto ja Lahden kaupunki järjestivät keskiviikko-iltana etelälahtelaisille tilaisuuden tutustua eteläisen kehätien suunnitelmiin. Kehätie näyttää kiinnostavan, sillä monitoimitalo Onnin ruokala täyttyi ääriään myöten. Yleisö esitti runsaasti kysymyksiä ja keskusteli vilkkaasti. Osallistujia kiinnostivat muun muassa uuden kehätien vaikutukset ruuhkiin ja liikenneyhteyksiin, kulkuyhteydet ulkoilureiteille ja kevyenliikenteen väylät, ylijäämämaamassojen sijoittaminen sekä murskaamisen meluhaitat. Illan lopuksi esillä olleet tiesuunnitelmavaiheen kartat keräsivät osallistujia tutustumaan erityisesti tielinjaukseen ja eritasoliittymiin.

Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström aloitti illan esittelemällä tiehanketta, sen taustoja ja toteuttamista. Kahdeksan minuuttia pitkä video havainnollisti hyvin, miltä valmis tie tulee näyttämään, kun se valmistuu vuonna 2021. Video on katsottavissa myös lehtemme nettisivuilla osoitteessa www.omalahio.fi.

– Itse asiassa rakentaminen on jo aloitettu, siitä kertovat maastosta löytyvät sinipäiset kepit, jotka näyttävät tielinjan, jonka sisällä kaikki rakentaminen tapahtuu. Punapäiset kepit taas ilmoittavat missä menee tien keskilinja. Osa maanomistajista poistaa itse puuston tarvittavalta alueelta. Alueella on tehty jo 2000 koeporausta ja 1500 uutta koeporausta vielä tehdään. Launeen maaperä on joissain kohdissa ongelmallinen, joten syvimmät kairaukset ulottuvat aina 70 metrin syvyyteen selvitti Wikström.

– Tien hinta tänä päivänä olisi 229 miljoonaa euroa, mutta vuoden 2021 indeksikorotuksilla lopullinen hinta tulee olemaan 275 miljoonaa euroa, josta Lahti maksaa 70 miljoonaa euroa ja Hollola 10 miljoonaa euroa. Koko tieprojekti on jaettu kolmeen erilliseen urakkaan, joita ovat Hollolan puoli, Launeen osuus sekä eteläinen sisääntulotie. Kaiken kaikkiaan kyseessä on 13 kilometriä tietä, joka pitää sisällään kaksi tunnelia ( Patomäki ja Liipola), 36 siltaa, 8 km pyöräteitä ja 5 km melusuojia. Kun tie on valmis, siirtyy nykyinen VT12 valtiolta kunnille kaduksi. Valtio vastaa tunneleiden hinnakkaista ylläpitokustannuksista ja Lahti saa ikäänkuin plussana eteläisen sisääntuloväylän 4-kaistaisena kertoi Wikström.

Varsinaisesti kehätien rakennustyöt käynnistyvät vuonna 2018, mutta samalla tehtävän eteläisen sisääntuloväylän eli Uudenmaankadun leventäminen nelikaistaiseksi Gigantin risteyksestä Renkomäen ABC:lle asti aloitetaan jo keväällä 2017.

Lahden kaupungin näkökulman kehätiestä tarjosi liikennepäällikkö Jukka Lindfors
– Kehätie merkitsee todella paljon nimenomaan asemanseudun sekä yleensäkin koko radanvarren kehittymiselle. Kun VT12 siirtyy Launeelle, muuttuu nykyinen valtatie 2+2 kaistaiseksi katubulevardiksi, jonka varrelle on jo suunniteltu paljon niin asumista, yritysrakennuksia kuin kaupallisia palvelujakin. Myös Kujalan logistiikka-alueen kehittäminen saa tästä hyvää lisäboostia totesi Lindfors.

Huoli koululaisten turvallisuudesta ja melusta

Launeen koulun rehtori Esko Taipale oli ymmärrettävästi huolissaan koululaistensa turvallisuudesta rakentamisen aikana, sijaitseehan koulu aivan tielinjan välittömässä läheisyydessä.
– Tämän tyyppiset merkittävät hankkeet aiheuttavat aina jossakin määrin haittaa sekä liikenteelle että alueen asukkaille rakentamisaikana. Hankkeessa pyritään kuitenkin vahvasti siihen, että erilaiset haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi ja kestoltaan lyhyiksi. Hyvä suunnittelu, johon sisältyy esimerkiksi työvaiheiden ajoittaminen hiljaisen liikenteen aikaan, on tässä keskeistä ja turvallisuuteen kiinnitämme erityistä huomiota lupasi Wikström.

Wikström lupasi, että että kaikki rakentaminen pysyy merkityllä tielinjalla. Maa-ainesta ei kuljeteta edestakaisin, sillä Liipolan tunnelista louhittava kiviaines riittää tien pohjaksi. Kivet murskataan paikan päällä ylimääräisen työmaaliikenteen vähentämiseksi.
– Kaiken kaikkiaan projektista jää miljoona kuutiota ylimääräistä maa-ainesta. Vielä emme tiedä tarkkaan minne kaikki maa-aines kuljetetaan kertoi Wikström

Kevyen liikenteen järjestelyistä heräsi illan aikana montakin kysymystä.
– Kun Uudenmaankadusta tehdään nelikaistainen, rakennetaan viereen kevyen liikenteen väylä koko matkalle. Gigantin risteyksestä kaupunkiin päin kevyen liikenteen väylä viedään toiselle puolelle tietä Launeenkadun varteen, koska markettien kohdalla on mm. Paskurinojan vuoksi liian ahdas paikka rakentaa väylää kertoi Lindfors

Myös Liipolan tunnelin rakentamisesta aiheutuva melu ja tärinä askarrutti liipolalaisia.
– Tunneli menee viiden kerrostalon alta Jyrkänkadulla. Räjäytykset ja louhinta tulee aiheuttamaan jonkin verran tärinää ja melua. Louhintaurakoitsijalla on tässä todella tiukka vastuu pysyä sallituissa arvoissa paalutti Wikström.

Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström lupasi, että tien suunnittelu ja rakentaminen pyritään pitämään mahdollisimman avoimena. Projektin eteneminen ja tiehen liittyvät kartat ovatkin koko ajan nähtävissä Liikenneviraston nettisivuilla. Lisäksi liikennevirasto ja Lahti ovat lupautuneet järjestämään 2-3 kertaa vuodessa keskiviikon kaltaisia esittelytilaisuuksia. Seuraava tilaisuus on suunniteltu pidettävän Etelä-Lahdessa toukokuun puolivälissä.

Petri Salomaa

Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Tuominen toivoisi lahtelaisilta päättäjiltä hieman kunnioittavampaa ja parempaa asennetta alueellisesti merkittävien asioiden päätöksentekoon.
– En usko, että kovinkaan moni päättäjä on perehtynyt Anttilanmäen kouluasiaan ollenkaan, vaikka olemme yhteistyössä koulun vanhempain yhdistyksen kanssa laatineet asiasta kannanottoja niin kaupungin hallitukselle kuin valtuustollekin.

Lahden kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että Anttilanmäen koulu on mahdollista myydä. Viisi ruotsinkielistä säätiötä havittelee koulurakennusta, johon he ovat luvanneet tehdä 7 miljoonan euron remontin. Sen jälkeen koulussa ei olisi mahdollista saada suomenkielistä opetusta.
– Saimme tietää reilu vuosi sitten, että Svenska Gården havittelee Anttilanmäen koulua. Sen jälkeen asukasyhdistys ei ole saanut minkäänlaista tietoa hankkeen etenemisestä. Vasta kaksi viikkoa sitten tuli tietoomme nykyinen tilanne, Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Tuominen kertoo.

Puheenjohtajan mukaan muutama asukasyhdistysaktiivi oli löytänyt Svenska Gården -hankkeesta tietoa netistä vuosi sitten, mutta Lahden kaupungilta yksikään virkamies tai päättäjä ei ole ollut aktiivinen tämän asian tiimoilta reiluun vuoteen heidän suuntaan.
– Toivoisin, että asiat valmisteltaisiin avoimesti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Saimme asukasyhdistyksenä antaa kommentit aivan viime hetkillä, joka on minusta aivan pöyristyttävää.

Tuominen on sitä mieltä, että tuskin monikaan kuntapäättäjä edes tietää, millaiset seurannaisvaikutuksen Anttilanmäen koulun myynnillä on asukkaille.

Sukupolvenvaihdos meneillään

– Alueelle on tällä hetkellä muuttamassa paljon lapsiperheitä. Monet elämän ruuhkavuosia elävät Anttilanmäellä lapsuutensa viettäneet aikuiset haluavat palata juurilleen ja antaa lastensa käydä tuttua ja turvallista koulua.

Puheenjohtaja Tuomisen suvussa koulu on ollut jo kolmen eri sukupolven opinahjo. Neljäs sukupolvi joutuu aloittamaan opintiensä jossain muualla.
– Tilanne muuttuu sillä tavalla, että Anttilanmäen alueella asuvat lapset joutuvat siirtymään muihin kouluihin, oppilaaksiottoalueiden ehdotetut vaihtoehdot ovat joko Liipolan koulu tai Lotilan koulu.

Anttilanmäen koulu on Tuomisen mukaan niin hyvässä kunnossa, ettei sitä olisi tarvinnut lähiaikoina peruskorjata, olisimme ainakin voineet odottaa mikä tulee olemaan Tiirismaan koulun kohtalo.
– Se on yksi terveimpiä kouluja Lahden alueella. Tällä päätöksellä lahtelaiset päättäjät haluavat unohtaa täällä asuvat lapset. Tämä on heiltä selkeä viesti meille.

Liikennemäärät kasvat

– Jo tällä hetkellä läpikulkuliikenne Anttilanmäen alueella on toisinaan melko vilkasta, läpikulkukiellosta huolimatta, niin oletettavaa on, että oppilasrakenteen muuttuessa ei-anttilanmäkisiksi liikenneongelmat vain kasvavat.

Lapsia tuodaan ruotsinkieliseen kouluun omilla autoilla ja taksilla eri puolilta kaupunkia, niin ajoneuvoliikenne lisääntyy huomattavasti asuinalueella ja pienien kujien liikennemäärät kasvavat.
– Tätä eivät päättäjät ottaneet ollenkaan huomioon. Tällä hetkellä koululle johtaa melko turvalliset kävelyreitit.

Asukasyhdistyksen tietoon on tullut, että säätiöiden on tarkoitus rakentaa läheiselle puistoalueelle iso parkkipaikka.
– Se ei sovi yhtään Anttilanmäen rauhalliseen ja tasapainoiseen idylliin. Emme hyväksy, että puistoalue muuttuu parkkipaikaksi.

Koulu on ollut maamerkki

– Julkaisemme Anttilanmäen historiikin ensi vuoden alussa. Emme olisi missään tapauksessa toivoneet tällaista kohtaloa omalle rakkaalle koulullemme.

Koulu on ollut aina alueen maamerkki ja sillä on myös keskeinen osa tekeillä olevaa historiateosta.
– Siellä on järjestetty aina kaikki tärkeät kokoukset, muun muassa asukasyhdistyksen hallitus on aikoinaan kokoontunut siellä.
– Tuntuu niin lohduttomalta se ajatus, että tulevaisuudessa Anttilanmäellä asuvat lapset eivät saa käydä omassa koulussaan. On hieman huvittavaa, että ruotsinkieliset säätiöt ostavat kiinteistön ja peruskorjaa ne. Sen jälkeen Lahden kaupunki vuokraa tilat takaisin ja järjestää perusopetusta vain ja ainoastaan ruotsinkielisille oppilaille Anttilanmäen koulussa.

Petri Görman

Lahden kaupunginhallitus näytti vihreää valoa Svenska Gården -hankkeelle, jonka tarkoituksena on tehdä Anttilanmäen koulusta ruotsinkielisen perusopetuksen keskus Lahdessa. Samassa rakennuksessa toimisi myös yksityinen ruotsinkielinen päiväkoti tulevaisuudessa.

Viisi ruotsinkielistä säätiötä on neuvotellut Lahden kaupungin kanssa koulurakennuksen ostamisesta vuodesta 2013 lähtien. Neuvottelut ovat vielä kesken, eikä asian tiimoilta ole olemassa kirjallista tai suullista sopimusta.

Lahden kaupunginvaltuusto tekee ensi maanantaina linjauspäätöksen siitä, onko opetustoiminnan järjestäminen säätiöiden haluamassa muodossa mahdollista Anttilanmäen koulukiinteistössä.
– Koulun neuvotteluissa esillä ollut hintalappu on noin 900 000 euroa ja se ei sisällä maapohjaa, toimitilajohtaja Mauri Koistinen kertoo.

Lahden Tilakeskus on luonnostellut hankesuunnitelman Anttilanmäen koulun peruskorjaamisesta kaksi vuotta sitten.
– Sen mukaan rakennuksen perusparannuksen ja kaksikerroksisen päiväkotilaajennuksen hinta-arvioksi muodostui 8,9 miljoonaa euroa, sisältäen arvonlisäveron.

Säätiöt ovat teettäneet uuden hankesuunnitelman, jossa laajennusosasta on karsittu yksi kerros pois ja sen verollinen kustannusarvio olisi ilman rakennuksen kauppahintaa 7,1 miljoonaa euroa.
– Jos hankkeelle syntyy maanantaina myönteinen päätös, niin jatkamme välittömästi sopimusneuvotteluja. Me neuvottelemme sellaisen sopimuksen, johon kaupunki voi olla tyytyväinen.

Peruskorjaus on välttämätön

– Anttilanmäen koulusta on tehty vuonna 2010 kuntotutkimus ja sen perusteella voi todeta, että talo on ollut jo pitkään peruskorjaustarpeessa, Koistinen toteaa.

Rakennuksen A- ja B -osan välipohjat sisältävät eloperäistä materiaalia, kuten purua, joissa on todettu laboratorionäytteissä mikrobivaurioita.
– Tutkimuksen tehneen Suomen Sisäilmakeskus Oy:n raportin mukaan välipohjarakenteet muodostavat riskin sisäilmalle.

Samaan aikaan kuntotutkimuksessa todettiin myös, että vesikatolla kaadot eivät olet kunnossa.
– Myös rakennuksen salaojitus ja vedeneristys tulee rakentaa tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi.

Yksi toimenpide-ehdotus saneerauksen yhteyteen oli ikkuna- ja ovirakenteiden uusiminen.
– Yksi tärkeä asia saneeraustyön yhteydessä on myös ilmanvaihdon päivittäminen tämän päivän käyttötarpeita vastaavaksi.

Neuvottelut käyntiin

– Seuraavaksi on tarkoitus päästä järkeviin sopimusehtoihin koulun käyttöperiaatteista eri osapuolten kanssa. Lahden kaupunki toisena tulevana käyttäjänä ja ruotsinkielisen perusopetuksen järjestäjänä haluaa varmistua siitä, että perusparannus tehdään kunnolla.

– Svenska Gården -hankesuunnitelman mukaan tulevaisuudessa kiinteistön tiloja voitaisiin osoittaa hieman nykyistä suuremmallekin lapsimäärälle. Tällä hetkellä koulussa on 64 oppilasta sekä 40 päiväkotilasta esiopetuksessa ja siihen liittyvässä päivähoidossa, yhteensä 104 lasta.

– Tämä on verraten pieni yksikkö. En usko, että lapsimäärän pieni lisäys aiheuttaisi pullonkaulaa saattoliikenteen takia, Koistinen pohtii.

Ruotsinkielisten säätiöiden Lahteen sijoittautumisella on kuitenkin pidempi historia kuin tämä kolmen vuoden neuvottelujakso Anttilanmäen koulukiinteistön käytöstä.
– Tietääkseni kiinnostusta Lahteen sijoittumiseen on ollut jo aiemminkin, mutta toimintaan sopivan kohteen löytymisessä on ollut vaikeuksia.

Petri Görman

Berliini ei kuulu Euroopan kauneimpien kaupunkien joukkoon, mutta silti se on ehdottomasti käymisen arvoinen kaupunki. Onhan kaupunki ollut merkittävässä roolissa niin toisen maailmansodan loppunäyttämönä kuin kylmän sodan pelikenttänäkin ja tämä käy helposti ilmi kaupunkia kiertäessä.

Alunperin kaupunki on perustettu jo 1200-luvulla, mutta sotien vuoksi ei kaupungista löydy kovinkaan montaa vanhaa rakennusta. Berliinin vaihderikkaan historian vuoksi sen kaupunkikuva on kovin vaihteleva ja hajanainen, mutta samalla äärimmäisen mielenkiintoinen. Berliini on niin asukasluvultaan kuin kooltaankin todella iso kaupunki. Se on 3,5 miljoonalla asukkaallaan Euroopan viidenneksi suurin kaupunki. Niinpä satunnainen matkailija hämmästyykin, kun lentokone laskeutuu melko vaatimattomalle Tegelin lentokentälle. Lentoasema on yllättävän pieni ja ahdas näin isolle kaupungille. Rakenteilla on jo vuosia ollut uusi, isompi lentokenttä, mutta sen valmistuminen on vain venynyt ja venynyt. Berliini on muutenkin alati muutoksessa ja niinpä nytkin kaupungin keskusta oli täynnä nostokurkia sekä huputettuja rakennuksia. mm. Neues Rathaus -kaupungintalon ja Reichstag-eduskuntatalon välimaastossa olevat alueet ovat täysin remontissa vielä usean vuoden ajan, lähinnä uuden metrolinjan rakentamisen vuoksi.

Berliinissä ei voi välttyä Saksan lähihistorian vaikutuksesta kaupunkiin. Esillä ovat hyvin näkyvästi niin natsien hirmuteot kuin kylmän sodan aikainen kaupungin jakaminen muurilla. Berliini on ikäänkuin yksi iso muistomerkki siitä, että ihmiskunta ei unohtaisi näitä valitettavia lähihistoriansa tapahtumia. Enpä tiedä toista kansaa, joka toisi oman maansa ja kansansa tekemiä kauheuksia näin näkyvästi esille, joten siitä täytyy kyllä nostaa saksalaisille hattua.

Berliinin must see-nähtävyydet on luetteloitu suht’ nopeasti. Brandenburgin portti on eräänlainen Berliinin tunnusmerkki ja sen ympärillä pyöriikin tuhansia turisteja päivittäin. Brandenburgin vieressä sijaitsee Reichtag-valtiopäivätalo, jonka lasisessa kupolissa kannattaa pyörähtää. Ihan helppoa se ei ole, sillä valtiopäivätaloon haluaville nettirekisteröityminen on nykyään pakollista, jonottamalla sinne ei enää pääse. Vastaavasti Brandenburgin toisella sivustalla sijaitsee valtavan kokoinen Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki. Muistomerkki koostuu peräti 2 711 erikokoisen kivipaaden suoraviivaisesta labyrintista 19 000 neliömetrin kokoisella alueella.

Berliinin fyysisesti näkyvin rakennus sijaitsee sen sijaan Aleksanderplatzilla. Aikoinaan DDR:n rakentama suureellinen Berliinin televisiotorni eli Fernsehturm ulottaa mastonsa aina on 368 metrin korkeuteen. Itse kävimme tornissa iltamyöhällä ja mieleen jäi ainoastaan se, että yläilmoista katsottuna Berliini on yllättävän pimeä kaupunki. Muita katsastettavia rakennuksia ovat mm. Berliinin tuomiokirkko museosaarella ja Keisari Vilhelmin muistokirkko, joka sijaitsee Berliinin kuuluisalla Kurfürsterdammin kadulla lähellä Zoologische Kartenia. Pakko on katsastaa myös kylmän sodan merkittävin rajanylityspaikka Checkpoint Charlie Friedrichstraßella.

Toisaalta, jos rakennusten ja museoiden bongaaminen ei kiinnosta, voi Berliinissä vallan mainiosti viettää pitkän viikonlopun vain hengaillen vilkkaassa yöelämässä, monimuotoisissa ravintoloissa tai sitten Berliinin monissa ostoskeskuksissa kiertäen. Hintataso ei tosin kauhean paljon Suomen vastaavasta eroa. Valikoima sen sijaan on iso.

Berliinin valtava koko saattaa aiheuttaa haasteita liikkumisen suhteen, mutta joukkoliikenne on kaupungissa saksalaiseen tapaan hyvällä mallilla, sillä U-Bahn, S-Bahn, raitiovaunut ja bussit pitävät huolen siitä, että liikkuminen kaupungissa on mutkatonta, nopeaa sekä halpaa. Kolmen päivän Berliini-kortin sai alle 30 eurolla ja se kävi kaikissa joukkoliikennevälineissä.

Berliini ei välttämättä hurmaa olemuksellaan satunnaista matkailijaa, mutta on jo historiansakin valossa kaupunki, johon kannattaa kyllä tutustua. Kaupungin lähihistoria on tuotu kaduilla niin hyvin esiin, että se herättää varmasti monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä. Näin kävi ainakin minulle.

Teksti: Pete Salomaa
Kuvat: Päivi Salomaa

Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran talousarvioesityksessä todettiin, että kauan haaveiltu Launeen uimahalli toteutunee ensi vuosikymmenen alussa. Kaupunginjohtaja kertoi myös, että jos kaupunki löytää uimahalliprojektiin kumppanin, niin rakentaminen voi alkaa jo aiemmin.
– Toivottavasti mahdollisimman pian löytyy tästä asiasta laajempi ratkaisu, jossa huomioidaan uimareiden ja myös matkailun mahdollisuudet. Kaikki lähtee hyvästä valmistelusta ja uskottavasta suunnitelmasta, kansanedustajaVille Skinnari muistuttaa.

Skinnari istuu Valtion liikuntaneuvostossa ja tietää sen vuoksi paljon suomalaisesta urheilurakentamisesta.
– Esimerkiksi Tampereella yksityinen rahoitus on otettu aktiivisesti mukaan vastaavanlaisissa hankkeissa. Lahdesta on kysytty ulkomailta asti urheilijoiden leiritykseen liittyvää majoitusta ja harjoittelutiloja. Lahdessakin pitää uskaltaa ajatella tämä asia uudella tavalla.

Uintipiirit ovat olleet kiitettävän aktiivisia

– Minusta pallo on nyt valmistelussa eli millaisia uskottavia vaihtoehtoja virkamiehet valmistelevat meille päättäjille. Yksi vaihtoehto olisi toteuttaa ideakilpailu yksityisille toimijoille Launeen vapaa-ajan keskuksen kehittämiseksi. Nykyinen keilahalli, jäähalli ja uimahalli voisi olla yksi kokonaisuus saman katon alla.

Kansanedustajan mielestä Launeen vapaa-ajan keskus olisi houkutteleva kokonaisuus matkailulle, yksi syy tulla Lahteen, jos sinne rakennettaisiin vielä uimahalli.
– Vaimoni kotikaupungissa Nivalassa kaikki urheilupaikkarakentaminen on yhdistetty saman katon alle ja hinta oli vähemmän kuin 20 miljoonaa euroa. Hyviä esimerkkejä on koko maa täynnä.

Paras mahdollinen sijainti

– Launeen sijainti on loistava ja sinne muodostuisi houkutteleva harrastus- ja matkailukokonaisuus. Jo nyt siellä on olemassa jäähalli, keilahalli sekä perhepuisto. Lahdessa ollaan panostamassa hankintaosaamiseen ja se on hyvä asia. Sitä olisi mahdollistaa hyödyntää jopa Launeen uimahalliprojektissa.

– Jäähallin hukkalämpö voitaisiin hyötykäyttää esimerkiksi uimahallissa, kun se on aivan lähellä. Energiatehokkuudessa Lahti voi samalla näyttää mallia kaikille Suomessa. Hankintalaki mahdollistaa paljon esimerkiksi neuvottelumenettelyn kautta, mutta välillä tuntuu, että paikallisten yrittäjien on ollut vaikea nousta osaamisellaan ”profeetaksi” omalla maallaan, vaikka sitä oikeasti on olemassa.

Skinnari toteaa, että hän aikoo Valtion liikuntaneuvostossa edistää Launeen uimahalli asiaa.
– Hyvä hanke menestyy aina ja sitä on helppo edistää, kun siihen saadaan muitakin mukaan.

Virkamiehet valmistelevat esitykset ja ministeri tekee viime kädessä päätökset.
– Kilpailu on kovaa ja siksi valmistelussa pitää ottaa huomioon tuen myöntämisen uudet kriteerit. Mitä paremmin Lahden hankkeet täyttävät tuen saamisen kriteerit eli kaupunkilaisten kuulemisen, esteettömyyden ja uusien energiaratkaisujen ehdot, niin sillä on mahdollisuus menestyä.

Petri Görman