Launeelle suunnitellaan jalkapallostadionia

Kuva: Uusi Launeen jalkapallostadion sijoittuisi Launeen pellolle perhepuiston ja keilahallin väliin.

Monet lahtelaiset hieraisivat silmiään keskiviikkoaamuna, kun paikallinen maakuntalehti tiedotti sivuillaan Launeelle puuhattavan jalkapallostadionia. Kyseessä olisi 8000 hengen moderni katettava monitoimistadion, jolla voitaisiin järjestää mm. konsertteja. Tiiviisti samaan suunnitelmaan oli lisätty liike- ja asuinrakentamista sekä hotelli, jotka käytännössä mahdollistaisivat hankkeen toteutumisen yksityisellä rahoituksella. Suunnitelman takaa paljastuivat urheilubusineksen ykkösmies Hjallis Harkimo, kansanedustaja Ville Skinnari ja urheilu- ja tapahtumayrittäjä Mika Sulin. Varsinkin Harkimolla ja Sulinilla on varsin vahvat näytöt erilaisista stadionprojekteista yli 20 vuoden ajan Suomessa ja ulkomailla. Lahden päättäjät ovat kuitenkin suhtautuneet suunnitelmaan pääsääntöisesti varsin nihkeästi.

Mistä oikein on kysymys Ville Skinnari?
– Lahden hankkeiden pysähtyneisyys huolestuttaa urheiluväkeä jo muuallakin kuin Lahdessakin. Jyväskylä, Tampere, Turku, Seinäjoki, Vaasa, Kuopio menevät menojaan jos Lahti ei herää. Kysymys kuuluu haluaako Lahti olla jatkossa urheilukaupunki ? Halutaanko että meillä on kansainvälisiä tapahtumia vuonna 2030 ? Sellainen kaupunki, joka haastaa jopa Helsingin yksinvaltiuden esim. jalkapallossa kuten oli 1980-luvulla? Se on edelleen mahdollista. Mutta asenteen ja tekemisen tason on muututtava sanoo Skinnari

– Kaupungintalon tehtävänä on tuoda valmisteluun vaihtoehtoja, mutta nyt on ajettu yksillä raiteilla ja mitään ei ole tapahtunut. Pormestarit eivät Lahtea pelasta jos toimintakulttuuri ei muutu. Pidemmän aikavälin suunnitelma on puuttunut – on tehty yksittäisiä projekteja jotka eivät etene. Pelkästään hotellien osalta tilanne on huono ja tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 2-3 hotellia jotka houkuttelevat ihmisiä Lahden ulkopuolelta jatkaa Skinnari.

Eikö Lahdessa ole jo suunnitteilla Kisapuiston stadion?
– Hyvä esimerkki on juuri Kisapuisto, jonka ajateltu rahoitusmalli ei tule menestymään eikä kaava on suotuisa yksityisen rahoituksen saamiselle kokonaisuuden kehittämiseksi. Yksikään yksityinen taho ei lähde rahoittamaan pelkkiä katsomoita. Tarvitaan laajempi visio.

Skinnari kutsui Harkimon ja Sulinin kanssa Lahden kaupungin johdon joulukuussa Helsinkiin, josssa he esittelivät ajatuksen Lahti Sports Lab 2030 suunnitelmalle, jolla Lahdesta tehtäisiin johtava urheilu- ja liikuntakaupunki jatkossa, jos Lahdella vain on tahtoa olla kehityksessä mukana.

Miksi stadionin paikaksi valikoitui Laune?
– Ensimmäinen haaste on ollut saada jalkapallolle stadion ja uskottava suunnitelma. Launeen alue on ollut esillä yhtenä vaihtoehtona, koska se mahdollistaa laajemman kokonaisuuden toteuttamisen yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa jossa ovat mukana hotelli ja muu rakentaminen sekä uusi valmennuskeskus ja urheiluakatemia. Muitakin vaihtoehtoja toki on.

Mikä on sinun roolisi tässä projektissa?
– Tehtäväni on tuoda tähän kansallista verkostoa ja alan huippuammattilaisia sekä tuoda erilaiset sidosryhmät mukaan. Olen mukana selvittämässä stadionin toteutuksen eri vaihtoehtoja niin lahtelaisena kansanedustajana kuin valtion liikuntaneuvoston jäsenenäkin. Tahtotilani on, että nyt tapahtuu ja asioita saadaan liikkumaan eteenpäin. Se on minun roolini linjaa Skinnari lopuksi.

Petri Salomaa

Anttilanmäellä kaikki tuntevat toisensa

Kuva: Jari Helminen ja Ulla Tuominen viihtyvät Anttilanmäellä


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys sai keskiviikkona uuden puheenjohtajan, kun Ulla Tuominen luopui tehtävästä. Hän toimi luottamustehtävässä kolmen vuoden ajan johtaen historiaprojektin alusta maaliin saakka. Loppuvuodesta eläkkeelle jäänyt tarmokas nainen suunnittelee nyt muuttoa pois Anttilanmäeltä, kun elämän ruuhkavuodet on vietetty lasten kanssa idyllisessä ja turvallisessa Anttilanmäen yhteisössä. Siksi nyt oli myös oikea hetki luopua puheenjohtajuudesta. Tuominen on alkuperäinen anttilanmäkeläinen.

1. Miten Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Asukasyhdistyksen toiminta on ollut aina vilkasta yhteisöllistä. Olemme ajaneet aina asukkaidemme etuja onnistuneesti. Olemme onnistuneet houkuttelemaan aina johtokuntaan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Arkkitehdit ja insinöörit ymmärtävät tämän meidän idyllisen miljöön päälle kuin tavalliset asukkaat.

2. Millaista asukasyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
– Yhä edelleen elämme asukasyhdistyksessä aktiivista vaihetta. Halusin itse luovuttaa puheenjohtajuuden nuoremmille. Meillä on paljon erilaisia asioita agendalla, joita on vietävä eteenpäin. Vuosi 2017 oli meille upea juhlavuosi. Anttilanmäen historiakirja julkaistiin ja asukasyhdistys täytti 60 vuotta.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä yhdistyksellä on noin 100 jäsentä.

4. Miksi asukasyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
– Yhteisönä voimme vaikuttaa alueen asioihin. Voimme olla sanansaattaja ja uusien asioiden mahdollistaja. Tässä yhteisössä on mukava toimia. Jokainen saa tässä yhteisössä vapaasti sanoa oman mielipiteensä. Juhlimme useaan kertaan yhdessä vuoden aikana sekä teemme retkiä. Viikko sitten alueen lapsille järjestettiin hiihtokilpailut. Ensi kesänä olemme mukana kesäteatterissa.

5. Huolettaako Anttilanmäen asukkaita tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Alueen ihmisiä tulee taas muistuttaa rakennustapaohjeista. Askon alueen hulevesiasiat koskettavat meitä.

6. Millainen asuinalue Anttilanmäki on?
– Anttilanmäki on viehättävä kaupunginosa. Sen sijainti on todellinen. Täällä kaikki tuntevat toisensa. Se on myös hieno asia, että alueella asuu eri sukupolvia.

7. Onko asuinalueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Näyttää siltä, että parhaillaan on taas menossa sukupolvenvaihdos Anttilanmäellä, koska monen talon pihassa näkee lastenvaunuja. Myös vanhoja rakennuksia peruskorjataan tällä hetkellä aktiivisesti.

8. Missä asukasyhdistys yleensä kokoontuu?

– Kokoonnumme kesäisin Mäkituvalla. Asukasyhdistys on rakentanut sen talkoilla. Silloin tällöin kokoonnumme Anttilanmäen baarissa. Koulu oli pitkään meidän kokoontumispaikka. Nyt koulu on siirtynyt uudelle omistajalle ja se on remontissa.

9. Mitä haluaisitte parantaa Anttilanmäen asukkaiden palveluissa?
– Haluaisin parantaa Anttilanmäellä liikenneolosuhteita. Läpikulkuliikenne on luvattoman runsasta. Haluaisimme muuttaa kaikki alueen tiet pihakaduiksi, mutta kaupunki on suhtautunut asiaan nihkeästi.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Ehdimme jo pitää kevätkokouksen keskiviikkona. Luovuin vapaaehtoisesti Anttilanmäki-Kittelä asukasyhdistyksen puheenjohtajuudesta. Valitsimme uudeksi puheenjohtajaksi Silja Kostian.



”Anttilanmäen ainutlaatuisuus tunnetaan arkkitehtipiireissä”

Arkkitehti Jari Helminen muutti Anttilanmäelle vuonna 1994 ja liittyi samalla asukasyhdistykseen. Siitä lähtien mies on istunut Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen johtokunnassa.
– Tämä on suorastaan epätodellinen asuinalue lähellä keskusta-aluetta ja mittakaavaltaan inhimillinen sekä lintukotomainen. En tiedä onko missään suomalaisessa kaupungissa vastaavanlaista asuinaluetta, Helminen toteaa.

Helmisen mukaan alueen idyllisyys on huomattu myös hänen ammattikuntansa piireissä.
– Onneksi aluetta suojeleva kaava saatiin vihdoinkin kahdeksan vuotta sitten valmiiksi. Se auttaa meitä vaalimaan alueen kulttuuriperintöä.

Anttilanmäellä asumisesta Helmisellä ei ole mitään negatiivista sanottavaa.
– Asun itse lähellä koulua. Siinä ei ole liikennettä ollenkaan ja tonttia ympäröivät puistoalueet.

Uusi kaava toi mukanaan rakennusoikeuksia alueella.
– Vanhoja taloja voi sen mukaan laajentaa ja kaava mahdollisti muutamia uusia isoja tontteja jonkun verran. Kaavaan sijoitettiin niitä asioita, joita asukkaat halusivat.

Yhteisöhenki on Anttilanmäen asukkaiden erityispiirre Helmisen mielestä.
– En usko, että Lahdessa millään muulla alueella on tällaista kyläyhteisöfiilistä. Tästä on hyvä esimerkki Saksalan maisterin omenatarha -näytelmä, jossa näyttelevät Anttilanmäellä asuvat ihmiset.

Petri Görman

Ostoskadulle on saatava uutta elämää

Kuva: Sisko Kekkonen ja Jouni Ikonen Liipolan lähiöseurasta toivovat liipolalaisilta lisää aktiivisuutta


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Liipolan lähiöseura perustettiin vuonna 1996. Puheenjohtaja Jouni Ikonen on ollut lähiöseuran aktiivi koko tämän vuosituhannen ajan. Ikonen on asunut 20 vuotta Liipolassa. Hän innostui Liipolan asumispalvelun toiminnan kautta vaikuttamaan myös lähiön muihin asioihin. Sen vuoksi hän lähti mukaan lähiöseuran toimintaan.

1. Miten Liipolan lähiöseuran toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Liipolan lähiöseuran toiminta oli varsin pientä, kun lähdin itse siihen mukaan. Erilaisten projektien myötä, kuten Lähiöiden sosiaaliset yrittäjät -projekti toiminta aktivoitui ja kasvoi nopeasti. Yrittäjänä toimi siis Liipolan lähiöseura. Vuodesta 2004 lähtien toiminta oli todella aktiivista. Koti ja Kuusi osuuskunta hoiti Liipolan koulussa läksyparkkia ja teki pihatöitä lähiössä, mutta se ajautui konkurssiin muutama vuosi sitten. Meillä oli paljon yhteisprojekteja kaupungin kanssa.

2. Millaista Liipolan lähiöseuran toiminta on tällä hetkellä?
– Työllistäminen on vaikeutunut paljon muutaman viime vuoden aikana. Toki meillä oli mahdollisuus työllistää jonkin verran ihmisiä Lahden seudun työttömien kautta, mutta nyt työllistämismahdollisuuksia ei enää ole Lahdessa. Lähiöseuralla ei ollut enää yritystoimintaa, niin sillä ei ollut resursseja maksaa työllistämistoiminnasta. Viime vuonna emme työllistäneet ketään. Aktiivijäsenet alkavat myös olla yhden käden sormissa. Toiminta on painottunut asukastuvan kerhojen ympärille. Toiminta on valitettavasti kutistunut huippuvuosista. Järjestämme yhä edelleen tapahtumia yhdessä Launeen seurakunnan kanssa.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Parhaimmillaan meillä oli yli 150 jäsentä, mutta tällä hetkellä vain hieman yli 30.

4. Miksi LL:n jäseneksi kannattaa liittyä?
– Jos sinulla on halua edistää Liipolan alueen asumisviihtyvyyttä ja ympäristöasioista, niin tässä on oiva foorumi siihen. Aktiivisia ja tarmokkaita yhdistystoimintaihmisiä ei ole koskaan liikaa.

5. Huolettaako LL:n jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Kehätietä vastaan olimme, koska reitti ei ollut oikea. Moni pohtii, mitä louhinta vaikuttaa alueen kerrostaloihin. Kuntopolun virkistysalueen kohtalo puhuttaa myös ihmisiä. Miten kaupunki panostaa alueelle kehätien rakentamisen jälkeen.

6. Millainen asuinalue Liipola on?
– Olen viihtynyt itse Liipolassa. Tämä on mukava alue lähellä kaikkia palveluja.

7. Onko asuinalueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Meidän toiminnassa ei ole näkynyt sukupolvenvaihdosta. Kyllä täällä aina joskus näkee jo toisen tai kolmannen polven liipolalaisia. Täällä elää myös jonkin verran kantaväestöä, joka muutti alueelle 1970 -luvulla.

8. Missä Liipolan lähiöseura yleensä kokoontuu?
– Kokouksia järjestämme aina seurakuntakeskuksessa asukastuvalla.

9. Mitä haluaisitte parantaa liipolalaisten palveluissa?
– Liipolalaisten toiveissa on, että kehätien rakentamisen jälkeen virkistysalueille saataisiin uusia reittejä ja liikuntavälineitä. Ostoskeskuksen alueellekin tulisi saada eloa. Ostoskadulle on saatava uutta elämää.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Ehdimme jo pitää kevätkokouksen. Emme saaneet hallitukseen uusia jäseniä.


Parasta Liipolassa on luonto ja ulkoilualueet

Sisko Kekkonen on Liipolan lähiöseuran hallituksen jäsen. Sen lisäksi tomera nainen on Asukastuvan vastaava ja Liipolan lähiöseuran yhdyshenkilö seurakuntaan.
– Ompelu on ollut minulle työ ja harrastus. Asukastuvalla minulla on ollut mahdollisuus siirtää omia taitoja seuraavalle sukupolvelle eteenpäin.

Parittomien viikkojen lauantaisin Asukastuvalla on ompelupaja.
– Silloin täällä on mahdollisuus käyttää ompelukoneita ja saada opastusta. Ison pöydän ääressä on mahdollista piirtää isoja kaavoja. Sen lisäksi Asukastuvalla on ompelupalvelu, jossa voi korjauttaa rikkonaisia vaatteita. Tätä palvelua on mahdollisuus saada ensi viikosta lähtien vain kahtena päivänä, koska toisen työntekijän työsuhde päättyy perjantaina.

Asukastuvan vastaava Kekkonen on pettynyt siitä, että yhdistysten työllistämismahdollisuudet ovat kaventuneet Lahdessa.
– Päättäjät eivät oikein ymmärrä tällaisen toiminnan merkitystä. On tärkeää, että saamme esimerkiksi työttömät tai eläkeläiset ihmiset liikkeelle. Toisten ihmisten kohtaaminen asukastuvalla ja sosiaaliset suhteet ovat meille jokaiselle merkityksellisiä asioita.

Kekkonen asui Liipolassa 15 vuotta, mutta kolme vuotta sitten hän muutti Launeelle.
– Luonto ja ulkoilualueet ovat parasta Liipolassa. Missään muualla Lahdessa ei ole luonto näin lähellä. Yhä edelleen lenkkeilen koiran kanssa Liipolan luonnossa.

Liipolalaiset ovat kiinnostuneet monipuolisista tapahtumista, mutta ovat melko lailla passiivista väkeä tällä hetkellä.
– Ihmiset eivät oikein osallistu yhteisiin tapahtumiin. Useat vapaaehtoiset puurtajat ovat jo ikääntyneet, eivätkä he jaksa enää olla tapahtuminen puuhamiehiä. Tälläkin kaivattaisiin nuorempia ihmisiä toimintaan mukaan.

Liipola on mainettaan parempi lähiö.
– Täällä on paljon ikäihmisiä ja maahanmuuttajia. Heidän tulisi kommunikoida enemmän keskenään.

Petri Görman

Lapsiperheet tuovat elämää ja virtaa taas Nikkilään

kuva: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen sihteeri Jani Oravala ja puheenjohtaja Anneli Peltokukka suosittelevat Nikkilää kaikille rauhallisesta elämästä kiinnostuneille ihmisille.


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Peltokukka on asunut Nikkilässä lapsuuteensa ajan ja muuttanut sinne myöhemmin takaisin. Hän on kolmannen polven nikkiläläinen. Peltokukka on yhdistyksen ensimmäinen naispuheenjohtaja.

1. Miten Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Toiminta on muuttunut paljon. Vuonna 1947 asuinalueen rakentaminen alkoi. Nikkilä oli aivan korpea. Nikkilään oli olemassa vain pieni kärrytie. Ensimmäinen yhdistyksen iso asia oli vaikuttaa siihen, että alueelle saadaan kunnon tie. Ensimmäiset rakentajat joutuivat kantamaan tiilet pihoilleen Sokeritopanmäeltä. Halusimme myös tänne bussivuoron ja kaupan. Nämä asiat saimme maaliin nopeasti. Aloitimme kehätien vastustuksen jo 1960 -luvulla ja tämän taistelun valitettavasti hävisimme. Varsinkin 1970 -luvun loppupuoli oli yhdistyksen toiminnassa hiljaista aikaa. Silloin oli vuosia, jolloin yhdistyksen toiminta oli jäissä. Yhdistys perustettiin siis vuonna 1952.

2. Millaista Nikkilän Oky:n toiminta on tällä hetkellä?
– Tällä hetkellä toimintamme on suunnattu lapsiperheille. Nuoret perheet rakentavat omakotitaloja Nikkilään ja se on tulevaisuutemme kannalta positiivinen asia. Asuinalue ei ole vieläkään täynnä. Ala-Nikkilän aluetta laajennetaan sekä Metsä-Pekkalantiellekin on tulossa uudisrakentamista. Muutimme nimen asukas- ja omakotiyhdistykseksi muutama vuosi sitten, koska halusimme, että siihen voi liittyä myös alueella asuvat rivi- ja kerrostalotaloudet.

3. Kuinka paljon Teillä on yhdistyksessä jäseniä?
– Silloin, kun yhdistys perustettiin, niin sen jäsenmäärä oli 40 taloutta. Nyt siihen kuuluu 150 taloutta. Jäsenmaksulomakkeita jaetaan joka vuosi 500 kappaletta.

4. Miksi yhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
– Jäsenmaksu on minimaalinen ja sen myötä kaikissa tapahtumissa tarjoilut ovat ilmaiset. Yhdistyksessä on mahdollista tutustua alueen asukkaisiin ja historiaan. Aika monet ovat kiinnostuneet alueen historiasta.

5. Huolettaako Nikkilän oky:n jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Kehätie huolettaa meitä yhä edelleen. Sokeritopantiellä tulee meluhaitat lisääntymään rakentamisen yhteydessä ja myös sen jälkeen. Kehätien ja omakotitalojen väliin on tulossa myös toinen pienempi tie, joten liikennemäärät tällä asuinalueella kasvavat melkoisesti. Tien rakentaminen tapahtuu aikaisemmin kuin uusi koulu valmistuu. Se tuo myös ongelmia alueelle.

6. Millainen asuinalue Nikkilä on?
– Nikkilä on rauhallinen ja luonnonläheinen asuinalue. Nikkiläläiset toivovat bussiyhteyksiä lisää. Asuinalueella ei ole enää kioskia. Asukkaat kokevat, että kaikki palvelut ovat muutoin erittäin lähellä heitä.

7. Onko asuinalueella tapahtunut joko sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Täällä on jo jopa neljännen tai viidennen polven nikkiläläisiä. Tänne on muuttanut paljon lapsiperheitä ja se on tuonut alueelle eloa sekä iloa. Asuinalueen historiassa oli hetkiä, jolloin lapsia näki vain äitienpäivänä toukokuussa.

8. Missä Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
– Yleisötapahtumat ovat yleensä Ilonantien leikkikentällä tai Launeen koulun kentällä. Seurakuntakoti on tällä hetkellä kokoontumispaikkamme. Muita yleisiä tiloja ei tällä alueella ole. Onneksi yhdistys saa käyttää näitä tiloja iltaisin. Toivottavasti saamme uuteen Launeen kouluun tiloja yhdistystoimintaamme varten.

9. Mitä haluaisitte parantaa nikkiläläisten palveluissa?
– Bussiyhteydet ovat Nikkilään aika onnettomat. Tänne pääsee julkisella bussiyhteydellä vain arkisin, eikä viikonloppuisin ollenkaan. Ajokadulla yhteydet ovat kunnossa, mutta toisella laidalla yhteydet ovat heikot. Vanhalta alueelta kulkee vain yksi bussivuoro arkisin

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Kevätkokous järjestetään 25.3. klo 15 seurakuntakodilla.


Jani Oravala:
Nuorille kokoontumistiloja

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen sihteeri Jani Oravala on asunut Launeella 30 vuotta ja muutti Nikkilään 10 vuotta sitten perheen kasvamisen myötä.
– Halusin asua Etelä-Lahdessa ja talo löytyi helposti. Etelä-Lahden olen tuntenut aina kodikseni.

Nikkilä on rauhallinen paikka ja lähellä kaikkia palveluja.
– Omat lapset voi huoletta jättää leikkimään pihalle tai kavereiden luo. Tällä asuinalueella ei ole lainkaan raskasta poikittaisliikennettä, mikä on lapsiperheen näkökulmasta todella iso asia. Asuinalueella ei ole teollisuutta ja läpikulkuliikennettäkin vain vähän.

Oravala muistuttaa, että Nikkilässä lenkkipolut ja luonto on aina lähellä.
– Raskaan työviikon jälkeen Nikkilästä on helppo lähteä hakemaan uutta virtaa esimerkiksi luonnosta. Etelä-Lahden pururataverkosto on helposti nikkiläläisten ulottuvilla.

Murrosikäisille yhdistyksen sihteeri toivoisi jonkinlaisen kokoontumispaikka.
– Toivottavasti Launeen uudelle koululle saataisiin tila, jossa voisi kokoontua. Urheilutoimintaakin olisi hyvä järjestää alueen nuorille.

Petri Görman

Saksala on viihtyisä ja sopivan kokoinen lähiö

ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.

Saksala Seuran puheenjohtaja Vuokko Kautto on asunut Saksalassa vuodesta 1975 lähtien. Hänen mielestään oma kaupunginosa on eloisa ja vihreä ihmiskokoinen paikka. Luonnonhelmaan voi Saksalasta lähteä helposti, koska metsä reunustaa sen etelä- ja itäpuolta.

1.Miten Saksala Seuran toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Kaikkina näinä vuosina meillä on ollut aktiivista toimintaa. Sukupolvien vaihtuessa toiminta on muuttunut ja hioutunut kulloisenkin ajan ja tarpeen mukaan. Kun muistelen 30-40 vuoden takaista aikaa, niin meillä oli monenlaista vaikuttamistoimintaa. Keräsimme esimerkiksi allekirjoituksia ovelta ovelle, jotta saimme uimahallin ja koulun tänne. Myöhemminkin on toki tuon tyyppistä toimintaa ollut tilanteen mukaan. Meillä oli myös erittäin aktiivista toimintaa lapsille, kuten erilaisia hiihto- ja juoksukilpailuja. Syystapahtuma on järjestetty kaikkina vuosina, mutta sekin on vuosien varrella muuttunut. Alkuvuosina saatettiin Poppelikadun kentällä jopa tanssia haitarimusiikin säestyksellä.

2. Millaista Saksala Seuran toiminta on tällä hetkellä?
– Taidemuseolla järjestetyssä tilaisuudessa kävimme kertomassa Saksalan ja asukasyhdistyksemme historiasta syksyllä. Saksala-Seuran edustajina olimme myös vaihtoehtoisessa itsenäisyyspäiväjuhlassa talkoolaisina. Muutaman kerran on osallistuttu Esteetön Kesämäsä -tapahtumaankin Lahden satamassa. Uutta on viime vuosina ollut kesäkauden viikoittaiset mölkkypelit. Siihen ovat osallistuneet kaikenikäiset saksalalaiset. Aktiivisimpia pelaajia ovat olleet seniori-ikäiset naiset. Syystapahtuman yhteydessä on järjestetty myös turnaus Liipolan lähiöseuran kanssa. Kiertopalkinto on tällä hetkellä Saksalassa. Eli seuran ydintoiminta on vanhaa tuttua, mutta joustavasti toiminta kehittyy asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhteisenä tavoitteena on edelleenkin alueen viihtyisyys kaikille asukkaille. Olemme valppaana alueen asioiden kanssa isommissa ja pienemmissä kysymyksissä.

3. Kuinka paljon teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä jäsenmäärä on hieman alle 50 henkilöä.

4. Miksi Saksala Seuran jäseneksi kannattaa liittyä?
– Asukasyhdistyksemme toimii tarvittaessa alueen edunvalvojana. Yhdessä voimme järjestää eri ikäisille asukkaille mielekästä ja monipuolista toimintaa. Samalla on oiva mahdollisuus tutustua alueella asuviin muihin ihmisiin.

5. Huolettaako Saksala Seuran jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Ainakin valtatie 12 rakennustyö alkaa näkyä myös lenkkipoluillamme. Siellä on ollut syyspuolella kosteus- ja liukkausongelmia, mutta siihen saatiin pientä korjausta. Harmittaa oikeastaan enemmänkin, että ajan mittaan meiltä katkeaa hyvät lenkkipolut ja hiihtoladut tuon tiehankkeen vuoksi.  Samoin iso osa vadelmapensaista katoaa polkujen varrelta. Mäkiseen kaupunginosaamme on toivottu myös vuosien ajan penkkejä esimerkiksi uimahallille johtavan kevyenliikenteen väylän varteen Pyökkipolulle.

6. Millainen asuinalue Saksala on?
– Saksala on viihtyisä ja sopivan kokoinen lähiö ja myös melko rauhallinen. Uimahalli ja lenkkipolut ovat viihtyisyystekijöitä. Samoin meillä on useampia leikkikenttiä ja melko paljon päiväkotipaikkoja. Saksalassa on myös grillikioski, kauppa, krouvi ja ruokaravintola. Paikallisbussi kulkee riittävän usein. Matka keskustaan ei ole kovin pitkä pyörällä eikä jalkaisinkaan. Yhdessä voimme kehittää tästä entistä paremman alueen.

7. Onko asuinalueella tapahtunut joko sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Osittain on. Lapsiperheitä on muuttanut asumaan Saksalaan. Samoin muita nuorempia ihmisiä on muuttanut joukkoomme. Se alkaa näkyä myös asukasyhdistyksemme toiminnassa.

8. Missä Saksala Seura yleensä kokoontuu?
– Pienemmät kokoukset pidetään Poppelikadulla sijaitsevassa kerhohuoneessa. Vuosikokoukseen ja vastaaviin on käytetty Saarnikadulla sijaitsevaa, suurempaa kerhohuonetta. Osa tapahtumista on ulkona. Tarvittaessa on vuokrattu Kerinkallion päiväkodin juhlasalia tapahtumiamme varten.

9. Mitä haluaisitte parantaa saksalalaisten palveluissa?
– Se lenkkipolku haluttaisiin tietenkin säilyttää. Pienten lasten koulua ei olisi haluttu menettää. Julkinen liikenne myös poikittain (Saksala-Posti-Liipola-Eteläinen lähiklinikka-Hennala) olisi hyödyllinen. Ja niitä penkkejä tarvitaan yhä!

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Alustavan suunnitelman mukaan 25.3.18

Idyllisen kauniissa Saksalassa on mukava asua

Saksala Seura on perustettu vuonna 1973. Sen teatterivastaava Merike Nordström on viihtynyt Saksalassa vuoden pidempään. Hän on myös yksi Saksala Seuran perustajajäsenistä. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Pentti Heikkurinen. Sen jälkeen yhdistystä johti Taimi Haapanen ja Vuokko Kautto on toiminut sen puheenjohtaja vuodesta 2001 lähtien.
– Saksala on idyllinen ja kaunis asuinalue. Täällä on lasten turvallista kasvaa. Pihat ovat hoidettuja ja lapsille löytyy joka pihasta leikkitelineet.

Nordström on kasvattanut kaksi omaa lastaan Saksalassa ja tällä hetkellä mummolassa vierailee seitsemän lastenlasta.
– Meitä vanhoja alkuasukkaitakin on vielä jonkun verran täällä, mutta on ollut ilo huomata, että toisen tai jopa kolmannen polven saksalaiset palaavat tänne asumaan.

Teatterivastaava Nordström on myös aktiivinen hiihtäjä ja hän on hieman pettynyt, koska kehätien työmaa vie hänen hiihtoladut ainakin kolmeksi seuraavaksi talveksi telakalle.
– Kuvitelkaa, että meidän asuinalueelta pääsee vielä metsään hiihtämään, vaikka asumme kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Rakentajat ovat kuitenkin luvanneet rakentaa uuden reitin Pippon alueelle.
– Siitä asiasta olen todella iloinen.

Saksalalaisten teatterivastaava vie porukan vielä tämän kevään aikana Kouvolan teatteriin katsomaan Ruokarouvan tytär -musikaalia.
– Matkalle on lähdössä ainakin 30 ihmistä. Bussissa olisi vielä tilaa suuremmallekin ryhmälle.

Petri Görman

Kuva: Vuokko Kautto ja Merike Nordström

Patoseudun talvirieha houkutteli porukkaa pulkkamäkeen

Patoseudun omakotiyhdistys, Patoseudun toimintakeskus ja Launeen seurakunta järjestivät viime sunnuntaina alueen lapsille hyvän mielen talvitapahtuman, jossa oli mahdollisuus laskea pulkkamäkeä, ratsastaa hevosella ja paistaa makkaraa.

Suomi -Ruotsi -jääkiekko-ottelusta huolimatta tapahtuma keräsi normaalimäärän patoseutulaisia nauttimaan aurinkoisesta talvisäästä.
–  Täällä on loistavat pulkkamäet lapsille. Toisesta saa kunnon vauhdit ja pohjoispuolen rinne soveltuu perheen pienemmille, talvitapahtuman puuhamies Tuomo Torkkel kertoo.

Seurakunta tarjoaa perinteiseen tapaan makkarat ja vaahtokarkit.
–  Omakotiyhdistyksen väki toi taas kahdella pulkalla kaikki mahdolliset tavarat.

Paikalla oli mahdollisuus antaa myös vapaaehtoinen kannatusmaksu tämän vuoden Yhteisvatuukeräykseen
–  Onneksi tänne on kasvanut jo suojaisa puusto ja sen vuoksi täällä on mukava viettää yhdessä muiden patoseutulaisten kanssa aikaa.

Torkkel muistelee, että muutamana viime talvena leudot säät ovat aiheuttaneet järjestäjille harmia.
–  Muutaman kerran pulkkamäki on ollut ilman lunta helmikuussa ja silloin tapahtuma on siirretty toimintakeskuksen pihaan. Olen iloinen siitä, että tämä on kunnon talvi ja tämä tapahtuma sai sen vuoksi arvoisensa puitteet luonnonhelmassa etelä-Lahdessa.

Petri Görman

Kuva: Makkaranpaiston yhteydessä oli mukava lämmitellä kohmeisia varpaita nuotion lämmössä.

Päivi Granlund: Laune on vehreä kaupunginosa lähellä keskustaa

ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.

Launeen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Granlund viihtyy Launeella. Hän on viettänyt siellä myös lapsuutensa ja nuoruutensa. Puheenjohtajan mielestä Laune on paras paikka lapsiperheille Lahdessa, koska kaikki palvelut ovat lähellä ja esimerkiksi lasten on turvallista leikkiä ja liikkua siellä.

1.  Miten omakotiyhdistyksenne toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Toiminnan painopisteenä on säilynyt asukaslähtöisyys. Teemme tiiviisti yhteistyötä kirjaston ja alueen yhdistysten kanssa.

2.  Millaista Launeen omakotiyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
– Omakotiyhdistys järjestää yhteistyössä Launeen kirjaston kanssa jo perinteeksi muodostuneet Kevätkarnevaalit toukokuussa ja Pikkujoulut joulukuussa. Ohjelmassa on myös retkiä sekä matkoja eri kohteisiin ihmisten kiinnostuksen mukaan. Kuluvan vuoden suunnitelmissa on järjestää retki Ähtäriin Pandoja katsomaan. Järjestämme myös yleisö-ja keskustelutilaisuuksia alueen asukkaille ajankohtaisista asioista.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä yhdistyksessämme on jäseninä yli 100 launeelaista perhettä.

4. Miksi omakotiyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
– Omakotiyhdistys järjestää tapahtumia ja virkistystoimintaa alueen asukkaille ja tarvittaessa toimii viestin viejänä kaupungin suuntaan launeelaisia askarruttavissa tilanteissa. Omakotiyhdistys pyrkii vaikuttamaan myös asukasviihtyvyyteen alueella.

5. Huolettaako Launeen omakotiyhdistyksen jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Kirjaston tilanne on tällä hetkellä eniten mietteitä herättänyt kysymys ja huoli siitä jatkuuko kirjaston toiminta entisellään nykyisissä tiloissa. Tänne on perustettu Launeen kirjaston puolesta toimikunta, jossa on myös omakotiyhdistykseltä edustaja. Salinkallion koulun tuleva käyttötarkoitus on herättänyt keskustelua. Myös Nurmikadun sekä Patomäentien risteyksen liikenneturvallisuus puhuttaa.

6. Millainen asuinalue Laune on?
– Laune on viihtyisä, vehreä puutarha -kaupunginosa lähellä keskustaa. Täältä on kävelymatka Launeen marketalueelle sekä matkakeskukseen. Helsinkiin vievälle moottoritielle pääsee muutamassa minuutissa omalla autolla. Alueella on mainiot ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet sekä luonto on aina lähellä.

7. Onko asuinalueella tapahtunut joko sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Launeella on monipuolinen ikäjakauma nuorista lapsiperheistä ikäihmisiin. Alueelle muuttavat uudet asukkaat ovat etupäässä lapsiperheitä.

8. Missä omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
– Kokouspaikka vaihtelee. Sovimme siitä aina etukäteen. Yleensä olemme kokoontuneet Launeen kirjastolla tai Prisman kahviossa.

9. Mitä haluaisitte parantaa launeelaisten palveluissa?
– Launeella on monipuoliset ja helposti saavutettavat palvelut, toivomme niiden säilyvän jatkossakin.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Kevätkokous pidetään huhti-toukokuun aikana. Tarkka päivämäärä vahvistetaan myöhemmin. Kokouksesta ilmoitetaan Omalähiö -lehdessä ja yhdistyksen Facebook -sivuilla. Toivotamme omakotiyhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet Launeelaiset lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaamme.


Kaikkialle on lyhyt matka Launeelta

Minna Aarnikoivu on asunut Nurmukadulla jo 30 vuotta.
– Täällä on luonto ja kaikki palvelut lähellä. Kaikki elämän perusasiat ovat launeelaisilla helposti saavutettavissa.
Aarnikoivun mielestä erityisesti lapsiperheelle Laune on ihanteellinen kaupunginosa.
– Lasten kanssa voi lähteä kaupaan ilman autoa ja hoitaa esimerkiksi samalla heidän päivittäisen ulkoilutarpeen.

Varapuheenjohtaja on iloinen myös siitä, että kaupunginosassa on paljon puistoja esimerkiksi Korsitiellä sekä tietenkin perhepuisto hieman etäämällä.
– Minulle on myös iso asia, että kirjasto on turvallisen pyöräilymatkan päässä, jonne lasten on myös helppo mennä.

Salinkallion koulun kohtalo puhuttaa launeelaisia paljon.
– Etelä-Lahteen muuttaa paljon ihmisiä ja siksi kahdelle isommalle koululle olisi täällää varmasti tilaa. Koulut ovat myös hyviä treenipaikkoja alueen lapsille. Patomäen kenttien kohtalo myös hieman harmittaa, mutta onneksi ne ovat poissa käytöstä vain kaksi vuotta.

Kehätien rakentaminen Launeen omakotialueen läpi on puhuttanut ihmisiä pitkään.
– Kyllä tuo rakentamismelu häiritsee päiväsaikaan. ei kuitenkaan niin paljon, että harkitsisi kaupunginosasta poismuuttoa.

Petri Görman

Kuva: Launeen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Granlund sekä varapuheenjohtaja Minna Aarnikoivu ovat sitä mieltä, että Launeella on mukava asua. – erityisesti lapsiperheille tätä kaupunginosaa voi suositella lämpimästi.

Elokolo on matalan kynnyksen kohtaamispaikka

–  Olen iloinen siitä, että kaksi kuukautta kestänyt saneerausprojekti on nyt maalissa. Uskon, että Elokolon Lahden yksikkö Vuorikadulla on esimerkkikohde muille kahdeksalle toimipisteelle, EHYT Ry:n Aikuiset -osaston päällikkö Antti Hytti kertoo.

Elokolo on matalan kynnyksen päihteetön kohtaamispaikka tavallisille lahtelaisille ihmisille.
–  Samoissa tiloissa avautuu myös EHYTin uusi aluetoimisto, josta aluetyömme tekee paikallista yhteistyötä ja tukee ehkäisevän päihdetyön ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja osaamista Etelä-Suomen maakunnissa.

Hytin mukaan Elokolon on löytänyt oman paikkansa Lahdessa.
– Ennen remonttia meillä oli useasti tilanteita, että toimintapisteessämme kävi todella paljon väkeä ja siksi päädyimme saneeraaman hieman lisätilaa. Nyt seinät ovat täälläkin leveämmällä.

Vuorikadulla on ollut pitkän aktiivista pienryhmätoimintaa.
– Nyt, kun meillä on omat ryhmätilat, niin voimme antaa tiloja yhdistysten käyttöön myös päiväsaikaan. Esimerkiksi AA -ryhmät joutuivat kokoontumaan aiemmin iltaisin, koska päivätoimintamme käytössä olivat kaikki tilat

Tule sellaisena kuin olet

– Meillä on nyt paremmat mahdollisuudet palvella lahtelaisia ja muita päijäthämäläisiä ryhmiä joilta puuttuvat omat toimitilat. Tämä on kansalaisten kohtaamispaikka ja Elokolon toimintaperi-aatteiden mukaan yksikön tulee olla siellä, missä ihmiset liikkuvat.

Elokolo tarjoaa hyvän yhteisön, jonne on helppo tulla omana itsenään.
–  Täällä on hyvä yhteisö, josta taatusti löytää keskustelukumppanin. Sen lisäksi Elokolossa on mahdollista lukea lehtiä ja käyttää tietokonetta.

Hytti muistuttaa, että tarvittaessa Elokolon henkilökunta tarjoaa palveluohjausta eteenpäin julkisiin palveluihin, jos kävijä haluaa ja voisi hyötyä siitä.
– Pääpointti on kuitenkin toisten ihmisten kohtaaminen. Keskustelu toisen kanssakulkijan kanssa helpottaa monesti esimerkiksi yksinäisen ihmisen arkea.

Elokolo oli kaksi kuukautta väistötiloissa Patoseudun toimintakeskuksessa.
– Nyt olemme taas siellä, missä ihmiset liikkuvat. Moni vakituinen asiakas ei lähtenyt Patömäkeen saneerausprojektin aikana. Se oli liian pitkän matkan päässä.
– Tätä projektia on ollut mukava seurata. Tilat mahdollistavat uudenlaista toimintaa ja voi olla, että Lahden Elokolo tulee olemaan esimerkkinä muille toimipisteillemme.

Petri Görman

Kuva: EHYTin aluetyöntekijä Jukka Suomilammi sekä osastopäällikkö Antti Hytti myhäilevät tyytyväisenä Elokolon uudistetun Vuorikadulla sijaitsevan toimipisteen avajaisissa.

Tapio Irri: Patoseutu on lintukoto keskellä kaikkea

ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.

Patoseudun omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Irri  (kuvassa vas.) on rakentanut ensimmäisen omakotitalon Lokinkadulle vuonna 1973. Siitä lähtien mies on viihtynyt asuinalueella, eikä ole koskaan suunnitellut muuttoa pois sieltä. Viimeiset 10 vuotta mies on ollut yhdistyksen puheenjohtaja.

1. Millä tavalla omakotiyhdistyksen toiminta on muuttunut sen alkuajoista lähtien?
– Järjestimme joka talvi hiihtokilpailuaja asuinalueen lapsille ja niihin osallistui melkein kaikki alueen lapset. Emme ole enää tällä vuosikymmenellä järjestäneet tätä tapahtumaa, koska osallistujia ei ole. Silloin 1970 –luvulla omakotiyhdistyksen pikkujoulut ja muut kulttuuririennot kokosivat ihmiset yhteen. Nyt emme saa edes yhtä linja-autollista ihmisiä mukaan, kun moniin rientoihin lähdettiin 40 vuotta sitten useilla linja-autoilla.

2. Millaista toimintaa omakotiyhdistys järjestää tällä hetkellä?
– Keskiviikkoisin Patoseudun toimintakeskuksella on tuolijoogaa ja perjantaisin tunnin jokaisella on mahdollisuus lähteä ohjatulle sauvakävelylle. Kahden viikon päästä meillä on talvitapahtuma alueen lapsille. Keväällä järjestämme aina siivoustalkoot.

3. Mitä muuta ohjelmaa on odotettavissa tänä vuonna?
– Omakotiyhdistys täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlimme tätä asiaa syksyllä.

4. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä yhdistyksessämme on 200 jäsentä. Olemme Lahden alueen suurin omakotiyhdistys. Kevätkokouksessa haluamme antaa myös uusille jäsenille yhden vaikutuskanavan lisää. Luottamusasemiin on helppo päästä.

5. Miksi jäseneksi kannattaa liittyä?
– Tällaisen organisaation tulee olla olemassa, jos ongelmia kohdistuu asuinalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Aina silloin tulee olla iskussa ja jonkun tulee olla puhemies kaupungin suuntaan.

6. Huolettaako Patomäen asukkaita tällä hetkellä mikään asia?
– Vastustimme kehätietä loppuun saakka, mutta nyt se on rakenteilla. Olisimme halunneet Renkomäen linjauksen, koska se oli halvempi. Alueen kaikki katuremontitkin valmistuivat viime kesänä, joten lintukodossamme on kaikki varsin hyvin. Ehkä muutama postilaatikko on väärässä paikassa katuremontin jäljiltä, mutta siinä ovat suurimmat huolemme.

7. Millainen asuinalue Patoseutu on?
– Tämä on rauhallinen asuinalue lähellä moottoritietä ja kaikkia Launeen marketkeskittymiä. Täällä saat asua rauhassa ilman, että naapurit tai liikenteen melu häiritsee.

8. Onko alueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos?
– Moni täällä lapsuutensa viettänyt aikuinen on palannut takaisin. Täältä on helppo liikkua Helsingin suuntaan tai muualle Päijät-Hämeeseen.

9. Missä yhdistys kokoontuu?
– Patoseudun toimintakeskus on meidän yhteinen kokouspaikka, jossa on myös mahdollisuus järjestää muutakin toimintaa.

10. Mitä haluaisit parantaa patoseutulaisten palveluissa?
– Toivottavasti bussilinjojen reittejä hieman tarkastellaan. Olisi mukavaa, jos vanhempi väki myös pääsisi esimerkiksi Citymarketiin ja Prismaan bussilla.


Tuomo Torkkel: Kiinteistöverot herättivät edellisen kerran yhteisöä

Tuomo Torkkel (kuvassa oik.) on ollut tämän vuosikymmenen Patoseudun omakotiyhdistyksen hallituksessa mukana. Torkkel muutti perheineen asuinalueelle vuonna 1980.
– Patomäen puolella on paljon eläkeläisiä, mutta Vartiolaaksossa asuu nuorempaa väestöä.

Viimeksi patoseutulaisia yhdisti kiinteistöveron nostouhkaus muutama vuosi sitten.
– Onneksi meidän verorasitus kasvoi vain hieman. Onnistuimme siis vaikuttamaan päättäjät ja peruivat veronkorotukset.

Torkkel muistaa, kuinka Patoseudulla järjestettiin aikoinaan hiihtokilpailuja ja siellä oli myös liikuntapaikkoja urheilua varten.
– Onneksi meillä on vielä tuo pururata, jossa tulee itsekin liikuttua. Hiihtokilpailut ja liikuntapaikat ovat jo historiaa valitettavasti

Yksi toive Torkkelilla on kehätien rakentajille.
– Toivottavasti latuyhteydet Liipolaan ja Renkomäkeen säilyvät rakennusvaiheen jälkeen. Niin ja uimahalli olisi myös mukava saada Launeelle jo seuraavalla vuosikymmenellä.

Petri Görman

Liipolan tunnelin louhintatyöt alkavat kesällä

– Tällä hetkellä kehätien suunnitteluun liittyviä laskuja on maksettu alle 10 prosenttia hankkeen kokonaissummasta, mutta urakkasopimuksia on tehty jo 100 miljoonalla eurolla, projektijohtaja Janne Wikström kertoo.

Etelälahtelaisille järjestettiin tämän vuoden ensimmäinen infotilaisuus kehätiestä Liipolan monitoimitalo Onnissa keskiviikkona.
– Uudenmaankadun projekti on jo puolivälissä ja se avautunee vielä loppuvuodesta liikenteelle nelikaistaisena.

Launeen eritasoliittymän paalutustyöt on projektijohtajan mukaan tehty.
– Joudumme tekemään vielä muutamissa kohdissa paalutuksia, mutta ne ovat pieniä verrattuna tuohon eritasoliittymän työstä aiheutuneeseen meluun.

Tunnelin rakentamisella tiukka aikataulu

– Kehätielle rakennetaan kaksi tunnelia. Patomäen betonitunneli ja Liipolan betonikalliotunneli ovat vielä suunnitteluvaiheessa, mutta louhintatyöt alkavat siellä kesäkuussa.

Louhintatyötä ei tehdä tämän projektin aikana yöaikaan.
– Kevään aikana selvitellään myös se, mihin maamassoja ajetaan niin, että ympäristö kehätien läheisyydessä ei haavoitu.

Projektijohtaja Wikström kertoi, että Nikulan eritasoliittymä on saatu mukaan sen vuoksi, että hankkeesta löydettiin säästökohteita.
– Liipolan tunnelin itäpuolella olisimme joutuneet rakentamaan tunnelia paalujen päälle viimeiset 25 metriä. Löysimme siihen kuitenkin kustannustehokkaamman ratkaisun ja säästimme sen vuoksi rahaa. Siksi Nikulan liittymä oli mahdollista ottaa projektiin mukaan.
– Nikulan eritasoliittymä on perusteltua rakentaa myös sen vuoksi, koska Hennalaan rakennetaan uusi asuntoalue ensi vuosikymmenen aikana.

Katselmuksia kerrostaloihin

– Louhintaa ja tärinää seurataan tarkasti koko projektin. Sen vuoksi olemme tehneet jo katselmuksia Liipolan kerrostaloihin. Seuraamme mittausten avulla, miten louhinta ja räjäytykset vaikuttavat kerrostalojen kuntoon. Tutkimustunneleiden avulla arvioimme kallioperän laatua louhinta-alueella ja tämä työ valmistuu kesäkuun alkuun mennessä kertoo projektipäällikkö Janne Tikkamäki VALTARIsta.

Liipolan alla kulkeva tunneli valmistunee jo vuonna 2020, mutta kaikkien teknisten järjestelmien testaaminen vie paljon aikaa varsinaisen louhistyön jälkeen.
– Kaiken louhintamateriaalin käytämme tämän hankkeen tiepohjiin.

Petri Görman

Kuvateksti:
Tilaisuuden aluksi Liikenneviraston projektijohtaja Janne Wikström esitteli koko hankekokonaisuutta ja projektipäällikkö Janne Tikkamäki VALTARIsta kertoi kehätien Lahdenpään kuulumiset.

AJANKOHTAISTA -arkisto

huhtikuu 2026

maaliskuu 2026

helmikuu 2026

tammikuu 2026

joulukuu 2025

marraskuu 2025

lokakuu 2025

syyskuu 2025

elokuu 2025

kesäkuu 2025

toukokuu 2025

huhtikuu 2025

maaliskuu 2025

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011