kuva: Viinintekijä David Cohen ja hänen yrittäjävaimonsa Paola Guerrero de Cohen kertovat, että he etsivät jatkuvasti uusia makuja suomalaisesta luonnosta. – Seuraavaksi tuomme markkinoille raikkaanmakuisen omenaviinin.

 – Se on viinintekijästä ammattitaidosta kiinni, onko viini hyvää vai huonoa. Hyvän ja loistavan viinin ero syntyy raaka-aineista, viinintekijä David Cohen sanoo.

Cohen ja hänen vaimonsa valmistavat suomalaisista metsämarjoista erilaisia laatuviinejä, joita myydään suomalaisissa huippuravintoloissa.
 – Tuotteemme ovat olleet myynnissä Alkossa vuoden ajan ja niiden suosio on kasvanut koko ajan.

Uudet tilat Hollolan Miekkiössä ovat mahdollistaneet tuotantomäärän kasvun 50 000 litraan vuodessa.
 – Suomalaisessa metsässä kasvaa uskomattoman hienoja marjoja, joita me haluamme käyttää viiniemme raaka-aineena. Lakka oli minun ensimmäinen suuri marjalöytö. Rakastan tätä marjaa.

Viinitekijä Cohen kertoo, että hän hioo tuotteen ja siihen liittyvän reseptin täydelliseksi ennen kuin viini pääsee markkinoille.
 – Tämän satokauden viinit ovat markkinoilla ensi kesänä. Jokainen viini on persoonallinen oma tuote, eikä meidän viinit maistu koskaan aivan samalta.

Ainoa Winery avasi elokuussa oman viinikaupan Miekkiöön ja sieltä on mahdollista ostaa paljon erilaisia viinejä tällä hetkellä.
 – Minulla on sellainen haave, että tulevaisuudessa tämä alue näyttää viinitilalta niin kuin jossain Keski-Euroopassa.

 – Viinin valmistuksessa ja raaka-aineiden hankinnassa puhtaus on tärkein asia. Kun huolehdit siitä, että viiniä tehdään puhtaissa sammioissa, niin valmistusprosessi on silloin varmasti hallinnassa.

Persoonalliset maut metsän antimista

Ainoa Wineryn yrittäjä Paola Guerrero de Cohenin kertoo, että he ovat löytäneet suomalaisesta metsästä kiehtovia kasveja ja marjoja, joita he käyttävät viininvalmistukseen.
 – Kuusenkerkän, lakan, mesiangervon, mustikan ja puolukan upeat maut on jo talletettu viinitilan makukarttaan. Etsimme jatkuvasti uusia erilaisia makuja Suomen luonnosta, koska haluamme tuoda puhtaan suomalaisen luonnon makumaailman viineihimme.

Yrittäjä muistuttaa, että heidän viininsä ovat myös lähiruokatuote.
 – Ostamme lähialueelta lähes kaikki raaka-aineet, joita tarvitsemme viininvalmistuksessa. Päijät-Hämeestä löytyy muun muassa mansikan- ja vadelmanviljelijöitä, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Orimattilalaiselta tuottajalta ostamme todella laadukasta hunajaa. En ole koskaan missään muualla maistanut niin hyvää hunajaa.

Ainoa Wineryn viinien makumaailma rakennetaan niin, että se sopii yhteen suomalaisen ruoan kanssa.
 – Varsinkin lakka, mustikka ja puolukka ovat sellaisia marjoja, joiden makuun tarttuu suomalainen lyhyt, mutta valoisa kesäaika. Auringonvalo antaa marjoihin loistavan makubuustin.

Viinin pitää olla tasapainoinen

 – Ostan meille kaikki suomalaiset marjat ja päätän siitä, milloin viinin voi valmis, Paola Guerrero de Cohen toteaa.

Ainoa Winery aikoo jo lähitulevaisuudessa ostaa enemmän marjoja Pohjois-Suomen alueelta.
 – Lapsissa marjat kypsyvät nopeammin ja niiden maku on sanoin kuvaamattoman upea. Eri puolilla maailmaa Lappi symboloi puhtautta ja se myy myös hyvin.

Yrittäjän mukaan viini kypsyy yhden vuoden ajan ennen kuin se on valmis myyntiin.
 – Tavoitteenamme on aina hyvä maku ja tasalaatuinen tuote. Tasapainoinen maku on meille tämän työn tärkein asia. Mietimme aina viinillemme parhaan mahdollisen käyttötarkoituksen.

Suomalainen punajuuriviini oli yksi yrittäjäpariskunnan ensimmäisistä viineistä, kun he aloittivat viinivalmistuksen Suomessa.
 – Punajuuriviini on tulossa Alkoihin ja ravintoiloihin taas. Se on ollut yksi mielenkiintoisimmista tuotteistamme. Se on myös tuote, joka jakaa ihmiset selkeästi kahteen eri leiriin maun suhteen.

Suomalaiseen kesään kuuluvat mansikat ja mansikkakakut. Päijäthämäläiset viinintuottajat ovat loihtineet heitä varten oman viinin, jonka nimi on Aho.
 – Suomalaistaustainen Ranskassa asuva viininviljelijä tuottaa meille valkoviinin tähän kesäviiniin. Miekkiössä siihen lisätään mansikkaviini. Tähän viiniin on tallennettu suomalaisen kesän makumaailma. Siitä kannattaa aloittaa tutustuminen meidän tuotteisiin.

Petri Görman

kuva: Ohjaaja Jarkko Felin odottaa, että Henkka & Kivimutkan -elokuvan tuotanto alkaa.
– Elokuvan on suunniteltu huolella ja kaikki kuvauspaikat on katsottu valmiiksi.

Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -elokuvan kuvaukset käynnistyvät Lahdessa maanantaina 20.7.2020 ja ne kestävät viisi viikkoa.
 – Elokuvan kuvauskohteena on pääosin Laune, kun tuotantoryhmä aloittaa varsinaisen kuvausjakson 20.7.  Olen iloinen siitä, että niin moni perhe on antanut kotinsa meille käytettäväksi kuvauksia varten, ohjaaja Jarkko Felin sanoo.

Tuotantotiimiä on mahdollista nähdä myös katu- ja piha-alueilla heinäkuun loppupuolella.
 – Meillä on noin kymmenestä kahteenkymmeneen eri lokaatiota pelkästään Launeen alueella. Kuvaukset tulevat hetkellisesti hankaloittamaan ihmisten liikkumista, mutta toivomme että asukkaat suhtautuvat asiaan ymmärtäväisesti.

Ohjaaja Felin kertoo, että elokuvan eteen tehty työmäärä on ollut tähän mennessä valtava.
 – Elokuvan kehittämiseen ja esituotantoon menneitä työtunteja ei olla edes laskettu.

Kotimaisten lastenelokuvien tuotantoon verrattuna Henkka & Kivimutka -elokuvan budjetti on suhteellisen pieni.
 – Sen vuoksi tuotantotiimin ydinryhmän työtaakka on ollut raskas.

Valmisteluja on tehty niin kuvauspaikkojen valinnasta aikataulutuksiin, kuvaussuunnitelmiin ja myös lukuisiin muihin asioihin liittyen.
 – Maaliskuussa meillä oli koekuvaustilaisuus Kauppakeskus Karismassa, jossa koekuvattiin noin 400 lasta ja nuorta.

Elokuvan ohjaavat yhteistyössä lahtelaiset Jarkko Felin ja Wäinö Weckström.

Lahdessa on yli 30 kuvauskohdetta

–  Elokuvassa on muutama joukkokohtaus, joihin haettiin aikuisavustajia. Mukana on siis paljon paikallisia ihmisiä.

Avustajia on tässä elokuvassa useita satoja. Noin 300 lapsiavustajaa pääsee valkokankaalle ja yli sata aikuista on mukana elokuvatuotannossamme. Tässä vaiheessa ei voida enää ottaa uusia avustajia mukaan elokuvaan.

 – Kuvauksiin osallistuu näyttelijöiden lisäksi kuvauspäivästä riippuen noin 20-30 hengen tuotanto-tiimi. Lisäksi elokuvan jälkituotannossa on vielä omat tekijänsä.

–  Ensimmäiseen kuvausjaksoon on varattu aikaa 25 päivää ja sen lisäksi olemme varautuneet muutamaan lisäkuvauspäivään. Silloin kuvaamme hieman pienemmän kuvausryhmän kanssa.

–  Lahdessa on yhteensä yli 30 kuvauskohdetta.

Elokuvaa kuvataan Launeen lisäksi myös Ali-Juhakkalassa, Karistossa, Kerinkalliossa, Kymijärvellä ja Nastolassa.
 – Myös Lahden keskusta-alue on yksi kuvauspaikka.

Elokuva saa ensi-iltansa syksyllä 2021.

Petri Görman

Ympäristöystävällinen elokuvaprojekti

Fishcock Films Company Oy:n elokuva Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka on valittu yhteistyökumppaniksi Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 hankkeeseen.

Elokuva tehdään paikallisin voimin, hyödyntäen käytössä olevia alueellisia resursseja mahdollisimman laajalti. Kaikissa elokuvan osa-alueissa esituotannosta ensi-iltaan toteutetaan kestävän audiovisuaalisen tuotannon ajatusta (ekologinen elokuva). Kalustoa, raaka-aineita ja materiaaleja pyritään kierrättämään mahdollisimman paljon.

Erityistä huomiota kiinnitetään logistiikan ympäristöystävällisyyteen ja kuvauspaikkojen tarjoiluihin, jotka ovat kasvisruokaa. Lahtelainen Fishcock Films Company Oy haluaa profiloitua tuotantoyhtiöksi, joka on edelläkävijä ympäristöystävällisen elokuva-alan kehittämisessä ja ekologisten audiovisuaalisten tuotantojen tekemisessä.

Kuva: Näkymässä Ukko-Kolilta tiivistyy suomalainen sielunmaisema.

Jos sinua pyydettäisiin kuvailemaan suomalaista maisemaa, millaiseksi sen mielessäsi piirtäisit? Päänsisäinen siveltimesi maalaisi kenties tiheää havumetsää, jossa kuuset ja männyt kohoaisivat kilpaa sammalmättäillä. Ja tietenkin auringossa kimaltavan järven, joka kasvaa pieniä, metsäisiä saaria. Asetelmaan mahtuisi ehkä myös jylhää ja jyrkkää kalliota, josta tämä komeus avautuisi eteesi. Osuiko lähelle?

Tällainen maisema on piirtynyt suomalaisten mieliin erityisesti 1800- ja 1900-luvun taitteessa kansallisromantiikan saadessa jalansijaa suomalaisessa taiteessa. Sama kuva toistuu niin kuvataiteessa, musiikissa kuin kirjallisuudessakin. Tuon ajan suuria suomalaistaiteilijoita – muun muassa Eero Järnefeltiä, Pekka Halosta, Jean Sibeliusta ja Juhani Ahoa – yhdistää se, että he kaikki hakivat inspiraatiota taiteeseensa Pohjois-Karjalan Kolilta.

Kolia ei siis voi pitää millään tavalla uutena turistikohteena. Siinä missä Järnefelt ja kumppanit soutivat pitkin pielisiä ja tarpoivat ylös jyrkkärinteisiä vaaroja, pääsee tämän päivän lomalainen tutustumaan Kolin kansallispuistoon kuitenkin halutessaan varsin vaivattomasti. Yksi Kolin puoleensavetävistä piirteistä lomakohteena onkin sen muuntautumiskyky: se tarjoaa yhtäältä mukavuudenhaluiselle matkaajalle luksusmajoituksen, näköalakylpylän ja suhteellisen helpon pääsyn kansallispuiston aarteisiin eli Kolin korkeimmille vaaroille, Ukko-Kolille, Akka-Kolille ja Paha-Kolille. Lisäksi tarjolla on ohjattua tekemistä aina saunajoogasta vaellusratsastukseen ja maisemaristeilyihin.

Toisaalta Koli on mitä oivallisin lomakohde itsenäisiä seikkailuja janoaville lomalaisille. Yhteensä noin 80 kilometrin mittainen polkuverkosto pitää sisällään jopa 60 kilometrin pituuteen venyvän Herajärven kierroksen niille, jotka kaipaavat lomaltaan patikointia ja tähtitaivaan alla nukkumisen kaltaisia elämyksiä. Muutaman päivän vaellukselle ei välttämättä tarvitse kantaa omaa telttaa, sillä reittien varrella on laavujen ja telttailupaikkojen lisäksi askeettisia vuokratupia, joista on mahdollista varata majoitus. Sen sijaan suositeltavaa on pakata mukaan reippaasti hyttyskarkotetta.

Kolin huippujen valloitus on helppo aloittaa kansallispuiston keskuksesta, luontokeskus Ukosta, josta mukaan polulle saa hankittua alueen kartan ja vinkit tärkeimpiin nähtävyyksiin. Päiväretkeä varten esimerkiksi Mäkrän kierros on täydellinen valinta. Noin 7,5 kilometrin lenkkiin tiivistyy Kolin monimuotoisuus: juurisia ja kivikkoisia nousuja, soita ylittäviä pitkospuita ja laajoja, kauniisti kukkivia ikivanhoja ahoja. Reitti Mäkrävaaralle on toisinaan vaikeakulkuista, joten aikaa kierrokseen on hyvä varata reippaasti.

Reitin todellinen aikasyöppö on kuitenkin vähän väliä kalliolta avautuva maisema. Kirkkaansininen Pielinen ja sen erikokoiset saaret muodostavat yhdessä kalliolakisten vaarojen ja vaaroilla kumpuilevan metsän kanssa mosaiikin, joka jatkuu kauas horisonttiin. Suosittelen Kolille matkustavaa kipuamaan huippujen lisäksi myös näkötorniin. Erityisesti Räsävaaran näkötornista on auringonlaskun aikaan upeat näkymät joka suuntaan yli kansallispuiston. 

Huippujen lisäksi Kolin nähtävyyksiin kuuluu Pirunkirkko, lohkareluola, johon liittyy paljon mystiikkaa ja kansanuskomuksia. Ryömiessään luolan suusta kapeaan mutta korkeaan halkeamaan taikauskoinen retkeilijä voikin aistia, miten noidat ja velhot ovat aikoinaan asuttaneet metsän keskellä olevaa piilopaikkaa. Samalla luolan seinistä voi etsiä katseellaan runoa, jonka Eero Järnefelt on aikanaan jättänyt sinne haalistumaan ja siten meille kulttuurinnälkäisille nykyturisteille lähes mahdottomaksi löytää.

Jos suomalaisuus asuisi maisemassa, se asuisi Kolin vaaroilla. Siinä taideteoksessa voi kuulla kansallisromanttisen kaiun, jossa yhdistyvät Sibeliuksen sinfoniat ja Järnefeltin maalaustaide. Matka Kolille ei olekaan pelkkä metsäretki, se on matka suomalaisen luonnon ja taiteen leikkauspisteeseen.

Elina Salomaa

kuva: Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Lasse Perttola kertoo, että metsäkauriit elävät varsin pienellä alueella esimerkiksi Lahdessa. – Rakenteilla olevaa kehätietä ei ole vielä suljettu aidoin ja sen vuoksi metsäkauriit pääsevät vielä vapaasti liikkumaan Etelä-Lahdessa. Riista-aidat suojaat näitä hirvieläimiä pedoilta ja sen vuoksi populaatiot ovat kasvaneet vuosikymmenen aikana Lahden seudulla.

Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Lasse Perttolan mukaan Lahden seudulla on mahdollista nähdä metsäkauriita kaikkilla muualla paitsi keskustan alueella. Launeella Lahden eteläisen kehätie linjauksen kohdalla Patomäessä viihtyy runsaslukuinen metsäkauriiden populaatio. Ne ovat tulleet asutusalueiden liepeille sen vuoksi, että eläimille löytyy sieltä ravintoa.
 -Kaupunkialueella metsäkauriit ovat myös suojassa pedoilta. Ilveksiä tavataan satunnaisesti kaupunkialueella. Ne ovat vaarallisia vain vasoille. Kettuja liikkuu myös kaupunkialueella.

Moottoritien riista-aita suojaa myös metsäkaurispopulaatiota.
 – Sieltä ei pääse petoja liikkumaan helposti kaupunkialueelle.

Toiminnanohjaaja Perttola kertoo, että metsäkauris ei tarvitse ympärilleen tilaa kuin muutamia kymmeniä hehtaareja.
 – Uskon, että metsäkauris viihtyy myös tulevaisuudessa Lahden seudulla. Vähälumiset talvet ovat positiivinen asia erityisesti näille hirvieläimille.

Kehätietä ei ole vielä aidattu ja sen vuoksi metsäkauriit voivat liikkua vielä vapaasti Etelä-Lahden alueella.
 – Aitaamisen jälkeen ne etsivät uudet kulkureitit.

Ilmoita hirvieläinvahingosta hätäkeskukseen

Metsäkauriit kerääntyvät suurempiin laumoihin yleensä syksyllä. Naaraat kasvattavat kesän aikana vasoja ja pukit liikkuvat ja kiertelevät reviiriään ylivuotisten kanssa.
–Keväällä metsäkauriit saattavat tulla omakotitalojen pihoille, kun luonto on karuimmillaan. Silloin ne eivät löydä ruokaa muualta kuin ihmisten piha-alueilta.

Liikenne on metsäkauriiden suurin vihollinen.
 – Ne liikkuvat usein laumoina aamuhämärissä.

Metsäkauris on ketterä sekä nopea eläin ja sen vuoksi sitä ei aina välttämättä huomaa liikenteessä ajoissa.
 – Hirvieläin-, suurpeto- ja villisikakolarista pitää aina ilmoittaa hätäkeskukseen. On myös hyvä merkitä kolaripaikka viranomaisia varten. Vasta näiden toimenpiteiden jälkeen saa poistua kolaripaikalta.

Petri Görman

Kuva: Porvoonjoentie siirtyy uudelle reitille elokuussa. (merkitty punaisella)

Lahden eteläinen kehätie aiheuttaa vielä yhden muutoksen vanhoihin tielinjauksiin Etelä-Lahdessa. Porvoonjoentien reitti siirtyy kulkemaan Patomäentunnelin päältä elokuussa. Tällä tieosuudella tehdään parhaillaan viimeistelytöitä ja rakennetaan muun muassa kevyenliikenteenväylä valmiiksi.
– Sen jälkeen, kun nykyinen linjaus suljetaan elokuussa, niin meidän täytyy rakentaa Lahden eteläistä kehätietä enää 100 metrin pätkä jätevedenpuhdistamon ja tunnelin välisellä alueella, projektipäällikkö Janne Wikström kertoo.

Elokuusta lähtien Porvoonjoentie kääntyy jätevedenpuhdistamon kohdalla kaupungista päin ajettaessa vasemmalle.
– Olemme rakentaneet ammattitaidolla uuden reitin lähelle tulevaa jalkapallokenttää. Uskon, että ihmiset ottavat uuden linjauksen ilolla vastaan.

Jätevedenpuhdistamolle rakennetaan tässä yhteydessä uusi tieliittymä.
– Kehätielle ei voi enää tämän jälkeen ajaa, koska vanhan tien katkaisee oja. Sen lisäksi uusi tielinjaus kulkee huomattavasti nykyistä tielinjausta korkeammalla.

Wikströmin mukaan uusi tieyhteys otetaan niin sanotusti lennossa käyttöön elokuun aikana, eikä alueelle tarvitse sen vuoksi enää tehdä merkittäviä poikkeusjärjestelyjä.

Jalkapallokenttä käyttöön vuonna 2022

Patomäen jalkapallokentän raakamuotoilu tehdään tämän kesän aikana. Ensi vuonna alueella on tarkoitus tehdä istutus- ja vihertyöt.
– Jalkapalloharrastajat pääsevät nauttimaan uudesta kenttäalueesta kesällä 2022.

Projektipäällikön mukaan kenttäalueen huoltorakennus ei kuulunut alkuperäiseen hankesuunnitelmaan.
– Mahdollisen huoltorakennuksen toteutus on Lahden kaupungin kustannusvastuulla, joten siitä päättää Lahden kaupunki.

Liikenne siirtyy takaisin Luhdantaustankadulle heinäkuun alussa.
– Tunnelialueella tehdään vielä viimeistelytöitä, mutta katu on mahdollista ottaa jo nyt käyttöön.

Lahden eteläisen kehätien alueella tehdään koko kesän ajan viimeistelytöitä.
– Kuorrutamme koko väylän alueen viherkerroksella, jotta tästä alueesta tulee myös kaunis kokonaisuus.

Petri Görman

kuva: Liipolankartanon hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski ja isännöitsijä Eero Vesanen ovat tyytyväisiä siitä, että vuoden kestänyt saneerausprojekti Luhtikadulla on viikon kuluttua ohi.

Asunto-osakeyhtiö Liipolankartanon hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski menetti kerrostalon tulipalossa vuosi sitten oman kotinsa sekä sijoitusasuntonsa. Kosken asunnot eivät palaneet vaan ne kärsivät vesivahingoista.
 – Sain soiton tulipalosta kesämökille ja olin alle puolessa tunnissa paikalla Luhtikadulla. Seurasin hetken tulipaloa, mutta lähdin takaisin kesämökille, kun satoi vettä.

Hallituksen puheenjohtaja kertoo, että hän ei suuremmin järkyttynyt tilanteesta, vaikka omaa omaisuutta tuhoutui.
– Tulipaloa seuraavana päivänä vakuutusyhtiöstä soitettiin ja sain heti asunnon Saksalasta, jossa olen melkein vuoden nyt asunut.

Jo kahden päivän päästä asuntoja tyhjennettiin tavaroista ja viikon sisällä kaikki oli jo viety pois.
 – Se harmitti, että meidän varastotiloissa varkaat vierailivat heti tulipalon jälkeen.

Keräily- ja perintöesineitä tuhoutui

 – Meitä sijoitettiin asumaan eri puolille kaupunkia. Olen tavannut vuoden aikana vain muutaman samassa talossa asuneen ihmisen. On jännä nähdä tämän kuukauden lopussa, kuinka moni palaa takaisin Luhtikadulle.

Tulipalon yhteydessä moni asukas menetti korvaamattoman arvokkaita keräily- ja perintöesineitä.
 – On yksiselitteisen varma asia, että näitä vahinkoja yhdenkään asukkaan vakuutus ei korvaa täysimääräisesti, mutta tämänkin asian kansa pitää osata elää.

Hallituksen puheenjohtaja muistuttaa, että ketään ei saa osoittaa sormella tulipalosta, koska vahinkoja saattaa tapahtua kenelle tahansa.
 – Teen itsekin pitkiä työpäivä ja joskus väsyttää.

Koskella olisi mahdollisuus palata uuteen kotiin juhannukseksi, mutta mies aikoo viettää keskikesän juhlaa mökillään.
 – Ei tämä projekti ole minua paljon työllistänyt, mutta isännöitsijälle on annettava iso kiitos tästä projektista. Hän on tehnyt työtä taloyhtiömme eteen isolla sydämellä.

Ajattelin, että saneerausprojekti olisi ohi nopeammin, mutta saimme esimerkiksi rakennusluvan katolle vasta tammikuussa.
 – Ehkä järjestämme grillijuhlat tulipalon vuosipäivänä 1.7. Ehkä muistelemme myös menneitä, mutta katsomme tiukasti tulevaisuuteen.

Ammatillisesti opettavainen projekti

 – Missään ei opeteta, kuinka tulipalon jälkeen toimitaan. Olen oppinut ammatillisesti vuoden aikana todella paljon elämästä ja uudisrakentamisesta, isännöitsijä Eero Vesanen toteaa.

Isännöitsijän mukaan nyt olisi saatavilla konsulttiapua, jos joku paikallinen kollega joutuisi yhtä ikävään tilanteeseen.
 – Tämä on vaatinut yhteispeliä monen eri ihmisen kanssa. Erityiskiitokset haluan lähettää vakuutusyhtiölle. Työ heidän kanssaan on sujunut koko ajan mallikkaasti.

Liipolankartanon tulipalo aiheutti yli 2 miljoonan euron vahingon.
 – E-rapun asukkaat pääsivät katsomaan kotejaan viime viikonloppuna ja D-rapun väki pääsee viikkoa myöhemmin. Kesäkuun loppuun mennessä kaikilla on mahdollisuus muuttaa takaisin koteihinsa.

Isännöitsijän työt jatkuvat vielä pitkälle syksyyn tulipalon aiheuttamia vahinkoja selvitellen.
 – Tiedän kokemuksesta, että saneerauksen jälkeen tehdään aina takuutöitä. Niitä on odotettavissa myös Luhtikadulla.

Koronapandemia on sotkenut tulipalon syiden selvittelyä ja asiaan palataan mahdollisesti syksyllä.
 – Palo- ja poliisitutkinta on vielä kesken ja siitä minulla ei ole mitään tietoa.

Petri Görman

 – Ympäristölupaa ei automaattisesti käsitellä uudelleen tulipalon takia, vaan laitoksen vanha lupa on voimassa niin kauan, kunnes lupaviranomainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto tekee uuden päätöksen. Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella, Hämeen Ely -keskuksen ympäristöyksikön ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää kertoo.

Hämeen ELY-keskus arvioi samassa yhteydessä, onko nykyiseen ympäristölupaan tarpeen hakea muutosta.
 – Purkupiha Oy on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toukokuussa ympäristölupahakemuksen koskien Jokimaan kierrätyslaitoksen toiminnan muuttamista. Aluehallintovirasto tulee tiedottamaan lupahakemuksesta kuuluttamalla. Hakemuksen käsittelyssä huomioidaan myös sattunut tulipalo.

 ELY-keskus ei ole tehnyt mittauksia Porvoonjoesta tulipalon jälkeen. Lahden kaupungin puolesta Porvoonjoessa tehdään automaattista vedenlaadun seurantaa.
– Lahden kaupungin vesiensuojelupäälliköltä saatujen tietojen mukaan vedenlaadussa ei havaittu muutoksia tulipalon seurauksena.  

Asukkailta on kirjattu valituksia

Alueen asukkailta on tullut ELY-keskukseen joitakin valituksia Purkupiha Oy:n Jokimaan kierrätyslaitoksen toiminnasta liittyen meluhaittoihin ja alueen roskaantumiseen.
 – Ympäristöluvan mukaisesti toiminnanharjoittajan on tullut selvittää melupäästöt ja melun leviäminen laitoksen ympäristöön ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen. Mittausvelvoite on näin ollen toiminnanharjoittajalla, joka kustannuksellaan teetättää mittaukset ulkopuolisella asiantuntijalla.

ELY-keskus valvoo, että mittaukset tehdään ympäristöluvan edellyttämällä tavalla ja tarkastaa mittausraportin.
 – Mikäli mittauksissa todetaan lupaehtojen ylityksiä, edellyttää ELY-keskus toiminnanharjoittajalta toimenpiteitä meluntorjunnan tehostamiseksi. 

Jokimaan kierrätyslaitos kuuluu valvontaluokkaan 2, joten tarkastuskäynti tehdään joka toinen vuosi.
 – Valvontaluokka määräytyy riskiperusteisesti. Jokimaan kierrätyslaitoksen valvontaluokitus on tarpeen tarkastaa tulipalon jäljiltä.

– Pelastuslaitoksen suorittama palotutkinta ja onnettomuusselosteen laadita pelastuslaitoksella ovat edelleen kesken. Näiden valmistuttua muodostuu tarkempi kuva palaneista jätteistä ja tuotteista.

Kierrätysasema käyntiin mahdollisimman nopeasti

 – Tavoitteenamme on saada ympäristöluvanmahdollistamat vastaanotto- ja käsittelytoiminnot käyntiin mahdollisimman nopeasti. Ympäristölupamme mahdollistaa tiettyjen vastaanotto- ja käsittelytoimintojen aloittamisen ilman tuotantohallia, kertoo Purkupiha Oy:n kierrätysyksikön johtaja Kimmo Rinne.

Hämeen Ely -keskus tarkistaa ympäristöluvan mukaiset vaatimukset ja myöntää luvan aloittaa kierrätysaseman toiminnot sen jälkeen luvan mukaisesti.
 – Suunnittelemme uudet prosessit ja hallien sekä tuotantolinjat yhteistyössä henkilökunnan, pelastuslaitoksen ja viranomaisten kanssa. Kaikki toimintaan liittyvät riskitekijät on tarkoitus minimoida.   

Sammutusvesialtaiden maamassoille käsittely sovitaan Lahden ympäristöpalvelun kanssa.
 – Maamassoille tehdään tarvittavat analyysit ja niiden tulosten pohjalta viranomaiset määrittävät tarvittavat käsittelytoimenpiteet.  

”Olemme pahoillamme tapahtuneesta”

 – Onnistuimme rakentamaan sammutusvesien suoja-altaat ennen kuin vedet alkoivat valumaan Makkaraojaan.

Ympäristöluvan perusteella Purkupiha Oy:llä on lupa varastoida akkuja alueella.
– Meillä oli akkuja varastossa hyvin pieni määrä, eikä palo aiheuttanut niiden osalta vaaraa ympäristölle.

Kierrätysyksikön johtaja Rinne kertoo, että he ovat saaneet lähinaapureilta palautetta meluun ja tienvarsien roskaantumiseen liittyen.
 – Lähinaapureiden palaute tulee yleensä Ely -keskuksen kautta.Käymme palautteet läpi ja laadimme tarvittavat korjausehdotukset, joiden toteuttaminen sovitaanHämeen Ely -keskuksen kanssa.

 – Tulipaloa on käsitelty Lahden ympäristöpalveluiden ja Hämeen Ely-keskuksen kanssa. Olemme pahoillamme tapahtuneesta, mutta katse ja toimenpiteet keskitetään nyt jo tulevaisuuteen.  

Birgitta Mäkinen:
”Tähän maalaismaisemaan tuo laitos sopii erittäin huonosti”

 Birgitta Mäkinen asuu Hangasmäessä Miekkiössä 500 metrin päässä Purkupiha Oy:n toimipisteestä. Hangasmäkeen kuuluu lähellä sijaitsevalta teollisuusalueelta melua usein myöhään iltaan saakka.
 – Meteli on kolinaa, kumisevaa hakkaamista ja metallin kirskuntaa ja pauketta. Joskus meteliä on myös viikonloppuisin.

Mäkinen on sen lisäksi huolestunut jätteiden käsittelystä ja murskauksesta aiheutuvasta pölystä.
 – Olen soittanut tästä asiasta muutaman kerran Ely-keskukseen.

Tulipalon yhteydessä Hangasmäkeen kantautui savua ja Mäkinen haluaa tietää, kuinka paljon sammutusvedet turmelivat läheistä luontoa.
 – Asuntomme ja palaneen teollisuuskiinteistön välissä oleva metsä haisee myrkyllisille savukaasuille, enkä suosittele, että siellä kukaan vierailisi. Tältä luonnonkauniilta alueelta ei kannata poimia marjoja ja sieniä vähään aikaan.

Mäkinen ei ymmärrä, miksi erilaista rakennusperäistä purkujätettä on mahdollista käsitellä lähellä asuinaluetta ja virtaavien vesien läheisyydessä.
 – Meidän maalaismaisemaamme tuo laitos sopii erittäin huonosti.

 ”Kierrätysyritykset kauemmaksi asutuksesta”

  – Kannatan kierrätysyritysten toimintaa, mutta niiden toimipaikat tulee valita niin, että ne eivät vaaranna asutusalueiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä, kertoo Tuomenojalla asuva Merja Koskipalo-Halinen.

Hänen mukaansa viranomaiset ovat tehneet suuren virheen, että he ovat antaneet toimiluvat kierrätysmateriaaleja käsitteleville yrityksille Jokimaan yrityspuistosta.
– Olen ollut muutaman kerran yhteydessä Ely-keskukseen ja Lahden kaupunginvirkamiehiin roskaamisesta, koska kuorma-autoista putoilee usein roskia Helsingintielle.  

Tuomiojalla ihmiset ovat pelänneet, että kierrätysyrityksissä on mahdollista tapahtua onnettomuuksia.
 – Toivottavasti lähiluontomme ei saastunut pahasti tämän onnettomuuden vuoksi.

 Petri Görman 

kuva: Fysioterapeutti ja liikuntaneuvoja Rosa Hemming aloitti puistotreenit Nikkilän Ilonanpuistossa kaksi vuotta sitten.
– Treeniajankohta on muutettu iltaan ja toivomme sen vuoksi uusia harrastajia mukaan jo ensi viikosta lähtien.

Nikkilän puistotreenit alkavat taas Ilonanpuistossa 3.6. lähtien. Tänä vuonna treenit pidetään yhteistyössä Nikkilän Asukas- ja omakotiyhdistyksen kanssa. Ilonanpuistossa treenataan joka keskiviikko klo 18 alkaen aina 8.7. saakka. Sen jälkeen pidetään kesälomatauko. Kaikille maksuttomat puistotreenit jatkuvat elokuussa lomakauden jälkeen. Kahdesta edellisestä vuodesta poiketen puistotreenit järjestetään ilta-aikaan, jotta mahdollisimman moni nikkiläläinen voi osallistua harrastetoimintaan.

– Aloitin nämä puistotreenit kolme vuotta sitten ollessani kotiäitinä, koska halusin antaa oman vapaaehtoisen työpanoksen paikallisten ihmisten hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseksi, fysioterapeutti ja liikuntaneuvoja Rosa Hemming
kertoo.

Hemmingin perhe on asunut Nikkilässä vuodesta 2016 lähtien.
– Puistotreenien yhteydessä on ollut mahdollisuus tutustua asuinalueen ihmisiin ja erityisesti lapsiperheisiin.

Hemming kertoo, että hän olisi treenannut puistossa todennäköisesti yksin, jos hän ei olisi perustanut puistotreeniryhmää.
– Yhdessä on kuitenkin mukavampi liikkua. Lähialueiden vanhemmilla on ollut treenaamisen yhteydessä mahdollisuus saada toisiltaan myös vertaistukea lapsiperhearkeen ja liikkumiseen. Lastenkin kanssa voi hyvin liikkua ja jokainen tehty liike on enemmän kuin ei tekisi mitään.

Tulevana kesäkautena treenataan iltaisin, jotta mahdollisimman moni nikkiläläinen voisi osallistua tapahtumaan.
– Kuvaan harjoitusliikkeet erikseen ja julkaisen jokaisen treenikerran ohjelmat myös Facebookissa ja Instagramissa, jotta niitä on mahdollisuus tehdä ajasta ja paikasta riippumatta.

Ilonanpuiston leikkivälineilläkin treenataan

– Meillä ei treenata vakavamielisesti, vaan olemme säilyttäneet liikunnan ilon treeneissämme. Jos lapsi on pakko viedä puskapissalle kesken treenien, niin ei sitä kukaan osallistuja harmistu.

Puistossa on paljon leikkiväleineitä, joita hyödynnetään Hemmingin puistotreeneissä.
– Pääasiassa treenaamme oman kehon painolla pystyasennossa. Muutaman kerran olen tuonut kahvakuulia ja kuminauhoja treeneihin. Liikkeet ovat helppoja ja ne sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille.

Puistotreenit kestävät joka keskiviikko noin 45 minuuttia.
– Liikunta lisää hyvinvointia ja sen vuoksi kannattaa lähteä nyt mukaan harjoittelemaan. Tiedän äitinä, kuinka vaikeaa on irrottautua mukaan liikuntaharrastuksen pariin. Toivon, että saamme maksuttoman harrastuksen pariin Nikkilään paljon uusia kasvoja.

Treeneihin voi tulla kuka vaan, eikä ilmoittautuminen ole pakollista.
– Ohjaajan on kuitenkin helpompi suunnitella harjoituskokonaisuus, jos hän tietää etukäteen, paljonko ihmisiä on tulossa treeneihin. Ilmoittautua voi Facebookissa Hyvinvointihaaveita -sivulla.

Puistotreeneissä tehdään matalankynnyksen lihaskuntoharjoituksia.
– Lapsilla on mahdollisuus leikkiä puistoalueella koko treenien ajan.

Petri Görman

Elämässä tiiviisti mukana oleva, järjestöaktiivi Helena Joenkoski kotipihallaan, kukkivien luumupuitten alla Patomäessä. Hän täyttää 9.6.2020 pyöreät 80 vuotta.

Viime viikot ovat luoneet ainakin ajatuksia yhteneväisestä maapallon väestä, joka on kohdannut Covid-19 eli koronavirukseen sairastuneita ihmisiä joka maanosassa. On voitu todeta tiedotusvälineiden kautta, että tartuntavaarassa ovat niin köyhät kuin vauraat ihmiset, mutta hoidoista huolimatta kuoleman vaarassa ovat ikääntyvät ihmiset, usein vanhat sairaudet pohjana.

Ihmisen ikääntyminen kohtuullisen terveenä oli ensi kuun yhdeksäs päivä 80-vuotta täyttävän Helena Joenkosken ja hänen aviopuolisonsa Olavin sekä toimittajan kahvipöytäkeskustelun eräs osio perheen omakotitalon kuistilla Patomäessä, Lahdessa. Kun perhe sai talonsa valmiiksi lähes viisikymmentä vuotta sitten, oli itäinen alapiha pehmeää kosteikkoa, missä keväisin kukoistivat keltaiset kulleromättäät, kielojen tuoksu ilahdutti ja myöhemmin kesällä suopursut.

Lahteen, nuoret keskisuomalaiset Helena ja Olavi päätyivät Heinolan kautta, ensin vuokralle asumaan ja sitten pysyvästi Patomäkeen. Joenkosket ovat suurella sydämellä myös kolmen lapsensa vanhempia ja kuuden lapsenlapsen isovanhempia. Perheen vanhin lapsista, tytär menehtyi keski-ikäisenä myös aivoverenvuotoon  isoäitinsä ja tämän isän tavoin. Tämä on elämänvaihe, mikä nostaa kyyneleet silmiin, kun perheen lapsista keskustellaan.

Helena on nykyisen Suomen teollisuusliitto ry:n, entisen Metallityöväenliiton Lahden  eläkeosaston aktiivijäsen ja puheenjohtaja. Hänet tunnetaan lempinimellä Hellu perheen ja ystävien sekä järjestöaktiivien keskuudessa. Metalliliiton, Lahden osasto 23:n monivuotisena (20v) sihteerinä Helena on ollut piikki miesväen kyljessä tasa-arvovaatimuksineen. Osa jäsenistön miehistä ilmoitti kokouksissa toisilleen kuuluvasti, että Tasa-arvo saapuu! Hän oli Suolahden kauppalan, nykyisen Äänekosken kaupungin lapsuudenkodissa oppinut Impi-äidiltä, paikallisen paperitehtaan pääluottamusmieheltä, tasa-arvoisuuden ja rehellisyyden vaatimuksen niin työelämässä kuin yhteiskunnassa. Jo 52 vuotiaana suvun rasitteeseen, aivoinfarktiin kuolleen äidin persoona oli esimerkkinä lapsille, isän kuollessa sodassa juuri ennen pikkusiskon syntymää.

Ammattiliiton jäsenistö oli valtaosaltaan miehiä. Hellun vaatimuksia tasa- arvosta he saattoivat hiukan pelätä, vaikka 1980  -90 luvuilla naisilla oli vielä pitkä matka  ”lasikaton rikkomiseen”. Ei ollut kysymys vain pomon paikoista vaan rohkaisu naisille, että he pystyvät muunkin teollisuuden kuin perinteisen tekstiilin ammatteihin. Myös työtehtävät ja palkat olisi tasa-arvoistettava. Helena itse on ollut runsaat kolme vuosikymmentä hitsauskonealan uranuurtaja Kemppi Oy:n tuotekokoojan työnimikkeellä. ja osastoluottamusmiehenä. Eläkkeelle hän jäi  päivätyöstä 15 vuotta sitten. Naisen asemaa hän tulkitsi seuraavasti :

Näkökulma

Nainen, vaimo, äiti
yhteiskunnan jäsen
Koottu kolhuista, siruista
kristallin kirkkaaksi timantiksi
Tästä muodostuu yhteiskunnallinen näkökulma.

Eläkkeellä Helena Joenkoski ei jättänyt yhteiskunta-aktiivin roolia. Kokemukset Lahden kaupungin valtuuston ja – hallituksen jäsenenä, Sdp, työelämän aikana sekä SAK:n valtuuston jäsenyys ovat antaneet hänelle yhä tiukemman käsityksen yhteiskunnallisen tasa-arvon eteen tehtävästä työstä.

Helena on ollut usean vuoden Lahden Eläkkeensaajat ry:n matkavastaava. Hän on tutustunut matkoja johtaessaan yksinäisiä ja puhekumppania kaipaavia, ujoja ihmisiä. Joenkosken Helena, Hellu, toteaakin, että yksinäiset ikääntyvät ihmiset tarvitsevat rohkaisua elämäänsä ja kuuntelevia ystäviä, vaikkapa puhelimen välityksellä. Jos järjestötehtävät jäävätkin Helenalta osittain sivuun, niin sosiaalista kanssakäymistä on tiedossa myös tulevaisuudessa.

Tulevassa kuussa hyvässä elämänvireessä oleva, hymyilevä haastateltava, pitänee miehensä kanssa yhteensä 160 vuotissyntymäpäivä -kahvittelut ainakin kotipihalla läheisilleen.

Myös Omalähiön toimitus onnittelee !

Marja-Liisa Niuranen

Kuva: Liipolan tunnelissa viimeistellään parhaillaan teknisisä järjestelmiä ja valaistusta. Kesän aikana tunnelialueella tehdään maansiirtotöitä ja rakennetaan meluvalleja.

Lahden eteläisen kehätien asukastilaisuus järjestettiin Koronapandemian vuoksi virtuaalisena 27.5. Väyläviraston projektipäällikkö Janne Wikström kertoi, että Launeen ja Liipolan alueella kehätiehen liittyviä asioita tapahtuu paljon seuraavien kuukausien aikana.
 – Helsingintie avataan liikenteelle jo kesäkuun aikana. Luhdantaustankadulla tehdään viimeistelytöitä ja myös se on tarkoitus saada liikenteelle kesäkuun loppuun mennessä.

Projektipäällikön mukaan Porvoonjoentie vaatii hieman enemmän rakennusaikaa ja saadaan valmiiksi kesän lopulla.
 – Liipolassa on aloitettu jo betonitunneleiden täyttötyöt ja melusuojausten rakentaminen.

Koronapandemia ei ole vaikuttanut kehätien rakennustöihin vaan se etenee aikataulussa.
 – Uskomme edelleen, että kehätie avataan joulukuun alkupuolella.

Tulevan kesän aikana kehätien asfaltointia jatketaan ja samassa yhteydessä tiellä tehdään myös ajoratamerkintöjä.
 – Viimeistelemme myös kehätien sillat ja eritasoliittymien ajorampit kesän aikana. Istutustyöt, luiskat ja meluvallit kuuluvat tienrakentajien kesäohjelmaan.

Kaupunkialueella kehätie on nelikaistainen

Kehätie on Okeroisista eteenpäin nelikaistainen. Siihen saakka kehätiellä ajetaan kahdella eri kaistalla, mutta nopeusrajoitus on kuitenkin 100 km/h. Raskasliikenne joutuu tosin ajamaan siellä hieman hiljempaa.
– Tällä hetkellä kehätien rakennusprojektissa on 334 työntekijää. Heistä 70 on kotoisin Lahden seudulta. Tähän mennessä kehätietä on rakennettu 1615000 työtunnin verran.

Maantietunneleiden teknisten järjestelmien testit alkoivat helmikuussa ja ne saadaan valmiiksi alkukesän aikana.
– Parhaillaan  Liipolan Kouvolan suunnan tunneliputkeen tehdään asfalttipinnoitetta.

Elokuussa on tarkoitus kouluttaa ne ihmiset, jotka vastaavat tien valvonnasta ja turvallisuusasioista.
– Syyskuussa aloitamme yhdessä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusharjoitukset sekä Liipolan että Patomäen tunnelin alueella. Jokainen pelastuslaitoksen työvuoro pääsee harjoittelemaan pelastustoimenpiteitä uusilla tunnelialueilla.

Marraskuun aikana hyväksytetään maantietunneleiden turvallisuusasiakirjat ja haetaan käyttöönottoluvat tunneleille.
 – Jos kaikki loppuvaiheen suunnitelmat toteutuvat aikataulussa, niin nykyinen Hollolan ja Lahden keskusta-alueen läpi kulkeva tie siirtyy uudelle linjalle joulukuussa.

Petri Görman