Kategoria: Ajankohtaista

Liikunnanopettaja ja suomalaisen pesäpallon grand old man Heikki Laine on kesäihminen. Mies nauttii kesän lämmöstä ja pesäpallosta. Kisapuiston uudistettu pesäpallokenttä on areena, jossa miehen voi tavata joka ilta.

Mikä on sellainen työ, joka sinun on pakko tehdä ennen kuin kesä voi alkaa?
– Hoidan joka kevät herukka- ja karviaispensaat kuntoon. Siihen liittyy erilaisia hoitotoimenpiteitä ja ruohonleikkuuta. Pensaiden alustat pitää myös lannoittaa.

Oletko kesäihminen?
– Olen ehdottomasti kesäihminen. Kesämökkiä rakensin aikoinaan useana kesänä. Siellä on aina jotain tekemistä. Sen lisäksi pesäpalloa pelataan vain kesällä. Vihaan pakkasia. Olen joutunut palelemaan Ursan kentällä oppilaiden kanssa.

Mitä luet kesällä?
– Luen kesällä Kanava-lehteä, koska siellä on mielenkiintoisia artikkeleita. Sen lisäksi luen Seuraa.

Onko sinulla joku sellainen suosikkilaulu, joka luo aina kesäfiiliksen?
– Suvivirsi on ollut minulle aina tärkeä laulua. Se muistuttaa lomasta ja kesästä.

Kerro, mikä on sinun oma kesäjuomasi? Perustele!
– Juon paljon erilaisia mehuja, joita pitää lantrata. Sen lisäksi hyvä kesäjuoma on sokeriton Coca-Cola.

Lomailetko yleensä kesäaikana?
– Mökkeilyn lisäksi käyn katsomassa pesäpalloa Hyvinkäällä ja Kouvolassa. Vaimon kanssa vietimme lomia Kanarialla, kun Suomessa elettiin pimeintä aikaa vuodessa eli marraskuun lopussa.

Mitä grillaat kesällä?
– Minä grillaan vain makkaraa. Se kuuluu ehdottomasti kesään.
Mikä on parasta kesällä Suomessa?
– Luonto kauneimmillaan kesällä Suomessa. On mukava katsella vihreää luontoa. Toukokuusta lähtien on aina mukava seurata, kuinka luonto herää kesään.

Mitä suunnitelmia sinulla on tätä kesää varten?
– Nyt on saatava selkä kuntoon, että pääsee mökille. Siellä pääsee irti kerrostaloelämästä. Minulla on aina puuhaa mökillä. Kisapuistossa seuraan eri sarjatason pesäpallo-otteluita koko kesän ajan.

Petri Görman

kuva: Kirjastovirkailija Noora Tanska tuntee dekkarit hyvin, koska hän toimii kirjavinkkarina Launeen kirjastossa.

Suomalaiset lukevat paljon dekkareita. Sen voi päätellä ostetuimpien kirjojen listoilla ja kirjastojen avoimen datan perusteella. Kirjakaupoissa vietetään jo 10. kertaa dekkariviikkoa 5.-11.6. Sen tavoitteena on kannustaa ihmisiä lukemaan dekkarikirjallisuutta ja tutustumaan sen monipuoliseen maailmaan.

Dekkareissa on paljon erilaisia alalajeja, kuten historialliset mysteerit, psykologiset trillerit, salapoliisitarinat ja rikosromaanit. Tämä kirjallisuuslaji tarjoaa lukijoille kiehtovia lukukokemuksia eri näkökulmista.
– Dekkarit ovat kestosuosikki kirjastossa. Jos katsomme Launeen kirjaston palautushyllyä, niin dekkarit täyttävät siitä suuren osan, kirjastovirkailija Noora Tanska kertoo.

Tanskan mukaan yhä useampi löytää dekkareiden pariin joko Netflixin tai tv-sarjan kautta.
– Se on hyvä asia, että ihmiset lukevat. Lukukokemus on aina suurempi elämys kuin tv-sarja.
Koskinen tv-sarjasta alkoi uusi tuotantokausi ja sen vuoksi Seppo Jokisen kirjoja lainataan nyt paljon.

Kirjamarkkinoilla on myös paljon Agatha Christie -tyylisiä mysteerejä, joissa pääsee itse ratkomaan, kuka oli esimerkiksi murhan tekijä.
– True crime .ilmiö näkyy myös kirjastojen lainausmäärissä.

Aikuiset lukevat eniten dekkareita

– Aikuiset ihmiset lukevat dekkareita ja niillä on laaja lukijakunta. Myös osa nuorista on kiinnostuneita dekkareista. Esimerkiksi Ilkka Remes on kirjoittanut nuorille dekkarin Operaatio Solaris-kirjan.

Kirjastovirkailija kertoo, että Satu Rämö ja Ilona Tuominen ovat myös suosittuja kotimaisia dekkarikirjoja.
– Ulkomaisista kirjailijoista lukijoiden suosikkeja ovat Lars Kepler ja Jo Nesbo.

Myös paikallisuus kiehtoo ihmisiä dekkareissa ja sen vuoksi esimerkiksi Lahdessa lainataan paljon Timo Sandbergin ja Eija Piekkarin kirjoja. Lahtelaisen Sandbergin uutta kirjaa jonottaa jo 300 ihmistä.
– Tutut tapahtumapaikat houkuttelevat lukemaan dekkareita.

Dekkarit ovat myös  Noora Tanskan omia suosikkeja.
– Elina Backman ja Robert Galbraith ovat omia kestosuosikkeja.

Petri Görman

Kirjailija Kalle Veirto on Omalähiön Kesävieras-sarjan ensimmäinen haastateltava. Mies kirjoittaa myös kesäaikana, koska se on elämäntapa. Kesää ei saa suunnitella koskaan valmiiksi etukäteen vaan hetkiin on osattava tarttua.

Mikä on sellainen työ, joka sinun on pakko tehdä ennen kuin kesä voi tulla kotiisi?
– Kesä on aina unelmaa, toiveiden tynnyri, joka on raskautettu hyvillä töillä, ja se on ohitse ennen kuin ne on suoritettu. Se on sama kuin Huomenna hän tulee ( Samuel Beckett).

Oletko kesäihminen? 
– Olen syntynyt kesäkuussa.

Kuvaile, millainen on hyvä kesäkirja?
– Hyvässä kesäkirjassa on myös syksyn säät, talvi ja kevät. Ei elämää voi ylittää kuin peltoa, kirjoitti Anton Tsehov. Ei myöskään kesää.

Onko sinulla joku sellainen suosikkilaulu, joka luo aina kesäfiiliksen?
– Bryan Adamsin Summer Of ’69 ja Beach Boysin Surfin USA. Ne rokkaa söpösti ja ovat pelkkää kaunista illuusiota. Tykkään myös Junnu Vainion Käyn ahon laitaa -laulusta, enkä ole koskaan käynyt ahon laitaa. En myöskään tykkää olla ilman paitaa, vaikka ylävartaloni on hyvin lihaksikas.

Kerro, mikä on sinun oma kesäjuomasi?
– Kylmä olut. Se sopii aina ja kaikkiin tilanteen, mutta ensi sijassa työn ja pitkän pyörälenkin jälkipoltteessa.

Lomailetko yleensä kesäaikana?
– Kotona. Työtä tehden ja kesällä vain 1,5 tuntia päivässä. Muu vaatii kekseliäisyyttä.

Mitä grillaat kesällä?
– En helvetissä grillaa, en edes itseäni

Mikä asia on parasta kesällä?
– Hollolan kirkon pyöräkierros kamujen kanssa.

Mitä suunnitelmia sinulla on tätä kesää varten?
– Carpe diem. Liika suunnittelu pilaa kaiken, myös kesän.

Petri Görman

kuva: Vuoden launeelaiseksi valittiin ensimmäistä kertaa yhteisö eli Omalähiö-lehti. Palkintoa olivat vastaanottamassa ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki, päätoimittaja Petri Salomaa, Omalähiö-lehden perustaja Marja Salomaa ja toimittaja Petri Görman. Palkinnon jakoivat Launeen okyn Liinu Sundelin ja Tanja Lekkerimäki.

– Minä olen asunut Laune-Nikkilän alueella jo 29 vuotta ja vaimoni synnyinkoti on Mustanmäenkadulla. Tämä on ehdottomasti paras paikka meille, Launeen omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Juha-Pekka Forsman sanoo.

Luonto ja rakentaminen ovat olleet aina tasapainossa Etelä-Lahden joka puolella, mutta erityisesti sen näkee Launeella.
– Täällä on paljon rintamamiestaloja, joissa on isot tontit. Alueella on paljon metsää ja viheralueita. Launeen perhepuisto ja Patomäen jalkapallokentät ovat paikkoja, joissa myös Lahteen saapuvat turistit viihtyvät.
Launeen omakotiyhdistyksen hallituksessa on energistä porukkaa ja sen vastuulla on järjestää kevätkarnevaalit.
– Tätä tapahtumaa on suunniteltu pitkään ja lähes kaikki hallituksen jäsenet ovat mukana tapahtumassa.

Omalähiö on vuoden launeelainen 2023

Ensimmäistä kertaa Vuoden launeelaiseksi valittiin yhteisö. Nyt palkinto luovutettiin Omalähiö-lehdelle.
– Omalähiö on merkittävä identiteetin ja yhteisöllisyyden rakentaja Etelä-Lahdessa. Ilman sitä elämä täällä olisi paljon köyhempää.

Forsmanin mukaan lehti kertoo aidosti paikallisista asioista ja ihmiset lukevat sitä myös paljon.
– Myös launeelaisten mielipiteitä julkaistaan lehden yleisönosastolla.

Petri Görman

Leena Holmberg-Koski ja Juha-Pekka Forsman keskustelivat, millaisia pihatöitä he ovat ehtineet tekemään jo kevään aika.

Launeen seurakunnan miestenpiiri rakensi linnunpönttöjä tapahtuman yhteydessä.

Marttojen paistamat letut olivat myös hittituote tämän kevään karnevaaleilla.

Elli Kassari ja Aino Elme olivat rakentaneet Launeen kirjastolle keppihevosille esteradan.

kuva: Esikoiset ry on ottanut Liipolan seurakuntakeskuksen tilat haltuunsa toukokuun alusta lähtien.

Kirkkohallitus vahvisti Liipolan seurakuntakeskuksen myynnin Esikoiset ry:lle huhtikuun lopulla. Esikoiset ovat käyttäneet eri seurakuntien tiloja omassa toiminnassaan Lahdessa. He ilmoittivat syksyllä kiinnostuksensa ostaa seurakuntakeskuksen tilat.

– Esikoiset maksoivat seurakuntakeskuksesta 210000 euroa. Jatkamme tiloissa vuokralaisina ja saamme sopeutettua toimintamme kohtuullisen hyvin sinne. Raamattupiirit ja maaahanmuuttajien kerhot jatkuvat entiseen tapaan. Sen lisäksi viikkomessut on Liipolassa joka toinen viikko sekä venäjänkieliset messut järjestetään kerran kuukaudessa.

Diakoniatyön toimipiste säilyy samassa paikassa ja Parlan keskiviikkolounaat jatkuvat myös tulevaisuudessa.
Asukastuvan kohtalo on Pelkosen mukaan vielä auki, koska Esikoiset suunnittelevat alakertaan juhlatiloja.
– Tätä asiaa on tarkoitus pohtia vielä aluetoimikunnan kanssa.

Nuorisotilalle on suuri tarve

– Launeen seurakunta on esittänyt seurakuntayhtymälle ja yhteiselle kirkkovaltuustolle, että alueelle on oltava nuorisotila. Kaikilla muilla seurakunnilla Lahdessa on oma nuorisotila.

Kirkkoherra Pelkonen kertoo, että toiseksi seurakunta tarvitsee kokoontumistilan Liipolaan.
– Nyt olemme vuokralla siellä viiden vuoden vuokrasopimuksella. Konfirmaatioita ja muita suurempia tapahtumia varten seurakunnalla on käyttöä suuremmalle tilakokonaisuudelle.

– Meillä ei ollut mahdollisuuksia investoida enää seurakunnan rakennuksiin, mutta sen omistama yhdistys aikoo toteuttaa siellä korjaustoimenpiteitä.

– Sen lisäksi tarvitsemme ison tilan konfirmaatioita ja muita tilaisuuksia varten. Se on ratkennut nyt pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Häät, muistotilaisuudet ja ristiäiset on mahdollista järjestää myös tulevaisuudessa Liipolassa.

– Meillä on yhteinen varauskalenteri seurakunnan tilojen käyttöä varten, jota ylläpitää seurakuntayhtymä. Yhteistyö on alkanut hyvin ja saamme sopeutettua toimintamme joustavasti yhteen.

Pelkosen mukaan toiminnallisesti seurakuntakeskuksen käyttöön ei ole tulossa suuria muutoksia.
– Katsomme nyt avoimin silmin tulevaisuuteen ja tartumme uusiin mahdollisuuksiin Etelä-Lahden alueella, jos alueelle rakennetaan uusia tiloja. Tällä hetkellä meillä ei ole akuuttia tilatarvetta.

Petri Görman

kuva: Renkomäen perhepäivähoitajat kertoivat toiminnastaan Iloinen päivä Launeen perhepuistossa -tapahtumassa sunnuntaina. Kirsi Tantun, Taru Niemisen (yksityinen) ja Marika Rostin pisteellä vieraili paljon lapsiperheitä.

Renkomäen alueella työskentelee kolme kunnallista ja kolme yksityistä perhepäivähoitajaa. Kaikki heistä ovat koulutettuja varhaiskasvattajia. Marika Rosti on ollut kunnallisena perhepäivähoitajana jo 20 vuotta. Hän jäi tähän ammattiin omien poikien syntymän jälkeen.
– Perhepäivähoito on lapselle paras vaihtoehto, koska lapsi saa kasvaa pienessä ryhmässä tutun ja turvallisen aikuisen kanssa. Se on myös tärkeää, että aikuinen ei vaihdu.

Pienessä ryhmässä lapset on mahdollista huomioida paremmin.
– Meillä saa olla vain neljä lasta hoidossa. Hoitoaika perhepäivähoidossa on klo 6-18.

Rosti uskoo, että vanhemmat valitsevat perhepäivähoidon sen laadukkuuden ja pienen ryhmän vuoksi.
– Vuorovaikutus on tärkeintä pienessä ryhmässä. Pienemmät lapset oppivat aina erilaisia taitoja isommilta.
Myös aikuinen oppii jokaisesta ryhmästä jotain uutta.

Kaikkien lasten vahvuudet huomioidaan ja sitä kautta suunnitellaan myös ryhmän ohjelma.
– Heittäytyminen erilaisten asioihin on parasta perhepäivähoidossa. Joskus myös ruoka-aika saattaa joustaa, jos siihen on hyvät perusteet.

Lapsiperheitä on paljon Renkomäessä

Lahti kasvaa etelään ja Renkomäen alueella on lapsiperheitä myös tulevaisuudessa. Alueelle avattiin uusi koulu ja kirjasto tämän vuoden alussa.
– Perhepäivähoitajat tekevät paljon yhteistyötä keskenään. Ulkoilemme yhdessä ja meillä on vielä yhteiset kevätjuhlat.

Rosti kertoo, että on mukava vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa.
– Tässä työssä on tärkeää, että tukiverkko on myös lähellä.

Pienten lasten välitön palaute on parasta Rostin mielestä kasvatustyössä.
– Lapsilla on lupa näyttää kaikki tunteensa pienessä ryhmässä. Jokaisella on hyviä ja huonoja päiviä, myös aikuisilla.

Rostin mielestä perhepäivähoito on ainutlaatuinen ja tärkeä suomalainen hoitomuoto.
– Hyvä fiilis ja lämminhenkisyys tulee olla aina läsnä kasvatustyössä.

Työkokemusta Rostille on kertynyt myös päivähoidosta ja työnohjauksesta.
– Se tulee muistaa, että aikuinen on aina roolimallina lapselle.

Petri Görman

kuva: Lämmin sää suosi kirsikankukkajuhlaa äitienpäivänä Launeella.

Launeen perhepuiston vieressä oleva Kirsikkapuisto keräsi runsain joukoin ihmisiä juhlistamaan kirsikankukkajuhlaa äitienpäivänä. Japanilaissisältöinen ohjelma oli monipuolinen ja Suomen kirsikankukkaprinsessa kunnioitti läsnäolollaan tilaisuutta. Se oli järjestetty vapaaehtoisvoimin. Puistossa on yhteensä 55 kirsikkapuuta ja osa niistä oli ehtinyt kukintovaiheeseen.

– Halusimme järjestää vuonna lahtelaisen hanamin. Tällä kertaa tapahtuma tehtiin ihan talkoovoimin, ilman rahallista tukea kaupungilta. Toivomme, että Kirsikankukkajuhlasta tulisi vuotuinen perinne, osallisuuskoordinaattoria Sanna Virta Lahden kaupungilta kertoo.

Virtaa kirsikkapuiston suosio ei ole yllättänyt, koska kauneus ja luonto puhuttelevat ihmisiä.
– Helsingin Roihuvuoren kirsikkapuisto on todella suosittu kukinnan aikaan niin kuin kaikki tietämäni kirsikkapuistot eri puolilla maailmaa. Kirsikankukkien kukinta-aika on melko lyhyt. Kukinta-aika kestää vain kaksi viikkoa, säästä riippuen. Paras kukkaloisto kestää vain muutama päivän.

Avoimet ja kaikille maksuttomat tilaisuudet houkuttelevat paikallisia ihmisiä osallistumaan tapahtumiin.
– Tällainen puistotapahtuma on siitä mukava, että siinä voi seurata ohjelmaa lähempää tai sitten olla kauempana puiden alla ja keskittyä enemmän, vaikka eväisiin ja omaan seurueeseen.

Kosteikkokasveja puiston vesialueelle

– En osaa sanoa, että saadaanko kirsikkapuistoon lisää puita tulevaisuudessa, mutta varmaan se on tulevina vuosina mahdollista. Puistoa varmasti kohennetaan tulevina vuosina eri tavoin, esimerkiksi pienen vesialueen ympärille on tarkoitus istuttaa kosteikkokasveja.

Yli 1000 lahtelaista äänesti osallistuvan budjetoinnin hankkeessa kirsikkapuistoa Launeelle vuonna 2020.
– Tämän vuoden osbu-ideoiden äänestys alkaa maanantaina 22.5. Äänestysaika päättyy 11.6. Äänestettävänä on taas runsaasti upeita lahtelaisten ehdottamia ideoita eri puolilta kaupunkia eli yhteensä noin 160 ideaa.

Äänestää voi verkossa osoitteessa lahti.fi/osbu sekä palvelutorilla tai kirjastoissa paperilomakkeella.
– Eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan vuonna 2024. Ideoiden toteuttamiseen on varattu 200 000 euroa. Lahdessa kaikenikäiset asukkaat saavat äänestää osbussa. Se on helppo ja suora tapa vaikuttaa siihen, mihin kaupunki rahaa käyttää.

Petri Görman

kuva: Koulutuspäällikkö Radek Karkulowski ja opiskelija Nea Pellinen kertoivat, kuinka julisteet syntyivät.
– Meillä on koulussa hyvä ryhmähenki. Kavereita tsempataan aina.

Vapaa akatemia tarjoaa nuorille mahdollisuuden kehittyä ammatillisesti eteenpäin, jos he viettävät välivuotta tai haluavat panostaa seuraavan vuoden pääsykokeisiin. Kuvituksen ja graafisen linjan tämän vuoden opiskelijoiden töistä on koottu näyttely Malvan Kahiwaan. Siellä on esillä 15 julistetta. Näyttelytöiden pohjana on käytetty Lahden kansanopiston kuva-arkistoa. Lahtelainen tunnettu vapaan sivistystyön koulutus täyttää 130 vuotta. Toukokuun loppuun saakka jatkuva näyttely kunnioittaa samalla myös tämän opinahjon historiaa.

– Meille annettiin tehtäväksi tehdä juliste, joka kertoo jotain 130 vuotta vanhasta koulustamme. Työn yhteydessä oli käytettävä arkistovalokuvia. Jokainen joutui rakentamaan ehyen kokonaisuuden myös erilaisia graafisia elementtejä käyttäen, opiskelija Nea Pellinen kertoo:

Opiskelija Pellisen mukaan tehtävän avulla oli mahdollisuus tutustua myös Lahden kansanopiston historiaan.
– Minä valitsin Edla Kojosen julisteeseeni. Hän oli kauan sitten miehensä kanssa Lahden kansanopiston johtajapariskunta. Ruokalamme on saanut hänen mukaansa nimen.

Kuvituksen ja graafisen linjan opiskelijan mielestä tehtävä oli haastava.
– Työn kautta oli mahdollisuus peilata oppilaitoksemme nykypäivää menneisyyteen.

Juliste on Pellisen mukaan monivaiheisen työprosessin lopputulos.
– Tähän työhön on käytetty Illustratoria ja piirtolevyä. Julisteen tekemiseen menee yllättävän paljon aikaa.

Pellinen suosittelee opistovuotta Vapaan Akatemian opintolinjoilla.
– En ollut vielä vuosi sitten valmis pääsykokeissa, mutta tämän vuoden aikana olen oppinut paljon. Postilaatikkoon on tullut jo kutsu Muotoiluinstituutin mediasuunnittelun pääsykokeisiin.

Perustaitoja vahvistetaan

– Graafisen suunnittelun ja kuvituksen oppilaat keskittyvät opintovuoden aikana perusasioihin, koulutuspäällikkö Radek Karkulowski sanoo.

Koulutuspäällikkö kertoo, että tämän vuoden lopputyön aihe oli juliste.
– Nyt oppilaiden oli pakko tutustua koulun historiaan sen valokuva-arkiston kautta. Emme ole koskaan aiemmin tehneet tällaista lopputyötä.

Koulutuspäällikkö on tyytyväinen lopputulokseen.
– Malvan Kahiwan tiloissa on mahdollisuus nähdä oppilastöitä toukokuun loppuun saakka.

Hyvä juliste on koulutuspäällikön mukaan selkeä kieleltään ja sillä on yksinkertainen viesti.
– Kaikkia asioita ei kerrota suoraan. myös katsojan tulee osallistua julisteen lukemiseen sekä tulkintaa.

Typografialla eli kirjaintyypillä on oma merkitys julisteessa.
– Näyttelyssä 15 erilaista julistetta. Olen erittäin tyytyväinen, kuinka hyvin kaikki oppilaat selviytyivät varsin haastavasta tehtävästä.

Petri Görman

Kuva: FC Lahden hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen uskoo joukkueen mahdollisuuksiin tämän vuoden Veikkausliigassa

Meille jalkapallolle sielumme myyneille viime vuosi oli lahtelaisessa jalkapallossa hyisen kylmää kyytiä, mutta kuitenkin äärettömän jännittävä, jossa putoamiseltaYkköseen vältyttiin niukin naukin, vaikka sydän jättikin muutaman lyönnin väliin ratkaisupeleissä. Nyt uusi kausi on käynnistynyt paremmin. Päätimme kysäistä, mitä odotuksia ja tavoitteita FC Lahdella on tulevan kauden suhteen ja kukapa olisi parempi vastaamaan näihin kysymyksiin kuin seuran pääsponsori ja hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen. Tavoitimme hänet kiireen keskeltä, mutta taas kerran hän lupautui nopealla aikataululla vastaamaan lehtemme kysymyksiin.

Miksi mielestäsi viime kausi meni niin pieleen?
– Joukkueen kasaaminen ei mennyt aivan putkeen. Kun asiat lähtivät rullaamaan väärään suuntaan, ei joukkueesta sitten löytynyt kaivattua johtajuutta suunnan muutokseen. Valmentajan vaihtaminen kesken kauden on tunnetusti aina riski, eikä se meidänkään tapauksessamme tuonut välitöntä pelastusta tilanteeseen. Onneksi menestyksen avaimet sitten loppukaudella kuitenkin alkoivat löytyä ja sarjapaikkamme saatiin säilytettyä.

Millaisia muutoksia täksi vuodeksi on tehty?
– Päävalmentaja Mannila sai tälle kaudelle luonnollisesti rakentaa alusta lähtien oman näkemyksensä ja pelisuunnitelmansa mukaisen joukkueen. Joukkueemme on nuorempi, nopeampi ja nälkäisempi.

Millainen sijoitus on tänä vuonna realistinen?
– Tavoite on runkosarjan jälkeen olla 6 ensimmäisen joukossa. Sen jälkeen tavoite on saavuttaa Europelipaikka ensi vuodelle. Kaikki on mahdollista!

Millaisia pelaajia FC Lahti tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa?
– Meillä on ehdottomasti joukkueessa kaikki pelaajat, jotka tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan. Toivottavasti mitään pahempia ja pitkäaikaisempia loukkaantumisia ei koeta.

Mikä on fysiikkavalmentajan rooli joukkueessa?
– Valmennustiimi on kokonaisuus, jossa kaikilla osaajilla on oma tärkeä tehtävänsä. Näin myös fysiikkavalmentajan rooli on elintärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Miten tärkeää on juniorityö FC Lahdelle ja löytyykö sieltä tulevia tähtiä?
– Me haluamme olla nimenomaan nuoria pelaajia kehittävä ja heitä urallaan eteenpäin auttava organisaatio. Tällä kaudella meillä on taas joukko erittäin lupaavia nuoria pelaajia, joiden joukossa on varmasti monta tulevaa tähtipelaajaa. Kannattaa tulla peleihimme tutustumaan heihin!

Joissain asiantuntijapiireissä on puhuttu ns. roolipelaajien puutteesta FC Lahdelta? Löytyykö heitä tänä kautena?
– Minun näkemykseni mukaan meillä on useita roolipelaajia joukkueessa. Pitkän kauden aikana heidän johtajuutensa kentällä on arvokasta.

Miten saisimme innokkaat Pelicans fanit FC Lahden peleihin piristämään tunnelmaa?
– Minä toivon, että lahtelainen ja laajemminkin päijät-hämäläinen urheiluväki löytää entistä paremmin tiensä meidän otteluihimme. Ei tässä mitään poppaskonsteja tarvita. Jalkapallo on parasta paikan päällä. Meillä on useita lahtelaisia nuoria pelaajia joukkueessa, ja heitä kannattaa tulla katsomaan ja kannustamaan. Meidän tehtävämme on pelata viihdyttävää ja vauhdikasta jalkapalloa ja luoda katsojille hulluja tunteita. Tämä on elämysbisnestä.

Juhani Melanen

kuva: Vanhempi konstaapeli Teppo Rainio toivoo, että tulevan kesän tapahtumissa poliisin läsnäolo rauhoittaa nuoria. – Tärkeintä on se, että ylilyöntejä ja loukkaantumisia ei tapahdu.

Hämeen poliisi järjesti Renkomäessä Bilteman parkkipaikalla Virittämättä perille -tapahtuman 29.4. lahtelaisille ja naapurikunnissa asuville nuorille. Poliisiviranomaiset esittivät tapahtuman yhteydessä toiveen, että vanhemmat kävisivät nuorten kanssa läpi ajoneuvojen kunnon keväällä ennen liikenteeseen lähtöä. Samoin olisi myös hyvä keskustella nuorten kanssa, missä ja miten mopoilla, skoottereilla ja mönkijöillä liikutaan

– Mopomiitteihin tullaan usein näyttämään kavereille viritettyjä ajoneuvoja. Moottoripyöräpoliisina huomaan helposti sen, mikä mopo tai moottoripyörä on viritetty, vanhempi konstaapeli Teppo Rainio Hämeen poliisista sanoo.

Bilteman ja Kärkkäisen parkkialueet ovat näiden tapahtumien suosittuja kokoontumispaikkoja Lahdessa. Sen lisäksi niitä on pidetty Askon alueella ja Holman Prisman parkkipaikalla.
– Toivomme, että nuoret pelaavat reilua yhteispeliä poliisin kanssa. Se on tosiasia, että mopomiiteissä häiriköivät nuoret sulautuvat helposti sulautuva massan sekaan ja poliisin valvontatyö vaikeutuu.

Hämeen poliisi aikoo olla läsnä, kun kevään ensimmäiset mopomiitit järjestetään toukokuun aikana.
– Vanhempien olisi myös hyvä tietää, miten nuoret käyttäytyvät tapahtumassa. Liian usein näkee, että kokoontumisajoihin tulla kilvettömillä mopoilla ja prätkillä hengailemaan.

Kokoontumisajoihin osallistuu yleensä useampi sata nuorta mopoilla, kevytmoottoripyörillä ja mopoautoilla sekä autoilla.
– Silloin, jos nuori näkee, että poliisi puuttuu tapahtuman kulkuun, niin on syytä lähteä kotiin.

Liikennesäännöt unohtuvat usein

– Usein siirtymien aikana temppuillaan. Ajetaan liikenteenjakajien väärältä puolelta ja liikennevaloista ei piitata.

Rainio on tyytyväinen siitä, että tapahtumissa ei ole toistaiseksi tapahtunut mitään vakaa Lahden alueella.
– Tapahtumat järjestetään sosiaalisen median eri kanavien kautta. Juridisesta näkökulmasta katsottuna iso tapahtuma vaatisi järjestyksenvalvojat, liikenteenohjauksen ja pelastussuunnitelman.

Kokenut poliisi muistuttaa, että lähes aina kukaan ei ole vastuussa kuminpoltosta tai roskaamisesta.
– Luvat maksavat ja kukaan ei halua ottaa tätä prosessia vastuulleen.

Hämeen poliisilla ovat perjantai- ja lauantai-illat jo muutenkin kiireisiä ja mopomiitit tuovat viikonloppuihin oman vaikeuskertoimen lisää.
– Tärkeintä olisi se, että yhdessä pidetään hauskaa ja kunnioitetaan järjestyssääntöjä. Äänekkäät ajoneuvot ja niillä temppuilu sekä pauhaava musiikki aiheuttavat aina pahennusta ympäristössä.

Osa häiriköi ja toiset hengailevat vaan mukana tapahtumassa.
– Usein vanhempi sukupolvi järjestää kokoontumisajot ja juniorit hengailevat mukana tapahtumassa.

Petri Görman