Omalähiö lehti tavoitti kiireisen Lahden hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvailan viikkoa ennen kisojen H-hetkeä ja uteli hänen mietteitään niin menneistä kuin tulevistakin Salpausselän kisoista ja niiden tulevaisuudesta.

Milloin olit itse ensimmäisen kerran Salppurin kisamontussa? Kuvaile tunnelmia.
– Vuonna 1968 kolme vuotiaana koko perheen voimin. Pienestä pojasta kaikki oli valtavan suurta ja ihmeellistä. Ilotulitus oli jännittävä ja ehkä vähän pelottavakin asia.

Mikä on koulutuksesi ja mitä teit ennen valintaasi LHS:n toiminnanjohtajaksi?
– Olen koulutukseltani liikuntatieteen maisteri ja olen tehnyt työurani pääasiassa urheilun järjestöelämässä. Olen työskennellyt kymmenisen vuotta Suomen hiihtoliitossa mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtajana sekä kymmenisen vuotta Suomen golfliiton valmennuksen johtajana.

Miten saatte lahtelaiset katsojat taas palaamaan kisamonttuun entisten huippuvuosien tapaan ja millainen on katsojaodotuksenne nyt juhlavuonna?
– Olemme suunnanneet merkittäviä panostuksia viestintään ja näkyvyyteen sekä kaupungilla että verkkoympäristössä. Vastaanotto 100v juhlakisoille on ollut lahtelaisilta erinomaista. Juhlakisoissa on myös paljon oheisohjelmaa, joka kiinnostaa varmasti itse urheilukilpailuiden lisäksi kaikenlaisia kisavieraita. Viime vuonna kisoissa kävi 35 000 kisavierasta ja kyllä tänä vuonna odotuksemme ovat korkeammalla.

Miten lahtelainen nuoriso saataisiin innostumaan taas mäkihypystä ja palauttamaan Suomen kadonnut mäkimaine?
– Lahtelainen mäkihyppy on hyvässä nosteessa. Karpalossa harjoittelee viikoittain yli 60 junioria ja uusia harrastajia tulee jatkuvasti lisää. Seurassamme on viimeisen kuuden vuoden aikana tehty kovasti töitä tämän asian eteen ja se näkyy harrastajamäärissä. Kyllä lentäminen kiinnostaa pieniä tyttöjä ja poikia, niin kuin se on aina tehnyt.

Lausuit Timo Taulon julkaisemassa hienossa juhlajulkaisussa Kaikkien aikojen hiihtokilpailut että strategianne ensi vuosisadalle on ”Suomen paras lumella”. Tarkenna slogania hiukan meille taviksillekin?
– Lahden Hiihtoseuran strategia on olla Suomen paras lumella. Se kuvastaa sitä asennetta millä seurassa toimimme kaikilla toiminnan osa-alueilla. Olemme Suomen suurin hiihtoseura ja haluamme olla tiennäyttäjä niin urheilullisesti, kuin kilpailuiden järjestämisenkin näkökulmasta.

Toteutuisivatko Salpausselän kisat ilman vapaaehtoisia? Paljonko heitä työskentelee kisaorganisaatiossa tänä vuonna?
– Yksiäkään järjestetyistä Salpausselän kisoista ei olisi järjestetty ilman vapaaehtoisia. Tämän kokoluokan tapahtumaa ei ole mitenkään mahdollista järjestää ilman ammattitaitoista vapaaehtoisten joukkoa. Tänä vuonna vapaaehtoisia on noin 1100 henkilöä. Järjestämme myös vuosittain muita suuria kansainvälisiä tapahtumia mm. Finlandia-hiihto on järjestetty 50 kertaa. Järjestämme vuosittain myös Continental-Cupin kilpailut.
Tänä vuonna järjestimme Hopeasomman loppukilpailut, johon osallistui yli 700 nuorta ja neljän viimeisen vuoden aikana olemme olleet järjestämässä kaksia pohjoismaisten lajien nuorten MM-kilpailuja sekä viime talvena nuorten olympiafestivaalien mäkihypyn ja yhdistetyn kilpailuja. Kaikki nämä tapahtuvat tarvitsevat valtavan määrän vapaaehtoistyötä.

Millaista oheisohjelmaa Salppuri tarjoaa juhlavuonna?
– Tänä vuonna on todella monipuolista oheisohjelmaa mm. perinteinen after ski, ilotulitus, helikopterilennätys, nosturilla pääsee 90 metrin korkeuteen, maittavaa ruokaa ja juomaa, karaokea, lapsiperheille on omaa ohjelmaa Karpalon alueella. Myös lauantain iltamäessä vanhoja perinteitä elvytetään mutta se pitää itse tulla kokemaan.

Miten Lahden kaupunki on tukennut LHS:n toimintaa ja millaista mainehyötyä se voi tavoitella?
– Lahden Hiihtoseura saa vuosiavustuksia Lahden kaupungilta samalla tavalla, kuin muutkin lahtelaiset urheiluseurat. Salppurin kisoissa Lahden kaupunki on aina ollut vahvasti mukana kisajärjestelyissä. Kaupungin liikuntatoimi huolehtii maailmanluokan kilpailuolosuhteet kuntoon. Olemme käynnistäneet kahdeksansien pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailuiden hakuprosessin yhdessä Lahden kaupungin ja Suomen hiihtoliiton kanssa. Missään muualla maailmassa ei ole järjestetty mäkihypyn, yhdistetyn ja maastohiihdon MM-kilpailuita näin montaa kertaa.

Salpausselän Kisojen yhteydessä kaupunki saa erittäin suurta medianäkyvyyttä kymmenien miljoonien TV-katsojien kautta sekä kaikki lähiseudun majoitusliikkeet ovat loppuun myytyjä. Niin joukkueet kuin kisavieraatkin käyttävät kaupungissa olevien yrittäjien palveluita runsaasti. Tämän kokoluokan tapahtumilla on positiivinen aluetaloudellinen vaikutus.

Järjestetäänkö Lahdessa kahdeksannet MM-kisat vuonna 2029?
(aiemmat 1926, 1938,1958,1978, 1989,2001 ja 2017)
– Jos minä päättäisin, niin kyllä järjestetään. Tässä asiassa eletään jännittäviä hetkiä. Toukokuu alussa tiedämme onko meillä kilpailijoita tässä hakuprosessissa. Lopullinen päätös kisajärjestäjästä saadaan vuoden 2024 toukokuun lopussa kansainvälisen hiihtoliiton kongressissa Reykjavikissä.

Juhani Melanen

Pelicans saavutti SM-liigan neljännen sijan runkosarjassa. Samalla joukkue varmisti kotiedun puolivälieriin.
Urheilutoimenjohtaja Janne Laukkasen mukaan joukkueen kausi on ollut vaiherikas.

– Kausi alkoi hyvin , mutta sen jälkeen tuli pieni notkahdus. Onneksi se oli vain muutaman pelin mittainen. Osasimme kuitenkin varautua siihen joukkueena.

Runkosarjan päättyessä urheilutoimenjohtaja on tyytyväinen koko joukkueen asenteeseen ja työpanokseen.
– Kausi on kuitenkin vielä kesken ja meillä on vielä nälkää jäljellä. Päätyyn saakka mennään!

Laukkanen muistuttaa, että ammattimaisesti organisoidun joukkueen on mentävä jokaisella osa-alueella eteenpäin joka vuosi.
– Siihen olen erittäin tyytyväinen, että SM-liigassa pelasi tämän kauden aikana 12 meidän oman kiekkokoulumme pelaajaa.

Pelicans on rakentanut koko ajan joukkuettaan vahvan oman juniorityön kautta.
– Se on oleellisin asia myös meillä tulevaisuudessa. Omaan pelaajakasvatustyöhön panostaminen on ollut tärkeää.

Tappiot ovat aina kasvunpaikkoja

– Joukkueeseen on tullut paljon luisteluvoimaa lisää. Hyökkäyspäässä olemme tehneet hyvää duunia. Tilastojen mukaan olemme onnistuneet aloituksissa ja erikoistilannepelaamisessa.

Laukkanen muistuttaa, että loukkaantumiset kuuluvat lajiin ja niiden kanssa pitää osata elää.
– Jokainen tietää, että puolivälierästä lähtien kaikki pelit ratkeavat pieniin virheisiin. Odotettavissa on vähämaalisia pelejä.

Urheilutoimenjohtajan mukaan päävalmentaja Tommi Niemelä on tuonut joukkueeseen rennon tekemisen meiningin.
– Pelaajiin uskottu ja uusille lupauksille on annettu mahdollisuuksia. Se on näkynyt kentällä energisenä peli-ilmeenä.

Nyt etsitään vielä ratkaisuja, miten voidaan tehdä asioita paremmin.
– Minulla on iso luotto joukkueeseen. Runkosarjan aikana näytimme, että pystymme haastamaan jokaiseen liigajoukkueen.

– Nyt on vain uskottava omaan tekemiseen. Sillä pääsemme vielä pitkälle tämän kauden päätteeksi.

Petri Görman

Lahtelainen varatuomari Tuija Saloranta on Liike Nyt -puolueen ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Hän tavoittelee ensimmäistä kertaa kansanedustajan tehtävää.

1. Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Päätöksenteko on ideologista. Tosiasiat, kattavat tutkimustulokset ja kokonaisvaltaiset syy-seuraussuhteet ovat usein saaneet toissijaisen aseman yhteiskunnallisessa ja poliittisessa päätöksenteossa, ja tällöin ratkaisujen pohjaksi on nostettu jokin tietty aatemaailma tai -järjestelmä. Aatteellinen näkökulma todellisuuteen heijastuu tavoitteissa ja pyrkimyksissä, ja suomalaisten hyvinvointi ei ole ollut määräävä tekijä. Edellä mainittu näkyy nyt yhteiskunnassa laaja-alaisena pahoinvointina yksilötasolla ja huolestuttavana sekä välinpitämättömänä velkaantumisena valtion tasolla.

2. Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Työoikeus- ja sosiaaliturvalainsäädännön uudistus siten, että työnteko kannattaa aina. Asumistuen edellytykset on uudelleenmuotoiltava. Suomen yrityksissä työskentelee 1,4 miljoonaa henkilöä. Yritysten pakollista, byrokratisoivaa lainsäädäntöä on karsittava ja työmarkkinoiden joustavuutta on lisättävä. Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun ja talous nousuun. Tuloksena ovat tällöin myös paremmat peruspalvelut.

3. Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Suomen Luokanopettajat tiivistävät eduskuntavaalitavoitteensa seuraavasti. Kouluissa ulee olla aikaa kohtaamiselle, tilaa oppimiselle sekä opettajista on huolehdittava. Opettajat tekevät arvokasta työtä lastemme ja maamme tulevaisuuden eteen. Uskon ja luotan heidän listaamiinsa tavoitteisiin. He ovat ammattilaisia edellä mainituissa asioissa.

4. Perustele näkemyksesi Natosta?
– On tärkeää, että Suomi tulee liittymään Natoon. Venäjä pyrkii hallitsemaan kansalaistensa mieliä propagandalla, militarisoimaan yhteiskuntaa sekä lietsomaan nationalismia. Valtio pyrkii kiinnittymään äärikonservatiiviseen arvomaailmaan. Meillä on tällaisen valtion kanssa pitkä raja, joka on riski Suomen suvereniteetille.

5. Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Meillä on hoitajapula. Meidän tulee saada alalle tekijöitä, joka onnistuu vain arvostusta ja palkkaa nostamalla sekä työnjohtoa kehittämällä. Ennaltaehkäisy ja yhteisöllisyys ovat kaksi priorisoitavaa kehystä, joita meidän on vietävä käytännön tasolla eteenpäin, jotta ikääntyvä väestömme saa elää terveellisemmän ja merkityksellisemmän vanhuuden. Tähän liittyy myös jo eläkkeelle siirtyneiden, mutta edelleen työntekoa jatkavien, ansiotuloverotuksen huomattava keventäminen ja kehittäminen.

6. Onnistuiko sote-uudistus sinun mielestäsi ?
– Ei. Sote-uudistuksen kansallisen, alueellisen ja rakenteellisen uudistuksen hintalapuksi on arvioitu tämän hallituksen aikana noin 650 miljoonaa euroa. Lisäksi sote-uudistuksen hankkeisiin valtio on myöntänyt noin 500 miljoonaa euroa. Kuntien osalta summa ei ole tiedossa. Soteuudistus esiteltiin aikoinaan järjestelmänä, joka säästää rahaa. Tosiasiassa näyttää siltä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvia kustannuksia ei kyetä hillitsemään. Myös hallinto ja byrokratia ovat kasvaneet ja tämän lisäksi pakolliset ICT-muutokset vievät runsaasti varoja.

7. Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Talouden kasvu riippuu tuottavuudesta. Suomeen on luotava ympäristö, jossa innovatiivisuutta elvytetään, investointeja mahdollistetaan ja osaajapulaa helpotetaan koulutuksen lisäämisen ja verotuksen keventämisen keinoin. Vienti on saatava nousuun. Lisäksi viittaan vastaukseeni kysymyksessä numero kaksi.

8. Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Olemassa olevaa rata- ja tieverkostoa tulee kehittää koko Suomen alueella tasapainoisesti ja kattavasti. Tieverkostomme on oltava kunnossa huolimatta haastavista sääolosuhteistamme, jotta koko Suomi pysyy asuttuna koulutus- ja terveydenhuolto- sekä muina palveluineen.

9. Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Vahvuuteni ovat kokonaisuuksien ja niihin liittyvien syy-seuraus suhteiden hallinta, hahmottaminen ja ymmärtäminen. Lakimiehenä ymmärrän oikeusjärjestelmän normijärjestelmänä ja sen, kuinka asiat ovat sidoksissa toisiinsa. Näillä vahvuuksillani edistäisin ensinnäkin työ-, yritys- ja sosiaalilainsäädännön uudistamista työnteon kannattavuuden parantamiseksi ja yritysten, erityisesti pienyrittäjien toiminnan turvaamiseksi. Toinen erittäin tärkeä kokonaisuus on ihmisten hyvinvoinnin parantaminen ja tämä tulee toteuttaa panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan kaikilla sektoreilla. Syyt pahoinvointiin on selvitettävä.

Petri Görman

Kuva: Marko Haavisto ja Kapa Eronen odottavat jo innolla Mössön lahtelaisbändien iltaa

Möysän musaklubilla esiintyy kolme paikallista bändiä lauantaina 11.3.
Marko Haavisto ja Poutahaukat, Beatfools ja Pääesiintyjät nousevat silloin lauteille. Yleisöllä on mahdollisuus nauttia monipuolisesta musiikista. Musiikillinen kattaus sisältää muun muassa beat-, iskelmä-, pop- ja rockmusiikkia unohtamatta rillumareibillya.

– Toivotaan, että tulevasta illasta sukeutuu meille jonkinlainen perinne ja myös muut paikalliset bändit ottavat tästä mallia toteuttaa yhden illan festareita, muusikko Marko Haavisto sanoo.

Poutahaukkojen osalta illan aikana voi kuulla enempi uudempaa materiaalia.
– Viimeisin Yleisön palvelija-albumi ilmestyi tasan vuosi sitten, mutta Lahden alueella ei olla juurikaan kyseisen levyn materiaalia vielä ehditty elävänä esittämään.

Haaviston johdolla Poutahaukat on treenannut paljon uusia biisejä alkuvuoden aikana ja niitä on tarkoitus äänittää levylle vielä kevään aikana.
– Poutahaukkojen kanssa olisi tarkoitus keikkailla mahdollisimman paljon tämän vuoden aikana.

Beatfoolsin ja Pääesiintyjien jotkut biisit ovat Haaviston käsialaa.
– Meillä on ollut aina hyvä yhteistyöhenki kavereiden kanssa. Mukaville tyypeille kirjoittaa mielellään uusia biisejä.

Haavisto muistaa, että hän kävi lapsena usein elokuvateatteri Karessa, joka oli silloin Möysän musaklubin nykyisissä tiloissa.
– Myös Badding Rockers esiintyi Club 16:ssa vuonna 1988.

Pitkä yhteinen musiikkihistoria

– Itselläni on ollut jo pidempään haave yhteisestä tapahtumasta, jossa illan teemana olisi genret, joita ollaan kahlattu jo vuodesta 1986 lähtien. Yhteiset treenikämpät, keikkapaikat ja jopa TV-esiintymiset yhdistävät meitä myös kertoo Beatfools-kitaristi Kapa Eronen.

Yhteiskeikat on Erosen mielestä loistava juttu yhdistää, näyttää ja toteuttaa lahtelaista musiikkiosaamista.
– Mössöllä oli pari kuukautta sitten vastaava, mutta toisenlaisen genren festari ja varmaan Lahden kaupungista löytyy erilaisten musalajien osaajia, joita vastaava tapahtuma varmasti kiinnostaisi.

Keikkarintamalla Beatfoolsin keikat keskittyvät lähinnä kesälle.
– Kevät menee uuden ohjelmiston treenaamiseen ja kesäohjelmisto alkaa olla Mössöllä koeponnistusta vailla valmis. Siksi kannatta tulla erityisesti kuuntelemaan meitä.

Viimeisin Beatfoolsin levy on nimeltään Score.
– Sillä voitettiin myös paikallisradioiden kuukauden levy -kisassa pronssia ja tämä levy julkistettiin myös Mössöllä syksyllä 2018. Nyt kaikkien keikkataukojen jälkeen on mahdollista palata Mössölle ja sen voi tehdä aivan loistavassa seurassa.

Kiertueelle uuden singlen myötä

– Pääesiintyjiltä ilmestyi juuri uusi single Vain yksi sydän ja kiertue starttasi samalla käyntiin. Keikkoja on odottamassa tällä hetkellä yli parikymmentä, mutta lisää on keikkamyyjän mukaan tulossa kovaa vauhtia, basisti Pete Salomaa kertoo.

Pääesiintyjät oli ehdolla Emma-gaalassa Iskelmä-kategoriassa parhaaksi kotimaiseksi yhtyeeksi.
– Ehkä se on herättänyt lisäkiinnostusta meitä kohtaan.

Salomaan mukaan bändeillä oli suunnitteilla yhteiskiertue myöhemmin, mutta mahdollisuus esiintyä kotikaupungin parhaalla keikkapaikalla oli mahdollisuus, josta ei voinut kieltäytyä.
– Olemme tunteneet toisemme jo nuoruudesta lähtien. Mikä on sen mukavampaa kuin soittaa yhdessä Lahdessa.

Francinen ja Pääesiintyjien kanssa keikkaileva Salomaa on sitä mieltä, että yhteiskeikoista tulee tapahtumankaltaisia pikkufestareita ja samalla yleisökin saa enemmän rahoilleen vastinetta.
– Francinelta ilmestyi livealbumi, joka äänitettiin nykyisen Mössön tiloissa jo vuonna 1991.
Tärkeimpänä muistoissa on Francinen viimeinen keikka joulukuussa 2019, joka oli kieltämättä aika liikuttava hetki loppuunmyydyn Mössön lavalla.

Petri Görman

Kristillisdemokraattien ehdokkaana on asikkalalainen diplomi-insinööri Kari Kallio. Hän tavoittelee ensimmäistä kertaa kansanedustajan tehtävää.

Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?

– Meillä on työelämässä ja taloudessa päällä nyt hyvä meininki. Työt sujuvat ja kilpailukykykin on kohtalaisen hyvä. Valitettavasti Sanna Marinin hallitus ei ole koko kautenaan ymmärtänyt talouden hoidosta paljoakaan, koska heiltä on puuttunut kokemusta. Pandemia ja sotatilanne ”antoivat luvan” jakaa rahaa hövelisti. Se on auttanut taloutta, mutta velkaa on otettu takaisinmaksua ja inflaatioriskiä miettimättä. Seuraavilla hallituksilla ei ole helppoa. Kaikesta huolimatta velkakellon käynti on saatava pysähtymään.

Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?

– Suomi on hukassa nykyisillä syntyvyysluvuilla. Meillä on vuosikymmeniä kestänyt voimistuva lapsivastaisuus ja se on nyt muutettava lapsimyönteisyydeksi. Uskon siihen ihmeeseen, että konkreettisilla lapsia ja lapsiperheitä tukevilla erilaisilla kannustimilla sekä tukimuodoilla tilanne saadaan kääntymään, kuten Virossa on tapahtunut. Tehdään Suomesta uudelleen koulutusyhteiskunta, jollainen se oli 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Äsken eduskunnassa ideologisesti manipuloitu ja läpi nuijittu translaki on korjattava. Tieteeseen perustuvaa biologista sukupuolen määräytymistä ei voida lainsäädännössä ohittaa. Lain ongelma on biologisen sukupuolen ja ihmisen sisäisesti tunteman identiteetti -käsitteiden sekoittaminen. Tästä laista järjen ääni jäi puuttumaan.

Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?

– Hyväksi koetut koulukäytännöt, joilla parhaat Pisa-tulokset saavutettiin, ovat oppikäytäntöjen ja -sisältöjen valtavassa uudistustahdissa unohdettu. Hyvien käytäntöjen tilalle on tuotu lapsille sopimattomia projekteja. Järjen ääni on puuttunut, kun lapsille on annettu itseohjautuvuutta vaativia tehtäviä jo ennen kuin lukeminen, kirjoittaminen ja laskennan alkeitakaan on opetettu ja tiedon perille meno eli oppiminen varmistettu. Myös digilaitteiden käyttö olisi pitänyt keskittää oppimisen apuvälineeksi, nyt esim. puhelinparkkia ei ole käytetty riittävästi ja laitteiden pelikäyttö vie lasten huomion liiaksi.

Perustele näkemyksesi Natosta?

– Meidän tulee huolehtia omasta vahvasta puolustuskyvystämme. Natoa tarvitaan vahvistamaan Suomen puolustusta. Venäjä on diktatuuri, joka on koko Vladimir Putinin valtakauden ajan keskittynyt asevoimien kehittämiseen ja ammusvarastojen kasvattamiseen. Samalla yhteiskunnan muu kehittäminen on jäänyt kauaksi länsimaiden ja Kaukoidän kehittyneiden maiden taakse. Venäjä uhkaa naapureitaan ja se on sotapolitiikallaan yksiselitteisesti ajanut Suomen sekä Ruotsin hakemaan Naton jäsenyyttä.

Miten kehittäisit vanhuspalveluja?

– Omaishoitajien palkkio- ja vapaapäivä -asiat tulee laittaa ensin kuntoon. Se vähentää laitoshoidon tarvetta merkittävästi. Uusi sosiaalinen innovaatio: Nuorten ja eri-ikäisten yhteisasumista vanhusten kanssa tulee lisätä antamalla opiskelijoille vastineeksi alennus vuokraan vanhusten avustamisesta. Lisäksi omalääkärijärjestelmä tulee ottaa käyttöön koko maassa. Sote-alueet kärsivät hoitajapulasta. Sen vuoksi kolmas sektori on otettava mukaan tukemaan vanhusten hoitoa. Erilaiset järjestöt voivat tukea vanhuksia henkisesti ja sosiaalisesti tarjoamalla heille ystäväpalveluja, kulttuurielämyksiä, liikuntaa ja seuran pitoa.

Onnistuiko sote-uudistus sinun mielestäsi?

– Sote-uudistus on vasta tiensä alussa, joten sote-lakien mukaan mennään tulevat vuodet. Kristillisdemokraateilla on erinomainen sote-korjausohjelma, jonka mukaan parannuksia tekemällä sotesta voisi tulla menestystarina Suomessa. Lähtötilanteessa eli tämän vuoden alkupuolella rahoitusvajaus on merkittävä, koska mm. uuden hallintokerroksen kustannukset näyttävät olevan oletettua suuremmat. Vastaavasti säästöjä syntyy nyt kuntapuolella, koska siellä terveydenhuolto ja sen hallinto on päättynyt. Valtion aiemmin kunnille terveydenhuoltoon jakamat valtionosuudet voidaan nyt käyttää sote-alueilla järjestettävään terveydenhuoltoon. Puolueiden hallintorakenteessa käyttöön ottama ryhmärahamalli on piilopuoluetukea. Sitä ei pitäisi maksaa muulloin kuin ylijäämäisen tuloksen tilanteessa. Tai sitä pitäisi pienentää.

Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?

– Into ja tekemisen meininki on kova nuorilla ja työikäisillä sukupolvilla. Tuottavaa työtä ja yrityksiä tulee tukea koulutuksella, tutkimuksella ja tuotekehityksellä. Intoa ei saa tyrehdyttää työhalut vievällä verotuksella eikä liialla sääntelyllä. Onnellinen yrittäjä maksaa mielellään verot vastineeksi yhteiskunnan järjestämistä hyvistä olosuhteista ja menestyksellisen toiminnan edellytyksistä. Niihin kuuluvat muun muassa hyvä julkinen hallinto, työllistämisen tuet, toimivat markkinat sekä yhteiskuntarauha ja -turvallisuus.

Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?

– Väylävirastolla on useita erikokoisia ratahankkeita kehitystyön alla. Niitä on syytä jatkaa, jotta rataverkosto pysyy kehityksessä ajan tasalla. Ministeriöiden tuoreen selvityksen mukaan kolme suurta, yhteyksiä nopeuttavaa, ratahanketta eivät kannata. Niiden kaikkia rakentamiskustannuksia ei suhteellisen harvaan asutussa Suomessa saataisi koskaan takaisin. Autoliikenteen tieverkosto, hiekkateistä moottoriteihin, kuluu joka vuosi käytön mukaan ja johtuen säiden vaihtelusta. Eritasoisten teiden kunnossapitoon tulee satsata kunnolla, jottei kansalaisten ja yritysten kulkemiselle sekä tavaraliikenteelle aiheudu liian suurta haittaa. Nämä hankkeet, perusparantamiset ja ylläpitokorjaukset ovat tärkeitä myös työllisyyden kannalta.

Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?

– Suomen tulevaisuus on kiinni uusista sukupolvista, joten satsaisin vahvasti syntyvyyden tukemiseen ja erilaisten sekä henkisten että fyysisten ja taloudellisten tukimuotojen kehittämiseen. Yhteiskunnan on syytä osoittaa kiitollisuutta uutta sukupolvea tuottaville lapsiperheille ja lasten vanhemmille. Lasten syntymiseen liittyy myös kotikasvatus ja perusopetuksen riittävä henkilö- ja taloudellinen resurssointi sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Kotoperäiset uudet kansalaiset kasvavat kieleen ja omaan kulttuuriimme. Kaikki muualta tulevat eivät sopeudu ja kotoudu riittävän hyvin. Tiheään asutuilla seuduilla syntyy ajoittain kulttuuriristiriitoja tai jengiytymistä. Yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä uusien innovaatioiden tuottamiseen ja uusien yritysten perustamisen eteen haluaisin panostaa eduskunnassa. Tuottavalla yrittämisellä ja työllä maan talous saadaan kuntoon ja velat maksetuksi. Tämän keskeisenä edellytyksenä on, että nuorten ammatillinen ja yliopistokoulutus on vahvaa ja hyvin järjestetty.

Petri Görman

Iittiläinen yrittäjä Atte Savelainen on keskustan ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Hän tavoittelee ensimmäistä kertaa kansanedustajan tehtävää.

1. Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Suomalainen yhteiskunta elää eräänlaista pöhöttymisen aikakautta, jolla modernin valtion ydintehtävät eli turvallisuus, koulutus ja terveydenhuolto tuntuvat olevan osalle päättäjistä epäselvää. Yhteiskunnan pöhöttyminen ilmenee parhaiten julkisen sektorin tehottomasta ja liiallisesta kasvattamisesta, jota ruokitaan velkarahalla. Yhteiskunnallisten päättäjien talousymmärryksessä on myöskin omat puutteensa, josta kansalaiset maksavat konkreettisesti ostovoiman heikentymisellä.

2. Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle päättäjälle ja valtion kulut tulee perata jokaista kuluriviä myöten läpi, jonka jälkeen kulut priorisoidaan ydintehtäviin peilaten. Konkreettista hyvinvointia tuottamattomat kulut tulee leikata pois, jotta valtiotasolta on mahdollista panostaa enemmän ydintehtäviin. EU-tason linjaus 60 prosentin velkasuhteesta BKT:hen on pidettävä kaikissa tilanteissa kiinni. Velka ei ole pahasta, kunhan sen käyttää johonkin tuottavaan, jolloin siitä hyötyy koko yhteiskunta.

3. Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Ydintehtävien kirkastamisen ja kulujen priorisoinnin myötä on mahdollista vapauttaa merkittäviä summia rahaa, jolla pystytään panostamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Paljon konkreettisia tekoja vaaditaan, sillä koulutuksesta on leikattu jo vuosikymmenien ajan. Panostukset (esimerkiksi resurssit ja erityisosaaminen) tulee kohdistaa aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen asti.

4. Perustele näkemyksesi Natosta?
– Nato on Suomelle ainoa oikea vaihtoehto koko valtion turvallisuuden varmistamiseksi ja Nato-yhteensopivuutta on rakennettu jo pitkään. Suomen sotilaallinen koskemattomuus perustuu ennen kaikkea pelotevaikutukseen, josta kertoo meidän Euroopan suurin kenttätykistö ja Nato-jäsenyys kasvattaa pelotevaikutusta entisestään.

5. Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Hoitajamitoitus oli virhe ja päättäjien olisi pitänyt kyetä laskemaan yksinkertainen laskutoimitus, kuinka hoitajamitoituksen korotus 0,5:stä 0,7:ään tarkoittaa valtavia henkilöstökulun lisäyksiä. Hoivapalveluiden tuottavuusongelmat on korjattava, jolla tarkoitetaan erilaisten toimintatapojen parantamista hoitohenkilökunnan ehdotusten pohjalta. Yksityistä sektoria ei myöskään tule unohtaa ja siitä on otettava kaikki mahdollinen apu vastaan.

6. Onnistuiko sote-uudistus sinun mielestäsi?
– Sote-uudistuksen paras puoli on, että se saatiin tehtyä ja seuraavaksi se vaatii valtavasti työtä, jotta siitä saadaan mahdollisimman toimiva. Hyvinvointialueille onkin asetettava tiukat tavoitteet, joita seurataan aktiivisesti ja mallia tulee tarvittaessa muuttaa, jotta hyvinvointialueet pystyvät toimimaan pitkällä aikavälillä mahdollisimman tehokkaasti.

7. Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Suomi elää viennistä. Suomi on korkean koulutustason omaava maa, joka tulee hyödyntää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja samalla pitää liiketoimintaympäristöt kunnossa yrittäjille.

8. Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Suomi on pitkien välimatkojen maa. Yksityisautoilua ei tule hankaloittaa millään keinoilla enempää. Tämän vuoksi liikennehankkeita tulee toteuttaa perustellun harkinnan pohjalta, eikä esimerkiksi tuottamattomia ja massiivisia ratahankkeita tule toteuttaa veronmaksajien rahoilla. Nykyiset tie- ja rataverkot tulee pitää kunnossa.

9. Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Valtion kulujen priorisointi tulee aloittaa heti hallituskauden alussa, jotta saamme leikattua turhat kulut pois ja samalla kohdistettua rahat oikein valtion ydintehtäviin. Toinen iso asia seuraavalla hallituskaudella on oltava sosiaaliturvauudistus.

Petri Görman

Yle julkaisi koulukoneen viikko sitten, josta voi katsoa, kuinka moni oman lapsen koulun oppilasmäärästä puhuu muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään. Se kertoo myös, millainen koulun oppilaaksiottoalueen koulutus- ja tulotaso on. Sen kautta näkee, millainen on koulu päättötodistusten keskiarvo.

Omalähiö tarkasteli Etelä-Lahden kolmen koulun osalta tilannetta Ylen julkaiseman koulukoneen avulla. Tässä yhteydessä keskiössä olivat Lähteen peruskoulu, Länsiharjun peruskoulu sekä Renkomäen peruskoulu. Vain Lähteen peruskoulu on yhtenäiskoulu ja sen vuoksi sieltä on saatavilla päättötodistuksen keskiarvo.

Lähteen koulussa paljon S2-opetusta

Lähteen koulu poikkeaa Länsiharjun ja Renkomäen peruskouluista siten, että siellä järjestetään opetusta myös yläkoululaisille. Siellä joka viides oppilas saa S2-opetusta. Lähteen koulussa on 1086 oppilasta ja S2-opetusta saa 216 oppilasta. Joka neljäs alueen aikuisista on korkeakoulutettu. Alueella kaksi kolmesta työikäisestä on mukana työelämässä. Nettomediaanitulo Lähteen peruskoulun lähialueilla 2065 euroa ja se on maan keskiarvoa 1941 euroa parempi tulos. Lähteen koulusta pääsee keskimäärin 7,65 keskiarvolla opiskelemaan toiselle asteelle.

Renkomäessä vain prosentille oppilaista S2-opetusta

Renkomäen alueella vain prosentti oppilaista puhuu muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään. Koulussa opiskelee 372 peruskoululaista, joista vain neljä saa S2-opetusta. Joka kolmas alueen aikuisista on korkeakoulutettu. Myös kolme neljästä renkomäkeläisestä on mukana työelämässä. Nettomediaanitulo tällä alueella on 2407 euroa, joka on maan keskiarvo mediaanituloa lähes 500 euroa parempi.

Länsiharjun koulun oppilaista joka kymmenes oppilas saa S2-opetusta. Tässä koulussa opiskelee 552 peruskoululaista ja S2-opetusta saa 54 oppilasta. Joka viides alueen aikuisista on korkeakoulutettu. Länsiharjun koulun alueella kolme viidestä aikuisesta on mukana työelämässä. Nettomediaanitulo on 1882 euroa ja se on alle maan keskiarvon.

Lähde: https://yle.fi/a/74-20018233

NÄKÖKULMA:
Peruskoulujen eriytyminen huolestuttaa

On hyvä, että Yle julkaisee tietoa, jonka perusteella tavalliset kansalaiset voivat tehdä elämänsä tärkeimpiä päätöksiä. Usealle meistä ne ovat asuinalue ja lasten koulu. Suomessa on puhuttu paljon siitä, että avoimen datan tulisi palvella yhä enemmän tavallisia kansalaisia. Ylen koulukone on hyvä esimerkki tästä, koska se nimenomaan kertoo konkreettisia asioita tavallisille ihmisille.

Useamman vuoden ajan eri mediat ovat kertoneet suomalaisen peruskoulun ongelmista. Jokainen tietää, että alueellista eriytymistä peruskoulujen osalta on olemassa. Pisa-tutkimuksen tuloksista voi havaita, että kuilu maahanmuuttajataustaisten ja suomalaislasten välillä oppimiserot syvenevät. Näiden tulosten pitäisi pysäyttää päättäjät varsinkin ennen eduskuntavaaleja.

Suomalaisen peruskoulun idea on se, että siellä kaikki lapset ja nuoret kohtaavat sekä opiskelevat yhdessä. Meillä perusopetus on ollut aina tasa-arvoista kaikille ja se on tarjonnut jokaiselle opiskelijalle samanlaiset lähtökohdat elämään. Nyt sitä kohtaan on olemassa paljon erilaisia uhkia.

Ruotsista on otettu paljon huonoja malleja perusopetukseen kahtena edellisenä vuosikymmenenä, mutta nyt meidän tulee ratkaista ongelmat keskustelemalla avoimesti ja itsenäisesti ongelmakohdista. Ruotsissa on kasvatettu yksityiskoulujen määrää ja mahdollistettu koulushoppailu. Sille tielle meidän ei kannata Suomessa lähteä.

Petri Görman

Varakansanedustaja ja yritysjohtaja Milla Bruneau on kokoomuksen ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Hän tavoittelee toista kertaa kansanedustajan tehtävää.

1. Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Huolestuttava. Velkaantumisen tahti ja yksistään velanhoidon kustannusten merkittävä nousu koettelevat suomalaista hyvinvointivaltiota. Vastuullisella talouspolitiikalla ja luomalla kasvua saamme turvattua lasten, vanhusten ja sairaiden palvelut. Se tarkoittaa, että kaikki työikäiset- ja kykyiset suomalaiset on saatava töihin.

2. Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Työn tekeminen pitää olla kannattavaa, tarvitaan kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus. Yritysten kasvun edestä on poistettava kaikki esteet, tarvitaan vähemmän sääntöjä ja byrokratiaa ja enemmän vapautta. Veroratkaisuilla mm. palkasta on jäätävä enemmän käteen, jotta yritykset saavat motivoituneita ja osaavia tekijöitä. Lisäksi valtion menoja on priorisoitava, esim. isoja ratahankkeita on karsittava.

3. Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Panostetaan varhaisiin vuosiin, mahdollisimman moni lapsi pitää saada varhaiskasvatuksen piiriin, erityisesti myös maahanmuuttajataustaiset lapset. Parasta ja vaikuttavinta kasvatus- ja koulutustyötä tehdään kaksivuotisessa esikoulussa ja peruskoulussa. Vahvistetaan perusopetusta ja luodaan ”osaamistakuu”-kriteeristö, jolla varmistetaan perustaitojen osaaminen ennen kuin oppilas päättää peruskoulunsa.

4. Perustele näkemyksesi Natosta?
– Naton jäsenhakemuksen jättäminen on istuvan eduskunnan ja presidentin tärkein saavutus Suomen lähihistoriassa. Suomen kansa päätti Natoon liittymisestä ennennäkemättömässä yhteisymmärryksessä. Suomi lisää Naton puolustuskyvykkyyttä sen itäisimmällä rajalla ja vastavuoroisesti Suomi saa takuut muiden jäsenmaiden avusta. Jäsenyydellä on merkittävä vaikutus myös Suomen kauppapolitiikkaan.

5. Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Vanhusten hoivaan tarvitaan vähemmän byrokratiaa ja enemmän auttavia käsiä. Vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan tarvitaan riittävästi avustajia, joilla on tarvittava määrä oikeuksia osallistua avustavaan hoivatyöhön. Omaishoitajien jaksamiseen on panostettava, jotta riittävän moni vanhus saa viettää arvokasta vanhuutta kotonaan.

6. Onnistuiko sote-uudistus sinun mielestäsi?
– Ei. Sote-uudistuksen tarkoituksena oli hillitä nousevia kustannuksia, joita väistämättä syntyy huoltosuhteen heikentyessä edelleen. Sen sijaan sote-uudistus on mielestäni lisännyt hallintoa ja on auttamattomasti alibudjetoitu, mikä näkyy jatkuvina lisätalousarvioina. Valtavat sote-palveluiden ongelmat esim. Helsingissä sekä hoiva-alan työvoimapula on pelastettavissa, kun mukaan otetaan laaja-alaiset yksityiset palvelut julkisten palveluiden rinnalle.

7. Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Menojen priorisoinnilla ja luomalla talouskasvua. Yritysten kasvun edellytykset on turvattava kaikin keinoin. Luomalla kasvua ja työmahdollisuuksia Suomessa oleviin kasvuhaluisiin ja -kykyisiin yrityksiin luomme samalla hyvinvointia suomalaisille. Työn verotusta on alennettava, jotta kasvuhalukkaat yritykset saavat työntekijöitä. Suurin kasvun este on kuitenkin osaavan työvoiman saanti, joten työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä merkittävästi. Lisäksi lupaprosesseja on vauhditettava ja byrokratiaa vähennettävä.

8. Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Nykyistä rataverkostoa tulee kehittää ja korjata, jotta siitä tulee tehokkaampaa. Uusia ratahankkeita on priorisoitava siten, että ne parhaiten palvelevat koko Suomea – ensimmäiseksi on panostettava lentorataan. Lahden ohittava Itäratahanke sekä Helsingin ja Tampereen välinen Metsäratahanke on molemmat lopetettava tehottomina ja liian kalliina. Niin raide- kuin tieverkoston korjausvelkaa on lyhennettävä.

9. Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Panostaisin Lahden seudun edunvalvontaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lahden seudulla on tarjota ratkaisuja koko Suomen haasteisiin ja näitä ratkaisuja on osattava myydä siten, että valtio ja EU osallistuvat myös kustannuksiin. Suomea on osattava myydä, jotta saamme tänne investointeja, yrityksiä ja osaajia luomaan kasvua ja varmistamaan hyvinvoinnin. Myymisen – sen minä osaan areenasta riippumatta.

Petri Görman