Vuosi: 2022

Vasemmistoliiton Anna Kaisa Kupiainen oli mukana strategiatyöryhmässä ja uusi strategia on hänen mielestään tyydyttävä kompromissi.
– Siellä on hyviäkin asioita. Sinne on nostettu rohkeasti päihdeongelmiin puuttuminen ja työllisyyden hoito, mutta monia asioita olisi voitu kirjata toisinkin.

Uuden kaupunginvaltuutetun mukaan suurimmalla osalla ryhmistä ei ollut aitoa halua neuvotella ja työryhmän tuotosta pidettiin niin lopullisena, että siihen ei haluttu kajota.
– Pidän tätä asiaa jotenkin kummallisena lähtökohtana. Neuvotteluissa olisi voitu hioa vielä sanamuotoja ja hakea kompromisseja, jotta tulos olisi miellyttänyt koko valtuustoa.

Kupiainen piti ääntä strategiatyöryhmässä kulttuurin, ympäristön ja saavutettavuuden puolesta työryhmässä.
– Jos kaikki muut ovat kanssani erimieltä, niin niitä asioita on vaikea sinne lisätä. Mielestäni kulttuuri, taide, ympäristö ja saavutettavuus ovat uudessa strategiassa liian pienessä roolissa.

Strategia on talousarvion ohella tärkein kaupunginvaltuuston toimintakautta ohjaava työkalu.
-Lahden strategiassa on mitattavia tavoitteita, jotka ohjaavat toimintaamme.

Selkeä kokonaisuus

Keskustan Jari Rissasen mukaan strategia on selkeä ja hyvin tiivistetty kokonaisuus sisältäen kuitenkin Lahdelle tärkeät jutut.
– Poliittinen ilmapiiri on ollut kärjistynyt viime vuodet, niin se näkyi myös tässä prosessissa tällä tavalla.

Rissanen olisi halunnut mainittavan erikseen hyvinvointialueen tärkeimpänä yhteistyökumppanina.
– Varsinkin Kestävästi hyvinvoiva -teeman tavoitteet nojaavat vahvaan yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa ja samoin nykyinen maailmanaika huomioiden kriisivalmiutemme.

Rissanen uskoo, että strategia saadaan jalkautettua toimialoille.
– Muuten siitä ei ole hyötyä, joten toimintasuunnitelma on tarpeellinen. Yleensä jalkauttaminen tapahtuu talousarvionkäsittelyn yhteydessä ja siihen liittyvässä yksiköiden käyttösuunnitelmassa.

Elinvoiman kehittäminen tärkeää

– Strategia on todella hyvä tiivistys yhteisestä
tahtotilasta. Sopivasti vanhaa, mutta myös rohkeasti uudenlaista
näkökulmaa, Kokoomuksen Sari Niinistö sanoo.

Niinistö on tyytyväinen, että kaupungin elinvoiman kehittäminen on
vahvasti esillä strategiassa ympäristökaupungin näkökulmia unohtamatta.
– Ihmettelen, että kaupunkistrategia on herättänyt eriäviä mielipiteitä, koska strategiaan oli mahdollisuus vaikuttaa pitkin matkaa ja yhteistä työskentelyä tehtiin työryhmissä.

Kokenut kaupunginvaltuutettu epäilee, että jotkut halusivat tehdä sanamuodoilla valtuustossa politiikkaa.
– On muistettava, että strategia ei voi sisältää kaikille kaikkea. Se on aina tiivistys olennaisesta. Kaikki puolueet ja valtuutetut joutuivat varmasti joustamaan, kun tekstiä muokattiin.

Niinistö on kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen.
– Matkan varrella toin esille sitä, että kaupungin strategiassa on tärkeää tuoda esille sitä, ettei kaupunki yksin pysty kaikkeen, vaan tarvitaan yhteistyötä ja kumppanuuksia muun muassa yrityksien ja kolmannen sektorin toimijoiden ja hyvinvointialueen kanssa.
– Korostin myös työskentelyn aikana, että ikäihmisiä ei pidä unohtaa.

Eriävät mielipiteet ovat osa politiikkaa

– Pidän uutta strategiaa kokonaisuudessaan ihan hyvänä. Yksityisten investointien ja työpaikkojen luonti saa enemmän painoarvoa, koulutukseen panostetaan ja ikäihmisten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota, perussuomalaisten Tuomas Sorsa toteaa.

Tämän lisäksi soten siirtyminen aluetasolle on Sorsan mielestä huomioitu riittävällä tasolla.
– On sääli, että kaikki ryhmät eivät voineet strategiaan sitoutua. Poliittiseen päätöksentekoon kuuluu eri mielipiteet, mutta kokonaisuuden kannalta kipukohdat olivat mielestäni kuitenkin suhteellisen pieniä.

Ensimmäisen kauden valtuutettu Sorsa olisi tuonut realismia ilmastoasioihin.
– Hiilineutraalisuus 2025 vaatii esimerkiksi liikenteen määrään vaikuttamista ja tämä ei tee Lahden kilpailukyvylle ja saavutettavuudelle hyvää.

– Strategian pohjalta tulee luoda toimenpideohjelma tai -suunnitelma, mutta kyllä marssijärjestyksen pitää olla se, että strategia luodaan ensin.

Strategia viestii vahvasti oikeista asioista

Sosialidemokraattien Marju Markkasen mukaan Lahden uusi kaupunkistrategia on selkeä ja tähtää oikeisiin asioihin.
– Lahdessa tulee panostaa eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointiin ja luoda hyvät olosuhteet yrityksille menestyä.

Markkanen toteaa, että strategia viestii vahvasti Lahdesta kestävänä, kiinnostavana ja uudistusvalmiina kaupunkina, joka palvelee asukkaitaan ja innostaa heitä osallistumaan kaupungin kehittämiseen.
– Nyt on pidettävä huolta, että nämä tavoitteet saadaan käytännön tasolle ja voimme vuonna 2030 todeta Lahden olevan strategiansa mittainen kaupunki.

Strategiatyö otettiin Markkasen mielestä selvästi vakavasti jokaisessa puolueessa, koska strategia nähdään erittäin merkittäväksi toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ohjaavaksi asiakirjaksi.
– Työ on tehty huolellisesti ja on pitkän ja perusteellisen yhteistyön hedelmä. Upeasti strategiatyö osallisti ison joukon kaupunkilaisia. Odotan, että toiminnan vaikuttavuutta mitataan ja tulosten perusteella kehitetään toimintaa entisestään. Eli odotan strategian ”herättämistä eloon”.

Strategia on Markkasen mukaan pohja, jolle tulee rakentaa selkeä toimintasuunnitelma.
– Tämä työ tehdään nyt yhteistyössä kaupungin eri palveluyksiköissä. Esimerkiksi sivistyspalveluissa tulee suunnitella miten tuemme lapsiperheitä, vahvistamme lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tarjoamme terveelliset ja turvalliset oppimisen ja kasvun ympäristöt. Jokaisen kaupungin työntekijän tulee tuntea strategia ja olla selvillä miten se ohjaa päivittäistä työntekoa.

Petri Görman

kuva: Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen muistuttaa, että kirkon opetus avioliitosta on ollut ja on edelleen yhden miehen ja yhden naisen avioliitto. Tämän mukaan piispana toimin ja opetan.

– Kokonaisuutena arvioin, että kirkko on selvinnyt koronapandemiasta varsin hyvin. Seurakuntien toiminta jouduttiin sopeuttamaan hyvin nopeasti uuteen tilanteeseen kaksi vuotta sitten, ensi maanantaina Launeen seurakunnan miestenillassa vieraileva Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen toteaa.

Piispan mukaan ihmisten kohtaamiseen perustuvalle yhteisölle oli haasteellista etsiä keinoja siihen, miten kohtaaminen voi tapahtua ilman fyysistä läsnäoloa.
– Erityisesti pahimpien kokoontumisrajoitusten aikaan kirkollisten toimitusten, kuten kasteiden, vihkimisten ja hautajaisten, järjestäminen oli vaikeaa. Sen sijaan jumalanpalvelusten suoratoisto on osoittautunut onnistuneeksi käytännöksi ja varmaan jossakin muodossa jää pysyväksi.

Kirkon perussanoma ei ole muuttunut piispan mielestä koronan myötä.
– Kirkko on toivon yhteisö. Kirkon tehtävä on edelleen julistaa sanomaa jokaista ihmistä rakastavasta Jumalasta, joka erityisellä tavalla näyttää rakkautensa ihmisille Pojassaan Jeesuksessa. Jumalan rakkauden synnyttämä usko lähettää jokaisen kristityn toimimaan lähimmäisen hyväksi lähiseudulla ja koko maailmassa.

Kirkot ottivat myös digiloikan

Korona-ajan myötä moni käytännön asia on muuttunut myös suomalaisissa kirkoissa.
– Kirkossakin korona-aika on aiheuttanut suuren digiloikan. Toiminta piti nopeasti siirtää verkkoon ja fyysiset tapaamiset muuttuivat etätapaamisiksi. Tämä on haastanut jokaista työntekijää, mutta myös jokaista seurakuntaa.

Seurakunnissa on jouduttu opettelemaan uusia tapoja tehdä työtä ja kohdata ihmisiä sekä uusia tapoja johtaa työtä.
– Diakoniassa, kasvatuksessa ja muissa työaloissa syntyi uusia innovaatioita. Viranomaisyhteistyö on koronapandemian aikana vahvistunut. Se on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja kirkolla on siinä luonteva oma paikkansa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä vuoden 2021 lopussa oli 3 689 998 henkilöä. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukuun suhteutettuna kirkon jäsenten osuus väestöstä on noin 66,5 prosenttia.
– Kirkkoon kuuluu siis edelleen kaksi kolmesta suomalaisesta. Vaikka kirkon jäsenmäärä on jatkanut laskuaan, kirkkoon kuuluu valtakunnallisesti katsottuna edelleen enemmistö suomalaista. Suomen ev.-lut. kirkko on jäsenmäärältään maamme suurin yhteisö.

Piispa muistuttaa, että seurakunnissa järjestetään monipuolista toimintaa.
– Uskon, että jokainen voisi löytää jo nykyisestä tarjonnasta itselleen sopivaa toimintaa. Samalla on muistettava, että seurakunta on olemukseltaan yhteisö, ei uskonnollisia palveluja tuottava organisaatio. Jokaista seurakuntalaista tarvitaan ja jokainen voi osaltaan olla myös järjestämässä toimintaa yhdessä toisten seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa.

Peruskysymykset ovat aina samoja

– Kirkko ei ole vain toimintaorganisaatio. Moni haluaa olla kirkon jäsen, vaikka ei sen toimintaan osallistuisikaan. Tätä on syytä arvostaa.

Ihmisen peruskysymykset ovat piispan mukaan ajasta aikaan samat.
– Hengelliset tarpeet eivät ole kadonneet mihinkään, vaan ne ovat muuttaneet muotoaan.

Sen vuoksi seurakunnissa on nyt kysyttävä, miten vastataan hengelliseen kaipuuseen tämän ajan kielellä ja tavoilla, uskon sisällöstä tinkimättä.
– Jeesusta ei pidä laittaa alennusmyyntiin, vaikka seurakunnan elämä löytäisi uusia tapoja uskon ilmaisemiselle.

Piispainkokous teki tämän viikon maanantaina päätöksen 100 000 euron avustuksen myöntämisestä Luterilaiselle maailmanliitolle ukrainalaisten ja Ukrainan pienen luterilaisen kirkon tukemiseen, jotta se voi auttaa ihmisiä sodan keskellä.
– Suurten kriisien keskellä tarvitaan apua kriisialueelle. Ammattilaisten tekemä kriisityö on organisoitua ja heillä on valmiit kontaktit ja kanavat auttaa ihmisiä.

Tämän vuoksi paras tapa auttaa ukrainalaisia on osallistua eri järjestöjen toteuttamiin avustusprojekteihin ukrainalaisten hyväksi.
– Kirkon ulkomaanapu sekä kirkon eri lähetysjärjestöjen keräykset ovat tähän hyvä mahdollisuus.

Seurakunnissa on kerätty kolehteja ukrainalaisten auttamiseksi, ja seurakunnat ovat tehneet avustuspäätöksiä Ukrainan hyväksi.
– Seurakunnissa on myös monenlaisia tempauksia, konsertteja ja tapahtumia, joihin oallistumalla voi auttaa. Tärkeää on myös maahamme tulevien ukrainalaisten pakolaisten auttaminen. Seurakunnissa on tähän varauduttu ja Mikkelin hiippakunnan alueelle on jo saapunutkin sotaa paenneita ukrainalaisia. Unohtaa ei pidä myöskään esirukousta ukrainalaisten ja rauhan puolesta.

Paluu normaaliin

– Juuri tällä hetkellä haasteena on koronan jäljiltä toiminnan normalisointi. Seurakunnissa on eletty pitkään poikkeustilanteessa ja nyt alkaa olla aika järjestää toiminta uuden normaalin mukaan.

Poikkeusaika on aina mahdollisuus uuteen.
– Toinen ajankohtainen kysymys on Ukrainan tilanne ja sen heijastuminen seurakuntiin. Maahanmuuttoon myös seurakuntien tulee varautua ja tätä varautumista on jo tehty.

Kirkon haasteena on jo pidemmän aikaa ollut taloudellisten resurssien pieneneminen.
– Tämän kanssa joudumme elämään kirkossa ja etsimään uusia ratkaisuja. Erityisen haastavaa tämä on pienissä seurakunnissa, joissa väki vähenee.

Kaikkina aikoina kirkon haasteena on ollut se, miten kirkon perussanoma sanoitetaan tässä ajassa ja tämän ajan ihmisten keskellä.
– Kirkon tulee pysyä uskollisena tehtävälleen ja ydinsanomalleen ja samaan aikaan elää tässä ajassa ja tämän ajan ihmisten ja heidän kysymystensä keskellä. Tätä haastetta seurakunnissa eletään joka päivä eri tilanteissa ja ihmisten kohtaamisissa.

Kirkko on edelleen ihmisen turvapaikka

– Kirkko on perinteisesti mielletty paitsi fyysisenä turvapaikkana myös henkisenä ja hengellisenä turvana. Sitä kristillinen kirkko on yhä edelleen.

Piispa muistuttaa, että erityisesti kriisiaikoina ja poikkeustilanteissa ihmiset kaipaavat turvaa.
– Meidän ei tarvitse olla yksin oman turvallisuutemme luojia.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan kirkon tehtävä on toimia väestön henkisen tasapainon ja hyvinvoinnin vahvistajana sekä henkisen huollon ylläpitäjänä, siis turvapaikkana.
– Konkreettisesti tämä merkitsee muun muassa kirkon tarjoamaa sielunhoitoa ja keskusteluapua, joka on tarkoitettu kaikille ihmisille.

Koronapandemian aikana piispa on korostanut kirkon tehtävää toivon näköalojen luojana.
– Tätä tarvitaan myös nyt, kun Euroopassa syttynyt sota luo epävarmuutta ja turvattomuutta. Monet ihmiset ovat huolissaan ja peloissaan. Kirkon sanoma on toivon ja luottamuksen sanoma.

Seurakunta on pohjimmiltaan jumalanpalvelusyhteisö.
– Messussa Jumala palvelee ihmistä ja lähettää hänet arkeen elämään uskoa todeksi lähimmäistä rakastamalla.

Seurakunta kohtaa ihmisiä monesti eri kirkollisissa toimituksissa.
– Nämä ovat oleellisia ja tärkeitä elämän taitekohtia. Yhtä lailla tärkeää on se, että lapset ja nuoret pääsevät osalliseksi kristillisestä kasvatuksesta, jota seurakunnissa harjoitetaan. Samoin diakonian kautta seurakunnissa pidetään erityisellä tavalla huolta heistä, jotka ovat hädän alla tai pudonneet yhteiskunnan turvaverkoista pois. Jokaisella kristityllä on myös lähetystehtävä.

Petri Görman

kuva: Kaarikadun risteys Rahikankadulle (6.3.22) oli pitkään kuoppainen ja täynnä polanteita.  -Mikäli kohta on pitkäaikaisesti huonossa kunnossa, niin se ei ole epätasaisuutensa perusteella urakan laatuvaatimustenmukaisessa kunnossa.

Runsasluminen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidosta vastaaville. Lunta on satanut paljon ja sen vuoksi monet tiealueet ovat normaalia kapeammat.

Lahden kaupungin kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäalho kertoo, että 14.3.22 mennessä ePalaute -kanavan kautta on tullut 3051 palautetta katujen kunnossapitoon liittyen.
– Palautetta tule valitettavasti useita kanavia pitkin. Vain ePalaute -kanavan kautta tulevia palautemääriä pystytään seuraamaan

Kunnossapitopäällikön mukaan usein toistuvien ja pitkäkestoisten lumisateiden vuoksi urakoitsijat ovat joutuneet koville talven aikana.
– Käytännössä kaikki kunnossapitoon ohjautuvat ePalautteet ohjautuvat kunnossapitourakoihin. Asukaspalautteiden lisäksi tilaajan aluevastaavat ovat tehneet maastossa omia havaintoja, jotka nekin ohjautuvat suoraan urakoiden pääurakoitsijoille.

Väylien kapaneminen ja siitä aiheutuneet seurannaisvaikutukset ovat aiheuttaneet haastetta. Myös polanteiden sulaminen ja yhtäaikainen runsas lumisade aiheutti etenkin asuinkaduilla ongelmia kunnossapidon toteutuksessa sekä sitä myöten ongelmia asukkaiden liikkumisessa.

Kunnossapitopäällikkö Leppäalho muistuttaa, että mahdolliset autoihin liittyvät tien kunnossapidosta johtuvat vauriot käsitellään yksilöllisesti.
– Kaupungin tulee järjestää rakentamilleen ja kaupungin kunnossapitovastuulla oleville kulkuväylille talvikunnossapito. Vahingonkorvausten käsittelyssä tulkitaan Kunnossa- ja puhtaanapitolakia sekä Tieliikennelakia.

Seuraavaksi talveksi lisää resurssia

– Aurauskapasiteetti on ollut samanlainen kuin viime talvena ja silloin pärjäsimme hyvin. Nyt lumen määrä on ollut suuri. Sitä ei ole ehditty ajamaan siihen tahtiin pois kuin uutta lunta satoi tilalle, katutyönjohtaja Harri Nieminen Destia Oy:ltä kertoo.  Destian vastuulla olevaan keskustan urakka-alueeseen kuuluvat myös Etelä-Lahden alueelta Anttilanmäki ja Asemantausta.
– Keskustan alueelta on viety lunta pois yli 5000 kuormaa tammikuun alusta lähtien.

Nieminen tunnustaa, että lumitilanne on ollut kunnossapidon näkökulmasta katsoen mahdoton muutaman kerran talven aikana.
– Kun kadut kapenevat ja parkkipaikat hukkuvat lumeen, niin silloin saamme paljon palautetta.

Katutyönjohtajan mukaan urakoitsijoita löytää vielä kohtuullisesti Lahden alueelta, mutta on vaikea löytää paikallistuntemuksen omaavia ja kokeneita koneenkuljettajia.
– Hyvistä työntekijöistä pyrkii jokainen urakoitsija pitämään kiinni. Työolosuhteista on pidettävä huolta, että työntekijät jaksavat, koska vaihtomiehiä ei ole.

Lumen määrän suhteen tämä talvi on ollut haastava.
– Urakoitsija on lisännyt hieman kapasiteettia ja tilannetta helpottamaan on hankittu myös lumilinko. Iso ongelma kaupunkialueella on se, että autojen siirtokehotus vie muutaman päivän tehokasta työaikaa pois.

– Tästä talvesta on opittu, että tulevaisuudessa on oltava enemmän vararesurssia ja työnsuunnittelua on myös tarkennettava.

Petri Görman

Milla Bruneau, Miina Harmaala, Katikeesia Hertsi, Sirkku Hilden, Päivi Hirvelä, Hanna-Kaisa Kyyrönen, Sanna Mäkinen ja Riitta-Rakel Alatalo keskustelivat muun muassa siitä, millaisista lähtökohdista he ovat ponnistaneet omiin yhteiskunnallisiin asemiinsa työelämässä. Tilaisuuden juonsivat Piia Outinen ja Piia Tyyskä.

Nytkis tekee maailmanlaajuisesti uraauurtavaa työtä, koska sen verkosto kokoaa poliittisesti ja yhteiskunnallisesti aktiiviset naiset yhteen yli puoluerajojen. Kansainvälistä naistenpäivää juhlistettiin yhdistyksen organisoimalla keskustelutilaisuudella Kauppakeskus Trion palvelutorilla Lahdessa.

Keskustelutilaisuuteen osallistuivat muun muassa Milla Bruneau, Miina Harmaala, Katikeesia Hertsi, Sirkku Hilden, Päivi Hirvelä, Hanna-Kaisa Kyyrönen, Sanna Mäkinen ja Riitta-Rakel Alatalo. Naiset pohtivat keskustelussa työn ja hyvinvoinnin teemoja. Jokainen keskusteluun osallistunut nainen kertoi varsin avoimesti ja omakohtaisesti, miten he ovat voineet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja miksi he ovat menestyneet työelämässä.

– Naisten välinen yhteistyö on ehdottomasti avain tasa-arvoisempaa yhteiskuntaan. Tässä ajassa tarvitsemme myös solidaarisuutta muualla maailmassa asuvia naisia ja tyttöjä kohtaan, järjestökoordinaattori Laura Keskinen totesi avajaispuheessaan.

Kansainvälisen naistenpäivän tarkoituksena on juhlia naisia ja myös muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen on vielä matkaa maailmassa.
– Naiset ovat aina olleet tasa-arvokamppailun keskiössä. Sen edistäminen vaatii sinnikkyyttä ja joukkovoimaa.

Nytkis haluaa muistuttaa naistenpäivänä vuonna 2022, miten naiset yli puoluerajojen ovat kokoontuneet yhteen edistämään tasa-arvoa, koska vain siten voi tapahtua edistystä.

Hallitus edistänyt naisten asemaa

– Tällä hallituskaudella naisten välisellä yhteistyöllä on otettu monia tärkeitä askeleita eteenpäin.

Perhevapaauudistus toteutuu vielä tämän vuoden aikana, joka ottaa huomioon erilaiset perheet ja elämäntilanteet. Sen lisäksi kaksi viikkoa sitten uutisoitiin, että seksuaalirikoslain uudistus etenee uuden suostumusperusteisen lainsäädännön myötä.
– Myös seksuaaliväkivaltaa kokeneiden naisten asema ja itsemääräämisoikeus paranee.

Historiallisesti ajatellen naiset ovat kokoontuneet aina edistämään marginaalisessa asemassa olevien lasten, perheiden ja vanhusten oikeuksia.
– Esimerkiksi päivähoitouudistus muutti naisten mahdollisuuksia osallistua tasa-arvoisemmin työelämään. Lapset saivat tämän uudistuksen myötä oikeuden laadukkaaseen hoitoon ja hoivaan kodin ulkopuolella.

Naiset ja äidit ovat olleet myös mukana historiallisissa rauhanliikkeissä.
– Naisten puoluerajat ylittävät yhteistyö on maailmaa muuttava voima Se takaa yhteiskuntaan myös tulevaisuudessa enemmän osallisuutta ja vahvempaa demokratiaa. Naisten välinen yhteistyö luo pohjaa ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien toeutumiselle.

– Se ylläpitää yhteiskuntaa jossa kaikki ovat osallisina

Petri Görman

Launeen terveysaseman A-osa on tällä hetkellä tyhjä ja siellä ei ole mitään toimintaa, mutta Lahden kaupungin tilakeskus neuvottelee tämän osan vuokraamisesta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa. B-osassa toimii suun terveydenhuollon yksikkö. Kotihoito muuttaa samaan rakennukseen vielä tämän kevään aikana neuvolalta vapautuneisiin tiloihin.
– A-osa on ollut tyhjä jo vuoden verran, kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari kertoo.

Kiinteistöpäällikön mukaan osa rakennuksesta kaipaa jo korjaustoimenpiteitä.
– Launeen terveysasemana tunnetun talon A-rakennusta pidetään yllä normaalein ylläpidollisin toimin. Mahdollisista korjauksista ei ole tehty päätöksiä, koska rakennuksella ei ole tällä hetkellä tiedossa tulevaa käyttöä.

Korjaustoimenpiteitä on tehtävä

– A -rakennus on valmistunut vuonna 1988. Rakennus on toteutettu ajalle tyypillisillä rakenneratkaisuilla ja -materiaaleilla.

Rakennukseen on tehty korjaustoimenpiteitä vuosina 2001 ja 2011.
– Osa rakennusosista kaipaavat jo korjaustoimenpiteitä. Talotekniset järjestelmät alkavat olla teknisen käyttöiän loppupuolella.

Rakennukset eivät ole tällä hetkellä myynnissä eikä suunnitteilla ole rakennusten purkamista.
– Yksittäisen rakennuksen myynti ei ole mahdollista, koska tällä hetkellä ne sijaitsevat samalla tontilla.

Rakennukset ovat niin sanotulla Y-tontilla.
– Tämä tontti on kaavoitettu julkisten palveluiden tuottamiseen ja julkishallintoa varten.

Petri Görman

kuva: – Toivon, että seurakuntayhtymässä ymmärretään, että Launeen tilatarve on akuutti ja se vaatii nopeaa käsittelyä seurakuntayhtymän hallinnossa.

Launeen seurakunnan luottamushenkilöt ovat olleet huolissaan jo pitkään siitä, että Etelä-Lahti jää jatkuvasti pois seurakuntayhtymän investointilistoilta. Alueelta on suljettu pieniä seurakuntakoteja vuosikymmenen aikana useita ja taloudellisia sopeuttamistoimia on tehty etuajassa.

Lahden seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian mukaan seurakuntien tiloja on pitänyt vähentää 30 prosenttia jokaisessa seurakunnassa. Launeen seurakunta on tämän asian vuoksi luopunut muun muassa Nikkilän seurakuntakodista ja Patoseudun kerhotilasta.

Liipolan seurakuntakeskus on myös myyntilistalla. Siitä pitäisi luopua vuoteen 2026 mennessä.

– Launeen seurakuntaneuvostossa on toimitila-asioita käsitelty paljon muutaman viime vuoden aikana. Sen vuoksi olemme lähettäneet kolmen kohdan tarkasti pohditun mietinnön tilatarpeestamme seurakuntayhtymän kiinteistöhallintoon, Marja-Leena Vierumäki sanoo.

Vierumäki kertoo, että seurakuntaneuvoston mukaan Liipolan seurakuntakeskuksen tilalle tarvitaan iso kokoontumistila, jos se myydään.
– Sen lisäksi haluamme myös erillisen kokoontumistilan Liipolaan ja nuorille tilan Etelä-Lahden alueelle.

Ihmisiä muuttaa paljon Etelä-Lahteen ja kirkon jäsenmäärä kasvaa täällä ennusteiden mukaan myös seuraavalla vuosikymmenellä.
– Se vaikuttaa paljon myös kirkon toimintaan. Tilatarve on siis akuutti ja kasvava.

Seurakuntayhtymän kiinteistötoimi on laskenut sen, kuinka paljon tilaa täytyy olla yhtä seurakuntalaista kohti eri alueilla.
– Launeella ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tilaa. Kirkon käyttöaste on tällä hetkellä korkea ja tilat ovat aktiivisessa käytössä. Kirkko kyllä kutsuu ihmisiä mukaan toimintaansa.

Tilaratkaisua on pohdittu yhteisössä paljon

Launeen seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuustossa neljä kautta istunut Vierumäki muistuttaa, että Launeella on tehty paljon työtä tilakysymyksen ratkaisemiseksi.
– Edellisessä kirkkovaltuustossa kysyin, että miksi Launeen seurakunta ei pääse investointilistalle, vaikka täällä on tehty kaikki säästötoimenpiteet kirjaimellisesti ja etuajassa.

Etelä-Lahden tilaongelmaan on pohdittu myös paljon seurakunnan työntekijöiden kanssa.
– Yhdenkään muun seurakunnan alueella Lahdessa kirkon jäsenmäärä ei kasva. Se tarkoittaa myös sitä, että muualla kirkollisveron tuotto on paljon pienempi.

Vierumäen mukaan kirkon täytyy olla mukana siellä, missä tavalliset ihmiset liikkuvat.
– Nyt Launeella olisi mahdollisuus tehdä jotain uutta ja tulevaisuuteen suuntaavaa kirkon kanssa yhteistyössä.

Luottamushenkilö Vierumäki toivoo, että ihmiset ottaisivat yhteyttä seurakunnan luottamushenkilöihin ja työntekijöihin kaikille eri tasoilla, jos heillä on uusia ideoita asiaan liittyen.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on tärkeää saada sellainen tilaratkaisu Etelä-Lahden alueelle aikaiseksi, joka palvelee kattavasti kaikkia ikäryhmiä lapsista vanhuksiin. Kirkon tapahtumatuotanto tarvitsee alueelle myös asianmukaiset ja muuntuvat toimitilat.

Vierumäki on varma, että uudet toimitilat lisäisivät yhteisöllisyyttä Etelä-Lahdessa.
– Se toimisi voimavarana ja tukena seurakuntalaisille heidän arkisessa elämässä.

Petri Görman

Pääesiintyjien perustaja Pete Salomaa luonnehtii, että orkesterin Lauluja laitakaupungilta -levy on täynnä hyvän mielen musiikkia. Suomi-filmien vanhan maailman voi helposti aistia sekä musiikista että sanoituksista.
– Meillä on kuitenkin moderni twisti yhteissoitossa. Lähdemme soittamaan myös suomalaisille tanssilavoille, jos pyydetään, vaikka mikään perinteinen tanssilavabändi emme olekaan, Salomaa muistuttaa.

Muusikkojen pitkä tausta juurimusiikin puolelta kuulu levyn yleissoundissa.
– Yhdistämme uudella tavalla rockabillyä ja kantria suomalaiseen iskelmään. Sellainen Johnny Cash meets Reino Helismaa -meininki

Basisti Salomaan mukaan seuraavaa levyä varten on jo useita biisejä valmiina.
– Kun keikoille ei ole päästy, niin olemme säveltäneet uutta materiaalia ja etsineet myös sopivia lainabiisejä.

Laulaja Vesa Haajan mielestä Pääesiintyjien nykykokoonpanon kakkosalbumi on piirun verran vauhdikkaampi kuin ensimmäinen.
– Orkesteri on siirtynyt heinäpelloilta työnhakuun kaupungin laitamille. Pääesiintyjien soundista kuulee, että keikkoja on jo jonkin verran takana koronapandemiasta huolimatta, laulaja Vesa Haaja sanoo.

Edellinen kiertue katkesi koronapandemian puhkeamiseen kaksi vuotta sitten.
– Toivotaan, että pandemia laantuisi, kun uusi levy on nyt kaupoissa.

Haajan mukaan uusi levy on eheä kokonaisuus, eikä hän haluaisi erikseen nimetä parasta biisiä.
– Itkut itketty on -biisi rokkaa isosti. Siksi se puhuttelee minua paljon.

On uskallettu tehdä irtiotto menneeseen

Kitaristi Mika Jokisen mielestä tämän levyn edeltäjä ”Lättähatun paluu” oli tietyllä tavalla yhtyeen biisinikkareiden tiivistetty omaelämänkerta suomeksi.
– Uusi levy on kappaleiltaan harkitumpi ja levyllä on uskallettu tehdä irtiotto menneeseen. Pääesiintyjät ovat nyt uudella tiellä, mutta juuret ovat kuitenkin tiukasti kiinni siellä, mistä 90-luvulla lähdettiin liikkeelle.

Kitaristi Jokinen muistuttaa, että bändisoitto on joukkuelaji.
– Yksilösuoritus ei ole niin merkittävä kuin kaikkien osien summa. Vie aikansa, että porukka hitsautuu toisiinsa. Nyt ollaan tilanteessa, että silmäkulmaa kohottamalla tiedetään mitä tapahtuu seuraavaksi. Kaikki tuo tähän asti yhdessä koettu reissaaminen ja treenaaminen näkyy soitossa.

Jokinen kertoo, että on vaikea pidätellä itseään parin vuoden keikkaniukkuuden jälkeen.
– Kohta ollaan taas kevätlaitumella kuin lehmät talven jälkeen.

Pääesiintyjät on työstänyt biisejä pikkuhiljaa koko levyn teon ajan.
– Siinä samalla ollaan hieman keikailtu ja ajettu sisään myös uuden levyn materiaalia sekä päästy tunnustelemaan yleisön vastaanottoa. Kaunis Veera loksahti paikoilleen hyvin nopeasti. Siinä haiskahti heti jokin tuoreus Suomen musiikkitarjonnassa.

– Aikka ”Teddy Guitar” Hakalan muistolle sanoitettu Kun nähdään taas kosketti koko bändiä syvästi ja on saanut hienon vastaanoton myös yleisössä.

Hyvä fiilis tarttuu myös keikkayleisöön

Rumpali Timo Järvinen kertoo, että uudelle albumille saatiin muutaman käännösbiisin seuraksi useampikin täysin uusi Pääesiintyjille sävelletty kappale.
– Kitaristimme Mika kaivoi vanhan kovalevyn syövereistä pari ennen julkaisematonta rallia ja Vesku sekä Pete sävelsivät biisit mieheen. Levystä tuli siis sopivan monipuolinen keitos, mutta samalla tunnistettava jatko-osa kahdelle ensimmäiselle albumille.

Järvisen mielestä uudella albumilla kuuluu myös edellistä selkeämmin bändin oma, kolmen vuoden aikana rakentunut soundi.
– Levyn valmisteluun ja materiaalin kypsyttelyyn jäi tosiaan hyvin aikaa. Materiaaliakin kertyi niin paljon, että meillä oli sopivasti valinnanvaraa. Myös yhteistyö tutun äänittäjä-miksaaja Jukka Salmen kanssa toimi joustavasti koko projektin ajan.

Uusi levy on täynnä hyviä keikkabiisejä, joita on hauska päästä testaamaan yleisön eteen.
– Bändin hyvä fiilis tarttuu takuuvarmasti yleisöönkin. Levyn ensimmäinen singlejulkaisu Öiset Varjot on mielestäni kokonaisuutena hienoin biisi. Erinomaisesti onnistuneen sovituksen kruunaa albumin komein kitarasoolo paaluttaa Järvinen.

Petri Görman

kuva: Juha Hokkanen toivoo, että huoltoyhtiö tekisi lumityöt jatkossa paremmin, jotta pihalla voisi liikkua turvallisesti.

Etelälahtelainen Juha Hokkanen on pettynyt siihen, että Lahden Talot Oy:n alihankkijana toimiva huoltoyhtiö ei ole hoitanut lumitöitä asianmukaisesti Vähätalonkatu 17:sta piha-alueella. Helmikuun alussa piha-alueella tapahtui vaaratilanne, kun ambulanssi ei päässyt hätäpoistumistien kautta piha-alueelle vaan juuttui lumeen kiinni. Taloyhtiön turvallisuusvastaavana toimiva Hokkanen sanoo suoraan, että tilanteen on muuttuva nopeasti.
– Valtteri-myrskyn jälkeen meni neljä päivää ennen kuin pihalla kävi huoltoyhtiön mies lumitöissä. Poikkeuksellisen runsasluminen talvi vaatii, että piha-alueet hoidetaan kunnolla, että ihmiset pääsevät liikkumaan.

Hokkasen mukaan Vähätalonkadun asuntoja on mainostettu esteettömiksi, mutta se ei ole toteutunut piha-alueella kuluneen talven aikana.
– Omien laskelmieni mukaan huoltoyhtiö on tehnyt lumityöt piha-alueella vain viisi kertaa tämän talven aikana. Se ei riitä!

Turvallisuusvastaava Hokkanen on ollut yhteydessä vuokranantajaansa, mutta mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut.
– Pyörätuolilla ja rollaattorilla pitää päästä liikkumaan myös talvella. Ei kukaan voi jäädä oman kotinsa vangiksi.

Halvat urakkatarjoukset syy

– En tiedä, ovatko halvat urakkahinnat syy siihen, että lumityöt jää hoitamatta, mutta ala-arvoista se on ollut koko talven ajan.

Hokkanen kysyy, miksi halvin tarjous hyväksytään aina, vaikka tiedetään, että siten ei kuitenkaan saada hyvää palvelua?
– Huoltoyhtiö on vieraillut taloyhtiömme piha-alueella vain viidesti tämän talven aikana ja joka kerta siellä on ollut työssä eri työntekijä.

Hokkanen uskoo, että suomalaiset ammattilaiset osaavat varautua myös runsaslumiseen talveen, mutta jossain mättää nyt pahasti, kun sovittuja töitä ei tehdä.
– Viikonloppuna satoi lunta 20 senttimetriä, eikä koneita näkynyt. Asukkaat kolasivat piha-alueenkulkureitit auki.

Hokkasta on huvittanut se, että isännöitsijän mukaan lumimäärätiedot otetaan viralliselta säähavaintoasemalta.
– Jokainen keski-ikäinen ihminen tietää, että lumimäärät voivat vaihdella paljon kilometrin säteellä.

Lumitilanne on ollut haastava

– Tämän talven lumitilanne on ollut haastava kaikille ja se on luonnollisesti työllistänyt talvikunnossapitoa koko kaupungin teiden ja kiinteistöjen osalta, isännöintipäällikkö Matti Koskinen toteaa.

Lahden Talot Oy:n isännöintipäällikön mukaan Vähätalonkadulla olevan kiinteistön pihalla ei ole juurikaan lumen läjityspaikkoja ja lumitöitä on tehty tilanteen sallimissa rajoissa.
– Lumen poisajoa tontilta on myös tehty kahteen eri otteeseen.

Koskisen mukaan he keskustelevat säännöllisesti ja aktiivisesti yhteistyökumppaneiden kanssa.
– Se on normaali toimintatapamme.

Lahden Talot Oy on saanut palautetta kiinteistön lumitöistä.
– Kuuntelemme sitä ja parannamme palveluamme tarvittaessa. Kerromme myös miten lumityöt hoidetaan arkena ja viikonloppuisin sekä mikä on aurauksen aloittamisen lumiraja.
– Kiinteistöhuollon kanssa olemme käyneet asiasta palautekeskusteluja, ja olemme ottaneet kyseisen kiinteistön talvikunnossapitoasiat erityisseurantaan.

Petri Görman

Omalähiö on seurannut tarkasti Lahti Eventsin ja KymiRingin yhteistyötä tapahtumajärjestäjänä, sillä asiaan liittyy varsin outoja piirteitä, joidenkin tahojen mukaan jopa salailuepäilyksiä ja lain kirjaimen välttelyä. Tärkeintä on omistajaohjauksen näkökulma. Voivatko Lahden kaupunginhallituksen jäsenet sitoutua sellaisiin tukitoimiin sisäryhtiönsä kautta, jotka eivät olennaisesti kuulu kunnan toimia-alaan? Tästä on olemassa jo Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös. Kaupunginhallituksen enemmistö ei halunnut Jorma Ratian vaatimaa erityistilintarkastusta Eventsistä. Kuntalaista löytyy kuitenkin selvä lakipykälä omistajavastuusta. Kunnallislain 38§  1 momentti 7:s pykälä ilmoittaa selvästi, että kunnan tulee huolehtia omistamiensa yritysten riskien seurannasta ja hallinnasta.

Kysyimme Lahden kaupungintarkastuslautakunnan kahdelta jäseneltä Seppo Koskiselta ja Lasse Koskiselta sekä asianajaja Matti Katajalta, miten he tilanteen näkevät. On syytä huomioida, että Lasse Koskinen oli mukana päättämässä KymiRingin tukemisesta ja on siten omalta osaltaan jäävi, koska on ollut osallisena päätöksessä.

1. Kuuluuko KymiRingin tukeminen Lahti Eventsin kautta Lahden kaupungin ydintoimintoihin ja täyttääkö tämä menettely kaikki laillisuusnäkökohdat?

2. Pitäisikö KymiRing -sopimuksen riskikartoitus olla avoimesti tarkasteltavana kaikilla lahtelaisilla päättäjillä?

3. Millainen on Lahden kaupungin vastuu silloin, jos KymiRing ajautuu suoritustilaan?

Matti Kataja:
1. Lahden ulkopuolella toimivan yhtiön taloudellinen tukeminen ei kuulu kunnan toimialaan eikä ydintoimintoihin. Sen tukemista kaupungin omistaman Lahti Events Oy:n kautta voidaan verrata simuloituun oikeustoimeen, jolla on peitelty asianosaisten todellista tarkoitusta. Sopimusoikeudessa puhutaan tämän tyyppisessä tapauksessa ns. valeoikeustoimesta.

2. Riskikartoituksen tulisi olla kaikkien kaupunginvaltuutettujen tarkasteltavana, koska he käyttävät kaupungin ylintä päätösvaltaa.

3. Kaupungin vastuu on riippuvainen niistä sitoumuksista esim. takauksista, joita suoritustilaan ajautuneen velallisyhtiön puolesta on annettu. Kaupungin omat sijoitukset varattomaksi ajautuneeseen yhtiöön tietenkin nollautuvat .Samoin yhtiöltä olevat mahdolliset saatavat muuttuvat arvottomiksi.

Lasse Koskinen:
1. Toiminta ei kuulu Lahden kaupungin osalta sen palvelutoimintoihin. KymiRing on osa tytäryhtiön Lahti Eventsin liiketoimintaa, jolla se pyrkii hankkimaan tuloja niin että Lahden kaupungin sille suuntaamaa tukea voidaan vähentää, kuten Lahden asettamissa tavoitteissa edellytetään. Laskelmien mukaan Lahti Eventsin tulo-odotukset ovat hyvät, kun MotoGP-kilpailut päästään vihdoin toteuttamaan. Ennen koronaa lipunmyynti jo ennätettiin käynnistää ja se lähti ripeästi liikkeelle. Lippu- ja majoitusvarauksia tuli muun muassa Italiasta. Yritystoiminnalla on aina riskinsä, ja Lahti Events on tehnyt riskikartoituksensa Lahden kaupunginhallitukselle sen pyynnön mukaisesti.

2. Mielestäni yleinen riskikartoitus tulisi olla avoin lahtelaisille ja samalla myös tietenkin muuallekin. Osa kartoituksesta on liikesalaisuuden piirissä, mutta se ei estä riskikartoituksen avaamista yleisellä tasolla ja kansantajuisesti.

3. Tällaisessa tilanteessa vastuu on aina toiminnassa mukana olevilla yhtiöillä. Lahti Events ei ole KymiRingin ratayhtiön omistaja eikä kilpailuoikeuksien omistaja. Se ei omista rataa eikä ratarakenteita. Suomen Moottoriliitto on kansainvälisen kilpailun lisenssioikeuden omistaja Suomen puolelta. Lahti Events on maksanut etukäteismaksun tapahtumajärjestelyistä omien toimintojensa osalta. Mahdollisessa pikaisessa suoritustilassa Lahti Events menettäisi tämän, ellei olisi ennättänyt jo tapahtuman myyntituloilla kattaa ko. maksua. Tietenkin tämä maksu on saantikelpoinen suoritustilan saatavana, mutta kuuluu epävarmoihin saataviin, koska mm. verottaja on aina ensimmäisen saajan joukossa. Tällaisessa tilanteessa Lahden kaupungin päättäjät joutuvat miettimään, miten suoritustilassa jääneet saatavat korvataan Lahti Eventsille. Nyt on kuitenkin korostettava, että mitään suoritustilaan viittaavaa ei ole tekeillä, mutta tuo edellä on järjestys, jos asiaa liiketoimintajärjestelynä tarkastellaan.

Seppo Koskinen:
Koskinen haluaa aluksi tähdentää, että nämä ovat henkilökohtaisia lautakunnan jäsenen mielipiteitä, ei siis lautakunnan, koska asia ei ole ollut siellä esillä. Arviointikertomuksessa asiaan otetaan kantaa silloisten tietojen pohjalta.

1. KymiRingin tukeminen ei kuulu kaupungin strategian mukaisiin ydintoimintoihin
ja perusteluna käytetty matkailun edistäminen on kiertotie rahan siirrolle. Tehty em. yhtiöön kohdistettu rahoituspäätös on kumottu Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa mutta siitä huolimatta kaupunki on yhtiöidensä kautta rahoittanut moottoriradan ennakkovuokraa 2 miljoonan euron vakuudettomalla lainalla. Ennakkovuokran maksaminen on todennettu Kymi Ring Oy:n tilinpäätöksessä vuodelta 2021.

2. Kymi Ringin sopimuksen riskikartoitus pitää olla jokaisen kaupunginvaltuutetun saatavilla. Ellei näin ole, käsitys asioiden salaamisesta vahvistuu edelleen.

3. Jos Kymi Ring ajautuu suoritustilaan kaupunkin ratayhtiöön sijoittamat rahat eivät palaa kaupungille. Tässäkin tapauksessa kaikki asiaan liittyvät vastuut pitää tarkoin selvittää. Samoin ne viranhaltijat jotka ovat olleet rahoitusta järjestämässä piitää saattaa vastuuseen jos kaupunki menettää sijoittamansa pääoman.

Juhani Melanen

Kostonkierteen esitysaikaa oli jo koronapandemian vuoksi siirretty jo aiemmin. Näytelmä oli jo käytännössä esityskunnossa ja siihen liittyvät oheistapahtumat pitkälti valmisteltuina.
– Siksi ensi-illan siirtyminen tuntui melko raskaalta. Erityisesti minua harmitti kaikkien teatterin ammattilaisten puolesta, jotka olivat tehneet valtavan työn.

Sandbergin mukaan teatterinjohtaja Ilkka Laasonen perusteli ensi-illan siirron kuitenkin hyvin.
– Myös minä aloin ajatella, että ensi-illan on parempi olla syksyllä, jolloin tämä epävarmuuden aika toivottavasti on ohi ja ihmiset voivat tulla vapautuneesti teatteriin. Kysymyshän ei ole vain ensi-illasta, vaan kaikista kaudelle suunnitelluista esityksistä.

Varsinaisen näytelmän kirjoittamiseen Sandberg ei ole osallistunut kuin kommentoijana.
– Dramatisoinnin on tehnyt minun Kekki-sarjan kirjojeni pohjalta Aila Lavaste ja ohjaajana toimii Tommi Kainulainen. He kumpikin ovat huippuluokan ammattilaisia, joten olen pyrkinyt antamaan työrauhan.

Kirjailija muistuttaa, että pitkän kirjasarjan pohjalta tehty näytelmä on kokonaan uusi taideteos.
– Valmiin käsikirjoituksen olen toki nähnyt ja minusta näytelmään on hyvin kiteytetty kirjasarjan henki, joka kuvaa elämää jakautuneessa kaupungissa keskeisinä Suomen kohtalonvuosina

Lähihistorian selvitystyö kirjasarjan pohjana

– Tämä kirjasarja on syntynyt, koska halusin selvittää synnyinkaupunkini lähihistoriaan liittyviä vaiheita, joista olin lapsena kuullut paljon tarinoita.

Kirjoittaminen merkitsi Sandbergille tietojen kaivamista arkistoista, ihmisten muistelmiin tutustumista, heittäytymistä sen aikaisten ihmisten elämään.
– Tuntuu mukavalta, että lahtelaiset ovat ottaneet nämä kirjat hyvin vastaan ja erityisesti minun mieltä lämmittää, että niistä on tehty hieno näytelmä, jonka huipennusta tosin saadaan vielä odottaa.

Kirjailija Sandbergin näytelmän aikajänne ulottuu sisällissodan jälkeisistä vuosista aina 1940-luvun välirauhaan asti.
– Dramaturgi on poiminut kirjoista näitä kohtalon vuosia yhdistäviä tekijöitä.
Kostonkierre -näytelmässä liikutaan pääasiassa Lahden keskustassa, Reunanpalstalla, Metelinmäellä, kaupungintalolla sijaitsevassa poliisilaitoksella. Siis tapahtumaympäristönä on sen aikainen Lahti kokonaisuudessaan.

Kiirolan sauna oli tärkeä paikka

– Kiirolan sauna on Kekki-sarjan kirjoissa tärkeä paikka. Isoäitini oli aikoinaan siellä saunottajana. Häneltä monet minun lapsena kuulemani tarinat olivat peräisin. Se sijaitsi Aleksanterinkadun varrella, entisen kapearaiteisen Loviisan radan vieressä. Tien toisella puolen oli Reunanpalsta.
– Nykyisin tällä paikalla on Kauppakeskus Trio.

Sandberg heittäytyi välillä historian kuvioista komisario Heittolan seikkailuihin.
– Näillä näkymin kahdestoista Heittola-sarjan kirja ilmestyy ennen kesää. Myös niissä kirjoissa liikutaan Lahdessa ja lähiympäristössä.

Sandbergin mielessä on jo pyörinyt, miten Kekki-kirjojen henkilöt ovat selvinneet sotien jälkeisistä vuosista.
– Olen käynyt arkistoissa ottamassa asiasta selvää, mutta vielä en tiedä syntyykö näistä levottomista ajatuksista joskus kirja.

Petri Görman