Vuosi: 2022

kuva: Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo, että papeille ja muille seurakunnan työntekijöille joulua edeltävä aika on vuoden kiireisintä aikaa. – Joulu rauhoittaa ihmismielen monella eri tavalla.

Launeen seurakunnan kirkkoherralle Heikki Pelkoselle joulu on niin iso juhla, että hän haluaa olla myös silloin töissä. Seurakunnassa on seitsemän pappia, joten tilaisuuksien suuri määrä ei rasita ja jokaiselle jää jouluna myös vapaata. Pelkoselle joulupäivä on vapaapäivä.
– Jouluna on mukava nähdä, kun ihmiset liikkuvat paljon ja vierailevat myös kirkoissa. Meilläkin on erilaisia tilaisuuksia joulunpyhien aikana.

Kirkkoherra on vastuussa musiikkipainotteisesta jouluvesperistä, mutta jouluyön jumalanpalvelus on muiden pappien vastuulla.
– Launeen kirkko on kaunis ja tunnelmallinen. Vanhaan kirkkoon on helppo luoda joulutunnelma.

Hän muistuttaa, että kristityille joulussa on tärkeintä sanoma, että Jeesus-lapsi on syntynyt maailmaan.
– Lähimmäisen rakkauden voi aistia sekä kirkossa että suomalaisessa yhteiskunnassa jouluna. Ihmiset haluavat silloin huomioida hädänalaisia ja toisiaan erityisesti. Tiedän, että monen seurakunnan jäsenen mielessä ovat Ukrainan asiat tänä jouluna.

Musiikilla on iso merkitys perheelle

Pelkosen perheessä lauletaan aattona joululauluja ja luetaan jouluevankeliumi ennen kuin lahjapaketit avataan.
– Kun lapset olivat pieniä, niin he toivoivat mahdollisimman lyhyitä lauluja, jotta he pääsisivät avaamaan joululahjansa nopeammin.

Jokainen launeelainen tietää, että kirkkoherra on musikaalinen. Hän säestää myös joululaulut perheessä joko kitaralla tai pianolla.
– En osaa nimetä merkityksellisintä joululaulua, koska ne saavat erilaisia merkityksiä vuodesta toiseen. En etsi valtaa loistoa -laulu puhuttelee minua nyt Ukrainan sodan vuoksi. Tämä joululaulu kuulostaa aidolta rukoukselta.

Pelkonen muistuttaa, että Euroopassa on sota ja laulussa pyydetään rauhaa päälle maan.
– Yhä edelleen nämä sanat pysäyttävät ajattelemaan, vaikka ne on kirjoitettu yli 100 vuotta sitten.

Yhdessä oloa ja lautapelejä

– Meidän perheemme eli viime jouluna koronakurimuksessa ja emme nähneet lapsiamme. Se oli siinä mielessä todella outo ja poikkeuksellinen joulu.

Pelkosen perheessä on kaivettu jo lautapelit esille joulua varten ja nyt joulusta otetaan kaikki ilo irti yhdessä.
– Kylmäsavulohen valmistaminen on uskottu perinteisesti minulle ja se on jo valmistettu joulua varten.

Launeen ex-kirkkoherran Jaakko Ripatin uusi kirja odottaa joulua jo Pelkosen yöpöydällä.
– Sen lisäksi olisi tarkoitus hiihtää joululoman aikana.

– Jouluna on tärkeintä rauhoittua ja olla yhdessä läheisten kanssa.

Petri Görman

Kirkkoherra Heikki Pelkosen joululaulusuosikit:

En etsi valtaa loistoa
Arkihuolesi kaikki heitä
Sydämeeni joulun teen
Tulkaa kaikki laulamaan
Tulkoon joulu

kuva: Rikoksilla rahoitetaan usein päihteiden käyttöä. Launeella on paljon päihderiippuvaisia ja niitä näkee siellä joka päivä, Mika Heinonen muistuttaa.

Launeella asuvalla Mika Heinosella on kolme lasta. Yksi heistä on päiväkoti-ikäinen ja kaksi vanhempaa lasta opiskelevat Lähteen yhtenäiskoulussa. Perheen isä on huolissaan siitä, kuinka paljon päihteet hallitsevat katukuvaa Etelä-Lahdessa.
– Olen erittäin huolissani siitä, millaisessa kasvuympäristössä lapset elävät Etelä-Lahdessa. Varsinkin perheen yhteisillä kauppareissuilla olen huomannut, kuinka lapset tunnistavat ihmisiä, jotka käyttäytyvät poikkeavalla tavalla Citymarketin ja Prisman lähialueilla. Lasten ei pitäisi joutua kokemaan pelkoa omassa lähiympäristössään.

Heinonen on puhut isänä lapsille asioista avoimesti ja kuunnellut myös heidän viestejään ja kokemuksiaan asiaan liittyen.
– Meillä vanhin poika saa käydä jo yksin kaupoissa Launeella. Joka kerta, kun hän lähtee Citymarketiin tai Prismaan, niin tulee mietittyä, että onko siellä turvallista käydä.

Heinosen perhe on asunut Launeella reilun vuoden, mutta päihteet ovat olleet varsin näkyvästi esillä Launeella jo muutaman vuoden ajan. Nastolassa asunut Heinosen perhe huomasi asian Etelä-Lahteen suuntautuneilla kauppareisuilla.
– Omien lasten havaintojen perusteella päihdeongelma nousi keskusteluun heti perheen keskuudessa muuton jälkeen, vaikka ongelmakäyttäjiä näki ja tunnisti aina kauppareissulla. Aikuisena miehenä niitä ei samalla tavalla pelkää kuin lapsi

Päihdepalveluita on keskitetty Launeelle

– Erityisesti kesäaikana päihteiden ongelmakäyttäjät ovat näkyvä ongelma Launeella.

Lahden kaupunki ja hyvinvointikuntayhtymä ovat keskittäneet päihdepalveluita runsaasti Launeelle.
– Päihdepalveluiden siirtäminen muualle ei ratkaisisi asian ydinongelmaa, mutta onko niiden oltava lähellä kouluja ja päiväkoteja?

Heinonen ihmettelee, miksi päihteidenkäyttö näkyy nyt katukuvassa paljon enemmän kuin aikaisemmin.
– En tiedä tunnistanko ongelman paremmin vai onko päihteidenkäyttö lisääntynyt niin paljon Lahdessa.

Huumeiden käyttäjien määrä lisääntyi katukuvassa reilut viisi vuotta sitten Lahden alueella.
– Launeella asuvien lasten vanhempien tuli nyt viimeistään herätä paikalliseen arkitodellisuuteen. Päihteidenkäyttäjien epäasiallinen käytös näkyy kauppojen sisätiloissa ja niiden edustalla.

Turvallisuuskysymys ensisijaisesti

– Päättäjien tulisi keskustella avoimesti kaupungin päihdeongelmasta.

Lahtelaisten lapsien ei pitäisi elää sellaisessa ympäristössä, jossa ei ole turvallista olla.
– Launeella on paljon turvallisuusriskejä, jos ajatellaan lapsia ja nuoria.

Kauppakeskusten lähelle on luotu erilaisille lieveilmiöille puitteet ja niihin tulisi puuttua välittömästi.
– Moni meistä muistaa tapauksen, kun nuori puukotti tuntematonta miestä Citymarketin pihassa ja uhri kuoli alkusyksystä.

Heinonen ei ymmärrä, miksi päihteidenkäyttöä ihannoidaan.
– Toivon, että poliisit osallistuisivat myös aktiivisemmin keskusteluun päihdeasioista. He kuitenkin näkevät työssään arkitodellisuuden.

Nuuska ja sähkötupakka ovat tulleet esille lasten puheissa ja niitä käytetään myös koulussa.
– Onneksi en ole ainakaan kuullut vielä vakavammista päihteistä kouluarjessa. Se on kuitenkin tosiasia, että kannabista ja muita päihteitä liikkuu Launeella.

Petri Görman

kuva: Lahtelaisilta kysyttiin kulttuurin ja taiteen vaikutuksesta kaupungin viihtyvyyteen toukokuussa 2021. – Vastaajista 76 prosenttia halusi lisää julkista taidetta kaupunkiin ja 44 prosenttia osallistavia taidetapahtumia ja -teoksia.

Lahden kaupungille kirjoitetaan parhaillaan julkisen taiteen periaateohjelmaa. Valmisteltavassa periaateohjelmassa kuvataan toimintatapoja ja polkuja, joiden avulla taidetta voidaan tuottaa suunnitelmallisesti kaupungin julkisiin tiloihin ulkona ja sisätiloissa. Lokakuussa järjestetyssä asukastilaisuudessa kaupunkilaiset pääsivät osallistumaan taideohjelman tekoon.
– Periaateohjelman tavoitteena on saada Lahden kaupungille selkeät ja ennakoitavat käytännöt sekä resurssit, joiden avulla julkista taidetta voidaan edistää ja tehdä taidetyötä resurssiviisaasti. Periaateohjelmassa kuvatut eri toimintatavat auttavat myös yksityisiä toimijoita, kun he haluavat taidetta omiin tarpeisiinsa, julkisen taiteen periaateohjelmasta vastaava arkkitehti (Safa) Päivi Airas kertoo.

Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana. Työtä on vuodesta 2001 lähtien ohjannut Julkisen taiteen työryhmä (Juta), jonka alkuperäinen rooli oli vastata puistoissa ja toreilla olevien patsaiden ja muistomerkkien kunnossapidosta sekä uusien teosten sijoittamisesta.
– Käytännön vastuu oli useimmiten vihertoimella ja kaupunginpuutarhurilla, vaikka yhteistyötä on tehty muidenkin asiantuntijoiden kanssa

Työryhmässä on koko ajan ollut edustus myös kaavoituksesta, taidemuseosta, tilakeskuksesta ja rakennusvalvonnasta.
– Julkisen taiteen työryhmän asema vahvistettiin kaupunginjohtaja Pekka Timosen vuonna 2019 tekemällä päätöksellä.

Julkisen taiteen ilmaisutavat ovat monipuolistuneet

Kaupungin rakennushankkeiden yhteydessä on tehty jatkuvasti uusia taidehankintoja käyttäjien tai hankkeiden omasta aloitteesta. Julkisen taiteen parissa työskentelevien ja myös siitä vastaavan työryhmän työmäärä on kasvanut.
– Julkisen taiteen ilmaisutavat ovat monipuolistuneet. Rakentamista ja henkilöturvallisuutta koskeva lainsäädäntö on tullut vaativaksi ja taiteilijoiden oikeusturvasta eli oikeuksista sekä velvollisuuksista on sovittava tarkemmin.

Ajatus käytännön työtä ja rahoitusta määrittelevälle periaateohjelmalle on ollut Lahdessa esillä viimeiset 10 vuotta.
– Usein se on liitetty tavoitteeseen prosenttiperiaatteesta. Kun useissa suomalaisissa kaupungeissa viritetyt ja valmistuneet periaateohjelmat olivat esillä ja tuottivat hienoja tuloksia, myös Lahdessa ymmärrettiin, mikä apu ohjelmasta on käytännön taidetyöhön. Työstä tulee ennakoitavampaa ja työtunteja säästyy, kun pelisäännöt ovat kunnossa.

Airas toteaa, että työryhmän jäsenet ovat tutustuneet useimpiin vastaavanlaisiin suomalaisiin ohjelmiin.
– Ensisijaisesti vertailua on tehty saman kokoluokan kaupunkien ohjelmiin. Mikkelin taideohjelmaan tutustuttiin myös paikan päällä ja kuultiin samalla myös heidän kokemuksistaan. Ohjelmat ovat luonteeltaan erilaisia. Osassa ajatukset ovat yleisohjeita, osassa yksityiskohtaisia.

Ohjelmassa korostetaan taiteen laatua

– Kysymys taiteen paikallisuudesta ei ole ollut keskeinen eikä se ole mielestämme ratkaiseva taidetyön onnistumiselle.

Ohjelmassa korostetaan taiteen laatua eli ammattitaitoisten tekijöiden työtä, olivatpa he Lahdesta tai muualta.
– Väliaikaisen taiteen tekijät on nytkin useimmiten haettu, Kauno ry:n kautta.

Valmisteluprosessissa ovat olleet esillä muun muassa Espoon, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Riihimäen, Tampereen ja Turun mallit Mikkelin lisäksi.
– Riihimäen malli on ohjannut ehkä eniten omaa työtämme käytännönläheisyytensä vuoksi. Käytännön työohjeet toistuvat niissä samanlaisina eli valtakunnalliset käytännöt toistuivat.

Airaksen mukaan paikallisuudesta on toki keskusteltu työryhmässä ja muun muassa taiteilijat ovat toivoneet, että tulevilla taidekoordinaattoreilla olisi tuntemusta taidekentän ja -kulttuurin paikallisista olosuhteista.
– Taideohjelma ei erittele taiteen eri ilmaisutapoja, mutta se koskee ensisijaisesti visuaalista taidetta. Raja on visuaalisessa taiteessakin joskus häilyvä eikä esimerkiksi rajapinnalle sijoittuvaa performanssitaidetta ole suljettu pois.

Petri Görman

Uusimpien tilastojen mukaan Lahden työttömyysaste on yhä edelleen korkein, jos vertailukohtana ovat maan suurimmat kaupungit. Työllisyyden kuntakokeilu käynnistyi Lahdessa lähes kaksi vuotta sitten ja sen asiakkaiksi ohjataan kaikki alle 30-vuotiaat ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijat sekä suurin osa aikuisista asiakkaista. Lahti maksaa pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvia sakkomaksuja 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta kertoo, että työllisyyden kuntakokeilussa toimiva Lahden työllisyyspalvelut palvelee laajasti lahtelaisia nuoria työllistymis- ja koulutussuuntaa tukevin toimenpitein.
– Nuoret voivat saada neuvoja ja tukea tulevaisuuden suunnitteluun Trion Palvelutorilla Ohjaamo-palvelussa livenä, etänä tai ajanvarauksella.

Ohjaamossa on saatavilla myös henkilökohtaista uraohjausta ja työhönvalmennusta, koulutusneuvontaa ja psykososiaalista tukea.
– Ohjaamon palvelu ei ole viranomaispalvelua eikä sen käyttö edellytä työttömyyttä, vaan on avoinna kaikille 15-29 -vuotiaille lahtelaisille.

Ennaltaehkäisevää toimintaa myös tarjolla

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa on nuorten työttömien työnhakijoiden palveluun erikoistunut tiimi, joka on paneutunut nuorten työllistymiseen liittyviin asioihin.
– Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään tiivistä ja hyvää yhteistyötä työllisyyspalveluiden, sivistyspalveluiden ja hyvinvointialueen toimijoiden kesken. Lahden työllisyyspalvelut noudattaa toukokuussa voimaan tullutta Pohjoismaista työllisyyspalvelumallia, jossa asiakas saa aiempaa henkilökohtaisempaa palvelua.

Projektipäällikön mielestä tämä hyödyttää varmasti myös nuoria työnhakijoita.
– Nuorille suunnattu ESR:n ja Lahden kaupungin rahoittama KUNTO-hanke kehittää ennaltaehkäiseviä palveluita nuorten työkyvyn arviointiin sekä työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen työkykykoordinaattoreiden tarkoituksena on arvioida nuoren työ- ja toimintakykyä ja mahdollisuuksien mukaan luoda polkuja työelämään sekä muihin tarvittaviin palveluihin.

– KUNTO-hankkeen yrityskoordinaattorit työskentelevät yritysten ja työnhakija-asiakkaiden kanssa madaltaen kynnystä sekä työllistämiseen että työllistymiseen. Nuorisopalveluiden työ- ja valmennuspalveluiden toimialoilla nuori saa kokemusta työelämästä sekä pääsee kehittämään työnhaun taitojaan.

Omavalmentaja edistää asiakkaan työllistymistä

– Omavalmentaja edistää asiakkaan työllistymistä Lahden työllisyyspalveluissa. Hän rakentaa yhdessä kanssa asiakkaan työllistymistä edistävän suunnitelman, johon voi asiakkaan tilanteesta riippuen kuulua monipuolisesti toimenpiteitä ja palvelukokonaisuuksia asiakkaan työelämäsuunnan vahvistumiseksi.

Työllisyyspalveluissa on tuhansia asiakkaita, ja jokaisen tilanne on omannäköisensä.
– Tästä syystä myös omavalmentajan ja asiakkaan rakentamat suunnitelmat ovat yksilöllisiä.

Nuotti-valmennus on Kelalta haettava nuorten ammatillinen kuntoutuspalvelu.
– Se on tarkoitettu nuorelle, joilla toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ja tämä tilanne aiheuttaa nuorelle hankaluuksia suunnitella tulevaisuutta ja vaikeuttaa koulutus- tai työpolulla etenemistä ja pysymistä.

Nuori voi hakea Nuotti-palveluun itse tai esimerkiksi yhteistyössä työllisyyspalveluiden omavalmentajansa kanssa.
– Nuotti-palveluun ei tarvita lääkärinlausuntoa tai kirjallista hakemusta, vaan hakeutuminen tapahtuu ottamalla yhteys Kelaan kuntoutuksen palvelunumeroon, jossa nuoren kanssa keskustellaan ja Kelan asiantuntija voi keskustelun perusteella ottaa vastaan suullisen hakemuksen Nuotti-palveluun.

Nuorisotyöttömyyteen vaikuttavat useat eri tekijät

Työllistymisen palvelut kokevat mullistuksen vuonna 2025, kun työllisyyden hoidon on tarkoitus siirtyä TE-toimistosta kuntien vastuulle.
– Tämä avaa erilaisia mahdollisuuksia kunnan sisäisten palveluiden kehittämiseen mahdollisimman ketteriksi ja vastaamaan vallitsevaa tilannetta. On vaikea ennakoida, millainen nuorisotyöttömyys Lahdessa on viiden vuoden päästä, koska työllisyystilanteeseen vaikuttaa monet ulkoiset tekijät, kuten yleinen talouden suhdannekehitys ja työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset.

Projektipäällikön mukaan työllisyyspalveluiden tavoitteena on suhdanteista riippumatta luoda ennaltaehkäiseviä palveluita nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja torjua nuorten työttömyyden pitkittymistä.

Petri Görman

Kuva: RC Pajulahden kotiturnaus pelataan Lahden Nastolassa viikonloppuna. Elmeri Hovinen, Tero Leinonen ja Petri Laine uskovat, että heillä on mahdollisuus voittaa mestaruus kauden pääteeksi.

Kaukalopallon SM-sarjaa pelataan turnausluontoisesti tällä sarjakaudella. Pajulahdessa järjestetään lahtelaisjoukkueen kotiturnaus viikonloppuna. SM-sarjassa pelaa nyt kuusi joukkuetta ja niiden kotikaupungit ovat Jyväskylä, Lahti, Lappeenranta, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi.
– Toukokuussa päätettiin, että kausi pelataan kuudella joukkueella. Helsingistä ei ole vielä joukkuetta, mutta uskon, että ensi kaudella kaukalopalloa pelataan myös pääkaupunkiseudulla ylimmällä sarjatasolla, RC Pajulahden valmentaja Petri Laine sanoo.

Kaukalopallolla on Lahdessa pitkät perinteet ja varsinkin Kortteliliigan ansiosta uuteen joukkueeseen on ollut helppo rekrytoida pelaajia.
– Nyt on hyvä pöhinä päällä kaukalopallopiireissä, kun SM-sarja herätettiin henkiin alkuvuonna käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Vuodenvaihteen jälkeen RC Pajulahti aikoo käynnistää juniorityön kahden joukkueen voimin.
– Ne nuoret houkutellaan mukaan kaukalopalloon, jotka eivät viihdy jääkiekon parissa.

Kaukalopalloliitto kiertää mainostamassa lajia niiden kaupunkien kouluissa, joissa pelataan jo SM-sarjaa.
– Uskon, että saamme pelaajia kaukalopallon pariin helposti, koska yli 3000 pelaajaa päättää jääkiekkouransa A-junioreihin. Siinä on meille hyvä mahdollisuus houkutella pelaajia jatkamaan aktiiviuraa toisen lajin parissa.

Nopea ja yleisöystävällinen peli

– Kaukalopallossa mailaa ei saa nostaa tai painaa ja pelissä ei ole paitsiota. Vastustajaa ei saa myöskään taklata, Laine toteaa.

Kaukalopallossa saa laukoa palloa ja myös kontaktia voi ottaa vastustajan kanssa.
– Peli on nopeatempoista ja se on taitopelaajien laji.

Valmentajan mukaan hyvät luistelijat ovat kaukalopallojoukkueen selkäranka.
– Maalivahti torjuu palloja kahdella räpylällä.

Kaukalopalloa pelataan jääkiekkomailaa lyhyemmällä lajinomaisella mailalla.
– Tämä on yleisöystävällinen laji. Nopeaa ja tilannerikasta joukkuepeliä on mukava seurata.

RC Pajulahden pelaajaringissä on tällä hetkellä 27 pelaajaa.
– Kaukalopallossa kentällisessä on viisi pelaajaa ja maalivahti.

Puolustaja on selkäranka

Puolustaja Tero Leinonen on RC Pajulahden kapteeni.
– Löysin lajin yli 10 vuotta sitten, kun oma jääkiekkoura lässähti. Kutsu kävi harjoittelemaan aamujäille yhtenä viikonloppuna ja silloin jäin tähän lajiin koukkuun, Leinonen kertoo.

Kaukalopallossa Leinosta inspiroi sosiaalinen joukkuepeli ja se, että aikuiset miehet saavat harjoitella yhdessä tavoitteellisesti.
Leinonen muistuttaa, että jokainen kentällinen tarvitsee pallovarman puolustajan, jonka syötöt hyökkääjille ovat tarkkoja.
– Siniviivalla ei ole varaa menettää palloa.

Hyökkääjä Elmeri Hovinen pelaa toista kautta kaukalopalloa.
– Kortteliliigan kautta löysin tien tähän joukkueeseen.

Hovisen mukaan pallo vaatii enemmän käsittelytaitoa kuin jääkiekko.
– Hyvä kaukalopalloilija on ketterä ja vikkelä luistelija.

Mestaruus on RC Pajulahden tavoite turnausmuotoisessa SM-sarjassa.
– Meillä on neljä kertaa viikossa jääharjoitukset Asikkalassa tai Pajulahdessa. Sen lisäksi jokainen voi harjoitella lisää vapaaehtoisesti

Petri Görman

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosen budjettiehdotuksessa lukioille, perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen oli esitetty yli kolmen miljoonan euron säästöjä ensi vuodeksi.
Kaupunginhallitus käsitteli asiaa marraskuun puolivälissä ja päätti puolittaa sivistystoimialan leikkaukset. Julkisuudessa uutisoitiin, että opetukseen lisätään rahaa Lahdessa. Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto ihmettelee, miksi lasten ja nuorten asiat eivät kiinnosta päättäjiä, vaan säästötoimenpiteitä tehdään sieltä, mistä se on helpointa.

– Päättäjiltä puuttuu ymmärrys siitä, kuinka vakavia nyt toteutuvat leikkaukset ovat perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.

Kalliolehto muistuttaa, että lukiossa on esitetyn budjettileikkauksen jälkeen lähes 100 kurssin supistustarve.
– Lukiossa on pakko järjestää lakisääteiset ja oppiaineiden syventävät kurssit. Ensimmäisenä leikataan kursseista, joiden avulla yritetään saada ryhtiä mahdollisten koulupudokkaiden opiskeluihin. Nyt suurin paine kohdistuu kursseihin, joilla opetetaan lukiolaisille perusopiskelutaidot

Eri kielten kursseista, matematiikasta ja äidinkielestä leikataan eniten.
– Sivistyspuolta ei voi johtaa kuin yritystä. Olisi joskus mukava päästä tilanteeseen, jossa koulutuspolkua voisi suunnitella viisi vuotta eteenpäin ilman leikkauspaineita.

– Olen edelleen sitä mieltä, että koulutuksesta ei voi leikata. Se kertautuu pahoinvointina takaisin yhteiskuntaa moninkertaisesti, Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto sanoo.

Budjettileikkausten seuraukset pelottavat

Perusopetuksesta leikataan yli miljoona euroa pois vuonna 2023. Se tarkoittaa, että tuntikehys pienenee ja luokkien koko kasvaa.
– Apulaisoikeusmiehen lokakuussa antaman lausunnon myötä erityisopetuksen resurssia tarvitaan lisää. Silloin myös palkkakulut kasvavat paljon perusopetuksessa ja pahan kierre on valmis. Rauhattomuus avoimissa oppimisympäristöissä lisääntyy varmasti.

Kalliolehdon mukaan suunnitelluilla leikkauksilla on erittäin negatiivinen vaikutus opetuksen laatuun.
– Päättäjien tulisi nähdä se arkitodellisuus, missä tätä työtä tehdään. Enää ei voi säästää opetuksesta. Rahat on löydyttävä siihen muualta yhteiskunnasta.

Suurissa kouluissa on mahdollisuus yhdistää opetusryhmiä, mutta pienillä kouluilla ei ole siihen mitään mahdollisuuksia.
– Nyt voi kysyä rehellisesti, että saavatko oppilaat joka suomalaisessa peruskoulussa opetusta tasapuolisesti?

Budjettivaltuusto on viimeinen toivo

– Päättäjiä ei kiinnosta opetusammattilaisten viestit siitä, mitä kouluissa tapahtuu.

Kalliolehto ihmettelee myös sitä, kuinka paikallismediat kirjoittivat, että sivistyspuolen säästöt peruttiin.
– Leikkauslistalla komeilee vielä kuitenkin 1,5 miljoonan euron säästötavoitteet. Olisi rehellistä kertoa asiat lahtelaisille niin kuin ne todellisuudessa ovat.

Lahden kaupungilla olisi kuitenkin varaa perua sivistyspuolen säästöt, jos se haluaisi tarjota parhaat lähtökohdat elämään paikallisille lapsille ja nuorille.
– Nyt ei kuitenkaan puhuta suurista summista, mutta opetustyötä nämä leikkaukset lamauttavat liian paljon.

Toimittajan kommentti:
Ikävät asiat tulee kertoa avoimesti

Lahden kaupunginhallitus teki yksimielisen talousarvioesityksen kaksi viikkoa sitten. Asiasta tiedotettiin positiivisessa hengessä, että tuloja lisättiin menoja enemmän. Talousarvioesitykseen sisältyivät kuitenkin vielä lukio- ja perusopetukseen kohdistuvat rajut leikkaukset, eikä varhaiskasvatustakaan saa unohtaa tässä asiayhteydessä.

Näille kasvatuksen eri osa-aluille kohdistuu yhä edelleen 1,8 miljoonan leikkaukset vuodelle 2023. Kaupunginvaltuusto voi päättää asiasta toisin ensi maanantaina. Ministeri Ville Skinnari kirjoitti Omalähiön kolumnissaan, että Lahdessa järki voitti ja koulutuksesta ei leikattu. Samaan Lahden kaupungin lähettämään harhaanjohtavaan tiedottamiseen sortuivat Yle Lahti ja Etelä-Suomen Sanomat. Toimittaminen ei saa olla niin laiskaa, että viestin asiasisällön oikeellisuutta ei tarkisteta.

Olisi hyvä tietää, miksi Lahdessa ei tiedoteta asioista avoimesti. Keskusteluun nousee hetkittäin ajatus hallinnon avoimuudesta. Tässä asiayhteydessä olisi pitänyt kertoa suoraan, kuinka paljon leikataan lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Ehkä lähestyvät eduskuntavaalit vaikuttavat myös siihen, kuinka asioista kerrotaan julkisuuteen?

Sivistykseen kohdistuvat leikkaukset ovat rajuja ja ne koskettavat eniten mahdollisia koulupudokkaita perusopetuksessa ja lukiossa. Lahti valitsee näillä säästötoimenpiteillään todella ikävän tien. Opetuksesta ei ole enää varaa leikata yhtään pois. Jokainen asioita seuraava lahtelainen tietää, että kaupunki käyttää tällä hetkellä suomalaisista suurista kaupungeista vähiten rahaa opetukseen yhtä oppilasta kohti. Tästä asiasta ei kuitenkaan kukaan halua keskustella

Petri Görman

kuva: Dokumenttiohjaaja Keijo Skipparilla on kuvamateriaalia Lahden kaupunginteatterin edessä olevan kivitaideteoksen syntyprosessista. Se valmistui vuonna 1983.

Lahtelainen dokumenttiohjaaja Keijo Skippari viimeistelee parhaillaan dokumenttia kuva- ja veistostaitelija Olavi Lanusta. Dokumenttiohjaajan mielestä Lanu on merkittävin suomalainen ympäristötaiteilija. Hän toimi kuvataideopettajana Launeen yhteislyseossa 1959-1975. Sen jälkeen Lanu opetti nuoria opiskelijoita Lahden kuvataideinstituutissa.

– Suunnittelimme ympäristöviikkoa varten vuosi sitten, että näytämme Pikku-Vesijärven rannalla isolta screeniltä vanhoja ympäristöelokuvia. Samassa yhteydessä oli tarkoitus tehdä lyhytelokuva taiteilija Olavi Lanusta.

Tapahtuma peruuntui kuitenkin koronan vuoksi.
– Sen jälkeen huomasimme, että Lanusta ei ole koskaan tehty henkilödokumenttia.

Dokumenttiohjaaja Skipparin mukaan silloin syntyi ajatus laajemmasta dokumentista.
– Yllätyimme, että Lanusta ei ole koskaan tehty henkilödokumenttia. Siksi teimme dokumentin veistospuistosta ja taiteilijasta.

Dokumenttielokuva valmistuu tammikuussa ja sitä esitetään silloin Kinoiiriksessä Lahdessa.

Uutta materiaalia löytyi

– Sain ystävältäni Jukka Mustoselta kaksi haastattelua uutta dokumenttia varten. Ensimmäinen niistä oli kuvattu veistospuistossa vuonna 1991. Toinen oli haastattelu taiteilijan kotona vuonna 2000.

Skippari on erittäin tyytyväinen, että hän sai nämä ainutlaatuiset haastattelut käyttöönsä uutta dokumenttia varten.
– Dokumenttia varten Lanun tyttäret antoivat myös perhealbumin työryhmän käyttöön.

Ateneumissa on yli 12000 taitelijan ottamaa valokuvaa.
– Se oli löytöretki Lanun ympäristötaiteen maailmaan.

Taiteilija Lanu oli Skipparin mukaan orientoitunut vahvasti tulevaisuuteen kuvanveistäjänä.
– Hän loi ympäristötaidetta muutenkin kuin veistosten muodossa. Lumesta ja jäästä tehtyä taidetta Lanu dokumentoi itse kuviksi.

Lanun perusidea oli se, että luonnosta löytyy paljon käyttökelpoista materiaalia taidetta varten.
– Kukaan muu suomalainen taiteilija ei ole tehnyt yhtä paljon ympäristötaidetta. Siksi hän on merkittävin ympäristötaiteilija Suomessa.

Patoniittyyn ensimmäinen ateljee

Taiteilija Olavi Lanu muutti perheineen Etelä-Lahteen Patoniittyyn 1970-luvun alussa. Siellä alkoi uusi vaihe hänen taiteilijaelämässään. Uudessa talossa oli mahdollisuus tehdä isoja taideteoksia.
– Ensimmäiset ideat Venetsian biennalea varten syntyivät Patoniityssä jo varhain. Venetsiassa tapahtui myös Lanun kansainvälinen läpimurto vuonna 1978.

Lahden kaupunginteatterin edessä oleva kivitaideteos syntyi vuonna 1983.
– Kaksi Lanu-puiston veistosta on valettu Patoniityssä ja loput Renkomäen sorakuopalla.
Hänen teoksiaan on myyty ympäri maailman. Niitä voi löytää museoista ja yksityiskodeista.

Petri Görman

kuva: Kullankukkulanmäki on Hannele Taljalle paikka, jossa hän ulkoilee joka päivä.
– Tämä on niin ainutlaatuinen paikka, että tämä tulee säilyttää luonnontilassa tuleville sukupolville

Kullankukkulanmäki on etelälahtelaiselle Hannele Taljalle henkireikä ja sinne on hänen mielestään mukava mennä rauhoittumaan kiireisen arjen keskellä.
– Kullankukkula on aivan ainutlaatuinen paikka keskellä kaupunkia. Tämä alue tulee säilyttää luonnontilassa myös tulevaisuudessa.

Syyssateiden jälkeen senioreilla saattaa olla vaikeuksia liikkua alueella, koska siellä on paljon maan päällä olevia juurakoita.
– Jos oikein tarkasti katsoo sen alueen luontoa, niin voi havaita, että se on ihmisten aktiivisessa käytössä. Kuluneita polkuja ja katkaistua oksia on mahdollisuus havaita.

Taljan mielestä puuportaat eivät kuulu tälle alueelle.
– Yksi tuttavani pääkaupunkiseudulta ihmetteli, miten Lahdessa voi olla vielä näin luonnontilassa oleva paikka keskellä kaupunkia.

Kullankukkula on myös Länsiharjun koulun lähimetsä, jossa oppilaat tarkkailevat usein luontoa.

Alue kaipaisi suojelua

– Tällä hetkellä Kullankukkula on todella suosittu ulkoilupaikka. Se johtuu myös siitä, että alueelle on muuttanut paljon uusia asukkaita.

Vahva-Jussin alueen rakentaminen on vasta alussa, mutta sinne muuttaa paljon lapsiperheitä, joille lähiluonnolla on iso merkitys.
– Olen varma, että Kullankukkulan merkitys on myös alueen uusille asukkaille tärkeä.

Talja muistaa, kuinka uutta asuinaluetta ja kevyenliikenteenväylää rakennettaessa historiallisia joukkohautoja tuhottiin.
– Moni ei tiedä, että tällä alueella käytiin sisällissotamme viimeisimmät taistelut.

Kullankukkulan ainutlaatuista aluetta tulee myös tämän asian vuoksi säilyttää tulevia sukupolvia varten luonnontilassa.
– Uuden asuntoalueen suunnittelutyössä tehtiin muutamia virheitä. Tontteja olisi voinut kaventaa hieman, koska nyt kevyenliikenteenväylä on aivan kiinni Kullankukkulan juuressa.

Keidas keskellä kaupunkia

– Asemantaustaan ja Keijupuistoon on muuttanut paljon lapsiperheitä, koska alueella on vielä paljon vihreää luontoa. Kullankukkula on keidas keskellä kaupunkia.

Lahdessa Kullankukkulanmäellä käytiin sisällissodan viimeisimpiä taisteluja punaisten ja saksalaisten välillä huhtikuussa 1918.
– Olisi hyvä, jos alueelle saataisiin opastauluja tästä asiasta. Moni ei tiedä, kuinka merkittävä paikka tämä on suomalaisen yhteiskunnan historian näkökulmasta.

Alueella on myös kahden vanhan talon rauniot.
– Ehkä olisi hyvä asia, että ne olisivat siistimmässä kunnossa, mutta toisaalta ne kuuluvat jo kiinteästi tähän kokonaisuuteen.

Kullankukkulanmäki on täynnä mäntyjä ja siellä voi nauttia raikkaasta kaupunki-ilmasta.
– Siitä voi olla ylpeä, että meillä Lahdessa on säilynyt vielä lähiluontoa, jossa voi nauttia happirikasta ilmaa turvallisessa ympäristössä.

Petri Görman

Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen (Pro Lahti) on ollut huolissaan jo pitkään siitä, että Lahti maksaa suuria summia sakkomaksuja valtiolle siitä, että se ei hoida pitkäaikaistyttömyyttään kuntoon. Uusiempien laskelmien mukaan nyt tämä maksuosuus on jo 20 miljoonaa euroa vuodessa. Jo edellisen kaupunginvaltuuston aikana Korhonen esitti huolen tästä asiasta, mutta mitään toimenpiteitä asiaan liittyen ei ole haluttu tehdä Lahdessa.

– Lahden massatyöttömyyden juuret ulottuvat vuosikymmenien taakse, mutta on ollut epäviisasta ulkoistaa kaupungin sellaisia toimintoja, kuten ateria- ja laitoshuoltopalvelut, kuntatekniikka ja työpajatoiminta, jotka ovat edistäneet ammatillista koulutusta ja työllistämistä. Tästä maksamme nyt kallista hintaa.

Kaupunginvaltuutettuna Korhonen esitti, että Lahdessa panostettaisiin palkkatukityöllistämiseen, jotta sakkomaksuja saataisiin pienemmiksi.
– En saanut toisilta valtuutetuilta ymmärrystä ja esitykset raukesivat jopa kannattamattomina. Minun yhdessä 32 muun valtuutetun kanssa esittämä köyhyydenpoisto-ohjelma olisi tarjonnut toteutuessaan ainakin mahdollisuuden laajapohjaiseen ideointiin muun muassa työllisyyden edistämisessä, mutta kaupunginhallitus pisti aloitteen kolmeksi vuodeksi naftaliiniin, eikä tuonut sitä lainkaan valtuustokäsittelyyn minun valtuustokaudellani.

Kokoomus kantaa suurimman vastuun tästä

– Kaupungin omat työllistämistoimet omien työpaikkojen alasajostakin johtuen ovat rajalliset, mutta esimerkiksi kolmannen sektorin mahdollisuuksia ei palkkatukityöllistämisessä ole riittävästi hyödynnetty, vaikka kaikki mahdollisuudet tähän olisi olemassa kääntämällä sakot saataviksi työllistymisen myötä verotulojen ja valtionosuuksien muodossa.

Korhosen mukaan kokoomus kantaa suurimman vastuun kaupungin omien työpaikkojen alasajosta ja toimintojen yksityistämisessä, mutta demarit ovat näennäisestä vastustuksesta huolimatta nostaneet kädet pystyyn.
– Sosialidemokraatit ovat viime kädessä edistäneet kaupungin ja hyvinvointiyhtymän perintätoimen, tietotekniikka-, ateria- ja laitoshuoltopalvelujen alasajoa.

Lahdessa on vielä Korhosen mielestä toivoa saada työttömyyttä inhimillisempiin lukemiin.
– Toivoa pitää olla, mutta ratkaisut eivät löydy liisuista, kymiringeistä tai sivistystoimen tappolinjasta. Korhonen itsekin kestävän kehityksen tuotteiden kehittämiseen aikanaan yrittäjänä panostaneena näkee lahtelaisten yritysten mahdollisuudet tällä uuden teknologian saralla.

Kaupungin uskottavuus koetuksella

– Kaupungin on huolehdittava yhteiskunnallisesta tehtävästään ja sen pitää kohentaa asukkaidensa toimeentulomahdollisuuksia, panostaa koulutukseen, kulttuuriin ja palveluihin. Tätä vaatii makeistehtaallekin annettujen lupausten lunastaminen.

Korhonen sanoo, että veroeuroilla ”ruletinpeluu” tulee lopettaa ja nyt on Lahdessa keskityttävä perusasioihin.
– Tämä olisi sitä aitoa elinvoimaa.

Lahden työn paikan lopettaminen oli Korhosen mielestä erittäin typerä ratkaisu monesta eri näkökulmasta ajatellen.
– Sillä oli erittäin kielteinen vaikutus työllistetyille ja heidän perheilleen, myös kaupungin toimien uskottavuuden ja eettisyyden kannalta.

Korhonen haluaa muistuttaa, että lopettamispäätös vielä yhdistyi ajallisesti ja taloudellisesti kymmenen miljoonaa euroa nielleeseen Kymiring-seikkailuun, niin vahinko on ollut vaikutuksillaan mittava.
– Tästä tunaroinnista vastuu on virka- ja kaupunginhallituksen luottamushenkilöjohdolla.

Petri Görman

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen on esitellyt Lahden kaupungin talousarvioehdotuksen ensi vuodelle ja kaupunginhallitus on hyväksynyt ehdotuksen muutosten jälkeen. Seuraavaksi talousarviota käsittelee kaupunginvaltuusto. Tilanne on oleellisesti muuttunut siksi, että Lahdelta leikataan jatkossa verovaroja hyvinvointialueiden rahoittamiseksi. Tämä aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa. Lahdella on myös erittäin suuri nettoinvestointiohjelma ensi vuodeksi, jopa 72 miljoonaa euroa.

Timosen talousarvioesitys on selkeästi alijäämäinen. Kaupunginsairaalan kiinteistön myynnistä saatuja tuloja tuskin kannattaa käyttää välittömästi, vaan tuloja ja menoja pitäisi voida tarkastella pitemmällä tähtäimellä ja mahdollisesti purkaa Lahden kaupungin virkamieskuntaa ja karsia kannattamattomia tilarakenteita ja yksityisten kanssa kilpailevia sisaryhtiöitä?

Pekka Timonen on onnistunut houkuttelemaan Lahteen yrityksiä erinomaisella kunnan tonttipolitiikalla. Kysyimme häneltä muutamia kysymyksiä budjetista ja tulevaisuudesta.

Mitä hankaluuksia kaupungille syntyy tulevaisuudessa, ellei tarpeellisia investointeja kyetä toteuttamaan tietyssä aikataulussa?

– Pysähtyminen olisi vaarallista. Lahti kilpailee työpaikoista, yritysten sijoittumisesta ja investoinneista. Yrityksiä palvelevat tontti- ja liikenneinvestoinnit ovat välttämättömiä, jotta meillä on mahdollisuus menestyä. Koulut, päiväkodit ja vapaa-ajan palvelut on pidettävä korkeatasoisina. Ne vaikuttavat ihmisten haluun asua, muuttaa ja investoida Lahteen.

Miten Lahden työttömyyslukuihin pitäisi suhtautua? Lahdessa, kuten muuallakin Suomessa on kohtaamisongelmia. Työpaikkoja on, mutta tekijöitä ei löydy. Onko Lahti maksanut turhaan sakkoja käyttämättömistä työllisyysrahoista?

– Lahden työttömyyden ytimessä on suhteellisen suuri joukko ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä, joilla on matala koulutustaso. Heidän on hyvin vaikea työllistyä. Tarvitaan erilaisia ja uusia ratkaisuja. Sakkomaksujen määrä on liian suuri. Etsimme aktiivisesti ratkaisuja, ja siihen on myös mahdollisuuksia nyt kun työllisyyden hoito on siirtymässä valtiolta kunnille.

Onko Lahdessa liikaa kaupungin tytäryhtiöitä, jotka toimivat kannattamattomina ja kilpailevat yksityisten kanssa?

– Kysymys ei minusta ole siitä onko yhtiöitä liikaa vai liian vähän vaan siitä onko jokaisen yhtiön olemassaolo perusteltua ja siitä onko yhtiöiden toiminta tehokasta ja tuloksekasta.

Lahden kaupungilla on tällä hetkellä yli 3700 työntekijää. Ensi vuoden alussa tehtävät vähenevät radikaalisti, verotulot myös. Olisiko tässä tehostamisen varaa?

– Lahdessa muutos on jo toteutettu. Sote-uudistus tapahtui täällä käytännössä jo kun hyvinvointiyhtymä perustettiin ja tuhannet työntekijät siirtyivät kaupungilta yhtymään. Kaupungin organisaatio on muokattu vastaamaan uutta tilannetta. Suurin osa Lahden kaupungin työntekijöistä toteuttaa lakisääteisiä palveluja. Toki suurissa organisaatioissa on aina tehostamisen varaa ja sitä tehdään koko ajan.

Lahti on onnistunut loistavasti Malva-museossa ja muissa kulttuuriasioissa. Yleisesti on kuitenkin arvosteltu tiloista maksettavia erittäin kalliita kuukausivuokria, jopa 60 000 euroa kuussa. Kykeneekö Lahti myös tulevaisuudessa hoitamaan kampuksensa ja Malvan maksut?

– Kyllä pystyy. Haluan myös sanoa että olen hyvin iloinen Malvan saamasta suosiosta.

Millaisia asioita Lahden tulevissa talousarvioissa olisi huomioitava, että Lahti kykenisi tasapainottamaan tulevat budjettinsa?

– Kaupungin omien tulojen merkitys kasvaa merkittävästi sote-uudistuksen jälkeen. Olemme tottuneet keskustelemaan menoista, mutta jatkossa meidän tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen. Se on pitkäjänteistä työtä ja samalla menot on pidettävä hyvin kurissa.

Juhani Melanen