Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja

KUVA: Mediaohjaaja Marita Nuto houkuttelee maahanmuuttajia kielikahvilatoimintaan mukaan. – Siellä tapaa uusia ihmisiä, joiden kanssa voi harjoitella suomen kieltä yhdessä.


Marraskuun alussa Liipolan kirjastopisteellä aloitti toimintansa maahanmuuttajille suunnattu matalan kynnyksen kielikahvila. Siellä heitä rohkaistaan vapaamuotoiseen keskusteluun kantasuomalaisten ihmisten kanssa. Kielikahvilan esitteitä saa myös kirjastosta eri kielille käännettynä.

– Kielikahvilassa on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Toivomme, että sinne tulevat ihmiset osaavat jo jonkin verran suomen kieltä, mediaohjaaja Marita Nuto Liipolan kirjastopisteeltä kertoo.

Mediaohjaajana työskentelevä Nuto on kysynyt koululta ja päiväkodista, millaisia kieliä siellä puhutaan.
– Kokoelmassamme on tällä hetkellä 21 eri kielen kirjallisuutta. Luulen, että lähialueella puhutaan useampaakin kieltä.

Liipolan kirjastopiste haluaa profiloitua niin, että sieltä on mahdollisuus lainata useamman eri kielen kirjallisuutta.
– Maahanmuuttajien lapset ovat aktiivisia asiakkaitamme. Aikuisväestölle meillä ei ehkä ole ollut tarpeeksi sopivaa aineistoa.

Liipolaan ei ole ostettu yhtään uutta kirjaa maahanmuuttajia varten, vaan aineisto on lainassa Helsingistä, jossa toimii Monikielinen kirjasto Pasilassa.
– Sieltä lähetetään eri puolille Suomea kirjoja lainaksi ja tämä aineisto kiertää aktiivisesti tilausten mukaisesti.

Suomen kieli kehittyy lukemalla

– Toivomme, että maahanmuuttajat lainaisivat aktiivisemmin kirjoja Liipolassa, koska kielitaito kehittyy vain lukemalla.

Kirjastopisteeltä voi lainata muun muassa arabian-, espanjan-, kurdin-, puolan-, turkin- ja venäjän kielistä kirjallisuutta.
– Meillä on myös kattava valikoima selkokirjoja, joiden avulla on hyvä aloittaa kieliopinnot.

Liipolassa asuu eniten maahanmuuttajia Lahdessa ja siksi haluamme parantaa heidän kirjastopalvelujaan.
– Usein paljon kirjastoa käyttävät maahanmuuttajalapset vievät kirjoja kotiin ja sen jälkeen myös vanhemmat löytävät kirjastopalvelut.

Tämän lisäksi kirjastopisteeltä on mahdollisuus saada digitukea mobiililaitteisiin.
– Jos asiakkaamme ei osaa käyttää WhatsApp-palvelua, niin opastamme hänet sen käyttäjäksi.

Monitoimitalo Onnissa järjestetään neljännen kerran kansainvälisyysviikko maaliskuussa. Sen päätapahtuma on Onnissa 11.3.

Petri Görman

INFO:
Liipolan kirjastopisteen tulevia tapahtumia:

Suomen kielen kielikahvila
keskiviikkoisin klo 16-17 11.12., 22.1., 26.2, 25.3, 22.4, 20.5
Lastentapahtuma Harry Potter ilta
keskiviikkona 5.2. klo 18-20
Mobiililaitteiden tietoturva info
torstaina 13.2. klo 10-11, jonka jälkeen henkilökohtaista neuvontaa klo 11-12.
WhatsAppin alkeet
perjantaina 14.2. klo 10-12
Kolumnisti Päivi Rämö vierailee
keskiviikkona 4.3. klo 13-14
Onnin kansainvälisyysviikon iltatapahtuma
keskiviikkona 11.3. klo 18-20
Osuuspankin digiopastus
keskiviikkona 8.4. klo 10-12

Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin

KUVA: Liipolan kirjaston eläkkeellä oleva kirjastonhoitaja Eila Jokinen kirjoitti evakkokokemuksensa jälkipolville. Lapsuuden muuttomatkat -kirja ilmestyi marraskuun lopussa.


Ex-kirjastonhoitaja Eila Jokiselta ilmestyi Lapsuuden muuttomatkat -kirja, joka käsittelee hänen evakkomatkaansa, joka alkoi Viipurista joulukuussa 1939. Jokinen oli neljävuotias pikkutyttö, kun talvisota alkoi.
– Tässä kirjassa havainnoin maailmaa pikku-Eilan silmin, joka joutui pakenemaan sotaan omasta kodistaan Viipurista. Kirja on samalla kasvutarina ja se päättyy vuoteen 1954.

Jokisen isä taisteli pioneerijoukoissa talvisodassa ja äiti sekä tytär pakenivat sotaa Viipurista joulun alla vuonna 1939.
– Viipuria pommitettiin runsaasti jo sodan ensimmäisenä päivänä. Asuimme Soimakadulla aivan Kannaksenkadun vieressä.

Pommitusten ajaksi ihmiset pakenivat läheiseen Sergejeffin oluttehtaan väestösuojaan.
– Muistan vieläkin, miten ahdistavalta ensimmäinen sotapäivä tuntui pikkutytön silmin. En tajunnut, kuinka pitkään olimme pommisuojassa ilmahyökkäykseltä suojassa.
– Ensimmäisten pommitusten jälkeen lasia sekä tiiliä oli todella paljon aivan kotini viereisillä kaduilla.
Oluttehtaan viereen oli myös pudonnut pommi, joka oli jäänyt suutariksi.

Sotaa pakoon Nuijamaalle

Viipurissa aloitettiin evakuointitoimenpiteet heti talvisodan ensimmäisenä päivänä, mutta evakkoja oli niin paljon, että kaikkien viipurilaisten evakuoimiseen kului aikaa viikkoja. Myös suurten ihmismäärien kuljetukseen sopivaa autokalustoa oli saatavilla todella niukasti.

Jokisen perheen naiset pääsivät evakkoon vasta muutama päivä ennen joulua vuonna 1939 ja heidät kuljetettiin avolava-autolla Nuijamaalle, jossa Jokiset viettivät vain yhden yön.
– Se matka tuntui pitkältä ja kylmältä. Minulla ei ollut tarpeeksi lämpimiä vaatteita mukana ja vilustuin pahoin tällä evakkomatkalla.

Evakkojuna pysähtyi kaksi kertaa matkalla Nuijamaalle.
– Lentokone jyräsi junan yli ja sitten juostiin lumihankeen mahdollista pommitusta piiloon.

Evakkomatkalta muistoihin on jäänyt myös se, että junan pysähdyspaikoilla Lotat jakoivat kaikille evakoille kauravelliä.
– Se oli maistuvaa ja siihen kauravelliin oli niissä olosuhteissa tyytyminen.

Nuijamaalta Jokisen perheen naiset kuljetettiin Toijalaan, minne myös perheen isä palasi talvisodan päätyttyä.

Toijalassa asuttiin koululla

Teristen koulusta tuli Jokisen ja hänen äitinsä tilapäinen koti siihen asti, kunnes talvisota päättyi.
– Juhlasalin lattialla oli paljon patjoja riveissä. Äidit lapsineen, vanhukset ja yksinäiset ihmiset jakoivat suuren siskonpedin keskenään koululla.

Yhteislaulu oli Toijalan evakkotalven ainoa huvi.
– Äidilläni oli vihko, johon hän oli kerännyt tuttujen ja hieman tuntemattomien laulujen sanoja. Karjalan kunnaat laulettiin joka ilta ainakin kerran.

Jokinen muistelee lämmöllä aikaa Toijalassa, koska siellä pikkutytön oli turvallista kasvaa.
– Kylmäkoskelle muuton jälkeen tapasin Eira Kaalikosken, josta tuli minulle tärkeä lapsuudenajan kaveri.

Isä ei puhunut sodasta mitään

Talvisota päättyi 13.3.1940, mutta Eila Jokisen isä palasi talvisodasta vasta huhtikuussa.
– Olin kuullut maaliskuun alussa radiosta Miksi leivo lennät Suomeen -laulun ja päättelin tästä, että sota loppuu pian ja näen taas isän.

Toukokuussa Jokisen perhe muutti Kylmäkoskelle, josta perheen sodasta palannut isä sai töitä puuteollisuusyrityksestä. Siellä tapahtui myös onnettomuus, jossa Jokisen isän käsi jäi puristuksiin, kun kone käynnistyi kesken huoltotoimenpiteiden.
– Isän käsi vaurioitui pahoin, eikä siitä tullut enää koskaan sellaista kättä, jolla olisi pystynyt töitä tekemään.

Jokinen kertoo, että isä ei antanut amputoida kättään, vaan se oli koko hänen loppuikänsä niin sanottu näivettynyt raaja.
– Käden vammautuminen oli isälle kova pala purtavaksi.

Sodasta Jokisen isä ei koskaan puhunut mitään, mutta vain yhden kerran juuri ennen jatkosotaa hän totesi, että miesten täytyy olla siellä, minne heitä pyydetään.
– Minun täytyy nyt tehdä vain tällaisia tehdashommia, Jokinen kertoo isänsä sanoneen.

Molemmat vanhemmat olivat katkeria talvisodasta

Lapsen silmin tilanne muuttui, kun alkoi Moskovan välirauha solmittiin maaliskuussa 1940.
– Missään eivät enää jyränneet pommikoneet ja tilanne oli muutenkin levollinen.

Viipurin menetys Neuvostoliitolle oli kova pala vanhemmille ja he katkeroituivat sodan lopputuloksesta.
– Puheissa sain aina kuulla, kuinka oikea koti jäi rajan taakse.

Aikuisena Jokinen on pohtinut usein Moskovan välirauhan aikaa ja todennut, että aikuiset osasivat varautua tulevaan jatkosotaan.
– Jo vuoden 1941 alussa oli havaittavissa asioita, että sota alkaa uudelleen jossain vaiheessa. Ryssä oli huono naapuri, eikä sitä voinut edes ystävänä pitää.

Petri Görman

INFO:
Lapsuuden muuttomatkat -kirjan julkistamistilaisuus on
Liipolan kirjastopisteellä maanantaina 9.12.2019 klo 16.30-17.

Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä

kuva: Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka vieraili Launeen seurakunnan miestenpiirissä kertomassa Fazer Myllyjen kuulumisia. – Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin kirkossa puhumassa työasioista. Lähde-salissa oli useita kymmeniä kuulijoita ja keskustelu oli vuorovaikutteista sekä mukavaa, Mäki-Reinikka totesi.


– Kaura tarvitsee pitkän ja valoisan kasvujakson ja myös riittävästi vettä. Sen vuoksi Ruotsissa ja Suomessa ovat parhaat kasvuedellytykset kauralle, toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka Fazer Myllyt Oy:stä kertoo

Kaurabuumi alkoi vuonna 2010 ja se jatkuu yhä edelleen.
– Olemme nyt keskellä kulutuskäyttäytymisen isoa muutosta. Koulutetut ihmiset länsimaissa ovat ymmärtäneet kauran arvon viljakasvina ja sen terveysvaikutukset. Kauran sisältämä beetaglukaani on hyväksi sydänterveydelle.

Kolme grammaa beetaglukaania päivässä riittää pudottamaan jo ihmisen kolesteroliarvoja.
– Kauralla on myös positiivisia vaikutuksia suoliston hyvinvointiin sekä sokeritasapainoon.

Sitten, kun Ruotsin ja Suomen uudet kauramyllyt ovat valmiina, niin Fazer Myllyt on Euroopan toiseksi suurin yritys alallaan.
– Uskomme, että tämä trendi kantaa. Siksi omistajat halusivat sijoittaa 15 miljoonaa euroa uuteen kauramyllyyn Kärpäsenmäelle.

Ksylitolitehdas valmistuu jo vuonna 2020

Fazer Makeiset Oy:n strategiajohtaja Anna Nicol halusi työryhmänsä kanssa tehdä 100 prosenttisesti suomalaisen ksylitolipurukumin Suomi 100 vuotta -hankkeen yhteydessä.
– Silloin he huomasivat, että suomalaista ksylitolia ei ole enää olemassa.

Tämän hankkeen yhteydessä selvisi, että kauran kuorta syntyy paljon Fazerin erilaisissa tuotantoketjuissa.
– Tätä runsaasti selluloosaa sisältävää kuorimateriaalia poltetaan paljon energiaksi ja kuljetetaan jonkin verran poroille ruoaksi Pohjois-Suomeen.

Anna Nicol esitti Fazerin tutkimusjohtajalle sen puuttuvan kysymyksen ” paljonko kaurankuoressa on ksyloosia ” ja loppu onkin historiaa. Lahteen valmistuu ensi vuoden aikana uusi suomalainen ksylitolitehdas. Sen jälkeen meillä on taas Suomessa tehdas, joka valmistaa kotimaisille yrityksille ksylitolia.

Hävikin määrä pienemmäksi

Tuotantoprosessi on jo tällä hetkellä tehokas Fazer myllyjen Lahden yksikössä, mutta tehostamistoimenpiteitä on tarkoitus jatkaa.
– Meillä on isoja tavoitteita hiilijalanjäljen vähentämiseksi ja hävikin määrää on myös tarkoitus vähentää.

Kärpäsenmäellä sijaitsevat myllyt jauhavat kaurasta, rukiista ja vehnästä raaka-ainetta leipomolle.
– Paikalliselle elintarviketeollisuudelle on upea asia se, että lähialueelta löytyy paljon laadukasta raaka-ainetta. Ostamme kaiken sen viljan Lahden seudulta, jota meille tarjotaan ja joka on laadultaan elintarvikekelpoista.

Mäki-Reinikka luonnehtii, että he ovat myös suurtuottajana osana alueen lähiruokabisnestä.
– Kaura oli vielä 1980 -luvulla käytännössä rehuvilja, mutta onneksi sen arvo on nyt ymmärretty. Euroopassa kauran kysyntä kasvaa jatkuvasti ja Aasia on vasta heräämässä tämän asian kanssa. Sitten, kun kysynnän kasvu siellä lähtee liitoon , niin Suomessa investoidaan taas uusiin kauramyllyihin.

Petri Görman

Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle

Kuva: Viimeistä kertaa jaetun Apoli-tunnustuksen eli betonisen harkon vastaanottivat Anttilanmäen koululla rehtori Karin Ihalainen ja arkkitehti Anneli Hellsten.


Svenska Gården i Lahtis -hanke ja sen taustayhteisö palkittiin vuoden 2019 Apoli-tunnustuksella. Se myönnettiin Anttilanmäen yli satavuotiaan koulun kunnostamisesta ja sen ympäristön kehittämisestä.

Apoli-työryhmän mukaan kyseessä on kulttuuriympäristöteko, jossa on huomioitu yksityiskohdat esimerkiksi rekonstruoimalla harvinaiset seinämaalaukset, jotka olivat joutuneet piiloon aiemmissa muutostöissä.

Palkintoraadin saatesanoissa todettiin, että taustalla olevien säätiöiden tavoitteena oli, että Svenska Gården -hankkeen avulla olisi mahdollista luoda kohtaamisia molempien kotimaisten kieliryhmien välille sekä samalla voitaisiin monipuolistaa molempia kotimaisia kieliä puhuvien elämää Päijät-Hämeessä.

Rehtori Ihalaisen mukaan koko Anttilanmäen alue on idyllinen ja koulu sopii siihen ympäristöön.
– Olen tehnyt 10 vuotta työtä sen eteen, että Päijät-Hämeestä löytyi tila ruotsin kieliselle koululle. Saimme jo vuosikymmen sitten säätiöiltä lupauksen, että he voisivat tulla mukaan projektiin, rehtori Karin Ihalainen kertoi.

Ihalainen on kiitollinen siitä, että ruotsinkielisen yhteisön tarpeisiin, kouluksi, päiväkodiksi sekä monitoimitaloiksi rakennettiin uudet tilat Anttilanmäelle.
– Kaikki ympäristössä oleva kaunis rakennuskanta ja viheralueet vaikuttavat siihen, että lapsilla on hyvä olla.

Vuosittain järjestettävä Apoli-foorumi toteuttaa Lahden arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa. Foorumin teemana oli tänä vuonna muuttuva kaupunkikuva ja pääpuhujana Suomen Arkkitehtiliitto Safa:n puheenjohtaja Henna Helander.

Haluamme jakaa kestävän kehityksen ideoita

Kaavoitusarkkitehti Päivi Airas totesi palkitsemissanoissaan, että Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys pyrkii edistämään laadukasta rakennettua ympäristöä sekä korjaus- että muutosrakentamisen ja myös uudisrakentamisen osalta. Asukasyhdistys on ottanut myös aktiivisesti kantaa alueensa maankäytön suunnitteluun sekä suojelukysymyksiin. Sen lisäksi yhdistys haluaa edistää kestävää elämäntapaa ja yhteisöllisyyttä sekä kehittämään alueen kiertotaloutta.

Lahden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ohjausryhmä myönsi Apolikukan Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistykselle Kulttuuriympäristön ja ympäristön arvot huomioivasta toiminnasta, yhteisöllisyyden vahvistamisesta sekä kesällä 2019 järjestetystä Anttilanmäen kyläjuhlasta.
– Kyläjuhlien yhteydessä moni paikallinen ihminen kertoi, että he eivät tienneet näin idyllisestä kaupunginosasta aikaisemmin mitään. Me haluamme olla pieni kylä keskellä kaupunkia, asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia sanoi.

– Oli upeaa saada jakaa tämä alue kaupunkilaisten kanssa kyläjuhlan yhteydessä. Haluamme jakaa muiden kaupunkilaisten kanssa myös ne ajatukset ideat, joiden avulla voimme elää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti myös tulevaisuu-dessa.

Petri Görman

Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä

Kuva: Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen kertoo, että arkistotutkimuksen kautta on mahdollisuus saada uutta tietoa Hennalan alueen joukkohaudoista. Taustalla näkyy  kasarmi 57, jossa toimi venäläisen varuskunnan kappeli ja sen läheisyydessä oli myös hautausmaa.


Ennen Suomen sisällissotaa rakennettu venäläisen varuskunnan kappeli on edelleen pystyssä Lahden Metsä-Hennalassa. Kappelin ympäristössä on ollut vanha venäläinen sotilashautausmaa, jonka luonne on todennäköisesti sisällissodan melskeissä muuttunut.
– Hennalan varuskunnan alueella on ollut iso vankileiri ja siksi suurella todennäköisyydellä siellä kuolleita vainajia on haudattu myös tälle hautausmaalle, Lahden kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Antti Holopainen toteaa.

Arkistotutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää, missä hautausmaa on ja kuinka laajalle se on levittäytynyt. Venäläisten henkilöllisyydet sekä kohtalot on myös tarkoitus saada samassa yhteydessä selville. Kasarmi 57:n lähialue oli vuosina 1912-1917 varuskunnan hautausmaa ja sinne on haudattu venäläisiä.
– Kansallisarkiston ja Valtioneuvoston kanslian myötävaikutuksella on käynnistetty arkistotutkimus. Tämä tutkimustyö jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.

Tutkimusidea lähti liikkeelle vuosi sitten, kun Hennalassa järjestettiin muistojuhla sisällissodan kunniaksi. Seminaarin loppupäätelmänä todettiin, että uhrien henkilöllisyys ja määrä on vielä selvitettävä.
– Vieläkään ei ole olemassa täsmällistä tietoa Hennalan alueen uhreista, mutta uskomme, että uutta arkistotietoa tästä kokonaisuudesta kuitenkin vielä löytyy.

Kaivauksia ei välttämättä tehdä

–  Oletan, että tässä yhteydessä arkistotutkimus on tarkoituksenmukaisempi menetelmä kuin hautojen avaaminen.

Holopainen muistuttaa, että on tärkeää saada jälkipolvien tietoon, missä heidän esi-isiensä leposijat ovat.
– Tämä kappeli olisi jo sinänsä hyvä muistomerkki. Aluetta ja kappelia tulisi siistiä. Kasarmi 57 on kaupungin maa-alueella ja se on muinaismuistolain mukaan rauhoitettu alue. Kaavoituksellista ongelmaa ei ole siis olemassa, vaan kyse on ainoastaan tahtotilasta.

Kappelin välittömään läheisyyteen on haudattu myös muita kuin lahtelaisia, koska vankileirillä suurin osa ihmisistä oli muualta Suomesta.
– Hennalan varuskunnan sotilassairaalan päiväkirjassa on yli 1000 nimeä. Nämä ihmiset ovat haudattu jonnekin tälle alueelle.

Holopainen muistuttaa, että kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon ihmisiä teloitettiin alueella, kun vankileiriä perustettiin.
– Se tiedetään, että uhreja on ainakin satoja. Naissurmiakin tapahtui Lahden alueella yli 200.

Hennalan alueella ei ole vielä vankileirin uhrien muistomerkkiä, mutta sellaisia on tarkoitus sinne sijoittaa, kun asiat selkiytyvät uuden tutkimuksen myötä.
– Toisen maailmansodan jälkeen tällä alueella on tapahtunut tienrakentamisen yhteydessä vainajien siirtoja ja ne lienee dokumentoitu puutteellisesti. Tämän dokumentaation selvittäminen on myös osa tätä arkistotyötä.

Petri Görman

Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera

Kuva: Nemrut-vuoren patsaat yli 2100 metrin korkeudessa ovat vaikuttava näkymä


Kiersimme poikani Tomin ja vaimoni Eiran kanssa noin 2500 kilometrin lenkin etsien Turkin idän ihmeitä ja niitähän löytyi. Turkista nimittäin löytyy enemmän raunioita kuin mistään muualta maailmasta. Suuren vaikutuksen minuun teki se, että ne olivat säilyneet lähes ennallaan. Astelimme Aleksanteri Suuren, Pyhimys Paavalin ja Troijan Helenan historiallisia jalanjälkiä nauttien ja ihmetellen, kaukana tavallisen Turkin Antalyan rantalomalaisen reiteiltä.

Göbekli Tepen monumentti on vanhempi kuin Stonehenge ja siitä kirjoitin jo pari viikkoa sitten. Mielenkiintoisempia vierailukohteita, joissa kävimme olivat Zeugman mosaiikkimuseo, noin 30 kilometriä Gazinatepin alueesta sekä Olympos ja Faselis lähellä Tahtali Dagi-vuorta. Faselisin luonnonkaasutulet ovat yksi paikan ihmeistä. Nykyään voit majoittua paikassa vaikka puumajoissa. Ehdoton must on Nemrut-vuori , joka on kuuluisa erikoisista patsaistaan, jotka rakennutti hullu kuningas Antikos Theos vuonna 62 ennen ajanlaskumme alkua. Paras aika kiivetä 2150 metrin korkeuteen on auringonlaskun aika. Näkymä on unohtumaton!

Daran rauniot olivat vaikuttava nähtävyys Kaakkois-Turkissa, Mardinin maakunnassa lähellä Syyrian rajaa. Se oli tärkeä bysanttilainen sotilastukikohta Sassaniidien vastaisessa taistelussa. Anamuran temppelialue teki vaikutuksen samoin kuin Tarasus-vuorten Samandagin rauniot ja arkeologiset museot. Erityisen mielenkiintoisia olivat luola-asutuksen aikainen elämänmeno ja hienot mosaiikit.

Matkamme viimeisen viikon vietimme Turkin Rivieralla Kemerissä, josta löytyy yli 350 hotellia periaatella jokaiselle jotakin. Erittäin suosittuja ovat all inclusive-hotellit, joissa kaikki kuuluu pakettiin ja hotellista ei tarvitse poistua ellei halua. Joka ilta hotellissa on tarjolla myös iltaohjelmaa, joten miksi vaivautua. Meidän paikamme oli tänä vuonna Fame Residence, joka oli neljän tähden paratiisi hintaan 80 euroa kaksi ihmistä yö. Hinta ei ollut paha, sillä ilman koko pakettia viikon lomailu olisi tullut Kemerissä kahdelta kalliimaksi. Koko kaupnki toimii täysin turismin ehdoilla ja sulketuu marraskuun 15 päivä herätäkseen taas puolivälissä huhtikuuta. Paras aika vierailla on ehdottomasti loka-, marraskuussa, sillä kesällä jopa 40 °C nouseva helle ei ole Pohjan pojalleherkkua, vaan kärsimystä.

Ja lopuksi, mitä Turkista kannattaa ostaa? Me ostimme saippuaa, sumakkia, omenateetä, granaattiomenasiirappia, vaatteita, oliiviöljyä ja viiniä. Nahkatakit ovat edelleen suosittuja ja mausteet. Turkki käy sotaa, jota maailma paheksuu, kuten minäkin! Mutta Kemerin rikkain turistiryhmä Venäjältä pelasi bridgeä 7000 euroa yö maksavissa hotelleissa itse suurta kipua tuntematta!

Juhani Melanen

Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle

Ulaaninkadun, Helsingintien ja Eteläisen rengastien risteykseen rakentuu kiertoliittymä lähitulevaisuudessa


Lahden kaupungin suunnitteluinsinööri Carita Urosen mukaan Tuhkimonpolun kohdalle Keijupuistoon tulevan kiertoliittymän suunnittelutyö on vielä aivan alkumetreillä. Samalla kohtaa Hennalan puolelle rakennetaan lähitulevaisuudessa tieyhteys, joka parantaa uuden asuinalueen liikenneyhteyksiä etelän suuntaan.
– Myös poliisi pääsee silloin nopeammin operoimaan Etelä-Lahden alueelle, kun tieyhteys valmistuu. Ehkä tulevaisuudessa kutsumme tätä kohdetta Operaatiokadun kiertoliittymäksi.

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt tätä kaavaa lokakuun alussa ja se vahvistetaan joulukuussa, jos siitä ei valiteta.
– Asemankaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden kiertoliittymän rakentaminen Helsingintielle.

Uronen kertoo, että asukkaat ovat olleet huolissaan siitä, että vanha jo 1990 -luvulla suljettu yhteys Tuhkimontieltä avattaisiin taas.
– Tällaiset asiat eivät ole suunnittelupöydällä. Voin sen avoimuuden nimessä todeta.

Hennalaan uutta tieverkostoa

Hennala alue on ollut tähän mennessä varsin suljettu, mutta uudisrakennusten myötä alueen tieverkostoa on modernisoitava. Kiertoliittymäsuunnitelma on tehty jo Hennalan kaavasuunnittelun yhteydessä.
– Kaksi vuotta sitten Tuhkimontien alueella on tehty meluselvitys ja kahden omakotitontin kohdalla melu ylittää 55 desibeliä. Sen vuoksi meluselvitys tehdään vielä ennen kuin kiertoliittymän rakentaminen alkaa.

Tällä hetkellä alueen meluvalli on matala ja vaimentaa lähinnä autojen renkaista johtuvaa melua.
– Ensi vuosi on varattu aikaa suunnittelutyölle ja kiertoliittymän rakentamisen pitäisi näillä näkymin alkaa vuonna 2021

Helsingintielle on tarkoitus rakentaa myös muita liikenneturvallisuutta lisääviä asioita.
– Uusi Nikulan liittymä kehätieltä johtaa tulevaisuudessa autoja kohti kaupungin keskustaa ja liikennemäärien on ennustettu kasvavan jonkin verran Hennalan alueella.
– Myös kaupan kohdalle Hennalaan rakennetaan ensi vuosikymmenen alussa alikulkusilta.

Petri Görman

Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi

kuva: Launeen kirkkoa on myös mahdollisuus laajentaa, mikä kirkkovaltuusto myöntää siihen investointirahan ensimmäisessä kokouksessaan vuodenvaihteen jälkeen kertoo kirkkoherra Heikki Pelkonen


Launeen seurakuntaneuvosto käsitteli Liipolan seurakuntakeskuksen ja Launeen kirkon tilanongelmia lokakuun viimeisellä viikolla. Vieläkään ei tiedetä, mikä Liipolan seurakuntakeskuksen kohtalo on. Vuodenvaihteen jälkeen tiedetään, että saneerataanko seurakuntakeskus vai saadaanko nykyisen tilalle uudet tilat.

Seurakuntayhtymässä on edelleen käynnissä palveluverkkoselvitys ja sen tuloksia odotellaan erityisesti Launeella.
– Tarvitsemme tarpeeksi suuren tilan konfirmaatioita ja muuta toimintaan varten. Totesimme myös, että Liipolassa on oltava sellainen tila, jossa 100 ihmistä voi ruokailla. Tällä hetkellä lapset nuoret toimivat samoissa tiloissa, eikä se ole asianmukaista, kirkkoherra Heikki Pelkonen toteaa.

Kiinteistöstrategiaa on toteutettu kirkkoherran mukaan Etelä-Lahden alueella kirjaimellisesti ja siksi olisi vähintään kohtuullista, että alueelle saataisiin ajanmukaiset toimitilat.
– Launeen ja Liipolan asiat ovat roikkuneet päätöksentekoprosessissa jo liian pitkään, ja tavallisten seurakuntalaisten oikeustajun vuoksi asioiden tulisi nyt edetä rivakalla vauhdilla. Jatkuvassa epätietoisuudessa eläminen on hankaloittanut toiminnan järjestämistä sekä kuormittanut virkamiehiä seurakunnassa.

Hahmotelma Launeen kirkon laajentamisesta on olemassa

Kirkkoherra Pelkosen mukaan Launeen kirkon osalta on tehty hahmotelmia sen laajentamisesta.
– Museolta on pyydetty tästä asiasta lausunto. Heidän vastauksessaan todetaan, että kirkon sisätilojen ja erityisesti kirkkosalin ainutlaatuinen interiööri pitää säilyttää, jos kirkkorakennusta on tarkoitus laajentaa.

Periaatteellista estettä ei siis ole olemassa Pelkosen mielestä Launeen kirkon laajentamiselle.
– Kaavoittaja ottaa tähän asiaan kantaa myöhemmin.

Kiinteistöstrategian mukaisesti Launeen seurakunnan alueelta on vähennetty johdonmukaisesti kiinteää omaisuutta.
– Olemme luopuneet muun muassa Patoseudun kerhotilasta ja nyt luovumme Nikkilän seurakuntakodista. Sen lisäksi olemme saavuttaneet asetetut tavoitteet, mitä kiinteistöstrategiassa on tilojen osalta vaadittu.

Yli puolen miljoonan euron määräraha myönnetty

Ensi vuodelle on jo osoitettu 570 000 euron määräraha Launeen kirkon ja Liipolan seurakuntakeskuksen tilaratkaisuja varten.
– Tällä summalla voidaan aloittaa suunnittelutyö ja korjata pieniä yksittäisiä asioita.

Kiireellisiä korjaustoimenpiteitä on tarkoitus tehdä molemmissa paikoissa heti, kun päätökset asiasta on tehty.
– Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja on olemassa ja palveluverkkoselvityksen perustella seurakuntayhtymän virkamiehet tekevät esityksen kirkkovaltuustolle, joka päättää ensi vuoden puolella, mitä Etelä-Lahden alueella tapahtuu kiinteistöjen osalta.
– Tällä hetkellä odotamme, millaisia ratkaisuja asiantuntijat hahmottelevat luottamushenkilöille

Petri Görman

Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan

Kuva: Liipolan ostoskeskuksen nykyisen länsiosan (ympyröity) tilalle rakennetaan kaksi 8-kerroksista kerrostaloa sekä matalampi palveluasumiseen tarkoitettu keskiosa (havainnekuva)


Liipolassa järjestettiin edellinen asukasilta huhtikuussa ja siellä ihmisiä puhututti Ostoskadulla sijaitsevan ostoskeskuksen länsiosaan suunnitellut kaksi tornitaloa. Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski oli kuunnellut liipolalaisten toiveita ja luonnosvaiheessa olevassa kaavatyössä uusissa kerrostaloissa saa olla enintään kahdeksan kerrosta. Nämä uutiset kaavoitusarkkitehti Lehmuskoski kertoi tiistaina olleessa asukasillassa Liipolan monitoimitalo Onnissa.
– Keväällä sain palautetta myös kerrostalojen sijoitteluun liittyen. Nyt matalaan keskiosaan on suunniteltu palveluasumista ja molempien kerrostalon paikkoja on  tutkittu tarkemmin, jotta Ostoskadun vanhoista kerrostaloista näkyisi tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin myös muualle kuin uudisrakennusten pihaan, Lehmuskoski totesi.

Lahti oli mukana valtakunnallisessa lähiöprojektissa muutama vuosi sitten, jossa haluttiin tutkia lähiöiden ja niiden ostoskeskusten kehittämistä.
– Olemassa olevien lähiöiden kehittäminen ja mahdollinen täydennysrakentaminen on äärimmäisen tärkeä asia, jotta voidaan turvata siellä olevia palveluja.

Liipolan Ostoskadulle muuttaisi mahdollisten uudisrakennusten myötä noin 150 ihmistä sekä palvelutalon asukkaita ja sen avulla idänpuoleinen osa kauppakeskuksesta saisi lisää elinvoimaa.
– Kaava on vielä luonnosvaiheessa ja siihen on mahdollista vaikuttaa. Nyt esillä oleva kaava saanee lainvoiman ensi keväänä, jos siitä ei tehdä valituksia.

Kaavoitusarkkitehdin mukaan suurin muutos kaavassa on se, että kerroslukua on pienennetty.
– Kaupunginmuseon kanssa keskustelussa todettiin, että Liipolaan eivät sovi liian korkeat kerrostalot.

Ostoskatu katkeaa

– Ostoskeskuksen länsiosa puretaan heti pois, kun kaava sen sallii. Se on tällä hetkellä aivan tyhjä, eikä yhtään toimitilaa siitä ole vuokrattu. Toiseen osaa kaavaehdotus ei puutu.

Kaavoitusarkkitehdin mukaan uusien asuntojen myötä on mahdollisuus tukea osaltaan kauppapalveluiden  säilymistä Liipolassa.
– Voimme kaavoittaa lisää asuntoja ja mahdollistaa tällä tavalla kaupalle uusia asiakkaita.

Uuden suunnitelman myötä Ostoskatu katkeaa, eikä sen ympäri voida ajaa autolla tulevaisuudessa.
– Länsiosan päässä olevan metsäalueen kohdalle rakennetaan parkkikansi. Alueen kaikki puut olisi tarkoitus kaataa pois. Nykyinen tieosuus jäisi myös parkkikannen alle.

Rakentaminen vaatii uusia parkkipaikkoja ja ne on suunniteltu länsipään metsäalueen kohdalle
– Sen jälkeen Ostoskatua ei voi ajaa ympäri. Muutoin Ostoskadulla monitoimitalon puoleisella sivulla olevat, nykyiset parkkipaikat olisi tarkoitus säilyttää alueella

Maakunnallisesti arvokas kokonaisuus

Kaavoitustyön lähtökohtana on se, että nykyinen tyhjillään oleva liikekiinteistö voitaisiin purkaa ja sen tilalle rakentaa kaksi kerrostaloa sekä palveluasumista
– Mahdollisten uudisrakennusten alla on kolme tonttia, jotka Kari Uschanovin omistaa. Hän on hakenut kaavamuutosta yhdessä NCC:n kanssa.

Liipolan alue on maakunnallisesti arvokas alue ja se on ollut merkittävä rakennuskokonaisuus jo 1970 -luvulla.
– Se ilmentää tyylipuhtaasti omaa aikakauttansa. Tämä asia on huomioitu tässäkin kaavatyössä , josta keskustellaan vielä tarkemmin kaupunginmuseon kanssa nyt kaavaluonnosvaiheessa.

Petri Görman

Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella


Omalähiön toimitus antoi kaikille Lahden kaupunginvaltuuston ryhmille mahdollisuuden kertoa, miten vuoden 2018 valtuustotukea on käytetty. Jokainen valtuustoryhmä sai mahdollisuuden vastata ja kokosimme niistä juttusarjan lehteemme. Puolueiden vastaukset on mahdollista lukea kolmesta edellisestä Omalähiöstä.
Tässä juttusarjamme viimeisessä osassa kerromme, millaisia hankintoja eri puolueet ovat tehneet valtuustotuen mahdollistamilla euroilla.

Demarit maksoivat ryhmätilansa vuoden vuokrat tuella

Lahden kaupunginvaltuuston suurin valtuustoryhmä sosialidemokraatit maksoivat valtuustotuella ryhmätilansa koko vuoden vuokrat Hämeenkatu 7:ssä. Puolue järjestää siellä kokouksia ja erilaisia tapahtumia. Valtuustotuella maksettiin tilavuokria yhteensä 12400 euroa vuonna 2018. Sosialidemokraatit totesivat vastauksissaan, että ryhmä pitää valtuustotukea perusteltuna.

Kokoomuksen ja Vihreiden valtuustoryhmät maksattivat toimistojensa älytelevisiohankinnat veronmaksajilla. Kokoomuksen ostama älytelevisio maksoi 1000 euroa. Tämän lisäksi puolueen toimiston vuokrakuluista 40 prosenttia maksettiin valtuustotuen avulla ja tämä summa oli yhteensä 2824 euroa. Eduskuntavaalien vaalistartista syksyllä 2018 aiheutuneet 603 euron kulut maksettiin myös valtuustotuella.

Vihreät hankkivat älytelevision puolueen Hollolankadun toimistolle ja sen hinnaksi tuli kaikkine herkkuineen lähes 3000 euroa. Toimistosta aiheutuneita vuokrakuluja maksettiin viime vuonna 3658 euroa valtuustotuella. Vihreät rahasti vain puolen vuoden vuokrat veronmaksajilta. Tämän lisäksi puolue maksatti muutaman veromaksajilla. Valtuustoryhmä tilasi Metsämarja raakapallon Vihreiden kaupunginvaltuutetun hallinnoimasta Mea Manna -ravintolasta. Se maksoi yhteensä 300 euroa.

Vasemmistoliitto maksoi osuuskunnan vuokria

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä maksoi 4400 eurolla Lahden seudun kulttuuri- ja elämysmatkailu osuuskunta Elman vuokria. Keskusta on maksattanut valtuustotuella yhden 1240 euron puhujapalkkion ja sen lisäksi useita ilmoituksia Etelä-Suomen Sanomissa.

Kristillisdemokraatit maksattivat lähinnä torivuokria ja lehti-ilmoituksia valtuustotuellaan. Perussuomalaiset olivat rahankäytössään samoilla linjoilla kristillisdemokraattien kanssa. He maksoivat valtuustotuellaan torivuokria ja niihin liittyviä kahvituksia.

Pro Lahti ei nostanut valtuustotukea yhtään euroa ja se ei aio nostaa sitä enää valtuustokauden loppupuolellakaan puheenjohtajansa Kalle Aaltosen mukaan.

Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhosen yhden miehen valtuustoryhmä Asukkaiden Lahti perustettiin vasta vuonna 2019 ja se ei ole oikeutettu valtuustotukeen viime vuonna.

Kaupunginvaltuutettu Jorma Ratian Lahti Ensin -ryhmä näki päivänvalon vasta syksyllä 2019. Ratian mukaan hänen yhden miehen ryhmä ei aio nostaa valtuustotukea missään olosuhteissa.

Petri Görman


Tähän artikkeliin liittyvät jutut:
https://www.omalahio.fi/2019/10/kristillisdemokraatit-ja-perussuomalaiset-seka-ratia-suhtautuvat-kriittisesti-valtuustotukeen/

https://www.omalahio.fi/2019/10/keskusta-vihreat-ja-vasemmistoliitto-kannattavat-kohtuullista-valtuustotukea/

https://www.omalahio.fi/2019/10/lahtelaiset-demarit-ja-kokoomuslaiset-ovat-myotamielisia-valtuustotuelle

AJANKOHTAISTA -arkisto

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011