Vuosi: 2014

Keskustan radanvarren kehityshanke Lahdessa etenee asemakaavoitukseen jo vuoden 2014 aikana. Radanvarren alueesta rakentuu Lahden ydinkeskustaan integroituva, tiivis ja urbaani kaupunginosa, jossa liike-elämän ja asumisen toiminnot yhdistyvät kattaviin yksityisiin ja julkisiin palveluihin. Tavoitteena on suunnitella kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, resurssitehokas, älykkään teknologian edelläkävijäalue.

Lahden kaupunki, Renor ja RAKLI sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC, Liikennevirasto, Uudenmaan ELY-keskus ja VR ovat yhteistyössä edistäneet alueen kehittämissuunnitelmia RAKLIn klinikalla. Suunnittelutyö on pohjautunut Lahden Radanvarsi -arkkitehtuurikilpailun voittajatöihin. Suunnittelua on myös ohjannut visio Lahden ympäristökaupunkistrategian mukaisista, kestävää ja ekologista elämäntapaa edistävistä ratkaisuista. Osapuolten vahvan sitoutumisen ansiosta tuloksia on saatu aikaan nopeassa tahdissa.

– Keskustan radavarren alue työpaikkoineen ja asuntoineen on Lahden voimallisin yhteys pääkaupunkiseudun kasvuun ja sitä kautta koko seudun kehityksen keskeinen tekijä. Alue on myös kärkihanke kaupunkiseudun ja valtion välisessä kasvusopimuksessa, jossa on yhteisesti sitouduttu edistämään koko seudun kehittämistä, osaamispohjaa, elinkeinopolitiikkaa ja keskeisiä aluerakennushankkeita. Myös Lahden eteläisen kehätien suunnittelun käynnistyminen vauhdittaa alueen rakentamista, Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta kertoo.

Radanvarren kehityshankkeita ja kaavoitustyötä edistetään rinnakkain. Näin varmistetaan nopea siirtyminen toteutusvaiheisiin. Lahden radanvarren ensimmäisenä hankkeena käynnistyy vuonna 2014 kauko- ja seutuliikenneterminaalien rakentaminen, jonka myötä asemanseudusta kehittyy uusi, palveluiltaan kattava Matkakeskus. Junaliikenteen risteysaseman läheisyys sekä nopea raideyhteys Venäjälle ja pääkaupunkiseudulle luovat erinomaiset edellytykset koko radanvarren alueen kehittämiselle.

– On tärkeää, että Lahden seudulla on tarjota yritysten tarpeisiin erityyppisiä toimitila- ja yritysalueratkaisuja. Radanvarren kehittyminen ja uudenlaisen työpaikka-alueen rakentuminen logistisesti mitä parhaimmalle paikalle on merkittävä mahdollisuus myös uusien yritysten sijoittumisen näkökulmasta. Matkakeskuksen kehittyminen laajentaa Lahden seudun työssäkäyntialuetta ja näin omalta osaltaan vahvistaa seudun yritysten työvoiman saatavuutta sekä Lahden seudun kiinnostavuutta asuinalueena, toteaa Lahden Seudun Kehitys LADECin hallituksen puheenjohtaja Kari Salmi.

Matkakeskuksen itäpuolella sijaitseva Askonalueen kulttuurihistoriallinen teollisuusympäristö muodostaa keskeisen osan radanvarren suunnittelualueesta. Entisiin Askon ja Upon tehdaskiinteistöihin on muodostunut viime vuosina monipuolinen luovien ja tietointensiivisten alojen osaamiskeskittymä. Askonalueen omistavan Renorin toimitusjohtaja Timo Valtonen korostaa julkisten ja yksityisten tahojen yhteistyön merkitystä.

– Askonalueen kehittämistyön lähtökohtana on ollut kulttuurivetoisuus sekä alueellisen innovaatiopotentiaalin tukeminen. Alue rakentuu vaiheittain tiiviissä yhteistyössä kaupungin, alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Renor sitoutuu omalta osaltaan viemään hanketta nopealla aikataululla eteenpäin, Valtonen painottaa.

Lahden Radanvarsi oli yksi World Design Capital 2012 -vuoden suurimmista arkkitehtuuri-kilpailuista. Radanvarren ideakilpailu oli yhteistoiminnallisen kaupunkisuunnittelun pilottihanke, jossa osallistettiin kattavasti monia väestö- ja sidosryhmiä kaupunkiympäristön kehittämiseen. Syksyn 2013 aikana osapuolet etsivät parhaita ratkaisuja alueelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja toteutukseen RAKLIn kokoamassa klinikkatyöskentelyssä. Laaja-alaista yhteissuunnittelua on tarkoitus jatkaa myös alueen tulevassa kaavasuunnitteluvaiheessa.

teksti: www.lahti.fi

On aika virittäytyä odottamaan Lasten talvikarnevaalien tulevan kahden viikon tapahtumia tammi-helmikuussa. Lahden kulttuurikeskuksen toimiston puhelin on soinut jo ahkerasti ja lipputilauksia on tullut 25. 1.- 9.2. pidettävän karnevaalin tapahtumiin.

Jo runsas kolmekymmentä vuotta sitten Lahdessa ryhdyttiin suunnittelemaan usean kunnallisen toimijan aloitteesta lapsille ja nuorille vuodenvaihteen tapahtumia. Kulttuuri-, nuoriso-. sosiaali- ja koulusektoreilla 1980-luvulla toimineet lahtelaiset virkamiehet Kirsti Nenye, Eija Eskola, Marja-Leena Tuliainen, Virpi Rantanen, Hannele Maatala ja Marja Ikäläinen olivat esimerkiksi niitä idearikkaita ihmisiä, jotka lähtivät järjestämään päiväkotilapsille ja koululaisille joululomalle ohjelmaa.

Ajatuksena oli, että jouluna on levätty ja syöty tuhdista, joten on aika liikunnan ja leikin.
-Heidän ideoistaan lähti talvikarnevaalitapahtuma liikkeelle, kertoi Riittakatriina Manninen – Louhensalo , nykyinen, juuri avatun Lehtiojan palvelukeskuksen vanhusten vapaaehtoistyön koordinaattori. Hän jatkoi kulttuurisihteerinä lasten- ja nuorten kulttuuritapahtumien kehittämistä vs. kulttuurisihteeri Eija Eskolan jälkeen yhteistyössä nuorisojärjestöjen kanssa. Ne kukoistivat Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa 1980 – ja 90-luvulla. Ensinnä laajeni talvikarnevaalitapahtuma joulunajasta tammi-helmikuiseksi kahden viikon tapahtumaksi ja kesätapahtumia jatkettiin esimerkiksi Karirannan kesäteatterissa.

Karnevaaliviikoilla on ollut vuosien aikana runsaasti taidenäyttelyitä, satubalettia, kansantanhuja ja satunäytelmiä, joista osan kulttuurisihteeri ennätti itse ohjata ja kirjoitti myös käsikirjoituksia. Eräs mieleenpainuva muisto Riittakatriinalla on vuodelta 20002 . Kesätapahtuman Mukkulan kartanonpuiston golf-kentälle tehtiin yhteistyössä Lahden runomaratonin kanssa. Peikot ja muut haltijat kurkistelivat pensaikosta, mutta aloituspäivän aamuna oli puistossa ainoastaan muutama perhekunta, mutta keskipäivään aikaan nuoria ja vanhoja mukaan tulleita oli jo kaksisataa. Nukketeatterinäytökset alkoivat, kun Lentävämatto-teatteri osoittautui lasten lemmikiksi. Ideoita kerääntyi lisää Lahden ystävyyskaupunki Pecs’in Bobita teatteriin tehdystä vierailusta, mistä saatiin lainaksi nukkeja Lahteen.

Ensimmäisten vuosien Talvikarnevaali-tapahtumat olivat nuorisotoimen Fillari-kahvilan tiloissa Sammonkadulla. Tapahtumia laajennettiin Pikku- teatteriin ja myöhemmin lasten kulttuurikeskukseksi vuokrattuun Vaahtera-saliin.

Tapahtumaviikot eivät työllistä ainoastaan Lahden kulttuuritoimistoa, nykyistä kulttuurikeskusta, vaan mukana ovat olleet Lahdessa niin nuorisotoimen Akseli-työpaja kuin lasten kanssa toimivat järjestöt. Riittakatriina muistelee ilolla kirjailija-kuvittaja Mauri Kunnaksen suhtautumista Talvikarnevaaliin. Tämä antoi pelkällä kiitoksella lainaksi kolmeen tapahtumaan Koiramäki-teosten suuria kuvia ja kävi perheensä kanssa Koirien Kaleva tapahtumassa. Akseli-paja teki suuria Koiramäki-hahmoja, joita lienee vieläkin parissa lahtelaisessa päiväkodissa. Tapahtumat ovat olleet sadoille nuorille ihmisille myös palkallisia työrupeamia ja johdattaneet heitä ammattitutkintoihin.

Taikalamppu-projekti tuli mukaan 2000-luvulla Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistamana. Siitä muodostui päijäthämäläinen lastenkulttuuriverkosto Efekti, missä ovat mukana Lahden kulttuurikeskus ja nykyisin kymmenen ympäristökuntaa. Tästä seudullisesta yhteistyöstä OKM myönsi Lastenpäivän palkinnon päijäthämäläisille. Lahden kulttuurikeskuksen kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos ja kulttuurituottaja Vuokko Kortelainen kävivät vastaanottamassa 8 400 euron suuruisen palkinnon viime syksynä.

Yks-kaks-kolme -tapahtumalla 8-salilla lähtee karnevaali käyntiin lauantaina 21. tammikuuta. Festivaalin tämän vuoden teema on Unicefin lasten oikeus lauluun ja leikkiin, joka on osa maailmanlaajuista järjestön kaupunkikumppanuusvuotta. Ja kumppaneita järjestävällä kulttuurikeskuksella on runsas sata. Päiväkotien lapset ovat huomioitu aamupäivätapahtumilla esimerkiksi Vaahtera-salissa musiikkiesityksin ja vaikkapa Saapasjalka-kissa näytelmällä.

Taiteilijoiden Markus Karekallaksen ja Sanna Parviaisen ohjaaman Liisa Ihmemaassa on mahdollisuus nähdä useamman esityskerran aikana Pikkuteatterissa samoin veikeä Sampo ja Luka seikkailee: arvoitus Tanssilandiassa sekä Katri Kanttarelli ja ilkeät Kärpässienet.

Myös Hiihtomuseolla, kirjastoilla ja Taitokeskus Velmassa on tapahtumia sekä Neulanhaltijan työhuoneella Mukkulassa voi kävijä kutoa itse kangasta. Elokuvateatteri Kino Iiris, Lahden kaupunginteatteri sekä ­orkesteri ovat menossa mukana. Seurakuntakeskuksissa ja kirkoissa on perhetapahtumia. Ystävänpäivän teemaa ei helmikuun viikolla ole ohjelmissa unohdettu, Karnevaali päättyy sunnuntaina 9. helmikuuta ja silloin voi käydä kuuntelemassa vaikkapa Juhani Aho-salissa Nuorten säveltäjien konserttia tai poiketa Helmihyppelöissä Vaahterasalissa. Osa tapahtumista on maksullisia. Petri Fillsin hauskasti kuvittama Talvikarnevaalin ohjelmavihkonen on noudettavissa kirjastoista.

Marja-Liisa Niuranen

Toimintatarmoinen työssään viihtyvä ihminen alkaa jonakin päivänä tuntea suunnatonta väsymystä. Työhön lähtö aamulla takkuaa ja pitkänkin yöunen jälkeen tuntuu väsymys painavan energialatauksen nollille. Pahinta on, että ihminen ei jaksa paneutua työyhteisön iloihin tai ristiriitoihin entisellä aktiivisuudella. Nämä tuntemukset ovat tuttuja ihmisille, jotka ovat kokeneet työuupumuksen eli burnout-nimisen pitkäjaksoisen hitaasti hiipineen tilan itsessään.

Määräaikainen Launeen seurakuntapastori Timo Pokki aloitti tutussa ympäristössä työnsä tämän vuoden ensimmäisenä päivänä. Hän jäi työuupumuksen takia ensinnä sairauslomalle Lahden Diakoniasäätiön johtajan virasta ja katsoi sitten parhaaksi erota tehtävästä noin kaksi vuotta sitten. Syksystä on alkanut tavoite kuntoutua pienin askelin takaisin työelämään.

Keskustelutuokiossamme Launeen kirkolla sumuisen keskiviikon illansuussa, haastateltavaksi lupautunut Timo Pokki ajatteli positiivisesti tulevaa, vaikka päivä oli ollut niin harmaa kuin ihmisen mieli, kun ”elämä ei hymyillyt eikä valoa tunnelin päässä näy”. Viime viikkojen sään harmaudesta huolimatta entinen Launeen kirkkoherra (2002-2007) kertoi tuntevansa suurta iloa siitä, että hänelle järjestyi vanhassa seurakunnassa määräaikainen työ sairausloman jälkeen.

Pappina Timo Pokki on tehnyt runsaasti töitä kahdenkymmenen vuoden aikana Lahden seurakuntayhtymässä, ensinnä Keski-Lahden seurakunnassa ja sen jälkeen Launeen seurakunnan kirkkoherrana. Tänä aikana hän oli myös tuttu vieras tämän lehden edesmenneen päätoimittaja Seppo Salomaan keskustelukumppanina.

Timo Pokki jaksaa taas hymyillä

Vuonna 1999 Pokki väitteli teologian tohtoriksi amerikkalaisen, maailmankuulun baptistisaarnaaja Billy Grahamin teosten pohjalta. Kristillisen saarnaajan käsikirjoituksiin ja teoksiin hän perehtyi USA:ssa parina vuotena. Erot suomalaisen kansankirkon ja yhdysvaltalaisten yhdistyspohjaisten seurakuntien välillä ovat tuntuvat, mutta niihin tutustuminen on antanut laajemman ymmärryksen tutkijalle suomalaisiin amerikkalaisperäisiin kristillisiin seurakuntiin suhtautumisessa. Vuodesta 2007 lähtien hän on toiminut Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dogmatiikan dosenttina, mutta päätoiminen tutkijantyö ei miestä ainakaan toistaiseksi kutsu.

Lahden Diakoniasäätiön johtamisaikaansa jälkeenpäin tarkastellessaan haastateltava on miettinyt työnsä monipuolisuutta jälkeenpäin tarkastellessaan organisaatiossa. Timo Pokki hoiti säätiön johtajan työn ohella myös papin tehtäviä. Nykyisin tehtäviä on hallinnossa muutettu, mutta säätiön taloudellinen tilanne on vanhusten hoitotyön organisoimisen ohella tämän päivän kiristyvässä kilpailussa haastava. Kiinteistöt vaativat säännölliset huollot ja eri palvelujen tarjoajat ovat kaupungissa lisääntyneet.

Pokki toteaakin omasta kokemuksestaan työuupumuksesta, että sen tunteminen pitäisi havahduttaa eikä ajatella, että kyllä tämä tästä vielä hyväksi muuttuu ilman toisten apua. Onneksi säätiön ylilääkäri Heikki Salomaaymmärsi mistä oli kysymys. Työuupumuksen lisäksi Pokilla todettiin uniapnea. Kun ihminen on johtavassa asemassa, saattavat päivittäisessä työyhteisössä mukana olevat ihmiset olla arkoja huomauttamaan esimiehen haluttomuudesta tarttua uusiin asioihin energisesti. Myös perhe-elämä ajoi karikolle, kun uupumus voitti kaiken ympärillä olevan.

Työuupumuksesta on tullut kansantauti, mistä nykyisessä nopeatempoisessa työelämässä kärsivät niin suoritus- kuin johtoporras. Tässä vaiheessa Timo Pokki jaksaa jo hymyillä, kun puhelin soi, ja häntä kysellään jo seuraavaan paikkaan. Vastaanotto seurakunnan toimiin on ollut lämmin, vaikka osa vanhoista työkumppaneista on siirtynyt muihin tehtäviin tai jäänyt eläkkeelle. Tämä osa-aikainen työtehtävä, parittomilla viikoilla töihin ja parilliset vapaalla, on hyvä alku seurakuntalaisten kohtaamiselle tulevien kevätkuukausien aikana, hymyilee pastori ja kiirehtii loskaisen kirkon pihan yli autolleen.

Marja-Liisa Niuranen