Nimikilpi oman asunnon oveen

Nuoret haluavat itsenäistyä ja muuttaa pois vanhempien katseen alta. Kun nuori kehitysvammainen haluaa omaan asuntoon, on vanhemmilla usein suuri huoli tämän selviämisestä käytännön elämästä. Kehitysvammaisten nuorten itsenäistymiseen on parin viime vuosikymmenen ajan panostettu kotiväen ja ohjaavan henkilökunnan avulla.

Suuri osa aikuistuneista kehitysvammaisista käy työssä työkeskuksessa Lahdessa. Noin 70 henkilöä asuu yksilöllisesti Lahden kaupungin Kangaskukkulan palvelukodissa ja Merrasojan asuntolassa Mukkulassa. Kaikissa taloissa asukasta avustaa arkisissa askareissa sosiaalitoimesta kehitysvammaisen ihmisen ongelmiin koulutetut ohjaajat.

-Uusin asuintalo, Salinmäen palvelukeskus, valmistuu ensi kesänä Salinkallion perhekeskuksen naapuriin, Launeelle, kertoo vammaispalvelujen päällikkö Janne Utriainen sosiaali- ja terveysvirastosta.
– Taloon tulee soluasuntotyyppisiä pieniä yksiöitä, yhteensä kahdeksantoista.Niitten yhteydessä on yhteisiä oleskelutiloja sekä henkilökunnan tilat. Salinmäelle asumaan pääsevät eri-ikäiset kehitysvammaiset henkilöt. He opettelevat työviikkoina myös kodin hoidon taitoja. Päivisin he käyvät eri työtoiminnoissa muun muassa Niemen toimintakeskuksessa, Antialan päivätoimintakeskuksessa tai tuetussa työtoiminnassa.
Muutamaa asuntoja käytetään kotona asuvan kehitysvammaisen tilapäishoidon asuntona sekä omaishoitajan hoitovapaan aikana.

Mäntsäläntien ja Salinmäentien risteykseen nouseva Salinmäen palvelukeskus alkaa jo hahmottua

Jokaisessa asunnossa on pieni keittiösyvennys, missä asukas itse voi valmistaa aterioita. Tai, jos taidot eivät vielä riitä, niin ohjaajien opastuksella harjoitellaan ruoan valmistusta sekä jokaisen ihmisen elämään liittyviä päivittäisiä askareita. Asuntosiiven suunnittelussa on huomioitu asukkaiksi tulevien tuki- ja liikuntavammaisten henkilöiden apuvälineitten käyttö. Osa Salinmäen tulevista asukkaista siirtyy täältä asumisharjoittelun jälkeen mahdollisesti itsellisempään asumismuotoon, tukiasuntoihin. Asukkaat maksavat käyvän vuokran asunnoistaan ja muiden tilojen kustannuksista vastaa sosiaali- ja terveysvirasto.

Taloon tulee pääaterioista vastaava keittiö, missä valmistetaan ateriat myös erityistukea tarvitseville 6 – 16 vuotiaiden aamu- ja iltapäiväkerhojen koululaisille. Palvelukeskuksen länsisiipeen on suunniteltu sekä koululaisille että asumaan muuttaville harrastus- ja liikuntatiloja.
Pienille iltapäiväkerholaisille rakentuu talon eteläiselle pihalle oma pieni leikkikenttä. Nämä neljä, kymmenen oppilaan ryhmää, siirtyvät Keijupuistosta Salinmäelle talon valmistuttua sen länsisiipeen. Palvelukeskus työllistää noin kolmekymmentä viisi henkilöä, joista osa on kolmivuorotyössä.

Salinmäen palvelukeskuksen rakennuttuja on Lahden Palveluasunnot Oy, joka on Lahden talot Oy:n tytäryhtiö. Se on erikoistunut vanhusten ja vammaisten erityisasuntojen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja rahoituksen järjestämiseen.
Lahden kaupunki ja Lahden Talot Oy ovat solmineet 2006 sopimuksen, jonka mukaan konserniin kuuluva Palveluasunnot-yhtiö suunnittelee kiinteistöt yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston kanssa, joka on kiinteistöjen päävuokralainen. Lahden Palveluasunnot Oy saa Aralta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, erityisryhmien asuntojen rakentamiseen investointiavustuksen sekä ALV-vähennykset ja korkotukilainan, jotka kohtuullistavat asuntojen vuokrat. Yhtiö huolehtii myös kiinteistöjen kunnossapidosta.
Salinmäen palvelukeskuksen urakkasopimus on tehty Salpausselän rakentajat Oy:n kanssa.

Marja-Liisa Niuranen

Luomua, lähiruokaa ja käsitöitä Launeen hyvinvointitapahtumassa

Toista sataa launeelaista tutustui sunnuntaina tyrnihilloon, luomuoliiviöljyyn, kestovaippoihin, videonauhakäsitöihin, lemmikkien raakaravintoon, luomuspelttiin ja ternimaitotuotteisiin Salinkallion koululla. Launeen omakotiyhdistyksen järjestämään Hyvinvoiva Laune -tilaisuuteen oli saapunut näytteilleasettajiksi yli kymmenen yrittäjää, jotka ovat sitoutuneet edistämään hyvinvointia luomutuotannon tai kestävän kehityksen periaattein. Uusia tuotteita ostettiin myös kotiin.

-Kauppa käy paremmin kuin Lahden torilla, myhäili Hannu Simolin, joka oli tullut Urajärveltä myymään luomuhunajaa sekä tattari- ja tyrnituotteitaan.
Myös ternimaitotuotteita myynyt Marjut Karstila oli tyytyväinen kauppoihin. Hän piti tärkeänä erityisesti mahdollisuutta esitellä luonnonmukaisia tuotteitaan, joilla monet ovat päässeet kivuistaan.
-Täältä kävi moni hakemassa ideoita käytettyjen materiaalien uusiokäyttöön. Harva oli tullut ajatelleeksi, miten erilaisia käsitöitä vanhoista vaatteista ja videonauhoista voi tehdä, iloitsivat Käsityökeskus Kankurin Ilon edustajat.

Launeen Martat vastasivat tilaisuuden maistuvista kahvilatuotteista

Lahden seudun luomuruokapiiri esitteli tilaisuudessa toimintaperiaatteitaan ja hinnastojaan. Yllättävän edullisiksi havaitut hinnat saivat usean kävijän tekemään hyvän päätöksen. Uusia luomuruokapiiriläisiä ropisi koko tilaisuuden ajan.
-Tulin tilaisuuteen esittelemään lemmikkieläinten luonnonmukaista ravintoa. Monet pysähtyivät keskustelemaan oman koiransa tai kissansa allergioista ja kyselemään sopivasta ruokavaliosta. Itse suosittelen kaikille asiakkaille raakaravintoa, koska kuivaruoka ei ole lihansyöjän hampaillekaan hyväksi, selitti Maikin lemmikkikellarin edustaja.

Hilivinksis-kestovaippoja esitellyt yrittäjä oli valmistanut värikkäitä kestovaippoja sekä äitien että tyttärien makuun. Oikealle vauvalle oli tarjolla hiukan isompia vaippoja ja nukkevauvalle pienempiä. Ongelmia tuotti vain värin valinta: Sopisiko Mollalle punainen vai vihreä?

Launeen omakotiyhdistyksen pöydässä käytiin kyselemässä teatteriretkistä, vuokrattavista työkaluista ja tulevista tapahtumista. Muisteltiin, että teatteriretkiä ja työkaluja oli joskus ollut, mutta ei ole enää. Todettiin, että aika on muuttunut ja alueen nuoret perheet pienine lapsineen järjestävät ja osallistuvat mieluummin tilaisuuksiin, joihin voi tuoda myös lapsia.

-Eikö ole ihania vauvan nuttuja! Nämä on tehty 1950-luvun ohjeilla, esitteli Launeen Marttojen puheenjohtaja myyntipöydän erikoisuuksia. Vauvanvaatteita paremmin kauppansa tekivät kuitenkin villasukat, joita oli myytävänä sekä suurensuuria että pienenpieniä. Jossain välissä martat ehtivät opettaa myös kantapääntekoa ensimmäistä villasukkaansa suunnitteleville.

Marttojen kahvilassa oli jonoa aamusta iltapäivään. Kahvia, teetä, viinimarjamehua, kääretorttua, voileipiä, karjalanpiirakoita ja pikkupullia nautittiin kunnioitettavat määrät kaupanteon lomassa. Innostusta herätti marttojen lupaus tarjota ensi vuoden tapahtumassa myös kunnollista kotiruokaa kävijöille.

Teksti: Marjo Liukkonen
Kuvat: Helena Juutilainen

Mihin ovat lääkärit kadonneet?

Tilastollinen tosiasia on, että Suomessa yliopistoista valmistuu enemmän lääkäreitä kuin viimeiseen sataan vuoteen. He ovat vain kadonneet jonnekin tutkimusprojekteihin, yksityisten lääkäriasemien suojaan tai lähteneet ihmettelemään maapallon väestön runsautta koulutusmaasta pois. Lahden seudulla heitä ei ole ylen runsaasti näkynyt. Kunnallisissa viroissa ja toimissa on myös muusta henkilökunnasta, kuten hoitajista pulaa, kertoi paikallisradio.

Lahden sosiaali- ja terveysviraston toimialajohtaja Mikko Komulainen ei maalannut ruusuisia näkymiä kertoessaan viime sunnuntaina Etelä-Lahden sosialidemokraattien väelle tulevan vuoden vastuualueensa rahoituksesta ja toimintasuunnitelmasta. Toimialan kustannukset ovat lähes puolet kaupungin talousmenoista. Kun kaupungin väestö tunnetusti ikääntyy, panostetaan tämän ryhmän kuntoutukseen ja hoitoon. Vaikka lääkäreistä onkin pulaa sekä kaupungin omilla – ja ostopalvelu – terveysasemilla, niin Lahden kaupunginsairaalassa viime vuosikymmenellä alkanut ikääntyvien ihmisten sairauksiin perehdyttävä geriatrien koulutus on pitänyt nämä erikoistuneet lääkärit kaupungissa.

Sosiaali- ja terveystoimen uusi toimialajohtaja Mikko Komulainen on paneutunut tarmokkaasti Lahdessa vastuualueensa haasteisiin

Lahteen on suunnitelmissa perustaa ensi vuoden aikana geriatrian keskus, mahdollisesti kaupunginsairaalaan. Nykyaikaisen näkemyksen mukaan yli 80-vuotiaat ihmiset tarvitsevat ikääntymisestä johtuviin erilaisiin sairauksiin oman tutkimuskeskuksen. Geriatrisessa keskuksessa selvitetään ikääntymisen tuomien fyysisiin ja psyykkisten vaivojen aiheuttamia ongelmia sekä huomioidaan asiakkaan sosiaaliseen ympäristön haasteet. Äkilliset sairastumiset, niiden hoito ja pitkäaikainen kuntoutus kuuluisi keskuksen työhön.

Tarkoituksena on palkata kaupungille lisää henkilökuntaa, joka huolehtisi henkilön kodissa hyvinvointipalveluista, mutta tämä tuskin tarkoittaa palaamista varsinaiseen kodinhoitotyöhön. Tämä tarkoittanee perusterveyshuoltohenkilökunnan lisääntyviä kotikäyntejä, jos päteviä ihmisiä saadaan suunniteltuun kymmeneen vakanssiin. Komulainen väläytti myös mahdollisuutta perustaa kotihoidon lääkärin toimi. Joka tapauksessa sosiaali- ja terveystoimen suuntana on hoitaa ikääntyvä kaupunkilainen mahdollisimman kauan omassa kodissaan.

Sosiaali- ja terveyslautakunta joutunee tarkistamaan edellisestä johtuen vaalikauden viimeisenä vuotena 2012 Jalkarannan sairaalakompleksin kolmannen rakennusvaiheen toteuttamissuunnitelmaa. Ympärivuorokautisia sairaanhoitopaikkoja tullaan vähentämään. Suunnitelmissa on esimerkiksi palveluseteli, jolla kuntalainen voisi ostaa palvelutalo tasoista hoitoa itselleen. Tämä tosin vaatii myös henkilöltä omaa kohtuullisen korkeaa tulotasoa.

Terveyskeskusten toiminnassa on kaupunkilaisissa eniten närää herättänyt lääkärille pääsy etenkin Mukkulan-Keskustan terveyskeskuksen alueella. Toimialajohtaja Mikko Komulainen totesi olevansa uutena kaupungin virkamiehenä hyvin tietoinen lääkärien vastaanotolle pääsyn ongelmista.

Päijät-Neuvon ja terveyskeskusten puhelinpalveluja yritetään tehostaa niihin henkilökuntaa lisäämällä. Jo puhelinkeskustelussa sairaanhoitajan kanssa selvitetään lääkärillä käynnin tarve ja kiireellisyys. Lääkärien Lahteen saaminen on edelleen ratkaisematon ongelma. Ihannetila olisi Komulaisen mukaan se, että peruslääkärikunta olisi pysyvää jo 15 – 20 vuotta työtään tehnyt kokenut joukkue, joka tukisi työyhteisön nuoria lääkäreitä potilastyössä.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011