Länsiharjun koululla vietettiin perusparannetun koulun avajaisjuhlaa 10.4. Reilun kahden vuoden mittaisen rakennushankkeen aikana koulutontille rakennettiin uusi liikuntasali ja perusparannettiin 1930-luvulla rakennettua päärakennusta. Vanhan osan sisätilat uudistettiin kokonaan ja uuden liikuntarakennuksen myötä lisätilaa saatiin koululaisten käyttöön yli 600 neliön verran.

Rehtori haastatteli ennen juhlatilaisuutta koulun kolmasluokkalaisia, jotka kertoivat, että Länsiharjulla on nyt parempi piha, futiskenttä on tosi hyvä, piha on iso ja siellä on tekemistä, luokat ovat valoisia ja satulatuoleilla on mukava istua. Opettajat ovat tyytyväisiä siihen, että pitkän korpivaelluksen jälkeen voi taas jatkaa työtä omassa luokassa. Sen lisäksi tilojen toimivuus on yllättänyt opettajat.
– Sen lisäksi opettajat ovat kertoneet, että saneerausrakentaminen on toteutettu hienosti vanhaa kunnioittaen. Piha-alue on heidän mielestään aktivoiva ja virikkeellinen, rehtori Helle kertoo.

Länsiharjun koulun henkilökunta päätti ennen rakennusprojektin päättymistä, että kaikkeen uuteen toimintaa lähdetään pienin askelin.
– Modernit tilat ja kalustus on ohjannut uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, joka meillä on jo aiemmin ollut vahvasti käytössä. Oppilaille uuteen toimintamuotoon siirtyminen luonnistui ilman sen suurempia pohtimisia. Opettajien ohjauksessa lapset toimivat, kuin ei mitään uutta olisi ollutkaan.

Piha-alue on upea kokonaisuus

Rehtori Helle myhäili tyytyväisenä ennen avajaisjuhlaa ja kertoi kutsuvieraille, että nyt on hienoa nähdä lopputulos, kun kova uurastus ohi.
– Se on hirveän palkitsevaa mennä nyt oppilaiden joukkoon ja seurata sekä osallistua opetukseen. On hienoa nähdä, miten oppilaat nauttivat uusista koulutiloista.

Urheilumiehenäkin tunnettu Länsiharjun koulun rehtori on erittäin tyytyväinen uuteen piha-alueeseen.
– Piha on kouluajan ulkopuolella tarkoitettu Länsiharjun alueen perheiden ja lapsien vapaa-ajan käyttöön. On hienoa nähdä, miten täällä riittää iltaisinkin puuhaa.

Uudella tekonurmella Reippaan ja Kuusysin jalkapalloilijat pelaavat sulassa sovussa.
– Pidetään paikat siisteinä ja kunnossa, niin iloa riittää meille kaikille pitkäksi aikaa.

Uusi koulu kiinnostaa

Uudisrakennus on ollut käytössä kolme kuukautta ja sen aikana Länsiharjun koulussa on käynyt paljon vieraita, lähinnä Lahden alueelta.
– Lahdessa on tulossa useita kouluihin liittyviä uudisrakennuskohteita. Sen vuoksi opettajia sekä rehtoreita on käynyt tutustumassa meidän ratkaisuihin. Samalla lailla mekin kävimme katsomassa muiden ratkaisuja eri puolilla Suomea.

Entinen Starkin alue Länsiharjun koulun vieressä on tällä hetkellä iso purkutyömaa. Alueelle rakennetaan 2000 ihmiselle uusia koteja seuraavien vuosien aikana.
– Tämän hetken tarpeisiin tilat kyllä riittävät, esimerkiksi Tornatorin alueelle ei ainakaan vielä ole perheitä paljoa muuttanut, mutta Starkin alue saattaa asiaa muuttaa.
– Saattaa olla, että jossakin vaiheessa joudumme kaventamaan oppilaaksiottoaluetta, mutta sellaista ei ole aivan lähitulevaisuudessa vielä näkyvissä.

Petri Görman

Kuva: Kansanedustajat Rami Lehto ja Ville Skinnari väittelyn tuoksinassa

Ravintola Virastossa järjestettyyn ilmastopaneeliin, joka oli Lahden kaupungin organisoima tapahtuma, oli kutsuttu eduskuntavaaliehdokkaat kaikista eduskuntapuolueista ja mukaan oli kutsuttu myös Tähtiliikkeen ehdokas Hämeen vaalipiiristä. Reistaileva äänentoisto häiritsi paneelin etenemistä täpötäydessä ravintolassa. Yleisössä oli mukana erityisesti demareiden, vasemmiston ja vihreiden kannattajia ja se näkyi muun muassa väittelyiden äänestystuloksissa.

Ensimmäisenä väittelyareenalle pääsivät kokoomuksen Francis McCarron ja vasemmiston Jenni Karjalainen. Heiltä kysyttiin, miten päästöjä voidaan vähentää kaupungin sisäisessä liikenteessä ja mitä ohjauskeinoja he olisivat valmiita käyttämään tähän asiaan Lahdessa.
– Joukkoliikenteen kannalta nopein ja tehokkain keino olisi siirtyä kotimaiseen toisen polven biodieseliin. Silloin me saisimme joukkoliikenteen päästöt kuriin Lahdessa. Se oli hyvä käytännön teko, koska päästöt vähenisivät samalla 75 prosenttia nykyisestä, McCarron kertoi.

Vasemmiston Jenni Karjalainen muistutti, että joukkoliikenteen tulee olla hintatasoltaan houkutteleva, jotta lahtelaiset käyttävät sitä aktiivisesti.
Kaupungin sisäisessä liikenteessä julkisella liikenteellä on suuri merkitys. Sen pitää toimia moitteettomasti.

McCarron muistutti, että lahtelaiset käyttävät omia autojaan, koska työ- ja perhe-elämä vaatii sitä.
– Kaupunkirakenne Lahdessa on melko lavea ja sen vuoksi täällä on vaikea saada kattavaa joukkoliikennettä aikaiseksi. Olisi hyvä, jos julkinen liikenne toimisi Lahdessa 15 minuutin sykleissä.

Taas meiltä vaaditaan enemmän

Ilmastopaneelin toisena väittelyparina olivat lahtelaiset kansanedustajat Rami Lehto ja Ville Skinnari. Heidän mielipiteissään oli havaittavissa jo selkeitä eroja. Kansanedustajilta kysyttiin, miten kansallisella tasolla tulisi huomioida ilmastotoimenpiteiden sosiaaliset vaikutukset ja vähentää eriarvoisuutta?

– Nyt, kun Suomi on lähtenyt mukaan kaikkiin ilmastosopimuksiin, niin se tarkoittaa sitä, että suomalainen duunari maksaa kaikesta enemmän. Asuminen, elintarvikkeet sekä liikkuminen kallistuu näiden päätösten seurauksena, Lehto argumentoi.

Kansanedustaja Lehto muistutti, että puolalaiset ja romanialaiset eivät juurikaan välitä ilmastosopimuksista.
– Puolassa tuotetaan pääosa energiasta vieläkin ruskohiilellä, joka saastuttaa paljon.

Kansanedustaja Ville Skinnari sanoi, että ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
– Suomi on Euroopan unionin jäsen ja nämä päätökset tehdään Brysselissä. Tämä eduskunta sitoutui lähes yksimielisesti yhteisiin globaaleihin ilmastotavoitteisiin niin kuin myös maan hallitus. Perussuomalaiset eivät hyväksyneet tätä asiaa.

Skinnarin mielestä kaikilla on mahdollisuus olla ilmastomuutoksessa mukana.
– Ilmastomuutos koskee asumista, energiantuotantoa, liikennettä ja maataloutta. Itse asiassa se koskee kaikkea meidän elämiseen liittyviä asioita.
Lahtelaiset voivat olla nyt oikeasti ylpeitä, koska kaupungin omistama energiayhtiö luopui huhtikuun alussa kivihiilestä. Pohjoismaat voivat olla esimerkillisiä yhteiskuntia näissä asioissa muulle Euroopalle. Ja me olemme Lahdessa edelläkävijöitä vihreän energiatuotannon osalta

Vapaaehtoisuus on hyvä asia

Kolmas väittelypari eli kristillisdemokraattien Sonja Falk ja vihreiden Riina Puusaari saivat pohdittavaksi konkreettisen asiakokonaisuuden, jota ollaan jo toteuttamassa Lahdessa. Heille kerrottiin, että Lahti on lanseeraamassa liikkumiseen liittyvän päästökaupan ensimmäisenä kaupunkina maailmassa. Väittelijöiltä kysyttiin, että pitäisikö Suomessa ottaa laajemminkin käyttöön henkilökohtainen hiilibudjetti. Miten sellainen toimisi käytännössä?

– Lahti on kompaktinkokoinen kaupunki, jossa tämä henkilökohtainen hiilibudjetti voidaan ottaa käyttöön. Lahtelainen malli on hyvä, koska se perustuu vapaaehtoisuuteen, ehdokas Falk totesi.

Falk piti positiivisena, että tässä mallissa jokainen voi itse päättää, millaisia ympäristö-tekoja hän tekee.

Vihreiden Puusaari kertoi yleisölle, että hän on ollut mukana testiryhmässä.
– Henkilökohtaisella päästökaupalla voi olla valtakunnallisestikin merkitystä tulevaisuudessa. Tästä saadaan varmaan hyviä testituloksia aikaiseksi.

Vapaaehtoisuus on hyvä asia myös vihreiden edustajan mukaan.
– Jokainen henkilö miettii silloin omia kulutustottumuksiaan. Henkilökohtaiseen päästökauppaa pitää olla aina jokin porkkana.

Metsä tuo suomalaisille hyvinvointia

Neljännessä parissa väittelivät tähtiliikkeen Satu Jaatinen ja keskustan Virpi Siltala. Heidän aiheensa oli, miten turvataan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuus.

-Metsien hyvinvointiin tulee kiinnittää Etelä-Suomessa entistä suurempi huomio. Metsä tuo meille suomalaisille hyvinvointia monella eri tasolla, Siltala sanoi.
Siltalan mukaan puurakentamista tulisi lisätä ja rakennusmateriaalina puu on ympäristöystävällinen, joka on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan rakennushistoriaa.
– Myös luonnonsuojelualueita voisi olla enemmän

Tähtiliikkeen ehdokas Jaatinen harmitteli, että suomalaiset maatilat ovat joutuneet käyttämään metsävarallisuuttaan viime vuosikymmeninä.
– Tämän hetkiset alle 100 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärät ovat kestävällä pohjalla. Haluan, että luonnon monimuotoisuus tulee säilyttää suomalaisissa metsissä myös tulevaisuudessa.

Petri Görman

Vasemmistonaiset järjestivät ravintola Virastossa keskustelun työelämän tasa-arvosta. Tähän keskusteluun osallistuivat vasemmistosta Jenni Karjalainen ja Elisa Lientola. Keskustan edustajana oli Hilkka Kemppi ja kokoomusta edusti Milla Bruneau. Eduskuntavaaliehdokkaat puhuivat avoimesti omista kokemuksistaan työelämässä naisen näkökulmasta. Jokaisella keskustelijalla oli myös ratkaisuehdotuksia, miten työelämää voisi tulevaisuudessa rakentaa tasa-arvoisempaa suuntaan.

– Uskon, että politiikassa on vielä paljon korjattavaa, mitä tulee miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Olen huolissani siitä, että opetusala ei enää houkuttele miehiä. Heitä tarvitaan ehdottomasti suomalaissa kouluissa, asikkalalainen ehdokas Hilkka Kemppi totesi.

Tarmokas asikkalalaispäättäjä huomautti, että tasa-arvotekoja tulee tehdä molempiin suuntiin.
-Miehiä on opetusalalla enemmän työssä hallinnossa kuin naisia.

Kemppi myös toivoo, että perhevapaauudistuksen myötä työmarkkinoille tulisi enemmän joustavuutta.
– Meillä on paljon jäykemmät työmarkkinat esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Siellä miehet ja naiset ovat paljon tasa-arvoisemmassa asemassa kuin Suomessa.

Asenneilmasto uusiksi

Vasemmiston Jenni Karjalainen oli keskusteluun osallistuvista ehdokkaista nuorin. Hän toivoo myös muutoksia tulevaan perhevapaauudistukseen.
– Lakimuutoksia tehdään eduskunnassa tähänkin asiaan ja kansanedustajat päättävät näistä asioista.

Karjalaisen mukaan suomalainen työelämä kaipaa lisää tasa-arvotekoja.
– Ei ole olemassa enää miesten ja naisten töitä. Molemmille sukupuolille tulee antaa rekrytointitilanteessa mahdollisuus. Sukupuolirooleja tulee purkaa, jotta vastuu perheestä jakautuu tasaisemmin

Sukupuolirooleja tulee purkaa

Toista kertaa eduskuntaan pyrkivä lahtelainen Elisa Lientolan mukaan taidekenttä puhuu paljon tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ja tekee paljon epätasa-arvoa näkyväksi.
– Taidemaailmassa kuitenkin toimitaan epätasa-arvoisesti. Meillä on paljon taiteenaloja, jotka ovat melkein 100 prosenttisesti naisten harteilla, mutta kuitenkin miehet johtavat siellä. Myös suurimmat palkkiot käärivät miehet.

Lientolan mielestä sukupuolirooleja tulee purkaa, jotta vastuu perheestä jakautuu tasaisemmin tulevaisuudessa.
– Olen sitä mieltä, että tulevaisuudessa perhe ja työ pitää voida yhdistää paremmin. Työelämän täytyy joustaa perheiden tarpeiden mukaan.

Ehdokas Lientola näkee, että miehen ja naisen roolit muokkautuvat lähivuosina radikaalisti.
– Uskon, että perhevapaauudistuksella on iso rooli tässä asiassa.

Politiikan valtarakenteet ovat edelleen jäykät

Kokoomusta edustava lahtelainen elokuva- ja tv-tuottaja Milla Bruneau kertoi tasa-arvokeskustelun yhteydessä, että hän on saanut työskennellä sellaisella toimialalla, jossa hän ei ole kokenut olevansa uhka miehille.
– On uskottu, että nainen ei ole välttämättä huonompi vaihtoehto. Ymmärrän myös, että olen ollut etuoikeutettu tässä asiassa.Politiikassa nähdään yhä edelleen, että nainen on huonompi vaihtoehto.

– Rehellisesti sanoen se on hieman erikoista, että olen Lahden kaupungissa ensimmäinen nainen, joka on valittu kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. Se kertoo, kuinka jäykät valtarakenteet täällä Lahdessakin ovat vaikuttaneet.

Ehdokas Bruneau muistutti, että heidän toimialalla viihdebisneksessä miehet toimivat usein ohjaajina tai käsikirjoittajina.
– Siksi naisille on annettu viihdebisneksessä mahdollisuus toimia myös johtotehtävissä, koska miehet ovat halunneet luoviin tehtäviin enemmän.
Lähdin mukaan aikoinaan politiikkaan, koska haluan muuttaa sitä maailmaa tasa-arvoisemmaksi. Yhä edelleen olen iloinen siitä, että uskalsin tehdä näin rohkean ratkaisun 10 vuotta sitten.

Petri Görman

–  Hyvä kansanedustaja on yhteistyökykyinen ja asioihin perehtyvä. Hän ei ole yksittäisten eturyhmien ohjailtavissa vaan perustaa päätöksensä tutkittuun tietoon. Menestyväparlamentaarikko kykenee kuuntelemaan asiantuntijoita, ajattelemaan suuria linjoja ja jopa muuttamaan mielipidettään tarvittaessa, lahtelainen eduskuntavaaliehdokas Salla Palmi-Felin (vihr.) sanoo.

Palmi-Felin on vihreiden ehdokkaana kevään eduskuntavaaleissa. Tällä hetkellä hän vaikuttaa Lahden kaupunginvaltuustossa. Kuntapolitiikan kautta hänen kiinnostus poliittista toimintaa kohtaa on vain lisääntynyt ja siksi hänen tavoitteena on nyt päästä kansanedustajaksi Arkadianmäelle.
– Lähdin ensimmäistä kertaa politiikkaan mukaan 20-vuotiaana ja olin opiskeluaikana perustamassa Tampereen vihreitä nuoria. Toimin silloin useamman vuoden nuorisojärjestössä ja olin kerran ehdolla myös kuntavaaleissakin.

Sen jälkeen Palmi-Felinillä oli useamman vuoden tauko politiikasta, kunnes hän lähti mukaan Lahden vihreiden toimintaan neljä vuotta sitten.
– Viime kuntavaaleissa pääsin kaupunginvaltuutetuksi ja toimin Lahden vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana, liikunta- ja kulttuurilautakunnan jäsenenä sekä maakuntavaltuustossa. Lisäksi olen toiminut jo useamman vuoden ay-puolella.

Ohisalo ja Tynkkynen saa arvostusta

Tarmokas nainen haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja hän kokee sen vuoksi poliittisen toiminnan kiehtovaksi.
– Olen kiinnostunut monista erilaisista sioista. Tässä työssä oppii koko ajan uutta ja samalla löytää uusia näkökulmia asioihin.

Yksittäistä suurta poliitikkoidolia Palmi-Felinillä ei ole, mutta hän arvostaa monien erilaisten poliittisten toimijoiden työtä.
– Toki yhtenä idolina voi mainita Tarja Halosen ensimmäisenä naispresidenttinä. Lisäksi vihreillä on hurja määrä osaavia poliitikkoja, joita ihailen. Arvostan muun muassa Maria Ohisaloa paljon ja samoin kuin Oras Tynkkystä.

Kannatan perustuloa

– Haluaisin olla torjumassa ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista.
Sen lisäksi eduskuntavaaliehdokas haluaa olla edistämässä tasa-arvoa muun muassa perhevapaauudistuksen, translain uudistamisen ja palkka-tasa-arvon parantamisen kautta.
– Lisäksi haluan edistää päätöksiä jotka tukevat koulutusta ja tiedettä ja ehkäisevät kaikenikäisten eriarvoistumista. Kannatan perustuloa ja haluan, että aktiivimalli kumotaan. Toivon, että päätöksiä tehtäisiin nykyistä enemmän tutkimustietoon ja vaikutusten ennakkoarviointiin pohjautuen tulevaisuudessa.

Erityisesti köyhimpien eläkeläisten asemaa on Palmi-Felinin mukaan parannettava.
– Peruseläkkeen on riitettävä elämiseen ilman, että tarvitsee hakea esimerkiksi toimeentulotukea päivittäisestä elämästä selvitäkseen. Vanhustenhoidossa tulee huolehtia riittävästä hoitajamitoituksesta ja siitä että valvonta toimii. Valtakunnallinen vanhusasiainvaltuutetun virka turvaisi ikääntyneiden kansalaisten oikeuksia.

Maahanmuuttajat integroitava osaksi yhteiskuntaa

Eduskuntavaaliehdokas toteaa, että maahanmuuton ja kotoutumisen suurimmat haasteet ovat kielen oppiminen, työllistyminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen.
– Meidän pitäisi panostaa siihen, että maahanmuuttajat kokevat olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Samalla maahanmuuttajien ja erityisesti pakolaisten tietoisuutta ihmis- ja perusoikeuksista sekä muista yksilön, erityisesti naisten ja lasten oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa on lisättävä.

Kansanedustajaksi pyrkivä kaupunginvaltuutettu Palmi-Felin mukaan on kuitenkin muistettava, että maahanmuuttajia tulee hyvin monenlaisista taustoista ja jokaisella on oma tarinansa eli ei ole olemassa mitään yleispätevää kaikkiin sovellettavaa konseptia.

Suomesta tehdään oikeudenmukaisempi vähentämällä eriarvoistumista.
– Suomi on esimerkiksi menettämässä koulutuksen tasa-arvon. Kouluttautumisen tulee olla mahdollista kaikille oman elämän lähtökohdista riippumatta. Yksi tärkeimmistä pohjista koulupolulle on varhaiskasvatuksessa, jonka tutkitusti tiedetään kaventavan oppimiseroja.

Sivistykseen enemmän panostusta

– Peruskoulun osalta on panostettava oppilaiden eri lähtökohdista johtuvan eriarvoisuuden tasoittamiseen. Osa oppilaista valmistuu tällä hetkellä peruskoulusta vailla riittäviä taitoja jatko-opinnoista selviytymiseen. Esimerkiksi heikko lukutaito on suorassa yhteydessä heikkoon elämästä selviytymiseen.

Kouluille tulee saada nykyistä vahvemmat resurssit tukea heikommin pärjääviä ja tuen tarpeessa olevia oppilaita.
– Peruskoulun ja toisen asteen välille ei saa syntyä kuilua, vaan siirtymää on tuettava opinto-ohjauksella.

Työn murros on tuonut mukanaan myös sen, ettei pärjääminen pelkän peruskoulun varassa ole mahdollista.
– Jokaiselle tulee olla mahdollista hankkia vähintään toisen asteen koulutus. Toisen asteen koulutuksen tulee olla aidosti maksutonta ja opetukseen pitää olla riittävästi resursseja. Myös monet työikäiset tarvitsevat entistä enemmän mahdollisuuksia koulutuksensa päivittämiseen, jotta riski joutua työelämän ulkopuolelle vähenee.

Petri Görman

Kuva: Vihreiden kansanedustajaehdokas Juha Tapiolan mukaan koulutuksen arvostus ja kunnianpalautus on kiireellisin tehtävä uudelle eduskunnalle.

Omalähiön Eduskuntavaalit 2019- juttusarjassa esittelemme paikallisia eduskuntavaaliehdokkaita yli puoluerajojen. Seitsemäntenä esittelyssä Vihreiden Juha Tapiola

– Politiikka voi olla pahimmillaan likaista peliä, mutta tähänastiset kokemukseni ovat olleet lähes yksinomaan myönteisiä.  Olen saanut mahdollisuuden tutustua moniin eri aatesuuntia edustaviin ihmisiin ja monista heistä on tullut hyviä kavereita ja ystäviä, vihreiden kansanedustajaehdokas Juha Tapiola kertoo.

Asikkalalainen Tapiola on vaikuttanut kotipaikkakuntansa kunnanvaltuustossa kaksi vuotta ja yhtä pitkään hän on ollut myös Päijät-Hämeen maakuntavaltuustossa. Myönteiset kokemukset kunta- ja maakuntapolitiikasta innostivat hänet lähtemään mukaan eduskuntavaaleihin.
– Vihreiden jäsenmaksun maksoin ensimmäisen kerran vuonna 2017.

Tapiolan mukaan monipuolinen työkokemus julkisella sektorilla, yrityselämän tuntemus sekä koulutus ja erikoisosaaminen antavat hänelle hyvät valmiudet kansanedustajan tehtäviin.
– Koulutukseltani olen lakimies ja auktorisoitu tilintarkastaja (HT ja JHT). Laki- ja talousasiat ovat keskeistä osaamisaluettani.

Kunnallista työkokemusta Tapiolalla on yli 30 vuotta.
– Tällä hetkellä toimin kaupunginreviisorina Lahdessa. Olen ollut vuosikymmeniä osaomistajana kolmessa yrityksessä ja tätä kautta olen tietoinen yrittäjän arjesta. Olen toiminut myös monissa yhdistyksissä ja kalastuskunnassa vuosikymmeniä.

Muutos on saatava aikaan

– Haluan vaikuttaa myös Päijät-Hämeen ulkopuolella ja saada muutosta aikaan nykyiseen politiikkaan. Inhimillisyys on tuotava kaikkeen päätöksentekoon ja asiantuntemus on nostettava arvoonsa.

Myös hallinnon ja poliittisen toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys ovat arvoja, joiden puolesta Tapiola haluaa toimia.
– Politiikka on parhaimmillaan joukkuepeliä, jolla vaikutetaan tulevan kehityksen suuntaan.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on Tapiolan poliittinen idoli.
– Hänellä on monipuolinen poliittinen kokemus sekä kotimaassa että ulkomailla. Arvostan hänen henkilökohtaisia ominaisuuksiaan, joita ovat asiantuntijuus, rauhallisuus, ennakkoluulottomuus sekä taito kuunnella ja arvostaa keskustelukumppaneitaan.

Hyvä kansanedustaja perehtyy asioihin

Kansanedustajaehdokas Tapiolan mukaan hyvä kansanedustaja perehtyy asioihin ja pystyy löytämään isoista asiakokonaisuuksista olennaisen sekä muodostamaan tämän pohjalta oman näkemyksen kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan.
– Hän tuntee kansalaisten arkielämän ja kuuntelee heitä. Hyvä kansanedustaja myös huomioi ja arvostaa asiantuntijoiden sekä toisten aatesuuntien edustajien mielipiteitä. Hän on taitava puhuja ja kirjoittaja.

Lakeja säädettäessä Tapiolan mielestä on myös pysyttävä arvioimaan, miten niitä sovelletaan käytäntöön.
– Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen ovat korkealla minun agendallani.

Tasa-arvon ja hyvinvoinnin puolesta

– Hyvinvoinnin ja tasa-arvon perusta ei kestä, jos emme pidä huolta ympäristön kantokyvystä ja pysäytä ilmastonmuutosta. Suomen osuus päästöistä on noin 0,14 prosenttia ja ongelman ratkaiseminen vaatii globaaleja toimia.

Tapiolan muistuttaa, että muihin maihin verrattuna teollistuneissa länsimaissa ilmastoa on rasitettu huomattavasti pidempään ja henkilöä kohti laskettavat päästöt ovat moninkertaiset.
– Teollistuneiden länsimaiden on otettava suurempi vastuu ilmastonmuutoksen kustannuksista. Uuden teknologian kehittämisellä kustannukset voidaan pitää kansantalouden näkökulmasta siedettävinä.

Teknologinen kehitys voi avata Tapiolan mukaan merkittäviä uusia ansaintamahdollisuuksia.
– Taloudellisessa mielessä suurimmat kustannukset aiheutuvat siitä, jos asiassa ei tehdä mitään. Äärisääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat mittavia.

Ilmastonmuutos on perustavanlaatuinen rauhan ja turvallisuuden kysymys.
– Ilmastonmuutos on tällä hetkellä aseellista uhkaa suurempi turvallisuusriski Suomelle. Hallitsemattomat kansainvaellukset lisääntyvät, jos suuri osa maapallosta muuttuu asumiskelvottomaksi.

Kaikilla ei mene hyvin

Kansanedustajaehdokkaan mukaan Suomi on kansainvälisessä vertailussa kärkikastissa sosiaalisella oikeudenmukaisuudella mitattuna.
– Kaikilla ei kuitenkaan mene hyvin. Tarvitsemme sosiaaliturvan pohjaksi eheän ja kattavan turvaverkon, joka ei kyykytä eikä erottele ihmisiä sen mukaan, mikä on heidän kulloinenkin asemansa työmarkkinoilla.

Tähän ongelmaan Tapiolan mielestä vastaus on vihreiden perustulo, joka on jokaiselle täysi-ikäiselle kuuluva vastikkeeton etuus, joka korvaisi kaikki sitä pienemmät nykyiset tuet.
– Eläkeläisten ostovoiman kohtuullisen kehityksen turvaaminen on myös yhteiskunnan etu.

Pienimpiä eläkkeitä on korotettava ja eläkeläisten verotusta on kevennettävä.
– Tällä hetkellä ikäihmiset köyhtyvät vanhetessaan ja samaan aikaan tarvitsevat entistä enemmän palveluja. Meidän on turvattava, että yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat myös tosiasiallisesti kaikkien eläkeläisten käytettävissä.

Nuorten ongelmiin on puututtava

– Suurin osa nuorista voi hyvin. Valitettavasti meillä on liikaa nuoria, joilla menee tosi huonosti.

Tapiolan mielestä matala koulutustaso, pitkäaikainen työttömyys ja toimeentulo-ongelmat ovat merkittäviä syrjäytymisen riskitekijöitä.
– Näiden lisäksi myös elämänhallintaan liittyvät ja terveydelliset ongelmat, sosiaalisten suhteiden vähyys ja syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta ovat keskeisiä osa-alueita.
Nuorten syrjäytymisestä puhuttaessa tulee ymmärtää erilaisia huono-osaisuuden osa-alueita sekä kiinnittää huomiota niiden ketjuuntumiseen ja päällekkäisyyteen.
Nuorten ongelmien ratkaisuun tarvitaan monialaista yhteistyötä eri yhteiskunnan palvelutuottajien välillä.

Maahanmuutto ei ole ongelma vaan mahdollisuus Suomelle.
– Vain työperäisen maahanmuuton lisäyksellä Suomen väkilukua on mahdollista kasvattaa ja turvata palvelutuotanto myös tulevaisuudessa. Suomen kehitysapu tulee nostaa vähintään YK:n suositukseen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Tällä edistettäisiin mahdollisuuksia elää omassa maassa, mikä vähentäisi maahanmuuttoa.

Suomalaisten tulee kantaa vastuunsa sotaa pakenevista turvapaikanhakijoista.
– Meidän tulee olla inhimillisiä, mutta meidän ei tarvitse olla sinisilmäisiä turvapaikkaa koskevissa asioissa. Kielteiset oleskeluluvat tulee myös panna tehokkaasti täytäntöön.

Petri Görman

Kuva: Jani ja Maija Oravala eivät ole tyytyväisiä Nikkilän joukkoliikenteeseen

Lahden seudun liikenne sekä kaupungin virkamiehet ovat suunnitelleet uutta linja-autoliikenteen runkoverkostoa Lahdessa. Parhaillaan eri kaupunginosien omakotiyhdistykset antavat asiasta heille palautetta ja kertovat omat mielipiteensä uudesta runkoverkosta.
– Uusi runkolinjaverkosto ei ainakaan paranna linja-autoyhteyksiä Etelä-Lahdessa. Olemme edelleen julkisen liikenteen motissa esimerkiksi Nikkilässä, Jani Oravala sanoo.

Omakotiyhdistysaktiivin mukaan Ajokadun kautta kulkeva linja siirtyy Uudenmaankadulle ja muutamia pysäkkejä on pudotettu pois uudesta suunnitelmasta.
– Päivällä vuorovälit ovat Nikkilässäkin siedettäviä, mutta iltapäivästä lähtien vuorovälit vähenevät ja viiden aikaan yksikään linja-auto ei kulje Nikkilästä keskustaan.

Viikonloppuisin linja-autovuoroja ei ajeta Nikkilästä ollenkaan.
– Omakotialueen ikääntyvä väestö ei pääse asioille kaupunkiin ja lapsiperheet joutuvat operoimaan pääsääntöisesti kahdella autolla.

Oravala tunnustaa, että hän odotti hieman enemmän runkolinjauudistukselta.
– Ympäristökaupungissa tulee olla toimiva julkinen liikenne. Nuorten on päästävä linja-autolla kouluihin ja autottomien työpaikoilleen.

Opeta nyt lapset sitten hiilineutraaleiksi

– Tämä uudistus ei oikein istu ympäristökaupungin imagoon. Opeta nyt lapset sitten hiilineutraaleiksi kansalaisiksi, kun linja-autot eivät kulje säännöllisesti omalta omakotialueelta, sanoo Maija Oravala.

Työmatkaliikenne on hankalaa, jos se tapahtuu niin sanotun virka-ajan ulkopuolella.
– Elokuviin Lahden keskustaan on aina mentävä omalla autolla, koska iltaisin ja viikonloppuisin vuoroja ei ajeta.

Lapset on myös kuljetettava harrastuksiin omalla autolla iltaisin.
– Olemme ehdottaneet ilta ja viikonloppu aikana Ajokadun kautta Orimattilaan suuntautuva liikenne kulkisi esimerkiksi Nikkilän läheltä.

Pienten lasten äiti Maija Oravalan mukaan liikennesuunnittelijoiden perustelut ontuvat, kun he aina vetoavat siihen, että linjoilla ei ole tarpeeksi asiakkaita.
– Haluaisimme aidosti toimivan joukkoliikenteen Etelä-Lahden alueelle ja myös Nikkilään. Kehätien rakentamisen aloittamisen jälkeen poistettuja linjoja ei ole palautettu uudelleen käyttöön.

Kiitos älypyörätiestä

– Kiitos siitä, että meidät on huomioitu älypyörätiesuunnitelmissa. Se ei kuitenkaan paranna nikkiläläisten liikkumisongelmia.

Nikkiläläiset haluavat enemmän omakotialueelleen suuntautuvaa julkista linja-autoliikennettä ja sen vuoksi omakotiyhdistys kirjasi palautteen ylös.
– Aiomme olla kaikissa linja-autoliikenteen runkoverkkoon liittyvissä edunvalvontatilaisuuksissa mukana.

Omakotiyhdistyksen sihteeri Jani Oravalasta tuntuu, että heidän omakotialueen ihmisiä ei oikein arvosteta. Tosin Venetsian ja Renkomäen asukkaat kärsivät samoista asioista.
– Uskon, että kunnon tarvekartoituksella tämäkin lopputulos olisi ollut paljon parempi, kun nyt julkaistu malli.

Petri Görman

Kuva: Launeen koulun rehtori Esko Taipale on tyytyväinen monitoimitalon rakennusprojektiin

Launeen monitoimitalon rakennusurakka on nyt puolivälissä. Reilun vuoden päästä avautuvasta monitoimitalosta tulee yli 1100 oppilaan koulu. Sen lisäksi rakennuksessa tulee toimimaan muun muassa päiväkoti, koulu, nuoriso- ja terveyspalvelut sekä Päijät-Hämeen Ateriapalvelut. Uudisrakennuksesta tulee käyntiyhteys Laune-halliin.

Viime viikon perjantaina vietettiin Launeen monitoimitalon harjannostajaisia. Monitoimitalon nimiehdotuksia otetaan vastaan 29.3. saakka.
– Jälkikäteen voi helpottuneena todeta, että onneksi otimme rakennusprojektiin vuoden lisäajan. Suunnittelu on tehty huolellisesti ja vasta sen jälkeen käynnistyi rakennusvaihe, rehtori Esko Taipale kertoo.

Kosteudenhallinta kysymykset sekä oppimisympäristöratkaisut ovat myös vaatineet oman aikana ja niihin on kiinnitetty myös suuri huomio.
– Monitoimitalo rakennetaan rinnetontille ja sen kaikki rakenteet on rakennettu irti maasta väestönsuojatiloja lukuun ottamatta.

Rakennuksen alla on tarpeeksi tilaa, ettei kosteus nouse rakenteisiin. sen lisäksi on huolehdittu siitä, että ilma kulkee rakenteiden alapuolelta.
– Tämä niin sanottu rossipohjaratkaisu soveltuu hyvin rinnetonttirakentamiseen.

Muovimatoille ei

– Launeen monitoimitalo on pidetty rakennusvaiheessa kuivana ja myös rakennusmateriaalien säilyttämiseen on kiinnitetty huomio. Meillä on tässä projektissa mukana myös kosteudenhallinta koordinaattori.

Rehtori Taipale on kiitollinen siitä, että Lahden kaupunki on ollut aktiivisesti tukemassa rakennusprojektia.
– Haluamme nyt täysin puhtaan ja terveellisen monitoimitalon. Vanhan koulun korjausrakentamisessa tehtiin liian paljon virheitä ja ne olemme halunneet välttää huolellisella suunnittelulla.

Deltapalkkien sisään on myös rakennettu lämmitysanturit.
– Uudessa rakennuksessa ei ole yhtään muovimattoa. Lattiapinnat tehdään toisella tavalla, joka kestää myös meidän oppilasmäärät. Pintamateriaaleihin on kiinnitetty suuri huomio, koska olemme halunneet välttää meidän ikävän historian näillä ratkaisuilla.

Jämäkkää rakentamista

– On ollut ilo seurata, kuinka ammattilaiset rakentavat meille uuta monitoimitaloa. Ensimmäinen rakentamisvuosi on sujunut mallikkaasti.
Rehtori on myös havainnut sen, että Skanskalla on riittävä määrä työnjohtoa monitoimitalo rakennusprojektissa.
– Asiantuntijoita on ollut riittävästi tässä rakennusprojektissa ja kaupunki on myös palkannut hankkeelle ulkopuolisen valvojan.

Monitoimitalon luovutuspäivämäärä pitää edelleen ja oppilaat pääsevät aloittamaan vuoden päästä syksyllä vuonna 2020 kouluvuotensa uusissa tiloissa.
– Ehkä pääsemme jo kevätlukukauden aikana tutustumaan uusiin koulutiloihin?

Tienrakentajien kanssa yhteistyö on ollut hyvää

Launeen koululaisilla on ollut myös haasteita kehätien rakentamisen vuoksi.
– Viime syksy oli meille liikenteellisesti haastavaa aikaa, koska olimme niin sanottu pussinpohja, koska Ajokatu oli poikki sillanrakentamisen vuoksi.

Taipale sanoo, että tienrakentajien kanssa he ovat suunnitelleet kaikki koulun lähiympäristöön liittyvät turvallisuusratkaisut yhteistyössä ja hyvässä yhteishengessä.
– Kallioräjäytykset eivät ole koulutyötä häirinneet. Dumpperit toivat hieman pölyä syksyllä koulunpihalle, mutta onneksi kuiva kausi oli lyhyt.
– Tiehankkeen myötä meidän käyttämä lähiympäristön infra paranee myös paljon. Odotamme jo innolla, että pääsemme käyttämään Patomäen kenttää parin vuoden päästä.

Petri Görman

Omalähiön Eduskuntavaalit 2019- juttusarjassa esittelemme paikallisia eduskuntavaaliehdokkaita yli puoluerajojen. Kuudentena esittelyssä Vasemmistoliitto ja Juha Ulmanen

Kansanedustajaehdokas Juha Ulmasen mielestä Suomessa on paljon heikompiosaisia ihmisiä, jotka eivät saa ääntään tarpeeksi kuuluviin. Näiden ihmisten ääni on yhtä tärkeä kuin kenen muun tahansa ja siksi hän voi olla se kanava, joka kertoo mitä mieltä nämä ihmiset ovat ja mihin he haluavat vaikuttaa.
– Tällaisen viestin esiintuominen on erittäin tärkeää, kun viestin saa menemään perille on se myös oikeaa vaikuttamista ja alku muutokselle.

Ulmasen mukaan eduskunnan pitää olla läpileikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta, jossa tarvitaan kaikenlaista osaamista ja kokemusta eri aloilta.
– Osaamiseni liittyy työelämän kysymyksiin, mukaan lukien työsuojelun ja sosiaaliset kysymykset. Ehdokkaana saa hyvän kuvan tämän hetkisestä yhteiskunnasta ja varsinkin sen heikoista kohdista, joita halutaan korjata.

Politiikassa Ulmanen on ollut mukana varsin pitkään ja työuraa on takana 37 vuotta, josta suurimman osan hän on ollut luottamustehtävissä.
– Olen ollut myös vaikuttamassa pitkään entisen Metalliliiton nykyisen Teollisuusliiton hallinnossa. Kuntapolitiikassa olen ollut mukana 15 vuotta, vaikuttaen muun muassa tarkastuslautakunnassa ja Lahti Aquan hallituksessa sekä Vasemmistoliiton Kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Asioihin on perehdyttävä huolellisesti

Hyvä kansanedustaja perehtyy Ulmasen mielestä käsiteltäviin asioihin sekä taustoihin perusteellisesti ja hän on aktiivinen lainvalmistelussa eduskunnan täysistunnoissa.
– Hän pitää yhteyttä edustamiinsa yhteisöihin ja sidosryhmiin maakunnassa. Kansanedustaja tekee yhteistyötä myös muiden kansanedustajien kanssa edistäen Suomen ja maakunnan asioita.

Varsinaista idolia Ulmasella ei politiikassa ole, mutta on muutamia ihmisiä, joita hän suuresti arvostaa. Eduskunnasta pois jäävä Kari Uotila, joka aikoinaan oli Helsingin telakan pääluottamusmies ja vahva ay-vaikuttaja, on yksi Ulmasen poliittinen esikuva.
– Kari Uotila on tehnyt pitkän uran kansanedustajana ja on aina ollut heikomman puolella.

Toisena poliitikkona Ulmanen haluaisi nostaa esille Merja Kyllösen, jolla on kokemusta ja näkemystä koko poliittisesta kentästä myös EU-tasolta, sekä ministerin tehtävistä Suomessa.
– Hän on karismaattinen puhuja omalla suomussalmelaisella tyylillään.

Toimeentulokysymykset keskiössä

Tärkeimpänä vaaliteemana Ulmanen tulee kampanjassaan nostamaan esille toimeentulon.
– Olet sitten työläinen, eläkeläinen, opiskelija tai työtön tai työläinen, niin sinun on aina tultava etuudella tai palkalla toimeen. Näitä asioita pystytään säätelemään muun muassa verotuksella ja rahoittamaan harmaantalouden torjumisella, johon pitää uuden hallituksen myötä panostaa huomattavasti enemmän.

Suomen pitää palata myös sopimusyhteiskuntaan, missä kolmikantaisesti neuvotellaan ja sovitaan asioista.
– Tämä hallitus on ”rakentanut” suomalaista yhteiskuntaa pakkolailla, määräämällä, uhkailemalla ja kiristämällä asioita. Pakkolaeista ovat kärsineet eniten pienituloiset ihmiset.

Tärkeänä asiana haluan ottaa esille myös eläkekaton, jota Suomessa yhtenä harvoista Euroopan maista ei ole säädetty.
– Eläketurvakeskuksen tilastojen pohjalta on laskettu, että 3000 euron eläkekatto toisi vuoden eläkemenoilla laskettuna jopa 900 miljoonan euron säästöt. Jos se toteutettaisiin verotuksella, rahoilla voisi kattaa lähes kaikkien Suomen lukioiden ja kirjastojen tai vanhusten laitospalveluiden kustannukset.

Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös mahdollisuus tasata pieniä eläkkeitä, suurimmista eläkkeistä leikkaamalla.
– Suomessa eläkekatto koskisi vain viittä prosenttia eläkeläisistä eli 65 000 henkilöä. Loppuihin lähes 1,4 miljoonaan eläkeläiseen se ei vaikuttaisi mitenkään.

Pakolaiskiintiöitä kasvatettava

Pakolaiskiintiön kasvattaminen on paras tapa auttaa hädässä olevia.
– Vuosittainen pakolaiskiintiö oli mahdollista nostaa 2500. Suomi toimii EU:ssa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen merkittävän lisäämisen puolesta.

Suomessa panostetaan tällä hetkellä kotoutumisen parantamiseen.
– Jokaiselle Suomeen muuttaneelle tehdään kotoutumissuunnitelma ja selvitetään mahdollisuus siirtää vastuu kielikoulutuksesta kansallisille koulutuksen järjestäjille. Osana kotoutumista järjestetään koko maassa omakielisiä yhteiskuntaorientaatiojaksoja. Helpotamme perheenyhdistämistä. Samalla pitää panostaa käsittelyaikojen nopeuttamiseen.

Politiikassa on kyse valinnoista, silti meille syötetään päätöksiä aivan liian usein pakon varjolla.
– Sanotaan, että ilmastonmuutosta ei ole varaa torjua, vaikka yrityksille jaetaan ympäristölle haitallisia tukia miljardeja euroja. Sanotaan, että koulutuksesta on leikattava, vaikka samaan aikaan yhteisiä rahojamme tuhlataan suurituloisten veronalennuksiin. Tänä keväänä on aika laittaa loppu tälle keinotekoiselle pakon politiikalle ja rakentaa sellaista Suomea, joka on hyvä kaikille, ei harvoille. Yhdessä tekemällä se on mahdollista.

Petri Görman

Kirjailija Timo Sandberg saa lukijoiltaan paljon palautetta. – Esimerkiksi Murhakujan nimi tuli lukijalta, kun hän kertoi, että Loviisan radan ja Kiirolan saunan välissä kulkevaa polkua kutsuttiin pirtuaikana murhakujaksi.

Lahtelainen Timo Sandberg on yksi Suomen luetuimpia dekkarikirjailijoita tällä hetkellä. Hänen uusimpia kirjoja jonotetaan useita kuukausia kirjastoissa. Toukokuussa ilmestyy Sandbergin uusin kirja Kullanhuuhtoja. Tässä kirjassa liikutaan Lahden lisäksi Lapissa.
– Kirjoittaminen on luvallista valehtelemista. Voin poimia taustamateriaalista tosiasioita kirjoihin, mutta kirjailija voi kirjoittaa myös omaa fiktiota joukkoon. Tunteen tasolla pitää olla kuitenkin rehellinen, Sandberg kertoo.

Kirjailija kertoo, kuinka alitajunnan tarrapalloon kertyy kirjoitusprosessin alkuvaiheessa ideoita sekä arkistoista että elämän varrella kertyneistä muistoista.
– Hakeudun aina kirjoitusprosessin aluksi rauhalliseen paikkaan. Koetan keskittyä silloin käsittelyssä olevaan aikaan ja ihmisiin.

Sandberg myöntää, että rauhoittuminen ei aina onnistu.
– Usein prosessi alkaa tuskaisilla kävelyretkillä ja musiikin kuuntelulla ennen kuin kirjoitus alkaa sujua.

Erilaista Heittola-meininkiä

Uudessa Kullanhuuhtoja kirjassa komisario Heittola lähtee vanhojen lahtelaisten ystäviensä kanssa Lappiin.
– Heittolan kaveri on kuollut Lapissa ja hän lähtee selvittämään tämän kuolemaa. Sen vuoksi tarina sijoittuu osaksi Pohjois-Suomeen.

Sandberg on ujuttanut tarinaan myös oudon ja omakohtaisen junamatkan Bulgariassa.
– Toivon, että lukijat pitävät myös tästä kirjasta, vaikka tarina on hieman erilainen kuin aiemmat.

Edellinen Heittola -kirja julkaistiin vuonna 2017, kun Sandbergilta ilmestyi Himon varjo -kirja.

Tunne on tärkeintä

Kirjailija Sandberg kertoo, että hänen on aina tarkoitus saada tunne ulos ideoista ja kirjoittaa sen jälkeen mahdollisimman paljon raakatekstiä.
– Silloin en edes välitä virheistä. Korjaan ne aina myöhemmin.

Mustamäki -sarjaan Sandberg kirjoitti paljon omakohtaista kokemusta.
– Kirjoitin tähän kirjasarjaan paljon suvussa kulkeneita tarinoita ja uskon, että aitojen tarinoiden johdosta kirjat on otettu hyvin vastaan.

Historiallisia tapahtumia kuvatessaan Sandberg on ollut aina totuudenmukainen.
– Tarinan ihmisiin pyrin aina puhaltamaan ajanmukaisen hengen.

Mustamäki -kirjan jälkeen Sandberg tiesi, että tähän kokonaisuuteen ilmestyy useampi kirja.
– Itselleni Mustamäki -sarja oli todella tärkeä kokonaisuus. Todennäköisesti pystyin eläytymään kohtalaisen hyvin siihen maailmaan, koska yhä edelleen saan näistä kirjoista paljon palautetta.

Petri Görman

Omalähiön Eduskuntavaalit 2019- juttusarjassa esittelemme paikallisia eduskuntavaaliehdokkaita yli puoluerajojen. Viidentenä esittelyssä Kristillisdemokraatit ja Jouko Vuorenniemi

Heinolalainen Jouko Vuorenniemi on ollut aktiivisesti mukana kuntapolitiikassa kaksi vuotta. Hän on kristillisdemokraatti ja ensimmäinen puolueensa varavaltuutettu Heinolassa. Muutoin mies on ollut innokas politiikan seuraaja jo lapsesta saakka, koska hänen isänsä oli kaupunginvaltuutettu.
– Politiikassa kiehtoo se, että sitä voisi tehdä kansantajuisemmin ja selkeämmin. Eniten minua ärsyttää poliittiset pelit ja osittain puoluepolitiikka, joka vaikeuttaa osaltaan järkevien ratkaisujen tekemistä. Hyväkin idea torpataan usein, kun se on väärän puolueen keksimä.

Hyvä kansanedustaja perehtyy Vuorenniemen mukaan itselleen tärkeään asiaan monipuolisesti ja tuo tietoaan esiin päätöksenteon tueksi myös muille kansanedustajille.
– Hän ei yritäkään tietää kaikesta kaikkea vaan luottaa myös muihin alojen asiantuntijoihin. Hyvä kansanedustaja on erittäin yhteistyökykyinen, joka ajattelee myös omilla aivoillaan.

Mauno Koivisto oli parlamentarismin parantaja Suomen politiikassa ja Vuorenniemen mielestä kaikki päätöksenteko pitäisi olla yhdessä tehtävää ja kaikkia päätöksiin sitouttavaa työtä.
– Tällainen toiminta tulisi ulottua jokaiseen työyhteisöön myös. Kun Salinkallion perhekeskus täytti täysiä kymmeniä, muistan hyvin silloisen kansanedustaja Jouko Skinnarin onnittelusoiton. Se ei ollut vain muodollisuus vaan aito kiinnostus ja tietämys toiminnastamme teki vaikutuksen.

Vuorenniemi haluaa mukaan valtakunnanpolitiikkaan, koska hän uskoo, että monipuolisella kokemuksella on käyttöä eduskunnassa.
– Olen saanut tehdä merkittävää työtä ihmisten auttamiseksi ja palaute on ollut hyvää. Eli olen pystynyt vaikuttamaan positiivisesti ihmisten elämään ja uskon, että tämä voisi myös toteutua myös poliittisessa kentässä ihmisten auttamiseksi.

Päihde- ja lastensuojelutyön ammattilainen

– Minulla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus lastensuojelutyöstä ja nyt myös viiden vuoden kokemus päihdetyöstä. Olen toiminut kunnallisena, yrittäjänä ja nyt voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen toiminnanjohtajana, joten monipuolisen kokemukseni aion hyödyntää sote- ja sotu-ratkaisuissa.

Vuorenniemi toimii tälläkin hetkellä usean aikuistuvan nuoren tukihenkilönä ja tiedän, miten auttaa syrjäytynyttä nuorta.
– Nuoren tulee päästä merkitykselliseen tilanteeseen elämässään ja se ei tule oikein muuta kautta kuin kokemuksesta, että hän itsekin on merkittävä jollekin.

Eläkeläiset eivät ole vain rasite vaan he voivat toimia itsekin aktiivisina vaikuttajina ja toimijoina eläkkeellä suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Aika moni on löytänyt uuden tavan elää, kun saa tehdä, mitä haluaa ja milloin haluaa. Moni on löytänyt vapaaehtoistyön, mistä todella nauttii. Tietenkin viimeiset elinvuodet, jolloin usein ollaan toisten varassa on turvattava. Pieniin eläkkeisiin olisi saatava korotusta ja esimerkiksi äidit, jotka aikanaan ovat hoitaneet meidät kotona olisi huomioitava eläkkeen korotuksin.

Hädänalaisia on autettava

– On ennustettu, että kohta miljoonat ihmiset lähtevät maapallollamme liikkeelle, jos esimerkiksi Afrikan kuivuuteen ei saada ratkaisua eli tähän olisi panostettava ensisijaisesti kehitysavun kautta, ettei ihmisten tarvitsisi lähteä kodeistaan.

Nykyisen Suomen tilanteessa Vuorenniemen mukaan tulisi toimia niin, että nyt rajat kiinni ja hoidetaan mahdollisimman hyvin ne pakolaiset, jotka ovat jo täällä.
– Kiintiöpakolaisia, jotka ovat todellisessa hädässä, voimme hallitusti ottaa ja kotouttaminen hoitaa heidän osaltaan mallikkaasti.

Vuorenniemen mukaan Suomi olisi oikeudenmukaisempi yhteiskunta, kun jokainen ymmärtäisi, että täällä ei yksin pärjää vaan tarvitsemme toinen toisiamme.
– Me, jotka toimimme valtion, kuntien tai niiden rahoittamissa toiminnoissa tulisi omata palvelijan asenne. Olen etuoikeutettu, kun saan toimeentuloni toisten auttamisesta ja haluan tehdä sen mahdollisimman hyvin yhdessä toisten kanssa.

Itsekkyys ja vallan halu tuottaa yksinäisyyttä ja vinouttaa ihmisen persoonaa. Afrikassa on rikas hän, jolla on monta ystävää eikä se, jolla on paljon omaisuutta.

Osa nuorista voi hyvin

– Elintapamme altistaa lapset tällä hetkellä tilanteisiin, joiden seurauksista emme vielä tiedä. Pienten lasten ruutuaika on kasvanut paljon ja sitä on hyvin vaikea hallita.

Kasvatusalan ammattilaisena Vuorenniemi on huomannut, että lasten sekä nuorten keskittymiskyky on vähentynyt ja oppimistulokset heikentyneet tilastojenkin mukaan.
– Myös aikuistumisvaihe on erittäin haastava elämänvaihe ja valitettavan moni nuori on velkaantunut niin, että työntekokaan ei tätä kautta houkuttele, kun vouti vie osansa ja yhteiskunnan tuillakin pärjää mukavasti.

Alkoholin, huumeitten ja pillereitten käyttö on lisääntynyt entistä nuorempien keskuudessa, mikä kertoo lasten huonosta olosta ja tarjonnan runsaudesta.
– Liian moni lapsi kokee perheensä hajoavan ja pysyvien ihmissuhteitten katkeavan. Tästä hänen oma turvallisuuden tunteensa kärsii ja usein lapsi oireilee näihin tilanteisiin tosi vahvasti.
 Meillä on suomalaisessa yhteiskunnassa huutava pula turvallisista aikuisista, jotka jaksavat kuunnella ja ottaa todesta lapsen ja nuoren todellisen elämäntilanteen.

Petri Görman