Asukkaiden aktiivisuus pysäkkitoiveiden ja palautteen kautta tulee ratkaisemaan sen, kuinka hyvin uusi malli palvelee etelälahtelaisten ja launeelaisten tarpeita.

Launeen kirjasto sulkee ovensa vuoden lopussa. Joulukuun jälkeen Etelä-Lahdessa palvelee enää kaksi kirjastoa. Liipolan ja Renkomäen kirjastot tarjoavat laajat omatoimiaukioloajat aamukuudesta iltayhdeksään. Tämä muutos on merkittävä, koska Launeen kirjasto on ollut vuosikymmeniä alueen asukkaille tärkeä palvelupiste. Launeelaisille muutos merkitsee uudenlaista kirjastokulttuuria, jossa fyysinen lähikirjasto vaihtuu osin liikkuvaan palveluun.
– Etelä-Lahdessa toimii jo nyt 19 kirjastoautopysäkkiä, ja Launeen alueelle lisätään nyt myös uusia, Lahden kaupunginkirjaston hankinta- ja logistiikkapalveluiden palvelupäällikkö Johanna Mattila kertoo.

Kirjastoautopysäkkien määrää tarkastellaan jatkuvasti.
– Uudistamme pysäkkejä tarvittaessa kaksi kertaa vuodessa, joten asukkaat voivat lähettää meille toiveita ympäri vuoden. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni saa kirjastoauton palvelut kohtuullisen matkan päästä.

Turvallisuus on yksi tärkeimmistä kriteereistä pysäkkien sijainnista päätettäessä.
– Pysäkkejä ei sijoiteta vilkkaiden teiden varsille tai paikkoihin, joihin lasten olisi vaikea kulkea. Syksyn aikana kaupunki kerää asiakkailta palautetta ja ehdotuksia, jotta pysäkkien verkosto palvelisi Launeen alueen asukkaita mahdollisimman hyvin.

Kirjastoauto on perinteisesti painottunut lastenkirjallisuuteen, mutta sen kokoelmaa muokataan tilanteen mukaan.
– Päiväkoti- ja koulupysäkeille tuodaan erityisesti lastenkirjoja, kun taas asuinalueiden pysäkeillä tarjontaa monipuolistetaan. Asiakkaiden kannattaa hyödyntää maksutonta aineiston varausmahdollisuutta. Näin voidaan varmistaa, että asiakas saa varmasti haluamaansa luettavaa,

Lasten lukuharrastus puntarissa

Launeen kirjaston sulkeminen herättää huolta erityisesti lasten lukemisen tulevaisuudesta.
– Lähikirjaston puuttuminen voi vähentää alakouluikäisten omaehtoista kirjastossa asiointia, sillä yksin liikkuminen pidemmälle ei aina ole mahdollista Lahden kaupunginkirjaston lähikirjastopalveluiden palvelupäällikkö Pirita Rautavuo myöntää.

Palvelupäällikkö Rautavuon mukaan muutos voi näkyä lasten arjessa, mutta korostaa kuitenkin kirjaston aktiivista roolia lukuharrastuksen ylläpitämisessä.
– Aiomme tehdä tiivistä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa myös tulevaisuudessa.

Kirjastoauto käy myös niillä oppilaitoksilla ja päiväkodeilla, joiden lähellä ei ole omaa kirjastoa.
– Lisäksi kirjavinkkaukset ja muut yhteistyömuodot tukevat lasten lukemista.

Kirjaston henkilöstö seuraa tarkasti, miten muutokset vaikuttavat lasten kirjastonkäyttöön.
– Mikäli kirjastoauton pysäkeille kertyy runsaasti lapsiasiakkaita, aikatauluja ja pysäkkiaikoja voidaan muokata vastaamaan paremmin tarpeita. Seuraamme kävijämääriä ja teemme muutoksia niiden pohjalta. Esimerkiksi pysäkkiaikaa voidaan pidentää, jos asiakkaiden määrä kasvaa.

Haasteita ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille

Suurimmat haasteet kirjastoverkon harvenemisessa koskevat niitä, joiden liikkuminen on rajallista. Ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille matka lähimpään kirjastoon voi olla liian pitkä, jos omaa autoa ei ole tai bussiyhteydet eivät kulje sopivasti.
– Launeen kirjaston lakkautus voi hankaloittaa joidenkin asiakkaiden kirjastonkäyttöä merkittävästi. Jos asiointi estyy kokonaan, voidaan selvittää, täyttyvätkö kotikirjastopalvelun kriteerit. Tällöin kirjat ja muut aineistot toimitetaan suoraan kotiin.

Kotikirjastopalvelu on tarkoitettu niille, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi pysty itse käyttämään kirjaston palveluja.
– Se tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden jatkaa lukemista ja tiedonhankintaa myös silloin, kun omat jalat eivät enää kanna lähikirjastoon.

Rautavuo korostaa, että kaupungin tavoitteena on minimoida haittoja.
– Haluamme, että kirjastopalvelut ovat edelleen kaikkien saavutettavissa. Muutos vaatii uudenlaisia ratkaisuja, mutta palveluiden perusajatus pysyy eli kirjasto kuuluu kaikille.

Petri Görman

Lahden kaupunginhallituksen jäsen Marko Lindqvist kertoo, että yksi selkeä ajatus jäi hänelle mieleen Kööpenhaminaan suuntautuneelta työmatkalta.
– Jos ihmisille tarjotaan kaupungissa tapahtumia ja palveluja sekä toimiva joukkoliikenne, niin keskustasta tulee elävä. Se on se oppi, jonka haluamme tuoda Lahteen.

Lahden kaupunginhallitus teki elokuussa opintomatkan Kööpenhaminaan, jossa se tutustui kaupunkisuunnittelun uusiin ratkaisuihin ja kaupunkikeskustojen kehittämiseen. Mukana matkalla oli kaupunginhallituksen jäseniä ja virkamiehiä. Kokoomuksen kaupunginhallituksen jäsen Marko Lindqvist kertoo, että Kööpenhamina on kooltaan aivan eri mittakaavassa kuin Lahti, niin matka antoi kuitenkin uusia ajatuksia myös Lahden tulevaisuuteen.
– Tavoitteena oli nähdä, mitä muissa Pohjoismaissa tapahtuu. Emme saaneet suoraan kopioitavia malleja Lahteen, mutta ajatusmaailma varmasti avartui monella, Lindqvist sanoo.

Vierailun aikana lahtelaiset päättäjät tapasivat kansainvälisesti tunnetun Gehl Architects -toimiston edustajia.
– Sen projektina on ollut muun muassa Kuopion kaupungin torialueen suunnittelu.

Toimisto esitteli hankkeita, joissa painopiste oli ihmisten liikkeiden ja olemassa olevan toiminnan huomioimisessa ennen kuin kaupungeissa aloitettiin rakentamista.
– Heidän keskeinen viestinsä oli, että kaupunkia kannattaa kehittää sinne, missä ihmiset jo liikkuvat.

Pyöräily ja vanhan teollisuusalueen muutos kiinnostivat

Kööpenhaminassa pyöräily on keskeinen osa kaupunkia ja liikennejärjestelmää. Tämä herätti kiinnostusta myös Lahden päättäjissä.
– Joitain käytänteitä voisi hyvin soveltaa myös Lahteen, Lindqvist pohtii.

Kaupunginhallituksen edustajiin teki vaikutuksen myös vanha Carlsbergin tehdasalue, joka on muuntautunut eläväksi asuin- ja tapahtuma-alueeksi aivan keskustan läheisyydessä.
– Minä voisin verrata sitä Lahden Malskin alueeseen ja näen Sopenkorven alueessa samankaltaista potentiaalia. Kööpenhaminassa vanhan ja uuden rakennuskannan dialogi toimii vahvasti.

Lindqvistin mukaan Lahden keskustan kehittäminen on viime vuosina edennyt hitaasti.
– Toriparkin ja Aleksanterinkadun muutosten jälkeen uusia avauksia ei juuri ole nähty. Edellinen valtuustokausi oli sellainen, ettei kaupunkikehitykseen panostettu.

Keskustavisio kuitenkin antaa nyt hyvän pohjan tulevaisuuden suunnittelutyölle.
– Keskustavisiossa on jo kokeiltu laajoja osallistamisen muotoja, kuten asukastyöpajoja, opiskelijoiden projekteja ja asukasiltoja. Mukana on ollut yli tuhat lahtelaista. Myös peruskoululaisia on tarkoitus ottaa mukaan kehittämiseen Minecraft-pelin avulla.

Isoja päätöksiä edessä

Seuraavien kymmenen vuoden aikana Lahdessa on ratkaistavana useita kysymyksiä. Yksi keskeisimmistä on yliopistokampuksen sijainti, jolla voisi olla suuri merkitys keskustan elävöittämisessä.
– Myös Ranta-Kartanon alueelle suunniteltu liikunta- ja uintikeskus sekä keskustelua herättänyt hotellihanke tarvitsevat ratkaisuja. Hotellin mahdollisia sijoituspaikkoja ovat Luhdan kortteli, Ranta-Kartano tai alatorin alue.
Lisäksi Kisapuiston alueen kehittäminen on nousemassa keskusteluun sen läheisen sijainnin vuoksi.
– Kun ihmiset muuttavat työn perässä Lahteen, niin kaupungissa pitää olla erilaisia syitä viihtyä. Uusia asukkaita saadaan houkuteltua laadukkailla liikunta- ja kulttuuripalveluilla kaupunkiin.

Lindqvist painottaa, että keskustasta on tehtävä ympärivuotinen.
– Tällä hetkellä torialue ja keskustan palvelut houkuttelevat lähinnä kesäisin. Keskustan kehittäminen lähtee torista liikkeelle. Jos osaamme tehdä siitä aktiivisen paikan vuoden jokaiselle kuukaudelle, niin ihmiset viettävät keskustassa enemmän aikaa ja käyttävät palveluja muulloinkin kuin kesäaikana.

Petri Görman

Petri Liski on mukana Kansallisteatterin uudessa Täällä Pohjantähden alla -näytelmässä, jonka ohjaa Lahden kaupunginteatterin johtaja Lauri Maijala.

Lahtelainen näyttelijä Petri Liski valmistautuu suureen haasteeseen. Hän on mukana Kansallisteatterin uudessa Täällä Pohjantähden alla -näytelmässä, joka saa ensi-iltansa 24. syyskuuta.
– Tämä näytelmä on nyt minulle once in a lifetime -kokemus. Minulla on myös useampi rooli, koska esitän agitaattori Eetu Salinia ja Töyryn isäntää sekä kolmannessa näytöksessä Jussi Muilua.

Näyttelijä Liski on iloinen siitä, että hän sai vielä uransa tässä vaiheessa mahdollisuuden olla mukana klassikossa.
– Väinö Linnan trilogian tarina on tuttu ennen kaikkea elokuvien kautta, vaikka olen tietenkin nähnyt useita teatteriversioita.

Kirjailija Väinö Linnan alkuperäinen trilogia sisältää valtavan määrän tekstiä, mutta Kansallisteatterissa se on tiivistetty kahden väliajan sekä kolmen ja puolen tunnin esitykseksi.
– Ohjaaja Lauri Maijalan versio poikkeaa sekä kirjasta että tunnetuista elokuvista. Jo ensimmäisiin harjoituksiin tuodusta materiaalista varmaan puolet jäi pois. Harjoitusprosessi on raakaa peliä myös näyttelijöille, koska ensin opetellaan valtava määrä tekstiä ja sitten todetaan, ettei kaikki mahdu mukaan. Näin sen täytyy mennä, koska muuten esitys ei pysy kasassa.

Uusi tulkinta ei Liskin mukaan kumarra menneitä.
– Tämä on oma itsenäinen teos, joka luo uutta näkökulmaa. Ei voi sanoa, että joku henkilö olisi sillä tavalla kuin yleisö ehkä luulisi. Dramaturgia on erilainen kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet.

Kaksoisroolit näyttävät yhteiskunnan ristiriidat

Liskillä on vastuullaan kolme roolia, jotka heijastavat eri puolia suomalaisesta yhteiskunnasta. Agitaattori Eetu Salin on alistetun kansanosan puolestapuhuja, joka kohdistaa kritiikkinsä suoraan porvaristoon.
– Salin manaa heidät alimpaan helvettiin ja vaatii kansaa nousemaan barrikadeille. Hänen energiansa tarttuu näyttelijäänkin.

Töyryn isäntä puolestaan edustaa vastakkaista maailmaa.
– Hän on lainkuuliainen maanomistaja, joka puolustaa tekojaan aikansa säädösten mukaisina. Hänen viimeiset sanansa näytelmässä ovat pysäyttävät. Hän sanoo, että en ole tietääkseni tehnyt mitään väärää.

Näyttelijän tehtävä olla aina roolihenkilönsä puolella, vaikka hän tekisi tekoja, jotka nykypäivän silmin näyttävät kovilta.
– Töyryn isännän näkökulmasta hän toimii oikein, vaikka se vaatisi torppareilta uhrauksia. Tässä näytelmässä on tärkeää, että kummankaan osapuolen näkökulmaa ei aseteta toisen yläpuolelle. Niin ohjaajakin on halunnut.

Liski kertoo viihtyvänsä ehkä parhaiten kaikkien muiluttajien isän Jussi Muilun roolissa, koska lapualaisten kohtaus on toteutettu yllättävällä tavalla.
– Koreografiassa on kauhun kaikuja, mutta myös huumoria.

Odotukset korkealla ja ensi-ilta on jo ovella

Esitys siirtyy vuosikymmeneltä toiselle, ja mukana on suuria joukkokohtauksia, joissa näyttelijät ja tekninen henkilökunta työskentelevät yhdessä.
– Intensiteetti on suuri ja yleisö kokee sen myös katsomossa.

Työryhmän fiilis on ollut todella hyvä.
– Me olemme harjoitelleet energisesti ja luoneet uutta tulkintaa positiivisessa hengessä. Voin luvata jo nyt, että tästä tulee odotusten väärtti teos voimakkuudessaan ja tunteikkuudessaan.

Kansallisteatterin klassikkonäytelmän ennakkokiinnostus on ollut suurta ja lippuja on varattu ensi kevääseen saakka.
– Odotukset ovat jo tässä vaiheessa täyttyneet, mutta kyllä ensi-ilta on aina erityinen hetki ja sitä ei voi verrata mihinkään

Liski ei ole tavoitellut tiettyjä rooleja uransa aikana, eikä myöskään tähän teokseen.
– Minulla ei ole ollut tapana esittää toiverooleja. Olen tyytyväinen siihen, mitä saan tehdä. Ja tämä on todella iso asia.

Petri Görman

Uusi perusopetuslaki on muuttanut yläkoululaisten arkea. Rehtoreiden mukaan vuorovaikutus on parantunut ja oppilaiden hyvinvointi saattaa lisääntyä pitkällä aikavälillä.

Uusi perusopetuslaki rajasi kännyköiden käyttöä koulussa. Laki on ollut voimassa kuukauden. Sen tavoitteena on ollut lisätä työrauhaa ja parantaa oppimistuloksia kouluissa.

Länsiharjun koulun rehtori Mari Laurell kertoo, että uutta kännyköihin liittyvää sääntöä on noudatettu hyvin.
– Nyt myös näkee välitunneilla ihania lasten leikkejä. Tämä on paras esimerkki siitä, mitä uusi laki on mahdollistanut.

Länsiharjun koulussa kännyköiden käyttö oli kielletty jo ennen uuden perusopetuslain voimaantuloa.
– Nyt asialla on myös lain voima. Kaikki koulut ovat nyt samalla viivalla ja se on hyvä asia.

Alakoulussa kännyköitä ei kerätä pois, vaan niitä säilytetään repussa koko koulupäivän ajan.
– Puhelimet ovat äänettömällä tai kokonaan suljettuina.

Opetustilanteissa ei käytetä oppilaiden kännyköitä vaan silloin hyödynnetään oppilaskäyttöön varattuja tablet-laitteita
– Länsiharjun koulussa ollaan oltu tyytyväisiä uuteen perusopetuslakiin ja sen mukanaan tuomiin uudistuksiin. En ole kuullut oppilailta tai vanhemmilta asiaan liittyvä kritiikkiä.

Vain vähän palautetta

– Reilun kolmen viikon kokemuksella voidaan todeta, että kaiken kaikkiaan tämä sääntö on rauhoittanut yläkoululaisten koulupäivää ja se on ollut hyväksi oppilaille, jotka ovat alkaneet kommunikoimaan toisilleen ihan eri tavalla, Lähteen koulun rehtori Esko Taipale sanoo.

Rehtori Taipaleen mukaan on mielenkiintoista nähdä jo lähitulevaisuudessa, kuinka paljon tämän uusi laki lisää lasten ja nuorten hyvinvointia.
– Tämä lakiuudistus olisi saanut mielestäni tulla jo 10 vuotta sitten.

Alakoulun osalta uusi laki ei muuttanut koulun käytäntöjä mitenkään, koska oppilaat ovat säilyttäneet puhelinta tähänkin mennessä repussa tai jossakin muussa vastaavassa paikassa.
– Yläkoulun osalta puhelimet kerätään talteen koulupäivän ajaksi ja se on ollut iso muutos, kun oppilaat eivät saa käyttää puhelinta koulupäivän aikana.

Aamun ensimmäisen tunnin opettajat keräävät puhelimet luokkakohtaiseen säilytyslaatikkoon, joita sitten säilytetään koulun hallintotilojen varastossa koulupäivän ajan.
– Koulupäivän päätteeksi viimeisen tunnin opettaja palauttaa puhelimet oppilaille.

Yläkoulussa ei ole käytännössä mahdollista käyttää puhelinta, mutta yläkoulun oppilaille on kaikilla kuitenkin käytössään Chromebookit, joita hyödynnetään opetuksessa.
– Alakoulussa opettaja ohjeistaa luokkaansa tästä asiasta erikseen.

Rehtori kertoo, että suurin osa oppilaista on suhtautunut muutokseen myönteisesti.
– Muutamat oppilaat ovat ilmaisseet uuden säännön olevan heidän kannaltaan liian raju ja henkilökohtaisia oikeuksia loukkaava. Muutama yksittäinen toive puhelimen käytöstä on myös esitetty.

Renkomäen koulusta Omalähiön toimitus ei saanut vastauksia määräaikaan mennessä.

Petri Görman

Superhyvät rintsikat toivat nuorta energiaa Helsingin kaduille ja kauppakeskuksiin Ultra Bra -yhtyeen hiteillä.

Kun Ultra Bra -yhtye palasi viikonloppuna Olympiastadionin lavalle, niin mukana oli myös joukko nuoria laulajia, muusikoita ja tanssijoita Vantaan Vaskivuoren lukiosta. Yhteistyö syntyi kuin itsestään ja tarjosi lukiolaisille kokemuksen, jota moni kuvailee ainutkertaiseksi.
– Meidän musiikinopettajat ovat muusikoita ja heidän verkostonsa ovat valtavat. Niiden kautta syntyi idea, että Vaskivuoren bändit voisivat soittaa Ultra Bra -yhtyeen kappaleita pitkin Helsingin keskustaa matkalla kohti stadionia, kertoo rehtori Elina Arokannas, joka on seurannut opiskelijoiden matkaa projektin alusta loppuun.

Lahtelaistaustaisen rehtori Arokannaksen mukaan Ultra Bra -projekti oli monelle nuorelle unelmien täyttymys.
– Olen itse ollut Ultra Bra -fani nuorena. Sinä lähdit pois- ja Minä suojelen sinua kaikelta -biisit ovat edelleen omia suosikkejani, Arokannas paljastaa hymyillen.

Rehtorin mielestä tällaiset kokemukset auttavat nuoria rakentamaan omaa muusikon polkuaan.
– Se on valtavan iso juttu, että nuori saa jo lukioaikana työskennellä ammattilaisten kanssa ja nähdä, mitä lavan takana tapahtuu. Se lisää motivaatiota ja tuo uskoa siihen, että oma unelma on mahdollinen.

Olympiastadionin keikka jäi elämään opiskelijoiden muistoihin ja monen polku musiikin parissa sai siitä uutta vauhtia.
– Vaskivuoren lukion tarina osoittaa, että kun verkostoja, luottamusta ja intohimoa yhdistetään, syntyy mahdollisuuksia, jotka kantavat pitkälle.

Verkostoista syntyy mahdollisuuksia

Vaskivuoren lukiosta lähti perjantaina ja lauantaina viisi eri bändiä esiintymään ympäri Helsinkiä. Yhtyeet eivät olleet projektia varten koottuja kokoonpanoja, vaan jo olemassa olevia bändejä. Superhyvät rintsikat soittaa muutenkin Ultra Bran biisejä ja muut bändit olivat tätä tuotantoa varten sovittaneet biisit heille sopiviksi.
– Nuoret rakastavat soittaa Ultra Bra -yhtyeen tuotantoa, ja yksi bändeistämme, Superhyvät rintsikat on tehnyt yhtyeelle tribuutteja jo vuosia.

Projektin käytännön toteutuksesta vastasi rockmusiikin opettaja Pekka Rautio, joka huolehti bändien treeneistä ja valmensi nuoret suuren yleisön eteen.
– Tällaiset projektit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden nähdä, millaista muusikon työ on tosielämässä ja millaisia vaatimuksia ammattilaisille asetetaan. On tärkeää päästä kokemaan, mitä tuotannot oikeasti tarkoittavat.

Ultra Bran konsertti oli suuren maailman meininkiä, kuten muun muassa aikataulut, tekniikka ja tuotannon eri roolit.
– Se on sellaista tietoa ja kokemusta, jota ei voi oppikirjoista saada.

Nuoret saivat projektista valtavasti näkyvyyttä ja itseluottamusta.
–   Palautteet yleisöltä ja tuotantotiimiltä olivat ylistäviä. Nuorten taitavuutta, rohkeutta ja esiintymisen iloa kiiteltiin vuolaasti, rehtori Arokannas kertoo

Opiskelijat ovat kertoneet myös rehtorille, että tämä oli mieletön ja ainutkertainen kokemus.
– He näkivät läheltä, mitä kaikkea stadionin konsertin taustalla tapahtuu ja saivat soittaa erilaisille yleisöille, joita he eivät muuten tavoittaisi.

Tilat ja luottamus luovat mahdollisuuksia

Vaskivuoren lukio tunnetaan musiikin erityistehtävästään, jonne otetaan pääsykokeiden kautta vuosittain 32 uutta opiskelijaa. Musiikin opiskelu on kuitenkin avointa kaikille lukiolaisille, ja esimerkiksi bändeihin ja kuoroihin osallistuu paljon myös yleislinjan opiskelijoita.
– Lukio on viime vuosina investoinut merkittävästi tiloihinsa.

Uusi sävelsiipi tarjoaa huippuluokan akustiikan ja tekniset mahdollisuudet, ja opiskelijat voivat käyttää tiloja myös itsenäisesti.
– Meillä luotetaan nuoriin. He saavat harjoitella omissa bändeissään ja käyttää tiloja ilman opettajia. Se mahdollistaa tämänkaltaisten projektien syntymisen. Ilmapiiri on, että tehdään yhdessä ja kannustetaan, Arokannas sanoo.

Vaskivuoren lukio on noussut yhdeksi pääkaupunkiseudun suosituimmista musiikkilukioista.
– Hakijoita on enemmän kuin Sibelius-lukioon, ja syynä on se, että opiskelijat tietävät saavansa koulussa poikkeuksellisen paljon esiintymismahdollisuuksia.

Vantaan kaupunki tilaa Vaskivuoren lukiolta esiintyjiä juhliinsa.
– Olemme usein myös Opetushallituksen tilaisuuksissa mukana

Yksi lukion suurimmista vuosittaisista projekteista on oma musikaalituotanto, joka tunnetaan korkeasta laadustaan.
– Meidän musikaalien taso on erinomainen. Saamme oikeudet isoihin teoksiin, koska tuotantomme ovat aina laadukkaita. Nuoret tietävät jo tullessaan, että täällä he pääsevät lavalle ja saavat kokea, millaista työ on oikeissa tuotannoissa, rehtori sanoo ylpeänä.

Petri Görman