Etelä-Lahdessa yli 25 000 asukasta on menettämässä sekä koulun että kirjaston. Salinkallion koulun ex-rehtori Kari Ratia ja ikuisesti salinkalliolainen Jarmo Mäkeläinen toivovat, että alueen asukkaat heräävät puolustamaan oikeuksiaan ennen kuin kaikki palvelut katoavat.
– Seurakunta uskoo alueeseen, miksei kaupunki, he kysyvät?

Salinkallion koulu on ajautumassa lopullisesti historiankirjoihin. Entisen koulurakennuksen purkutuomio ei tullut yllätyksenä Salinkallion pitkäaikaiselle rehtorille Kari Ratialle, joka jäi eläkkeelle jo vuonna 2010. Ratia näki jo virka-aikanaan, mihin suuntaan kaavoitus ja kaupungin painopisteet kulkivat. Tarkastuslautakunnan uusimman raportin mukaan Salinkallion koulun purkaminen on ainoa jäljellä oleva vaihtoehto.

– Oli pääteltävissä, että tällainen kohtalo oli koululle tulossa. Koulu näivetettiin tarkoituksellisesti, koska oppilaaksiottoalueita leikattiin pois ja oppilasmäärä ajettiin alas. Esimerkiksi Anttilanmäki ja Liipola otettiin pois, Ratia kertoo.

Vuonna 2019 Salinkallion koulun ovet suljettiin oppilailta lopullisesti. Kaikki oppilaat siirrettiin Lähteen kouluun, ja siitä alkoi entisen rehtorin mukaan koulun lopullinen alasajo.
-Taloudellisesti Salinkallion koulun ylläpito ei ole enää järkevää, sillä tyhjillään seisovan rakennuksen vuosittaiset kustannukset kaupungille ovat noin 150 000 euroa. Minulla on mennyt jo suruaika ohi, mutta kaiho valtaa mielen, kun katson koulun nykyistä rappiotilaa. Uskon, että rakennus katoaa fyysisesti lähitulevaisuudessa. Nyt vain odotetaan purkukoneiden ilmestymistä, Ratia sanoo.

Kaavoitus ei ole onnistunut

Salinkallion koulun kohtalo ei kuitenkaan ole vain yksittäinen rakennusratkaisu, vaan se on laajemman kehityskulun seurausta.
– Etelä-Lahden alueen, erityisesti Hennalan ja Starkin, asuinalueiden kasvu ei ole realisoitunut. Alueelle olisi riittänyt oppilaita ja 300–400 lasta olisi tehnyt Salinkallion koulusta kestävän yksikön pitkälle tulevaisuuteen.

Poliittinen päätös oli keskittää resurssit Lähteen kouluun.
– Salinkallio uhrattiin. Länsiharjun ja Launeen oppilaat ohjattiin muualle, eikä Salinkalliolle jäänyt enää ketään, Ratia harmittelee.

Koulun lakkautus ei ole jäänyt huomaamatta alueen asukkailta.
– Moni kokee, että Etelä-Lahdessa palveluita ajetaan järjestelmällisesti alas. Ensin koulu, nyt sitten Launeen kirjasto.

Kari Ratia puolestaan kantaa huolta laajemmasta koulutuspolitiikasta. Hän kritisoi suurten yksiköiden kasvattamista ja muistuttaa, että isoissa kouluissa esiintyy ongelmia, joita ei voida enää sivuuttaa.
– Väitetään, että ongelmat ovat lieviä, mutta kokemukseni mukaan ne ovat vakavia. Liian suuret yksiköt eivät toimi. Yli 1200 oppilaan koulua ei hallitse kukaan. Eivätkä ongelmat ole vain maahanmuuttajien syytä, kuten joskus annetaan ymmärtää, Ratia painottaa.

Hän nostaa esiin myös resurssien puutteen, koska kuraattoreita ei ole tarpeeksi, psykologille pääsy on vaikeaa ja koulunkäynninohjaajista on säästetty. Psykiatrista hoitoa ei ole saatavilla, ja lasten pahoinvointi vain kasvaa.
– Tämä on priorisointikysymys. Meillä olisi varaa huolehtia lapsista ja nuorista. Nyt unohdamme tärkeimmän, koska Lahden kaupunki on köyhä, Ratia kiteyttää.

Ystävyyksiä ja yhteisöllisyyttä

Jarmo Mäkeläinen seisoi Salinkallion koulun pihamaalla vuosi sitten yhdessä vanhojen koulukavereidensa kanssa. Heidän edessään kohosi tuttu rakennus, jonka seinät kätkivät sisäänsä lukemattomia tarinoita, oppitunteja ja muistoja.
– Totesimme yhteen ääneen, ettei tätä rakennusta kannata purkaa. Tämä paikka on edelleen ihanteellinen koululle.

Salinkallion koulu ei ollut pelkkä opinahjo, vaan se oli kasvualusta ja yhteisö. Mäkeläinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1990 ja koululla on erityinen paikka hänen sydämessään.
– Minulla on pelkästään hyviä muistoja Salinkalliolta. Se oli sopivan kokoinen, luonnonläheinen ja kotoisa paikka, jossa opettajat tunsivat oppilaat. Täällä vallitsi perhekeskeinen tunnelma.

Salinkallion koulun vahvuus oli sen mittakaava. Koulu oli riittävän pieni, jotta jokainen tuli nähdyksi ja kuulluksi. Mäkeläinen kuvailee, kuinka opettajat olivat helposti lähestyttäviä ja välittäviä.
– Heidän kanssaan pystyi puhumaan avoimesti. Tunsin olevani turvassa ja arvostettu, mikä on erityisen tärkeää nuoruuden myllerryksissä.

Mäkeläiselle koulu merkitsi myös selviytymistä vaikeista tilanteista. Hän joutui selkäleikkaukseen yläasteen ensimmäisenä vuonna, mikä aiheutti huolta ja stressiä.
– Koko opettajayhteisö ja luokanvalvoja Olli Nurminen tukivat minua. Sain palata kouluun rauhassa ja kokea, että minut hyväksyttiin. Kiusaamista en kokenut.

Tuo kokemus kiteyttää sen, miksi Salinkallio on niin monelle rakas.
– Yhteisö toimi, ja yksilöä tuettiin. Tällaisessa ympäristössä jokainen voi kasvaa turvallisesti.

Monille Salinkallio merkitsi elinikäisiä ystävyyksiä.
– Parhaat kaverini ovat peräisin Liipolan ala-asteelta ja Salinkalliolta. Se kertoo, että täällä muodostui aito ja hyvä kaveriporukka, joka kantaa yhä tänä päivänä. Ystävyyssiteet, jotka syntyivät koulun käytävillä ja pihapeleissä, ovat kulkeneet mukana läpi elämän.

Lyhytnäköistä päätöksentekoa

Mäkeläinen on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Etelä-Lahdessa sekä Liipolassa että Patomäessä.
– Tällä on mun juuret. Tunnen kuuluvani tänne.

Nyt, kun Salinkallion koulu uhkaa kadota, hän kokee, että alue menettää jotain korvaamatonta.
– Jos tätä rakennusta ei enää ole, en usko, että suuntaan tänne kovin usein. Tähän jää tyhjiö.

Urheilukenttä, ensimmäiset koulupäivät, ylioppilasjuhlat ovat muistoja, jotka ovat juurtuneet syvälle.
– Muistijäljet katoavat, jos rakennus katoaa. Salinkallio on kuin pyhiinvaelluspaikka.

Mäkeläisen kritiikki kaupungin päätöksentekoa kohtaan on suoraa.
– Etelä-Lahti on kasvava asuinalue, mutta palveluita viedään pois. Launeen kirjasto suljetaan ja Salinkallion koulu puretaan. Asukkaiden ääntä ei kuunnella.

Erityisesti hän hämmästelee sitä, että Lahden seurakuntayhtymä suunnittelee Launeen seurakunnan laajentamista, kun taas kaupungin sivistystoimi vetäytyy alueelta.
– Seurakunta uskoo Etelä-Lahden tulevaisuuteen, mutta kaupunki ei. Tämä osoittaa, ettei sivistystoimi ole kartalla paikallisten elämästä, eivätkä lahtelaiset poliitikot.

Petri Görman

Toimittajan huomio:
Tilajaostolla ei ole päätösvaltaa

Salinkallion koulun purkaminen on toistaiseksi pysähdyksissä. Lahden kaupunginhallituksen tilajaosto ei voi tehdä asiassa päätöstä, sillä koulurakennuksen purkaminen vaatii museoviranomaisten luvan, eikä sitä ole myönnetty.

Lahtelaiset museoviranomaiset ovat ottaneet jyrkän kannan rakennuksen säilyttämisen puolesta, ja virkamiehet ovat todenneet, ettei purkupäätöstä voida tehdä ilman heidän hyväksyntäänsä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tilajaoston yli on kävelty, eikä sen esityksillä ole tässä vaiheessa mitään painoarvoa.
Lahdessa rakennusten purkupäätökset tekee rakennusvalvontaviranomainen, joka toimii osana rakennus- ja ympäristölautakuntaa. Kaupunginhallitus ei siis voi tehdä lopullista päätöstä asiassa. Toistaiseksi ei ole tiedossa, milloin purkamista koskeva päätös tehdään. Nykytilanteessa ei ole näkyvissä, että purku etenisi lähiaikoina.

Kaupunginvaltuutettu Kalle Aaltonen johti luottamuspaikkaneuvotteluja Pro Lahti -ryhmän osalta. Pro Lahti -ryhmä ei ollut mukana kirjoittamassa valtuustosopimusta.

Mitä konkreettisia muutoksia on tapahtunut Lahdessa vuoteen 2029 mennessä?
– Pahoin pelkään, että Liisua on edistetty, veroja on korotettu ja vihervasemmisto on tehnyt tuhojaan. LUT ja LAB porskuttavat vahvasti, mutta onneksi päättäjistä riippumatta.

Luottamushenkilöiden paikkajakoon liittyvät neuvottelut sujuivat nopeasti. Tarkoittaako tämä, että lahtelaiset poliitikot ajavat myös kaupunkilaisten etuja tulevalla nelivuotiskaudella?
– En usko, että veronkorotukset, ideologinen viherpesu ja ihmisten arjen hankaloittaminen ovat kenenkään etu.

Millaisia toimenpiteitä toteutetaan, että lahtelaisten työllisyystilanne paranee vuosikymmenen loppuun mennessä?
– Hyvinvointialueen kanssa pitäisi siivota työttömyystilastoista pois ne, jotka eivät niihin kuulu. Muuten mikään ei muutu. Suomen järjestelmä ei palkitse ahkeruutta, vaan se rankaisee siitä.

Kuinka digitaalisia palveluja kehitetään Lahdessa seuraavien vuosien aikana ja miten huolehditaan, että kaikki ikäryhmät pääsevät nauttimaan niistä?
– Kehitys kyllä jatkuu, mutta luottamus siihen, että kaikki osaavat tai pystyvät käyttämään digipalveluja, on naiivia. Tästä tulee vielä isoja ongelmia.

Miten tiedolla johtaminen näkyy Lahden kaupungin arjessa tulevaisuudessa?
– Ei ainakaan taloudessa – ellei suunta muutu ja järki palaa päätöksentekoon.

Malvan kuherruskuukaudet ovat ohi. Miten se kilpailee suurten museoiden kanssa?
– En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava tai voisi kilpailla isojen museoiden kanssa. Toivon toki olevani väärässä.

Mitä Hennalan alueelle tapahtuu tulevalla vaalikaudella?
– Toivottavasti tässä asiassa tapahtuu viimein kehitystä.

LUTissa opiskelee paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Miten huolehditte, että heille löytyy harjoittelu- ja työpaikkoja?
– Lahteen pitää houkutella lisää yrityksiä ja vanhat yritykset on pidettävä täällä. Ilman työpaikkoja ei ole pysyviä työntekijöitä.

Onko ympäristöajattelu jalkautunut Lahteen ja miten se näkyy kaupungin arjessa?
– Kaikki pyritään viherpesemään ja kaupunkilaiset yritetään pakottaa busseihin, pyöriin ja kävelemään. Samaan aikaan, kun päättäjät johtavat edestä ja ajavat omilla autoillaan.

Onko hotellikapasiteetin vajaus perussyy, miksi turistit eivät löydä Lahteen?
– Ei. Lahti on hyvä paikka elää arkea, mutta ei tämä mikään turistirysä ole, eikä tästä kaupungista sellaista tule tekemälläkään.

Petri Görman

Kirkkoherra Heikki Pelkonen esittelee rakennustyön ensimmäistä vaihetta.
– Vanhassa asuntosiivessä on paljon alkuperäisiä tilaratkaisuja. Nyt ne päivitetään nykyaikaisiksi.

Launeen kirkon vanhaan asuntosiipeen on suunnitteilla mittava remontti, jonka tavoitteena on ajanmukaistaa tilat ja parantaa saavutettavuutta sekä turvallisuutta. Viimeksi kirkon tiloihin tehtiin muutostöitä vuonna 2001, mutta silloin kyse oli lähinnä vähäisistä päivityksistä. Tällä kertaa muutos on merkittävämpi, erityisesti kiinteistön vanhentuneen asuntosiivessä.

Remontti alkaa vuoden 2026 alussa, ja sitä edeltää urakoiden kilpailutus syksyllä 2025. Hanke on saanut 870 000 euron suuruisen rahoituksen, jonka turvin kiinteistöä voidaan päivittää laajasti nykyvaatimusten mukaiseksi.
– Paikat ovat jo kuluneet. Erityisesti esteettömyyteen ja turvallisuuteen halutaan nyt panostaa. On aika päivittää rakennus 2030-luvulle, kirkkoherra Heikki Pelkonen toteaa.

Tilat nykystandardien mukaisiksi

Asuntosiipeä on käytetty aiemmin kirkon työntekijöiden, kuten kirkkoherran, suntion ja diakonissan asuntoina. Rakennuksen talotekniikka on vanhaa, ja tilaratkaisut ovat osoittautuneet epäkäytännöllisiksi nykytoiminnan kannalta.
– Remontissa varasto- ja wc-tilat uusitaan, ja yläkerrassa huoneiden seiniä siirretään, jotta tiloista saadaan toimistokäyttöön sopivia.

Myös inva-wc:t rakennetaan yläkertaan hankeen myötä.
– Alakerran jyrkät kierreportaat uusitaan kokonaisuudessaan, sillä ne eivät täytä nykypäivän turvallisuusstandardeja. Rakennuksessa on paljon yksityiskohtia 1950-luvulta, kuten portaat, jotka säilytettiin edellisessä remontissa. Nyt ne joudutaan kuitenkin uusimaan turvallisuussyistä.

Diakoniatyöntekijöiden vastaanottotiloissa tullaan huomioimaan turvallisuusratkaisut erityisen tarkasti.
– Ilmanvaihtoa parannetaan kauttaaltaan, ja asunto-osan päivittäminen mahdollistaa myös wc-tilojen lisäämisen, joita rakennuksessa on tällä hetkellä liian vähän.

Kirkkosalin ja alakerran remontti vuodelle 2027

– Nyt keskitytään asuntosiipeen, mutta Launeen kirkon alakerta ja kirkkosali ovat myös uudistusten kohteena hieman myöhemmin. Tavoitteena on, että niiden remontti toteutuisi vuonna 2027.

Uudistuksilla varaudutaan myös Etelä-Lahden kasvavaan asukasmäärään, sillä alueelle on kaavoitettu runsaasti uutta asuntokantaa.
– Kirkkosalin kylkeen ja alakertaan kaavaillaan lisätiloja, ja sisäpihan puolelle on alustavia hahmotelmia pienestä laajennuksesta.

Yläkertaan voisi samalla rakentaa lisää seurakuntasalitilaa.
– Ajatuksena on, että kun kirkkosali saadaan kuntoon, niin kirkolla voidaan tulevaisuudessa järjestää taas isoja tilaisuuksia, kuten konfirmaatioita.

Päiväkerhoihin suurin vaikutus

Remontti kestää arviolta puoli vuotta, ja sen aikana muu kirkkotila säilyy käytössä.
– Eniten muutostöistä kärsii päiväkerhotoiminta, jolle etsitään parhaillaan korvaavia tiloja. Partiotoiminta ja diakoniatyö siirtyvät osittain kirkon puolelle kerhohuoneisiin, ja nuorisotoiminta jatkuu kirkkotilojen yhteydessä.

Päiväkerhotila on ollut osittain nuorten käytössä, mutta uudistuksen myötä nuorille saadaan lisää omia tiloja.
– Launeen kirkon remontti on esimerkki siitä, miten historiallista rakennusta voidaan kunnioittaen päivittää tulevaisuuden tarpeisiin. Koko hankesuunnitelma on vielä työn alla, mutta suunta on selvä. Launeen kirkko halutaan pitää elävänä ja toimivana osana Etelä-Lahden seurakuntayhteisöä.

Petri Görman

Lahden seudun oppaat ry:n 50-vuotista taivalta juhlistetaan myös näyttelyllä Lahden pääkirjastossa. Esillä on valokuvia, historiatietoa ja vanhoja opaspukuja.

Lahden seudun oppaat ry viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Puheenjohtaja Annukka Linnisen mukaan kesästä on tulossa poikkeuksellisen vilkas.
– Opastuskierroksia järjestetään ennätysmäärä niin Lahdessa kuin muuallakin Päijät-Hämeessä. Meillä on ilahduttavan paljon myös uusia kierroksia, Linninen kertoo tyytyväisenä.

Tuttujen suosikkikierrosten rinnalle on tuotu tuoreita teemoja, kuten Lahtelaisia bändejä sekä Murhia ja mysteereitä – selittämättömiä tarinoita Heinolassa. Sen lisäksi järjestetään Geopark-koskikierros Asikkalassa, Lahdessa ja Sysmässä sekä paljon kiinnostavia bussikierroksia.
– Vuoden 1918 tapahtumat kiinnostavat erityisesti miespuolista yleisöä, ja hautausmaakierrokset ovat vuodesta toiseen yleisön suosikkeja. Uutuuksina nähdään tänä kesänä luontohenkiset hautausmaakierrokset sekä Levolla että Nastolassa.

Erikoisuutena juhlavuonna on opaskierros Lanu-puistossa, sillä kuvanveistäjä Olavi Lanun syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta.
– Myös rooliopastukset, kuten Rouva Lindin kierrokset, ovat nousseet yleisön suosikeiksi. Ne tuovat elävän tarinallisuuden osaksi kierrosta.

Yhdistyksessä toimii tällä hetkellä 34 opasjäsentä, joista osa työskentelee matkailualalla ja osa toimii oppaana harrastuspohjalta. Linninen itse on ollut mukana vuodesta 2017 ja toimii erä- ja luonto-oppaana.
– Oppaiden koulutus tapahtuu yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Koulutuksen jälkeen on mahdollisuus saada virallinen ammattitutkinto. Salpaus-selkä Geopark -oppaita kurssitetaan erikseen.

Salpausselkä on geologisesti merkittävä kohde

Salpausselkä Geopark on Unescon myöntämä status geologisesti merkittäville alueille. Lahden seudun oppaat ry:lle on myönnetty virallinen Geopark-partneristatus.
– Tämä mahdollistaa Geopark-logojen käytön markkinoinnissa. Se myös osoittaa, että järjestämme vastuullista opastustoimintaa. Minulla on ilo sanoa, että monilla jäsenillämme on myös Geopark-pätevyys, Linninen toteaa.

Lahden tarinat ja geologia kulkevat käsi kädessä
– Vesi on muovannut alueen harjut, järvet ja supat, kuten Pulkkilanharjun. Se on luonut Salpausselän ainutlaatuisen maiseman.

Veden muovaama maisema toimii myös alueen markkinointilauseena.
– Lahti on Järvi-Suomen portti ja paikallinen pohjavesi on alueelle elintärkeä luonnonvara.

Kesä on vilkkainta aikaa ja silloin opastuskierroksia järjestetään paljon, mutta myös syksyllä on mahdollisuus nauttia opastetuista kaupunkikierroksista Lahdessa.
– Kannustan sekä paikallisia että turisteja osallistumaan opastetuille kierroksille. Jaettu ilo on paras ilo.

Opastuksilla ei pelkästään kuunnella oppaita, vaan asiakkaat jakavat myös omia muistojaan ja kokemuksiaan.
– Siinä syntyy mukavaa vuoropuhelua. Usein lähdemme retkelle kauemmas, vaikka omassa kaupungissa on paljon nähtävää ja koettavaa, Linninen muistuttaa.

Petri Görman

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Toni Putula johti oman puolueensa luottamuspaikkaneuvotteluja kuntavaalien jälkeen. Omalähiön haastattelussa Putula avaa ajatuksiaan tulevasta vaalikaudesta Lahdessa.

Mitä konkreettisia muutoksia on tapahtunut Lahdessa vuoteen 2029 mennessä?
– Lahden elinvoima on kasvanut: Meillä on yli 10000 korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaa sekä enemmän asukkaita, kehittynyt ja monipuolinen yrityssektori työpaikkoineen ja nykyistä pienempi työttömyysprosentti.

Luottamushenkilöiden paikkajakoon liittyvät neuvottelut sujuivat nopeasti. Tarkoittaako tämä, että lahtelaiset poliitikot ajavat myös kaupunkilaisten etuja tulevalla nelivuotiskaudella?
– Viime kerta (2021) ei monista eri syistä johtuen sujunut hyvin, joten nyt neuvotteluihin valmistauduttiin huolella viime syksystä lähtien. Kaksi suurta puoluetta näyttivät yhteistyön mallia.

Millaisia toimenpiteitä toteutetaan, että lahtelaisten työllisyystilanne paranee vuosikymmenen loppuun mennessä?
– Meidän tulee satsata osaamisen kehittämiseen. Tämä tapahtuu koulutuksen ja yritysyhteistyön kautta. Lisäksi meidän tulee tehostaa yksilöllisiä työllisyyspalveluja, mahdollistaa paikallisille yrityksille onnistumisen edellytykset ja houkutella tänne lisää yritystoimintaa.

Kuinka digitaalisia palveluja kehitetään Lahdessa seuraavien vuosien aikana ja miten huolehditaan, että kaikki ikäryhmät pääsevät nauttimaan niistä?
– Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat kaikkia palveluitamme, joten on tärkeää, että esimerkiksi ikäihmisille on tarjolla on digitukea, palveluita suunnitellaan yhdessä käyttäjien kanssa ja että palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Jatkossa yhä useampi asia hoidetaan verkossa.

Miten tiedolla johtaminen näkyy Lahden kaupungin arjessa tulevaisuudessa?
– Tiedolla johtaminen ohjaa Lahdessa tulevaisuudessa päätöksentekoa, resurssien kohdentamista ja palvelujen kehittämistä entistä ennakoivammin ja tehokkaammin. Dataa hyödynnetään avoimesti arjessa niin johdon kuin henkilöstön toiminnassa.

Malvan kuherruskuukaudet ovat ohi. Miten se kilpailee suurten museoiden kanssa?
– Malva voi erottua edelleen kiinnostavilla ja ajankohtaisilla näyttelyillä. Se on jo menestynyt esimerkiksi virtuaalitodellisuutta ja osallistavia teoksia tuomalla ja voi luoda vastaavia ja uudenlaisia elämyksiä jatkossakin kiitos monipuolisten verkostojensa. Malva on tuonut ja tuo jatkossakin merkittävän määrän turisteja Lahteen.

Mitä Hennalan alueelle tapahtuu tulevalla vaalikaudella?
– Hennalan kehitys jatkuu ja siitä on tulossa alue, missä yhdistyvät asuminen, työpaikat ja vapaa-ajan toiminnot historiallisessa ympäristössä.

LUTissa opiskelee paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Miten huolehditte, että heille löytyy harjoittelu- ja työpaikkoja?
– Tämä vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä kaupungin, alueen yliopistojen, yritysten ja opiskelijoiden kanssa. Kokoomus pyrkii edistämään kaikin tavoin yksityisen ja julkisen välistä yhteistyötä.

Onko ympäristöajattelu jalkautunut Lahteen ja miten se näkyy kaupungin arjessa?
– Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki ja se näkyy esimerkiksi siinä, että meillä on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Ympäristöajattelu ja strategiset tavoitteet voivat näkyä arjessa myös pienin konkreettisin valinnoin, esimerkiksi lähes kaikki haluavat lisätä keskustaan vihreyttä, joka varmasti toisi lisää viihtyisyyttä sekä parantaisi elinvoiman kasvun edellytyksiä.

Onko hotellikapasiteetin vajaus perussyy, miksi turistit eivät löydä Lahteen?
– Se on merkittävä osa kokonaisuutta. Tutkimusten mukaan Päijät-Hämeeseen matkailusektori tuotti noin 1300 henkilötyövuotta vuonna 2023, mikä on noin 2,15 prosentin osuus kaikkien alojen henkilötyövuosista. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin Päijät-Hämeessä merkittävä elintarvikkeiden valmistus- sekä huonekaluteollisuus. Eli meillä käy kyllä jo nytkin turisteja erityisesti erilaisissa tapahtumissa, mutta hotellikapasiteetin puuttumisen takia yöpymiset ja pidemmät vierailut eivät välttämättä onnistu, ja siksi aluetalousvaikutukset jäävät tavoitteistamme. Toivon todella, että hotelli-investoinnit keskustassa etenesivät.

Petri Görman

Sosialidemokraattien Kimi Uosukainen toimi pääneuvottelijana puolueiden välisissä luottamuspaikkaneuvotteluissa. Ne saatiin jo maaliin ennätysnopeassa ajassa. Omalähiön haastattelussa Uosukainen avaa ajatuksiaan tulevasta vaalikaudesta Lahdessa.

Mitä konkreettisia muutoksia on tapahtunut Lahdessa vuoteen 2029 mennessä?
– Valtuustokauden yhteisistä poliittisista kärkitavoitteista sopiminen on vielä kesken. SDP esittää toimia, joilla Lahden suuntaa on muutettu valtuustokauden loppuun mennessä: työllisyys on parantunut, hyvinvointi lisääntynyt, sivistykseen maltettu panostaa ja uusia elinvoimainvestointeja on toteutettu.

Luottamushenkilöiden paikkajakoon liittyvät neuvottelut sujuivat nopeasti. Tarkoittaako tämä, että lahtelaiset poliitikot ajavat myös kaupunkilaisten etuja tulevalla nelivuotiskaudella?
– Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua keskustella, neuvotella ja sopia yhteisistä asioista. Vaikka vaikutukset ovatkin epäsuoria, hyvästä ja toimivasta päätöksenteosta hyötyy aina lopulta tavallinen lahtelainen.

Millaisia toimenpiteitä toteutetaan, että lahtelaisten työllisyystilanne paranee vuosikymmenen loppuun mennessä?
– Valtuustokauden alussa kaupungin sisäistä organisaatiota uudistetaan niin, että lukio, ammatillinen koulutus ja korkeakoulupolitiikka ovat lähempänä toisiaan. Samalla työnsä aloittaa uusi päätöksentekijäporukka, joka aiempaa tiiviimmin päättää työllisyys- ja elinvoima-asioista. Näillä toimilla tavoitellaan paitsi parempaa työllisyydenhoitoa, myös ammatillisen koulutuksen tukemista ja entistä sujuvampaa siirtymää korkeakouluun. Lahti on myös pääsemässä valtakunnalliseen kokeiluun koskien työllisyyspalveluiden hallinnon keventämistä. Nämä toimet yhdessä kotoutumispalveluiden kanssa luovat pohjan paremmalle työllisyydenhoidolle.

Kuinka digitaalisia palveluja kehitetään Lahdessa seuraavien vuosien aikana ja miten huolehditaan, että kaikki ikäryhmät pääsevät nauttimaan niistä?
– Valtuustoryhmät eivät ole toistaiseksi sopineet erityisistä suurista poliittisista avauksista koskien digipalveluita. Etänä ja diginä saatavien palveluiden kehittämistä jatketaan siellä, missä se on järkevää ja perusteltua. Samalla on mielestäni tärkeää huolehtia jokaisen mahdollisuudesta päästä palveluiden piiriin ja käyttää niitä.

Miten tiedolla johtaminen näkyy Lahden kaupungin arjessa tulevaisuudessa?
– Lahdella ei ole varaa poliittiseen tai arkipäivän johtamiseen, joka ei perustu oikeaan tietoon. Kaupunki ja muut toimijat tuottavat merkittävästi erilaista tietoa, jota tulee kyetä aiempaa paremmin jalostamaan johtamisen perustaksi. Esimerkiksi puolueiden välisissä valtuustosopimusneuvotteluissa on hyödynnetty kaupungin hyvinvointikertomuksen tuottamaa tietoa.

Malvan kuherruskuukaudet ovat ohi. Miten se kilpailee suurten museoiden kanssa?
– Malva kilpailee ja erottuu muista laadukkaalla ja omaleimaisella näyttelytarjonnalla ja vierailukokonaisuudella. Samalla on huolehdittava Malvan mahdollisuuksista kehittyä kokonaisvaltaisena elämyksenä: tarvitaan majoitus-, ruokailu- ja aktiviteettikokonaisuuksia.

Mitä Hennalan alueelle tapahtuu tulevalla vaalikaudella?
– Hennalan alue voi tarjota monipuolista asumista lähivirkistysalueiden lähellä. Alueen kehittämistä ohjataan Lahden yleiskaavalla ja siihen liittyvällä Lahden suunta -työllä. Alueen kehittämiseen radanvarressa liittyy myös sopimuksellisia näkökulmia valtion ja sen toimijoiden kanssa, joten vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen Lahdella on toivottavasti mahdollisuus neuvotella asiasta valtion kanssa osana maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevaa sopimista.

LUTissa opiskelee paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Miten huolehditte, että heille löytyy harjoittelu- ja työpaikkoja?
– Lahden kasvu aidoksi yliopistokaupungiksi tarkoittaa monia asioita, muun muassa opiskelija-asumiseen ja harjoittelupaikkoihin panostamista. Kaupungin on tärkeää tarjota harjoittelupaikkoja omien mahdollisuuksien mukaan. Ennen kaikkea kaupungin tehtävänä on saada lahtelaiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat mukaan kehitykseen. Kaupunki voi kannustaa toimijoita palkkaamaan muunkielisiä osaajia, tehdä rasisminvastaista työtä ja edistää muualla hyväksi havaittuja käytäntöjä, kuten anonyymiä rekrytointia.

Onko ympäristöajattelu jalkautunut Lahteen ja miten se näkyy kaupungin arjessa?
– Lahden asema johtavana ympäristökaupunkina on turvattava myös jatkossa. Se on keskeinen osa Lahden tarinaa, vetovoimaa ja aluetaloutta. Ympäristö- ja luontopolitiikan osalta tarvitaan nykyistä tiivimpää johtamista ja koordinaatiota. Kaupungin tavoite hiilineutraalisuudesta ja luontopositiivisuudesta koskevat koko kaupunkia ja kaikkia sen toimintoja.

Onko hotellikapasiteetin vajaus perussyy, miksi turistit eivät löydä Lahteen?
– Lahden houkuttelevuutta matkailu-, konferenssi- ja tapahtumakaupunkina tulee parantaa tulevalla vaalikaudella monella eri tavalla. Riittävä, oikeantyyppinen ja oikeassa paikassa oleva hotellikapasiteetti on keskeinen osa kaupungin edellytyksiä houkutella lisää matkailua. Tulevalla vaalikaudella tulee edistää uutta hotelli-investointia.

Petri Görman

kuva: Helsinki Effect – dokumentti kertoo menneestä maailmasta, mutta se puhuu nykyhetkelle. Ohjaaja Arthur Franck löysi Etykistä elokuvansa ytimen ja maailman, joka ei ole enää entisensä.

Ohjaaja Arthur Franck ei halunnut lähteä kentälle kameran kanssa. Hän halusi palata ajassa taaksepäin arkistojen kautta. Franck oli pitkään haaveillut dokumenttielokuvasta, jonka voisi rakentaa pelkästään arkistomateriaaleista. Helsinki Effect on tämän haaveen huipentuma. Se on elokuva kylmän sodan aikaisesta Helsingin huippukokouksesta ja sen odottamattomasta jälkikaiusta.

– Kyllästyin ajatukseen lähteä kuvaamaan jotain uutta. Halusin kääntää katseeni historiaan ja katsoa, mitä arkistot voisivat kertoa meille tästä ajasta, Franck kertoo.

Franck aloitti dokumentin käsikirjoituksen neljä vuotta sitten. Hän ei arvannut, kuinka ajankohtainen elokuva olisi vuonna 2022, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan sytytti uuden kriisin Euroopassa.
– Historia alkoi toistaa itseään. Tragedian kautta tarinalla oli jälleen paikka nykyhetkessä.

Ohjaaja toivoo, että katsojat ymmärtäisivät elokuvan ydinsanoman, vaikka maailma muuttuu, niin diplomatia ei ole turhaa.
– Neuvottelut, konferenssit ja sopimukset ovat hitaita, mutta juuri siksi ne ovat arvokkaita.

Franck muistuttaa, että ilman Etykiä emme tiedä, miten kylmä sota olisi päättynyt.
– Se antoi raamit yhteiselle tekemiselle. Dokumentin tekeminen opetti minulle, että suuristakin aiheista voi tehdä elokuvia, kun uskaltaa luottaa omaan näkemykseensä.
Suomalaista diplomatiaa suurennuslasin alla

Franckin dokumentti pureutuu myös siihen, millainen oli Suomen puolueettomuus ETYK-aikana ja kuinka siihen maailmalla suhtauduttiin.
– Varsinkin amerikkalaiset toimittajat piirtävät dokumentissa kuvan siitä, miten ovelasti suomalainen diplomatia pelasi peliään. Meitä ei nähty Neuvostoliiton sätkynukkeina, vaan tasapainottajina.

Elokuva näyttää, miten suomalaiset navigoivat idän ja lännen välillä ilman, että ärsyttivät kumpaakaan osapuolta.
– Se oli meidän omaa osaamistamme, omaa peliä. Ei ollut kyse suomettumisesta, vaan ovelasta, pitkäjänteisestä diplomatiasta.

Dokumentti peilaa 1970-luvun Suomen roolia maailmanpolitiikassa.
– Tuolloin puolueeton Suomi toimi sillanrakentajana – asemassa, jota ei enää ole. Olimme hyvä isäntämaa, koska emme kuuluneet sotilasliittoihin. Nyt tilanne on muuttunut. Olemme osa länttä.

Mikä Etyk oikeastaan oli?

Vuonna 1975 Helsingissä järjestetty ETYK-huippukokous oli Neuvostoliiton ja länsimaiden yhteinen yritys löytää yhteisiä pelisääntöjä kylmän sodan keskellä.
– Kokouksessa paikalla olivat Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford, Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev ja 33 muuta valtionjohtajaa.

Suomessa oli puolueeton valtio ja tässä asemassa se oli loistava vaihtoehto kansainvälisiä valtioiden välisiä suhteita käsittelevälle konferenssille.
– Emme kuuluneet sotilasliittoihin ja emme olleet tunnustaneet kumpaakaan Saksaa. Juuri tuo asema teki meistä ihanteellisen isäntämaan.

ETYKin tuloksena syntynyt Helsingin päätösasiakirja ei tuonut välitöntä muutosta, mutta se loi raamit, joiden sisällä Itä-Euroopan vapautuminen myöhemmin mahdollistui.
– Se oli pitkän työn lopputulos. Kesti puolitoista vuosikymmentä ennen kuin se todella kantoi hedelmää. Jos diplomatiaa ei tehdä, ei mikään muutu. Se on se perusta, jolle kaikki rakentuu.

Arkistomateriaalia ja tekoälyä

Helsinki Effect on teknisesti ja taiteellisesti poikkeuksellinen dokumentti. Siinä ei nähdä perinteisiä puhuva pää -haastatteluja.

– Sen sijaan elokuva yhdistää kekseliäästi arkistomateriaalia ja modernia teknologiaa.

Dokumentissa Brežnev puhuu tekoälyn avulla englantia.
– Se on osa luovaa ratkaisua, jolla tuodaan vanhat äänet nykypäivään tekoälyn mahdollistamana.

Kansainvälinen rahoitus Saksasta ja Ranskasta mahdollisti laajemman arkistomateriaalien käytön ja panostuksen visuaalisiin yksityiskohtiin.
– Tämä ei ole pelkästään historiaa vaan se on myös elokuvaa, joka elää ja hengittää taiteellisesti vahvasti.

Dokumentti ei ole vain tarina menneestä konferenssista.
– Se on tarina diplomatiasta, pitkäjänteisestä työstä ja siitä, kuinka historian suuret linjat eivät aina näy heti – mutta jättävät jäljen, joka kantaa vuosikymmenien päähän.

Juuri nyt elämme keskellä uutta kansainvälistä murrosta.
– Etykin jälki näyttää nyt kirkkaammalta kuin koskaan aiemmin.

Petri Görman