Lahtea on kutsuttu jo pitkään Suomen Chicagoksi. Niinpä olikin korkea aika käydä katsastamassa, miltä se oikea Amerikan alkuperäinen Chicago näytää. Lentomatka on pitkä, mutta se kyllä kannattaa, sillä Chicago on todellinen metropoli, josta löytyy monenlaista tekemistä kaikille.
O´Haren lentokenttä on yksi maan vilkkaimmista ja sieltä pääsee helposti keskustaan maanalaisella noin 45 minuutissa.
Ihan ensimmäiseksi kaupungista huomaa huimat pilvenpiirtäjät ja kaupungin silhuetti onkin varsin vaikuttava, kun sitä katsoo Michigan-järven rannalta. Keskusta on hyvin samanoloinen kuin New Yorkin Manhattan, jossa kadut jäävät kuiluina huimien pilvenpiirtäjien väliin.
Tälläinen ensikertalainen kuitenkin yllättyy 2,8 miljoonan (metropolialueella jopa 9 miljoonan) asukkaan metropolin vihreydestä. Laajat puistot kuten Lincoln Park ilmaisine eläintarhoineen ja uudempi Millenium Park tarjoavat ulkoilumahdollisuuksia vain kivenheiton päässä kiireisestä keskustasta.
Michigan-järven pitkillä hiekkarannoilla tunnelma muistuttaa jopa rantalomakohdetta. Itse asiassa upean turkoosin värinen Michigan vaikuttaa enemmän mereltä kuin järveltä. Eikä ihme, onhan järvellä kokoa 58 kertaa enemmän kuin vaikkapa kotoisella Päijänteellä. Ja järveltä tuulee. Kaupungin lempinimi Windy City, tuulinen kaupunki, ei ole tyhjästä temmattu. Kesällä tuulet ovat kuulemma lämpimän lempeitä, mutta ainakin näin keväällä koettuna tuuli teki ilmasta välillä jopa hyytävän kylmän.
Chicagon monipuolisesta tarjonnasta voi valita monenlaista aktiviteettia. Kaupunkiin tutustuminen onnistuu helpoimmin maanalaisella. Metrolla kukeminen on helppoa, tosin välimatkat ovat pitkät ja aikaa onkin aina varattava vähintään puoli tuntia siirtymiin.
Ihan ensimmäiseksi tutustuimme tietenkin niihin pilvenpiirtäjiin. John Hancock Centerissä istuimme upean näköalan omaavassa ravintolassa 96. kerroksessa katselemassa auringonlaskua ja Willis towerissa kävimme kokeilemassa, miltä tuntuu seistä lasikopissa 103. kerroksessa. Voin vakuuttaa, että kyllä pelotti seistä lasilattian päällä niin korkealla.
Kun sää hieman lämpeni, vuokrasimme pyörät ja ajelimme pitkin Michigan-järven rantaa. Matkaa tuli noin 10 kilometriä ja maisemat ja sää olivat todella hienot. Jopa niin hieno, että siinä pyöräillessämme poltin otsanahkani auringonpaisteessa…No joka tapauksessa kaupungin kiireinen elämänmeno tuntui yllättävän kaukaiselta.
Myös kaupunkilaisten suosimat hienot puistot kuten Lincoln Park ja Milleniun Park tuli samalla katsastettua. Miten suurkaupungissa voikin olla näin rauhallista ja viihtyisää vain kivenheiton päässä hektisestä keskustan humusta? Täytyy sanoa, että Lahdella olisi paljon opittavaa siitä, miten kaupunkilaisten viihtyvyyttä voitaisiin lisätä. Olisikohan opintomatka vaikkapa Chicagoon paikallaan?
Chicago on tunnettu musiikkikaupunki, varsinkin jazz ja blues ovat sitä ominaisinta Chicago-soundia. Niinpä mekin suunnistimme uptowniin Green Mill-nimiseen kapakkaan viettämään iltaa, kuunnellen loistavaa swing-musiikkia paikallisen big bandin esittämänä. Oman mausteensa iltaan toi se, että kyseessä on gangsterilegenda Al Caponen kantakapakka. Näin ainakin meille kerrottiin.
Se mikä on ainakin yhteistä Lahden kanssa on se, että molemmat kaupungit ovat urheilukaupunkeja. Itse olin innoissani kuin pikkupoika, kun sain ostettua meille liput Chicago Blackhawks-Minnesota Wild NHL-peliin. Seisomaliput tähän playoff-otteluun maksoivat vaatimattomasti yli 100 taalaa per naama. Kallista oli, myönnetään, mutta kokemus oli ehdottomasti jokaisen sentin arvoinen. 22 000 mylvivää Blackhawks-fania, upea alkushow ja jännä matsi, jossa vielä suomalaispelaajat olivat pääosissa. Kerta kaikkiaan mahtavaa ja ehdoton must-do jokaiselle vähänkin jääkiekosta kiinnostuneelle.
Jos ostoshommat kiinnostaa, niin silloin kannattaa suunnistaa Magnificent mailille joka sijaitsee Michigan avenuella. Sieltä löytyvät kaikki mahdolliset kaupat. Ja tietenkin myös kaikki ihmiset. Jos selviät tuosta mailista ostamatta mitään, niin olet melkoinen guru. Me emme selvinneet…
Hinnat ravintoloissa ovat Suomeen verrattuna maltilliset, tosin on syytä muistaa Yhdysvaltojen ominaispiirteisiin kuuluva tippikulttuuri, joka tarkoittaa kaikista palveluista maksettavaa palvelumaksua. Tippi ei ole mikään vapaaehtoinen bonus hyvästä palvelusta, vaan osa tarjoilijoiden palkkaa. Yleensä tippi on jotain 10-20% välillä. Tämän lisäksi hintoihin lisätään myös noin 10% suuruinen vero, joten lopullinen hinta ei ole koskaan se, mikä listassa lukee.
Kaiken kaikkiaan Chicago on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kaupunki. Paljon tuli viidessä päivässä nähtyä, mutta varmasti paljon jäi myös näkemättä. Tuon verran nähtynä jäi kyllä hieman epäselväksi se, että miksi Lahtea oikeastaan kutsutaan Suomen Chicagoksi? Minä en kovinkaan montaa yhtäläisyyttä löytänyt.
-Pete Salomaa-