Verottaja on ottanut ohjenuorakseen ehkä liiankin tosissaan sanonnan ” Pienistä puroista syntyy suuret joet.” Pari vuotta sitten mediassa kohistiin, kun verottaja ilmoitti, että pullonkeräys on veronalaista toimintaa ja se tulee ilmoittaa veroilmoituksessa. Totuuden nimissä täytyy kuitenkin todeta, että pullonkeräysvero ei onneksi koske itse ostettuja pulloja, joka unohtui kaikessa hässäkässä mainita ja kohu oli valmis. Tällä viikolla kuulimme uudesta verotuskohteesta, sillä verottaja aikoo käydä kiinni aikapankki-ryhmien toimintaan.
Mikä sitten on tämä hirvittävä veronkiertojärjestelmä nimeltään aikapankki?
Aikapankin kautta voi saada apua arjen tarpeisiin omalla asuinalueella. Aikapankissa jaetaan yhteisön taitoja niin, että esimerkiksi ompelusta pitävä henkilö tarjoaa korjausompelua muille jäsenille ja saa itselleen apua esimerkiksi lastenhoidossa tai juhlien järjestämisessä. Järjestelmän kautta voit löytää esimerkiksi muuttoapua, puutarha-apua, käännösapua, hiustenleikkuuta tai laina-auton.
Tälläisiä aikapankki-ryhmiä on noussut mm. facebookiin viime aikoina useita ja siitäkös verottaja sitten riemastui. Ehkä olisi kannattanut kutsua tätä toimintaa edelleen naapuriavuksi, mitä se juuri onkin, sillä pankki-sana nähtävästi herätti nukkuvan verottajakarhun.
Aikapankissa mahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat, kunhan muistetaan verohallituksen ohje siitä, että määrältään vähäinen naapuriapuun perustuva vaihtotyö voidaan jättää verotuksessa huomioon ottamatta, kunhan hommat pysyvät pienimuotoisena toimintana eivätkä ne ole tekijän ammatin piiriin kuuluvia. Eli esimerkiksi tietokoneosaaja voi pilkkoa polttopuita ja kirvesmies leikata nurmikkoa.
Maailmalla toimii tuhansia ”timebanking”-ryhmiä, joiden tarkoituksena on vahvistaa paikallisyhteisöjä. Mm. Isossa-Britanniassa valtio on päättänyt myöntää aikapankeille verovapauden. Suomessa ei näin varmastikaan tule tapahtumaan, vaan verottaja tulee ottamaan omansa tästäkin yhteisöllisyydestä.
Joten olkaapahan juhannuksena varuillanne, kun autatte naapuria kokon kasaamisessa tai saunan lämmityksessä. Voi olla, että verottaja ottaa yhteyttä…Siitä huolimatta: Hyvää juhannusta!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Viime viikkoina ovat päijäthämäläiset kansanedustajat taas aktivoituneet viemään Lahden eteläistä kehätietä eteenpäin. Ensimmäisenä asiassa aktivoitui perussuomalaisten Anne Louhelainen, joka jätti eduskunnassa lisätalousarvioaloitteen, jossa hän ehdottaa 1,5 miljoonan määrärahalisäystä kehätien suunnittelun aloittamiseen. Heti seuraavalla viikolla demareiden Mika Kari kutsui syyskuuksi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston vieraaksi Lahteen ja keskeisenä esiteltävänä asiana on valtatiehen 12 kuuluvan Lahden eteläisen kehätien toteuttaminen.
Ensin hyvät uutiset: Hyvä, jos tieasia vihdoin nytkähtäisi rahoituksen osalta eteenpäin, sillä Lahti todellakin tarvitsee eteläisen ohitien. Keskellä kaupunkia kulkeva nykyinen tielinja on oman aikansa jo elänyt.
Sitten ne huonot uutiset: Päijät-Hämeen kansanedustajat ovat yhtenä rintamana viemässä eteenpäin nimenomaan Launeen linjausta kehätiestä. Pyynnöt toisen, Renkomäen linjauksen, suunnittelusta ovat kaikuneet päättäjien kuuroille korville. Kiinnostus ei ole herännyt, vaikka Renkomäen linjaus olisi selkeästi halvempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
Kukahan olisi se rohkea kansanedustaja, joka uskaltaisi nostaa asian vielä esille? Voisi olla, että jälkipolvet vielä kyseistä rohkeaa edustajaa kilvan kiittelisivät.
Etelä-Lahden omakotiyhdistykset ovat vahvasti vastustaneet Launeen linjausta ja syystäkin. Launeelaiset on leimattu tieasiassa syntipukeiksi tien viivästymiselle. Kuusi etelälahtelaista omakotiyhdistystä jätti vuosi sitten ohitietä koskevan kansalaisaloitteen kaupunginjohtaja Myllyvirralle. Sitä ei nähtävästi ole käsitelty lainkaan, eikä aloitteen tekijälle ole ilmoitettu aloitteen johdosta suoritettuja toimenpiteitä, kuten kuntalaki asiassa määrää.
Kun asiaa udeltiin nyt toukokuussa kaupungilta, tuli epämääräinen vastaus kaupunginsihteeriltä:
”On tullut 6.6.2012 osoitettuna kh:lle ja asia on laitettu eteenpäin valmisteltavaksi tekniselle toimialalle, jonka jälkeen ei ole näkyvissä, mitä sille on tapahtunut. On ollut myös kh:n saapuneissa kirjeissä 11.6.2012. Asia on varmaan ollut esillä, mutta ilmeisesti ei ole huomattu tehdä päätöstä. ”
Eli jos aloite ei miellytä, sen voi nähtävästi jättää huomioimatta.
Näin se demokratia meillä Lahdessa toimii…
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Kun Lahden tori muuttui rakennustyömaaksi, symboloi se samalla sitä tulevien myllerrysten aikakautta, johon lahtelaiset saavat kotikaupungissaan lähivuosina tottua.
Paljon suuria, Lahden kaupunkikuvaa muuttavia rakennushankkeita on jonossa toriparkin jälkeenkin. Matkakeskus tulee muuttamaan voimakkaasti rautatieaseman seutua, puhumattakaan Ranta-Kartanon uudesta asuinalueesta, joka jättää mm. urheilutalon ja sen rauhallisen ympäristön historiaan. Tällä viikolla Kouvolan hallinto-oikeus hylkäsi valitukset muutamasta merkittävästä Lahden yleiskaavaan liittyvästä hankkeesta, sillä Teivaanmäen hotellihanke ja eteläisen ohitien Launeen linjaus jatkavat Lahden yleiskaavassa kohti toteutusta nyt ihan luvan kanssa.
Sen verran peistä on kuitenkin näistä kahdesta hankkeesta taitettu, että varmasti valitukset tullaan viemään vielä korkeimmankin hallinto-oikeuden harkintaan, joten nähtäväksi jää miten hankkeiden lopulta käy. Se on kuitenkin selvää, että toteutuessaan Teivaanmäen hotelli tulee muuttamaan Vesijärven rantanäkymää melkoisesti ja eteläinen ohitie läpi Launeen raiskaa launeelaisen omakotitaloidyllin ja jakaa eteläisen Lahden rujosti kahteen osaan.
Kymmenen vuoden päästä elämme aika toisennäköisessä Lahdessa. Yllämainitut hankkeet ovat aiheuttaneet paljon vastustusta kaupunkilaisten keskuudessa. Ihan jo pelkästään yleisen sovun kannalta täytyy toivoa kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että sinänsä kunnianhimoiset suunnitelmat Lahden kaupunkikuvan muuttamisesta onnistuvat ja Lahti saadaan pidettyä elinvoimaisena ja vetovoimaisena kaupunkikeskuksena. No, onneksi me lahtelaiset emme maksa koko lystiä itse, sillä kuntauudistus tulee ja pelastaa. Tervetuloa ympäristökunnat maksamaan Lahden muutostöitä, odotamme jo innolla teidän veroeurojanne.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Tänä viikonloppuna tuhannet ja taas tuhannet nuoret ja vähän vanhemmatkin juhlivat opintojensa päättymistä ja kesän alkua. Mikäs sen mukavampaa, kun sääkin on jo valmiiksi kesäinen.
Monille opintojen päättyminen saattaa merkitä myös uuden ja ehkäpä jopa hieman pelottavan aikakauden alkua. Kenties muuttoa pois kotoa tutuista ympyröistä ja tuttujen kavereiden luota. Lisäksi monelle huolta aiheuttaa myös maamme huono työllisyystilanne. Olenko kouluttanut itseni kortistoon, saattaa moni miettiä juhlahumun keskellä.
Tänä päivänä esim. ylioppilaslakki ei ole mikään vapaalippu hyviin töihin, kuten joskus oli vuonna miekka ja kilpi. Kilpailu työmarkkinoilla on kova ja nykypäivän nuori voi valmistautua siihen, että hän tulee opiskelemaan useamman ammatin ja tutkinnon elämänsä aikana. Elinikäiset työsuhteet kun alkavat olla katoava luonnonvara tämän päivän Suomessa.
Tämän karuhkon todellisuuden ei kuitenkaan kannata antaa pilata valmistumispäiväänsä millään tavalla, sillä jokaisesta onnistumisesta tulee aina nauttia täysin rinnoin. Olkoon valmistuminen sitten päätepysäkki tai vain välietappi opinnoissa, niin nyt on aika juhlia yhdessä ystävien ja sukulaisten kanssa.
Paljon onnea uusille ylioppilaille ja muille valmistuneille sekä hyvää kesälomaa koululaisille!
Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks’ luopi,
sen kutsuu elohon.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Launeen koulu ei ole yksin taistelemassa hometta vastaan, sillä valitettavasti eduskunnan tarkastusvaliokunnan torstaina valmiiksi saama mietintö tuo esiin todella huolestuttavia lukuja liittyen home- ja kosteusvaurioihin Suomessa. Valiokunta toteaa mietinnössään, että viime vuosikymmeninä tehdyillä toimilla ei ole kyetty vähentämään kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä.
Tarkastusvaliokunnan mukaan 1960-80-luvuilla toteutettiin aivan hyväksytysti useita rakentamisratkaisuja, jotka sittemmin ovat osoittautuneet virheellisiksi. Näiden seurauksena rakennuskannastamme jopa 15-20 prosenttia kärsii kosteus- tai homeongelmista.
Suurimman osan ongelmista synnyttää kuitenkin kiinteistöjen hoitamattomuus tai vääränlainen huolto. Nykyisen korjausvelan suuruudeksi on arvioitu peräti 30-50 miljardia euroa. Valiokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittakustannukset ovat 450 miljoonaa euroa vuodessa!
Valiokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan merkittävästi vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa on tilojen käyttäjiä 172 000-259 200. Näiden lukujen perusteella voidaan arvioida, että n. 62 000-94 000 peruskoululaista ja 12 000-18 000 lukiolaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille.
Valiokunta onkin syystä erittäin huolestunut kosteus- ja homevaurioiden vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen
Tarkastusvaliokunta esittää mietinnön perusteella eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, joka sisältää 14 eri toimenpidekohdetta. Nämä koskevat muun muassa rakentamisen kosteudenhallinnan parantamista, nykyisen ohjausjärjestelmän uudistamista, osaamisen parantamista, säädösten muutostarpeita, rakentamisen vastuiden selkeyttämistä, terveyshaittojen syiden löytämisen parantamista, sekä oireilevien ja sairastuneiden tutkimusten, hoidon ja tuen parantamista.
Jokohan tähänkin asiaan saataisiin vihdoinkin jotain tolkkua?
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Tämän ajan kaksi suosituinta termia päivänpolitiikassa ovat änkyröinti ja populismi. Näihin kahteen termiin törmää mediassa liki päivittäin, useimmiten liittyen eduskunnan päätöksentekoon, mutta myös yhä enenevässä määrin kuntapolitiikan eri alueilla. Lahdessa änkyröinti- ja populismi-kortit on vedetty esiin viimeksi toriparkki-asiassa. Kaikki henkilöt, jotka ovat uskaltaneet olla eri mieltä kaupunginjohdon kanssa toriparkin tarpeellisuudesta, on leimattu johdonmukaisesti kaupunginjohdon suulla sekä tietenkin myös lahtelaisessa valtamediassa, änkyröiksi ja populisteiksi.
Onko kaupungintalolla oikeasti vaikea ymmärtää, että ihmiset voivat ja myös saavat olla kaupungin tekemistä päätöksistä eri mieltä ilman että heidät leimataan populisteiksi ja kaupungin kehityksen pysäyttäjiksi? Ei ihme, että tämän hetkinen kaupunginjohto ei kehuja turuilla ja toreilla kerää.
Monesta lahtelaisesta varmasti tuntuu siltä, että kaupunkia johdetaan kaupunkilaisten mielipiteistä välittämättä. Ylhäältä norsuunluutornista pidetään yllä sanelukulttuuria, jossa keskustelulle ei ole sijaa, vaan asiat jyrätään läpi vaikka läpi harmaan kiven. Kaupunginvaltuutetut eivät saa muuttaa mieltään ilman leimaa änkyröinnistä ja populismista, vaikka mielensä muuttamiseen olisikin olemassa selkeät faktat. Änkyräleima lävähtää otsaan alta aikayksikön. On olemassa vain yksi totuus ja se tulee ylhäältä norsunluutornista.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Lahdella ole olemassa tai edes näkyvissä minkäänlaista finanssikriisiä. Sen verran paljon on uusia kalliita investointeja jo päätetty tehdä. Tai sitten kaupungintalolla tiedetään jo, että lisää maksajia saadaan piakkoin naapurikunnista. Eläköön Business City Lahti!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Paikallinen maakuntalehti nosti mainoskieltoluukku-asian palstoilleen tällä viikolla. Jutussa todettiin, että Lahdessa ei jaeta ilmaisjakelulehtiä sellaisiin luukkuihin, joissa on mainoskielto. Myös Omalähiö mainittiin jutussa tälläiseksi lehdeksi, jota ei saa luukkuunsa, jos on kieltänyt mainosten jaon. Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole, sillä lehtemme jaetaan myös mainoskieltoluukkuihin. Näin siksi, että jossain vaiheessa emme jakeneet lehteä mainoskieltoluukkuhin ja saimme todella paljon palautetta siitä, ettei kielto suinkaan koske Omalähiötä. Niinpä yleistä käytäntöäkin uhmaten palautimme jakelun ennalleen.
Perustamme menettelymme seuraavaan kuluttajaviraston linjaukseen:
Lain mukaan kuluttajalla on siis oikeus kieltäytyä vastaanottamasta osoitteetonta suoramarkkinointia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuluttajalla on oikeus itse päättää, haluaako hän kotiinsa suoramainontaa vai ei. Kuluttajansuojalain markkinointisäännökset koskevat vain markkinointiviestintää, joten toimituksellisen julkaisun eli tässä tapauksessa ilmaisjakelulehtien jakamisen kielto-oikeus ei kuulu kuluttajansuojalain piiriin.( Kuluttajavirasto 7.8.2012 )
Osoitteettoman suoramainonnan ja ilmaisten kaupunkilehtien tarkoitus poikkeaa toisistaan. Mainonnalla on kaupallinen, myyntiä edistävä tarkoitus, kun taas kaupunkilehtien tarkoitus on journalistinen. Sanomalehtien Liiton mukaan lehdillä on myös yhä tärkeämpi merkitys paikalliselle tiedonvälitykselle, kun useat kunnat ja yhdistykset käyttävät lehtiä virallisena tiedotuskanavanaan.
Todennäköistä on, että valtaosa ”ei-mainoksia” -kotitalouksista kieltäytyy jakelusta juuri mainosten eikä kaupunkilehtien vuoksi. Itellan vuoden 2010 tutkimuksen mukaan 43 prosenttia kuluttajista, jotka ovat kieltäneet suorajakelun, suhtautuu myönteisesti kaupunkilehtiin.
Eli lyhyesti:Omalähiön jakelun voi lopettaa laittamalla luukkuunsa Ei ilmaisjakelua-tekstin.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Varmempi kevään merkki kuin lämpimät aurinkoiset ilmat tai ensimmäinen leskenlehti, on joka keväinen, välillä kovin kiivaitakin sävyjä saava keskustelu koirankakasta. Lumien sulettua karu totuus paljastuu monille, sillä kaikki koiranomistajat eivät ole keränneet koiriensa jätöksiä roskikseen, itse asiassa ei edes joka toinen koiranomistaja. Joissakin puistoissa voi näkymä olla kovinkin karu. Eikä varmasti ketään naurata, kun astuu vahingossa koiranläjään.
Silti kannattaisi muistaa, että koiranjätökset ovat onneksi maatuvaa tavaraa, toisin kun ne roskat joita kaupunkilaiset viskovat pitkin tien penkkoja ja puistoja. Ja sitä roskaa kyllä riittääkin. Tien penkat ja puistot saattavat olla täynnä rikkontuneita kaljapulloja ja -tölkkejä ynnä muuta maatumatonta tavaraa ja yhtä paljon kuin harmittaa kävellä koirankakkaan, harmittaa vaikkapa ajaa pyörällä lasinsirpaleiden yli.
Miksiköhän on niin vaikeata kerätä koiran jätökset roskikseen tai viedä se lasipullo kauppaan tai lasinkeräysastiaan? En usko, että kovin moni roskaisi omaa pihaansa samalla lailla, joten miten ihmeessä meistä tulee moisia sottapyttyjä, kun pääsemme ulos omasta pihastamme?
Jokainen voisi aloittaa kevään siisteyskampanjan omasta itsestään. Kun itse pitää huolen siitä, ettei heitä roskia luontoon ja kerää koiransa jätökset, on jo parhaansa asian eteen tehnyt. Muuta ei vaadita. Yksinkertaista mutta totta.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Launeen koulun asiaa viedään nyt eteenpäin järein asein ja hyvä niin. Tällä viikolla Launeen koulun oppilaista noin 2/3 jäi kolmeksi päiväksi kotiin eli kyseessä on lyhyesti ilmaistuna koululakko. Koulussa tehdyn kyselyn perusteella jopa 60 prosentilla Launeen koululaisista on ollut homealtistukseen liittyviä oireita, joten mistään ”nyhjää tyhjästä”-asiasta ei ole kyse, vaan ongelma on todellinen ja käsinkosketeltava monissa perheissä.
Launeen koulua on 10 viime vuoden aikana remontoitu noin 13 miljoonalla eurolla, mutta oireet niin oppilaiden kuin opettajien ja muun henkilökunnan keskuudessa vain jatkuvat. Vanhemmmat vaativat koko rakennuksen purkamista ja koulun siirtämistä valittömästi väistötiloihin, joka alkaakin näyttämään yhä todennäköisimmältä vaihtoehdolta.
Valitettavasti Launeen koulu ei ole ongelmansa kanssa yksin, sillä OAJ:n teettämän kyselyn mukaan 2/3 kouluista ja päiväkodeista on terveysriski. Koko Suomesta löytyy tällä hetkellä jopa noin 2000 kosteusvaurioiden vuoksi korjaustarpeessa olevaa koulua tai päiväkotia.Se on järkyttävä määrä.
Mikä suomalaisessa rakentamisessa on mennyt noin pahasti vikaan? Vielä jokin aika sitten kehuttiin suomalaisen rakentamisen olevan huippuluokka ja kysyttyä ympäri maailmaa. Vai onko vain niin, että silloin kun kaupungit kilpailuttavat rakennushankkeitaan, valituksi tulee poikkeuksetta aina se halvin vaihtoehto. Jokainen varmasti tietää, että kombinaatio hyvä ja halpa on äärimmäisen harvoin totta.
Jokohan pian opittaisiin, ettei halvalla saa parasta lopputulosta ja joskus on maksettava enemmän, jotta saadaan kunnon laatua. Nyt huonosta rakentamisesta ja huonoista päätöksistä maksetaan kovaa hintaa ympäri Suomea. Ei hyvä.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Viime päivinä olemme saaneet lukea eri paikallismedioista kuinka Päijät-Hämeen kunnat ovat alkaneet selvittää mahdollisia kumppaneitaan tulevassa uudessa kuntajaossa. Nähtävästi kunnissa on nyt ihan oikeasti herätty huomaamaan se tosiseikka, että jatkossa ei yksin ehkä enää pärjätääkään. Alkutunnustelut ovat olleet sivusta katsoen sanalla sanoen huvittavia ja mieleen nouseekin hauskoja mielleyhtymiä iltatansseista, jossa etsitään liki kiimaisesti sitä mieluisinta partneria ja halutaan välttää pakkoavioliitto sen epämielyttävän lieron kanssa.
Vyyhti muistuttaa jo nyt kaikkine juonenkäänteineen hieman tosielämän Kauniita ja Rohkeita. Lahti on kiinnostunut Orimattilan, Iitin, Kärkölän ja Nastolan seurasta. Näistä ainakin Nastola on jo vinkannut alustavasti silmää Lahdelle.
Myös Iitti on kuulemma alkanut puhumaan Lahdesta positiiviseen sävyyn, joskin Iitin oma ykkössuosikki ja salarakas on aina ollut Nastola. Vastaavasti Orimattila on heittänyt lemmekkäitä katseita Pukkilan ja Myrskylän suuntaan, sillä Lahti vaikuttaa pienelle Orimattilalle liian isolta ja pahalta.
Lahden ja Hollolan välinen viha-rakkaussuhde on tällä hetkellä vihavaiheessa, sillä Hollola on ilmoittanut olevansa itsenäinen neito, jota likaisen ja ruman Lahden on turha lähestyä. Toisaalta mitä tahansa voi näiden kahden välillä vielä tapahtua ja viha voi koska tahansa muuttua tosi rakkaudeksi. Sen verran läheisiä nämä kaksi kuitenkin loppujen lopuksi ovat vuosien varrella olleet.
Näiden tanssien todellinen Musta Pekka-kortti on tietenkin Heinola, jota kukaan ei halua kumppanikseen. Neiti Heinola kun kuulemma on erittäin riitaisaa sorttia ja tappelee itsensäkin kanssa. Eihän sellaista kaveria kukaan halua? Ja onhan meillä lopuksi vielä tämä ikuinen kapinakenraali, ihana ja itsenäinen Asikkala, joka aikoo pysyä poikamiehenä hamaan tappiin asti. Ettei vaan edessä olisi pakkoavioliitto neiti Heinolan kanssa…?
Faktaahan on kuitenkin se, että kuntien ilmoitukset kuntaliitosten selvitysalueista tulisi olla valmiina marraskuun 2013 loppuunmennessä ja kuntien yhdistymisselvitykset 1.4. 2014 mennessä. Jäämme seuraamaan asioiden kehitystä mielenkiinnolla.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
