Suomen kouluihin julistettiin tällä viikolla Lahdessa koulurauha jo 22. kerran muistuttamaan, että kaikilla kouluyhteisöjen jäsenillä on oikeus turvalliseen ja tasa-arvoiseen oppimisympäristöön. Koulurauhatyön tavoitteena on, ettei ketään kiusattaisi, ettei kukaan jäisi yksin ja jokainen oppilas voisi kokea olevansa oman kouluyhteisönsä tärkeä ja hyväksytty jäsen.

Hyvä että näitä asioita tuodaan esille, sillä kiusaaminen ja syrjiminen kouluissa voi aiheuttaa lapselle elinikäiset arvet ja lopputulos voi olla todella ikävä. Siitä on Suomessakin nähty viime vuosina karmivia esimerkkejä.

Täytyy todella toivoa, ettei julistus jää pelkäksi sananhelinäksi, vaan oppilaat ja opettajat pitävät yhdessä huolen siitä, ettei ketään jätetä koulussa ulkopuoliseksi. Myös kodin osuus tässä on tärkeä. Asenteet lähtevät aina kotoa, joskin myös kaveriporukka voi vaikuttaa nuoren mielipiteisiin yllättävän paljon. Nuorena helposti samastutaan kaveriporukan mielipiteisiin, ettei vaan erotuttaisi porukasta liiaksi.

Ikäväkseni olen kuullut, ettei koulun ja kodin välillä asiat aina ole kunnossa. Ajatusmalli ”Meidän poika/tyttö ei ole tehnyt mitään väärää, opettaja vain on epäpätevä” istuu joillakin vahvassa. Silloin yhteistyö vaikeutuu merkittävästi.

Vanhempien tehtävänä on olla kiinnostunut koululaisestaan. Mitä kouluun kuuluu? Millainen koulupäivä oli? Mitä tuli läksyksi? jne ovat kysymyksiä, joilla voidaan helposti luodata missä mennään koululaisen elämässä, ilman että kysymykset tuntuvat urkkimiselta. Välittäminen ei ole millään tavoin epänormaalia vaan pikemminkin suotavaa.

Koulurauhaa!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi