Pääkirjoitus 30.10.2020

Aikalisä veronkorotukselle

Lokakuun alussa Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen esitti talousarvioehdotuksessaan, että Lahden kunnallisveroa nostettaisiin puolella prosenttiyksiköllä 21,25 prosenttiin. Alkoi tiukka poliittinen keskustelu siitä, onko veroa todellakin pakko korottaa. Veronkorotuksen vastustajilla kävi tällä kertaa ns. hyvä munkki, sillä lokakuun aikana selvisi, että kaupungin valtiolta saama koronatuki on taloudellisesti varsin merkittävä. Lisätuloa kaupunki saa myös myymällä Paavolan kampuksen kiinteistöt 10 miljoonalla eurolla. Niinpä tällä viikolla äänin 7–4 kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että ensi vuoden budjetti rakennetaan nykyisen veroprosentin 20,75 varaan. Lahden ensi vuoden talousarviosta on tulossa kaupunginhallituksen tekemien muutosten jälkeen näin vain 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Poliitikoille asian ratkeaminen kuin itsestään oli suuri helpotus. Kuntavaalit pidetään jo puolen vuoden päästä ja yksikään ehdokkaista ei varmasti olisi halunnut itselleen veronkorottajan leimaa vaalivaltikseen. Näin saatiin tämä ikävä veronkorotusasia lakaistua ikään kuin maton alle ennen vaaleja. Tosiasia kuitenkin on, että viimeistään vuoden päästä pitää matot viedä ulos tuulettumaan ja kappas vaan, kun maton alta paljastuukin taas se sama vanha veronkorotuspaine. Se, että koronatuet ja Paavolan kampusalueen myynti parantavat tälle vuodelle talousarviota on todellisuudessa vain laastari ja se sallii päättäjille pienen aikalisän. Ensi vuodelle ei ole tiedossa valtiolta koronatukea, eikä kiinteistöjen myynnistä voida odottaa tämän vuoden kaltaista jackpottia, jolla pelastaa kaupungin talous. Musta Pekkana kuviossa pyörii vielä korona, joka aiheuttaa talouteen merkittävän epävarmuustekijän. Lahdessa on rakenteellinen alijäämä eli kaupungin talouden tasapaino edellyttää joka tapauksessa merkittäviä säästötoimia jatkossa. Huomattavia säästövelvoitteita on asetettu varsinkin sivistyspalveluille ja myös tilakeskukselta edellytetään toiminnan tehostamista. Kaupunginjohtaja Timonen arvioikin, että todellinen kiperä paikkaa on vuoden 2022 talousarvio. Tämä on helppo allekirjoittaa.

Vielä kevään kuntavaleissa poliitikot pääsevät elvistelemään, että estivät toimillaan ikävän veronkorotuksen, mutta ainakin minä odotan kevään kuntavaaliehdokkailta realistisia ehdotuksia siitä, millä toimilla kaupungin vuotava laiva aiotaan paikata jatkossa. Vanha kunnon veronkorotus on silloin varmasti esillä yhtenä vaihtoehtona. Toivon kuitenkin, että ensin kaupunki kävisi kriittisesti läpi oman organisaationsa ja lähtisi purkamaan laajaa hallintohimmeliään, jossa erilaisten pikkupomojen ja osastopäälliköiden päät iloisesti toisiinsa tungoksessa kolahtelevat.

Lahti on suunnitellut vuosille 2021–2025 yhteensä 419 miljoonan euron investointeja. Nämä investoinnit on käytävä läpi ja laitettava tärkeysjärjestykseen. On varmasti välttämättömiä investointeja, jotka on tehtävä nyt ja toisaalta sellaisia, joita voidaan rauhassa lykätä hamaan tulevaisuuteen. Lahti on viime vuosina käyttänyt rahaa paljon ns. imagollisiin kohteisiin, me kuntalaiset varmasti arvostaisimme, jos kuntapalveluiden taso pystyttäisiin pitämään edes nykyisellään.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
ARKISTO