Pääkirjoitus 13.3.2026

Lahti ja talviolympialaiset

Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen sen ajatuksen palautti takaisin julkiseen keskusteluun. Ajatus, jota on Lahdessa vatvottu aina aika ajoin. Olisiko Lahdesta talviolympialaisten näyttämöksi? Joidenkin mielestä kyseisen asian miettiminenkin on totaalista huuhaata, toisten mielestä kisat voisivat olla mahdollisuuksien rajoissa.

Ajatus talviolympialaisten tuomisesta Lahteen ei ole uusi. Päijät-Hämeen pääkaupunki on vuosikymmenten ajan rakentanut identiteettiään talviurheilun keskuksena. Salpausselän kisat, kansainväliset hiihtotapahtumat ja pitkät perinteet ovat luoneet mielikuvan kaupungista, jossa lumi, ladut ja hyppyrimäet kuuluvat olennaisesti paikalliseen kulttuuriin. Siksi ei ole yllättävää, että aika ajoin keskustelu kääntyy myös kaikkein suurimpaan talviurheilutapahtumaan: talviolympialaisiin.

Olympiahaaveita on Lahdessa pohdittu eri muodoissa jo vuosien ajan. Ajatus on usein kytkeytynyt Suomen laajempiin olympiahankkeisiin, joissa Lahti olisi toiminut yhtenä keskeisenä kisakaupunkina. Kaupungin vahvuutena on erityisesti pohjoismaisten hiihtolajien infrastruktuuri. Salpausselän urheilukeskus on jo valmiiksi kansainvälisen tason areena, joka on tottunut suuriin yleisömääriin ja arvokisoihin. Tämä on antanut pohjaa ajatukselle, että osa olympialaisista voitaisiin järjestää Lahdessa ilman valtavia uusia investointeja.

Viime päivinä keskustelu on jälleen saanut uutta vauhtia. Talviurheilun tulevaisuutta ja olympialaisten järjestämismalleja arvioidaan kansainvälisesti uudella tavalla, ja myös Suomessa on noussut esiin ajatus hajautetuista kisoista. Tällaisessa mallissa eri lajit voisivat sijoittua useisiin kaupunkeihin, jolloin yksittäisen kaupungin taloudellinen ja infrastruktuurinen paine kevenisi. Tällaisessa kokonaisuudessa Lahden rooli voisi olla luonteva – erityisesti hiihtolajien ja yhdistetyn kilpailujen näyttämönä.

Samalla keskustelu tuo esiin myös kysymyksiä. Olympialaisten järjestäminen on nykyisin valtava taloudellinen ja organisatorinen ponnistus. Monet kaupungit ovat viime vuosina vetäytyneet hakuprosesseista kustannusten ja riskien vuoksi. Vaikka Lahdella on vahva urheilullinen perinne, olympialaisten mittakaava on aivan toista luokkaa kuin yksittäisten MM-kisojen tai maailmancupin osakilpailujen järjestäminen.

Lopulta kysymys kuuluukin: onko Lahdella todellista mahdollisuutta nousta talviolympialaisten näyttämöksi? Vastaus riippuu pitkälti siitä, millaisiksi olympialaiset tulevaisuudessa muotoutuvat. Jos kisat pysyvät jättimäisenä yhden kaupungin projektina, Lahti tuskin yksin kantaa vastuuta. Mutta jos suunta on kohti hajautettuja, olemassa olevaan infrastruktuuriin nojaavia kisoja, voi Lahden nimi nousta yhä vakavammin keskusteluun. Silloin meidän vanhaja perinteinen talviurheilukaupunkimme voisi hyvinkin löytää paikkansa olympiakartalta. Ken elää, se näkee.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Elämää Etelä-Lahdessa

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Raine Järvisen sydän sykkii yhä lahtelaiselle urheilulle – kolumneja on syntynyt jo yli 40 vuotta
Viikate soi yhä 30 vuoden jälkeen – Kaarle Viikate viihtyy Lahdessa, mutta laulujen juuret ovat Kouvolassa
Laura Voutilainen palaa Lahteen laulamaan ja naurattamaan – luvassa on imitaatioita ja joulun tunnelmaa
Launeen yhteislyseosta maailman kriisialueille – Rauli Virtanen oppi Lahdessa luottamaan ihmisiin
Jukka Kekkonen: Oikeusvaltio ei murene yhdessä yössä
Rehtori, muusikko ja urheilumies – Erkki Salmisen elämä oli monisävyinen
Aknestik juhlii nelikymppisiä – yhtyeen juhlakiertueella kahdeksan kaupunkia
Takataskun lopettamisuhka väistyi – asiakkaat ottivat päätöksen vastaan helpottuneina
Kouvolasta Pohjois-Koreaan ja MTV-gaalaan: Rockrumpali ”Twist Twist” Erkinharju on soittanut ammatikseen vuodesta 1985 lähtien
Tekniikka muuttuu, mutta tarina säilyy – Lahden Videokuvaajat täyttää 70 vuotta
Saksalaiset ratkaisivat Lahden taistelun keväällä 1918
Launeen Citymarketista tuli nuorten kokoontumispaikka – ”Suurin osa nuorista käyttäytyy aivan asiallisesti”
Taide ja rukous täyttävät Launeen kirkon – tapahtumaan voi tulla katsomaan, kokemaan tai tekemään itse
Saksalan syystapahtumassa tehtiin tehtäviä, arvattiin ja vaikutettiin uimahallin puolesta
Ministeri Lulu Ranne: Suomalainen tarvitsee autoaan – romutuspalkkio vauhdittaa autokannan uudistumista
Launeen seurakunnan miestenillassa puhuttiin kutsumuksesta, lastensuojelusta ja välittämisestä
Veijo Vierumäki on tehnyt yli 20 vuotta vapaaehtoistyötä – ”Muita auttamalla on saanut myös itse paljon”
Eriväriset bussit ovat herättäneet huomiota Lahdessa – taustalla vuoden 2025 keskeytetyt hankinnat
Kumppanuuspöydät pääsevät vielä vaikuttamaan aluepalveluohjelmaan
Jyrki Linnankivi löysi uuden suunnan teologiasta – ”Rock vei maailmalle, opinnot opettivat ymmärtämään maailmaa”
ARKISTO