Pääkirjoitus 13.11.2020

Voihan Liisu!

Lahti varautuu tekemään isoja muutoksia kaupungin keskustan liikenneratkaisuihin. Viime päivinä on isosti esillä ollut vuoteen 2030 tähtäävä liikennesuunnitelma Liisu 2030, jossa nousevat esiin bussiterminaalin sijoittaminen Vesijärvenkadulle sekä ajoneuvoliikenteen ohjaaminen ydinkeskustaa ympäröivälle kehälle. Vuoteen 2030 mennessä Lahti aikoo tai ainakin suunnittelee käyttävänsä noin 100 miljoonaa euroa näihin keskustan liikennemuutoksiin. Taustalla on halu saada keskustaan katutilaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Autotonta keskustaa ei kuitenkaan olla suunnittelemassa, muutenhan esimerkiksi toriparkki olisi ollut turha investointi?

Kaunis ajatus ja osan Liisusta voin ajatuksena ostaakin, mutta muutama kohta särähtää pahasti korvaan. Otetaanpa käsittelyyn kuitenkin ensin ne Liisun hyvät puolet. Pyöräilyyn ja kävelyyn satsaaminen on hyvä asia. Nykyään keskustassa pyöräily on vaarallista touhua, kun pitää poukkoilla tien toiselta puolelta toiselle, pyörätien jatkuessa risteyksen jälkeen yllättäen toisella puolella tietä. Lisäksi pyöräilijät ja kävelijät kulkevat iloisessa sekamelskassa keskenään, mikä aiheuttaa vaaratilanteita päivittäin. Myös kaupunginsairaalan parkkitalosuunnitelma on hyvä, sillä parkkitalo todellakin tarvitaan, kun terveyspalvelut Ahtialasta ja Launeelta keskitetään kaupunginsairaalaan. 

Sitten ne huonot puolet. Ensimmäinen asia on raha. Mistä tämä 100 miljoonaa euroa kaivetaan? Leikataanko vähän lisää sivistystoimesta ja lakkautetaan lisää paikallisia terveysasemia? Ehkäpä vuoden päästä nostetaan vähän veroäyriä? Toinen huomionarvoinen seikka on se, ettei Lahdessa oikeastaan ole ruuhkia, joita pitäisi siirtää jonnekin muualle. Korkeintaan klo 16 aikaan voi saa Vesijärvenkadulla menemään 10 minuuttia enemmän aikaa kotimatkaan. Jos verrataan vaikkapa Helsinkiin, niin Lahdessa ei ole ruuhkia laisinkaan. Se että nojataan suunnitelmissa siihen visioon, jossa Lahdessa asuisi vuonna 2030 150 000 asukasta on silkkaa toiveajattelua. Näin ei tule tapahtumaan, joten ruuhkat eivät todellakaan ole kasvamaan päin. Sitä paitsi autokanta on tulevaisuudessa muuttumassa vähäpäästöisemmäksi vuosi vuodelta, koska Liisussa nimenomaan tähdätään myös päästöjen vähentämiseen.

Kolmas kummastuksen aihe on se, miten huonosti siirtyminen Uudenmaankadulta Vuoksenkatun alkupäähän on suunniteltu. Sitä ei nimittäin ole suunniteltu lainkaan tai sen on suunnitellut henkilö, joka ei aja päivittäin kaupungin läpi pitkin Vesijärvenkatua. Launeelta kaupunkiin päin ajettaessa pitäisi Vesijärvenkadun alussa ensin kääntyä oikealle Loviisankadulle ja kaartaa pari sataa metriä takaisinpäin. Sitten käännös vasemmalle Mannerheiminkadulle ja sitten vielä ajaa pari sataa metriä, jonka jälkeen pääsee vasta kääntymään Vuoksenkadulle. Samassa ajassa olisit ajanut jo hyvän matkaa Vesijärvenkatua. Jotta autot saataisiin oikeasti käyttämään jatkossa Saimaankatua läpiajoon, pitäisi Uudenmaankadulta, siinä matkakeskuksen kohdalla, olla selkeä suora yhteys Vuoksenkadun alkupäähän. Ei siis tällainen kiemurtelu sinne tänne, mikä nyt on suunnitelmissa. Ikävä kyllä, suoraa yhteyttä ei ole mahdollista rakentaa tai ainakin se vaatisi todella isoja rahallisia satsauksia tunneleihin tai ylikulkusiltoihin. Yksikään autoilija ei lähde kiertelemään Vuoksenkadulle, jos edessä on suora baana läpi kaupungin eli nelikaistainen Vesijärvenkatu, joka vetää hyvin ja on sellaisenaan luonnollinen jatke Uudenmaankadulle.

Ehdotankin, että jätetään Vesijärvenkatu suosiolla nykyiselleen ja unohdetaan nämä kalliit ja toimimattomat Vuoksenkatu-Saimaankatu kehäratkaisut. Pyöräilijöille toimisi läpiajobaanana etelä-pohjoissuunnassa paremmin Kauppakatu kuin Vesijärvenkatu. Itse ainakin käytän pyöräilessä Kauppakatua mielummin kuin Vesijärvenkatua. Tulevaisuus näyttää miten Liisun käy, mutta varmaa on ainakin se, että keskustelu jatkuu kuumana.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman: Haluamme edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteiden määrää
Laura Hahl Keskusta: Koronan jälkien korjaaminen, tulee olemaan tärkein tehtävä ensi vaalikaudella
Pasi Kousa: Lahdessa tarvitaan edullisia vuokra-asuntoja
Asukkaiden Lahti -ryhmä Seppo Korhonen: Lahtelaiset ovat kyllästyneet hyväosaisen kuntaeliitin kähmintään ja omien hillotolppien pysyttelyyn
Anita Immonen: Vanhat puolueet säilyvät, mutta me olemme uskottava vaihtoehto kuntavaaleissa
Puheenjohtaja Olli-Pekka Villa: Läpinäkymättömyys, vaikeaselkoisuus ja ideologiset jakolinjat etäännyttävät tavalliset kuntalaiset politiikasta
Asukasmäärän ennustetaan kasvavan Etelä-Lahdessa tälläkin vuosikymmenellä
Etelä-Lahti menetti terveysasemansa
Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
ARKISTO