Rakas kaupunkimme Lahti täyttää viikonloppuna 110 vuotta. Ihmisiässä 110 on jo hurja luku, mutta kaupunkina Lahti on vielä kovin nuori. Lahti oli pitkään 1900-luvulla viriili kasvukeskus. Varsinkin vuosina 1945 – 1975 vietettiin Lahdessa varsinaista kasvukautta, kun asukasluku kasvoi 30 vuodessa liki 70 000 uudella asukkaalla! Noina vuosina Lahti oli elinvoimainen ja kiinnostava nuori kaupunki, jolla oli paljon tarjottavaa. Ja tarjottavalla tarkoitan lähinnä yhtä merkittävää asiaa: työtä. Ja nimenomaan työtä paikassa, josta oli hyvät yhteydet joka puolelle Suomea.
Lahteen syntyi hetkessä paljon teollisuutta, kun uusia, kasvavia yrityksiä syntyi toinen toisensa perään mm. nimet Asko, Isku, Sotka, Upo, Raute, Luhta ja Mallasjuoma kertonevat kaiken oleellisen. Ja kun ihmisiä muutti pilvin pimein kaupunkiin, syntyi ohessa myös kaikkea muuta. Kaupunki kasvoi monessa suhteessa. Pikkukaupungista tuli City. Syntyi lisää palveluja, kulttuuria, urheilua, viihdettä jne. Samalla syntyi myös maine Suomen Chicagona, sillä nopeasti kasvanut asukasmäärä johti pian rikollisuuden nousuun kaupungissa. Yhtäkkiä Lahti oli Suomen modernein ja coolein kaupunki. Kaupunki jossa oli särmää. Kaupunki joka oli kiinnostava. Kaupunki jolla oli tarina kerrottavanaan.
Mitä Lahdelle sitten tapahtui 70-luvun puolivälissä, sillä sen jälkeen asukasluku on kasvanut vain 10 000 uudella asukkaalla? Siis 40 vuodessa 10 000 uutta asukasta, joka on kyllä uskomattoman vähän Lahden kokoiselle kaupungille. Yksi syy oli se, että maaltamuutto laantui ja kääntyi kohti pääkaupunkiseutua. Pikkuhiljaa Lahden hyvän maineen luoneet yritykset kuihtuivat pois tai vastaavasti muuttivat liian suurina muualle. Yksinkertaisesti sanottuna Lahdella ei ollutkaan enää tarjota työtä uusille asukkailleen.
Tämä ei kuitenkaan silloisia kaupunginisiä hetkauttanut, sillä kaupungintalolla elettiin vielä pari vuosikymmentä siinä onnenhuumassa, että kaupunkiin oli tullut sotien jälkeen 70 000 uutta asukasta. Kaikkihan tänne haluavat, ei uusien asukkaiden saamiseksi tarvitse tehdä mitään temppuja, taisi olla kaupunginisien ajatusmaailma. No, olihan silloin paljon rakennettavaa ja mietittävää. Jonnekin kaikki uudet asukkaat piti mahduttaa. Tarvittiin paljon uusia asuntoja, kouluja, päiväkoteja ja muita uusia palveluja uusille asukkaille.
Ikävä kyllä siinä vaiheessa, kun ihmisiltä loppuivat työt, alkoi muutto kohti pääkaupunkiseutua. Niinpä Lahti pääsi yli 100 000 asukkaan vasta vuonna 2008 eli vuodet 1976 – 2007 Lahteen ei oikeastaan syntynyt minkäänlaista muuttoliikennettä. Muuttoliikenne oli kääntynyt negatiiviseksi. Ainoa kasvu syntyi luonnonmenetelmällä syntyvyyden kautta.
Vasta 2010-luvulla Lahti on taas herännyt taistelemaan uusista asukkaista ja asemastaan kaupunkina. Enää ei pidetä itsestäänselvyytenä sitä, että joku haluaisi muuttaa Lahteen. Tällä hetkellä Lahdella on paljon suunnitelmia, joilla houkutella väkeä Lahteen, mutta lisää hyviä ideoita tarvitaan. Tärkeintä houkuttelussa on työpaikat. Yrityksille pitää luoda Lahteen hyvät olot. Paremmat kuin muualla. Vain sitä kautta saadaan ihmiset työlllistettyä ja muuttamaan Lahteen työn perässä. Yksinkertaista, muttei missään nimessä helppoa.
Lahti on hieno kaupunki, paljon hienompi kuin osa meistä edes ymmärtää. Tällä hetkellä elämme tärkeitä aikoja. Vieläkö Lahti voidaan nostaa Suomen cooleimmaksi kaupungiksi, kaupungiksi jossa todella tapahtuu. Vai onko osanamme olla tulevaisuudessa vain Helsingin näivettynyt lähiö, jossa silloin tällöin järjestetään ne hiihtokilpailut. Aika näyttää.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi