Pääkirjoitus 11.2.2022

Suomettuminen

Suomalaisten kammoksuma termi kaukaa menneisyydestä eli suomettuminen nousi vahvasti esiin Euroopan medioissa, kun Ranskan presidentti Macronin kerrottiin tarjonneen Ukrainalle suomettumista yhtenä keinona välttää sota Venäjän kanssa. Macron ehti jo kieltämään koko termin käytön, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Kuten kaikki varmasti muistamme, niin termillä suomettuminen tarkoitettiin Suomen alistumista Neuvostoliiton tahtoon ja poliittiseen ohjaukseen. Ja käytännössä sitähän Suomen ulkopolitiikka pitkälti oli aina 50-luvulta 90-luvun alkuun, jolloin koko Neuvostoliitto romahti. Jotkut ovat kutsuneet aikakautta myös ehkä hieman paremmin kuvaavalla termillä ”rähmällään oleminen”.

Suomelle vanhan termin putkahtaminen esille keskelle kiivainta eurooppalaista kriisiä on ymmärrettävästi kiusallista, sillä Suomi on varsin selkeästi ollut sillä kannalla, ettei Venäjä voi kieltää toisen valtion liittymistä mihinkään liittoon, sillä jokaisella valtiolla on oltava suvereniteetti omissa asioissaan ja päätöksissään. Lisäksi presidentti Niinistö on ollut vahvasti esillä tavaten ja keskustellen niin Putinin, Bidenin kuin muidenkin Euroopan johtajien kanssa. Suomea on pidetty esimerkkinä siitä, miten Venäjän ja Putinin kanssa voi tulla toimeen perääntymättä kuitenkaan omista vaateistaan. Onhan Suomi Venäjän naapurimaana liittynyt EU:hun, pitää yllä suhteellisesti suurta sotavoimaa ja toimii tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa olematta sen jäsen. Miksi tätä ei sallittaisi myös Ukrainalle? Miksi Venäjän pitäisi saada päättää Ukrainan asioista?

Putinin taktiikkana on koko ajan ollut se, että Venäjä ei uhkaa ketään, mutta Nato suunnittelee Ukrainan valloitusta. Tätä sanomaa Venäjän oma propagandakoneisto toistaa maan medioissa päivittäin. Kukaan ei varmuudella tiedä, suunnitteleeko Putin oikeasti Ukrainan valloitusta, vai onko kyseessä vain taktinen peli, jossa Venäjä haluaa alleviivata omaa merkitystään maailman politiikassa. Seuraavaksi Venäjä on vahvasti hakemassa Kiinasta itselleen selkänojaa ja kumppania Natoa ja USA:ta vastaan.

On muuten uskomatonta, että vaikka maailma on kärvistellyt jo pari vuotta maailmanlaajuisen pandemian kourissa, niin Putinin ainoa ongelma tuntuu olevan Ukraina. Tilanne maailmalla on äärimmäisen kireä, mutta tuskinpa kukaan uskoo sodan mahdollisuuteen. Se olisi kaikkein huonoin vaihtoehto ja varmuudella siinä ei kukaan voittaisi. Onneksi kaikki asianosaiset ovat selkeästi ensisijaisesti turvautumassa vuoropuheluun ja diplomatiaan.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
ARKISTO