Kesälomafaktaa

Näin kesäloman kynnyksellä päätin tarkistaa tilastokeskuksen sivuilta mitä kaikkea suomalaiset puuhaavat kesälomallaan/heinäkuussa.
Tässä sitä J. Tammisen usein mainostamaa ”kylmää faktaa” meidän suomalaisten lomanvietosta:

Heinäkuu on edelleen suosituin lomakuukausi, sillä vuonna 2012 työllisestä työvoimasta oli lomalla kesäkuussa 14,1 % , heinäkuussa 35,6 % ja elokuussa 12,9 %.

Kesällä kulutus on keskimääräistä suurempaa. Kesälomaan kulutetaan lähes 1500 euroa. Rahaa kuluu normaalia enemmän mm. tapahtumiin, konsertteihin, matkusteluun, juomiin ja ruokiin. Vaikka aina puhutaan, että Suomi menee heinäkuuksi kiinni, niin tosiasia on se, että Suomi ei ole kesällä kiinni, sillä heinäkuussa yli 62 % työllisistä käy töissä ja 60 % tekee töitä myös lomallaan.

Loma-ajasta peräti 60 % vietetään kotona. Toisaalta kesämökki on monelle suomalaiselle kuin toinen koti. Tiesittekö muuten, että Suomessa on n. 500 000 kesämökkiä ja lähes saman verran on TV-vastaanottimia mökeillä, joten rakkaasta televisiostaan suomalaiset eivät luovu edes lomallaan.
Toinen tärkeä tieto on se, että kesämökin ja vakituisen asunnon välinen etäisyys on keskimäärin 118 km.

Sillä aikaa kun venäläisturistit valloittavat Suomea, monet suomalaiset itse matkustavat Viroon, Ruotsiin, Kreikkaan ja Espanjaan. Kotimaan matkailijoiden kannattaa suunnistaa mm. Kotkaan, Vaasaan, Naantaliin, Hankoon, Raumalle tai Poriin, ne kun ovat ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen aurinkoisimmat kaupungit.

Töitä kesällä tekevät ainakin nuoret, sillä peruskoululaisista runsas kolmannes ja lukiolaisista lähes 80% on ollut kesätöissä. Heinäkuussa sanottiin myös eniten ”tahdon”, tosin elokuu kolkuttelee aivan kannoilla häiden ajankohdan suhteen.

Suomalaiseen kesään kuuluvat myös mitä yllättävimmät eläinhavainnot. Milloin on jahdattu karhua, milloin leijonaa. Suoranaiseen kansansuosioon on noussut ainakin huuhkaja, josta jalkapallomaajoukkue sai lempinimensäkin.Kesä pitää sisällään myös paljon ikävämpiäkin tilastoja, mutta jätetään ne tällä kerralla väliin.

Näistä lomafaktoista sainkin rakenneltua loistavan aasinsillan siihen, että myös Omalähiö jää nyt kuukauden mittaiselle kesälomalle. Seuraava lehti ilmestyy heti elokuun alussa perjantaina 2.8. Siihen asti hyvää lomaa kaikille lomalaisille ja paljon työintoa niille, jotka kuuluvat tuohon isoon, heinäkuussa töitä paiskovien ryhmään.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Aikapankit verolle?

Verottaja on ottanut ohjenuorakseen ehkä liiankin tosissaan sanonnan ” Pienistä puroista syntyy suuret joet.” Pari vuotta sitten mediassa kohistiin, kun verottaja ilmoitti, että pullonkeräys on veronalaista toimintaa ja se tulee ilmoittaa veroilmoituksessa. Totuuden nimissä täytyy kuitenkin todeta, että pullonkeräysvero ei onneksi koske itse ostettuja pulloja, joka unohtui kaikessa hässäkässä mainita ja kohu oli valmis. Tällä viikolla kuulimme uudesta verotuskohteesta, sillä verottaja aikoo käydä kiinni aikapankki-ryhmien toimintaan.

Mikä sitten on tämä hirvittävä veronkiertojärjestelmä nimeltään aikapankki?
Aikapankin kautta voi saada apua arjen tarpeisiin omalla asuinalueella. Aikapankissa jaetaan yhteisön taitoja niin, että esimerkiksi ompelusta pitävä henkilö tarjoaa korjausompelua muille jäsenille ja saa itselleen apua esimerkiksi lastenhoidossa tai juhlien järjestämisessä. Järjestelmän kautta voit löytää esimerkiksi muuttoapua, puutarha-apua, käännösapua, hiustenleikkuuta tai laina-auton.
Tälläisiä aikapankki-ryhmiä on noussut mm. facebookiin viime aikoina useita ja siitäkös verottaja sitten riemastui. Ehkä olisi kannattanut kutsua tätä toimintaa edelleen naapuriavuksi, mitä se juuri onkin, sillä pankki-sana nähtävästi herätti nukkuvan verottajakarhun.

Aikapankissa mahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat, kunhan muistetaan verohallituksen ohje siitä, että määrältään vähäinen naapuriapuun perustuva vaihtotyö voidaan jättää verotuksessa huomioon ottamatta, kunhan hommat pysyvät pienimuotoisena toimintana eivätkä ne ole tekijän ammatin piiriin kuuluvia. Eli esimerkiksi tietokoneosaaja voi pilkkoa polttopuita ja kirvesmies leikata nurmikkoa.

Maailmalla toimii tuhansia ”timebanking”-ryhmiä, joiden tarkoituksena on vahvistaa paikallisyhteisöjä. Mm. Isossa-Britanniassa valtio on päättänyt myöntää aikapankeille verovapauden. Suomessa ei näin varmastikaan tule tapahtumaan, vaan verottaja tulee ottamaan omansa tästäkin yhteisöllisyydestä.

Joten olkaapahan juhannuksena varuillanne, kun autatte naapuria kokon kasaamisessa tai saunan lämmityksessä. Voi olla, että verottaja ottaa yhteyttä…Siitä huolimatta: Hyvää juhannusta!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Kehätie nytkähtelee eteenpäin

Viime viikkoina ovat päijäthämäläiset kansanedustajat taas aktivoituneet viemään Lahden eteläistä kehätietä eteenpäin. Ensimmäisenä asiassa aktivoitui perussuomalaisten Anne Louhelainen, joka jätti eduskunnassa lisätalousarvioaloitteen, jossa hän ehdottaa 1,5 miljoonan määrärahalisäystä kehätien suunnittelun aloittamiseen. Heti seuraavalla viikolla demareiden Mika Kari kutsui syyskuuksi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston vieraaksi Lahteen ja keskeisenä esiteltävänä asiana on valtatiehen 12 kuuluvan Lahden eteläisen kehätien toteuttaminen.

Ensin hyvät uutiset: Hyvä, jos tieasia vihdoin nytkähtäisi rahoituksen osalta eteenpäin, sillä Lahti todellakin tarvitsee eteläisen ohitien. Keskellä kaupunkia kulkeva nykyinen tielinja on oman aikansa jo elänyt.

Sitten ne huonot uutiset: Päijät-Hämeen kansanedustajat ovat yhtenä rintamana viemässä eteenpäin nimenomaan Launeen linjausta kehätiestä. Pyynnöt toisen, Renkomäen linjauksen, suunnittelusta ovat kaikuneet päättäjien kuuroille korville. Kiinnostus ei ole herännyt, vaikka Renkomäen linjaus olisi selkeästi halvempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto.

Kukahan olisi se rohkea kansanedustaja, joka uskaltaisi nostaa asian vielä esille? Voisi olla, että jälkipolvet vielä kyseistä rohkeaa edustajaa kilvan kiittelisivät.

Etelä-Lahden omakotiyhdistykset ovat vahvasti vastustaneet Launeen linjausta ja syystäkin. Launeelaiset on leimattu tieasiassa syntipukeiksi tien viivästymiselle. Kuusi etelälahtelaista omakotiyhdistystä jätti vuosi sitten ohitietä koskevan kansalaisaloitteen kaupunginjohtaja Myllyvirralle. Sitä ei nähtävästi ole käsitelty lainkaan, eikä aloitteen tekijälle ole ilmoitettu aloitteen johdosta suoritettuja toimenpiteitä, kuten kuntalaki asiassa määrää.
Kun asiaa udeltiin nyt toukokuussa kaupungilta, tuli epämääräinen vastaus kaupunginsihteeriltä:

”On tullut 6.6.2012 osoitettuna kh:lle ja asia on laitettu eteenpäin valmisteltavaksi tekniselle toimialalle, jonka jälkeen ei ole näkyvissä, mitä sille on tapahtunut. On ollut myös kh:n saapuneissa kirjeissä 11.6.2012. Asia on varmaan ollut esillä, mutta ilmeisesti ei ole huomattu tehdä päätöstä. ”

Eli jos aloite ei miellytä, sen voi nähtävästi jättää huomioimatta.
Näin se demokratia meillä Lahdessa toimii…

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahti myllerrysten kourissa

Kun Lahden tori muuttui rakennustyömaaksi, symboloi se samalla sitä tulevien myllerrysten aikakautta, johon lahtelaiset saavat kotikaupungissaan lähivuosina tottua.

Paljon suuria, Lahden kaupunkikuvaa muuttavia rakennushankkeita on jonossa toriparkin jälkeenkin. Matkakeskus tulee muuttamaan voimakkaasti rautatieaseman seutua, puhumattakaan Ranta-Kartanon uudesta asuinalueesta, joka jättää mm. urheilutalon ja sen rauhallisen ympäristön historiaan. Tällä viikolla Kouvolan hallinto-oikeus hylkäsi valitukset muutamasta merkittävästä Lahden yleiskaavaan liittyvästä hankkeesta, sillä Teivaanmäen hotellihanke ja eteläisen ohitien Launeen linjaus jatkavat Lahden yleiskaavassa kohti toteutusta nyt ihan luvan kanssa.

Sen verran peistä on kuitenkin näistä kahdesta hankkeesta taitettu, että varmasti valitukset tullaan viemään vielä korkeimmankin hallinto-oikeuden harkintaan, joten nähtäväksi jää miten hankkeiden lopulta käy. Se on kuitenkin selvää, että toteutuessaan Teivaanmäen hotelli tulee muuttamaan Vesijärven rantanäkymää melkoisesti ja eteläinen ohitie läpi Launeen raiskaa launeelaisen omakotitaloidyllin ja jakaa eteläisen Lahden rujosti kahteen osaan.

Kymmenen vuoden päästä elämme aika toisennäköisessä Lahdessa. Yllämainitut hankkeet ovat aiheuttaneet paljon vastustusta kaupunkilaisten keskuudessa. Ihan jo pelkästään yleisen sovun kannalta täytyy toivoa kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että sinänsä kunnianhimoiset suunnitelmat Lahden kaupunkikuvan muuttamisesta onnistuvat ja Lahti saadaan pidettyä elinvoimaisena ja vetovoimaisena kaupunkikeskuksena. No, onneksi me lahtelaiset emme maksa koko lystiä itse, sillä kuntauudistus tulee ja pelastaa. Tervetuloa ympäristökunnat maksamaan Lahden muutostöitä, odotamme jo innolla teidän veroeurojanne.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

PÄÄKIRJOITUKSET -arkisto

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011