Pääkirjoitus 8.10.2021

Joko nyt Kisapuisto?

Moni lahtelainen jalkapallon ystävä hieraisi varmasti silmiään lukiessaan tällä viikolla uutisen, jossa kerrottiin, että Kisapuiston stadionsuunnitelmat ovat etenemässä vihdoin ja viimein haluttuun lopputulokseen. Toisaalta ainakin itselläni heräsi heti epäily siitä, että kyllä se suunnitelman eteneminen toteutukseen asti taas varmasti johonkin kaatuu. Eikä ihme, sillä onhan Kisapuiston stadionista ja sen päivittämisestä nykyaikaan taitettu Lahdessa peistä jo varmasti 50 vuotta ja matkan varrella on nähty monenlaista suunnitelmaa.

No, joka tapauksessa nyt vihdoinkin asiat etenevät, sillä Lahden kaupunginhallitus hyväksyi Kisapuiston uuden hankesuunnitelman tämän viikon maanantaina. Sen pohjalta alueen laajamittainen uudistaminen toteutetaan osissa. Kisapuiston uuden kokonaissuunnitelman tavoitteena on tarjota korkeatasoinen ympäristö, jossa on hyvät edellytykset kilpaurheilulle, harrastusliikunnalle ja vapaa-ajan toiminnalle. Pesäpallokentän ja tekojääradan jatkovalmistelu käynnistyy välittömästi, mutta päätös jalkapallostadionin toteutusmallista on tarkoitus tehdä myöhemmin tänä vuonna.

Merkittävää tässä suunnitelmassa on se, että FC Lahti yhteistyökumppaneineen ovat investoimassa stadionhankkeeseen. Tuskinpa suunnitelma olisi edes etenemässä ilman FC Lahden panosta? Tavoitteena on mahdollistaa noin 5000 katsojan jalkapallostadion/tapahtuma-areena, joka täyttäisi UEFA:n kategoria 3:n vaatimukset. Lehtien palstoilla Kisapuiston uudistamista vastustavat tahot ovat todenneet hankkeen olevan rahan tuhlausta ja ovat ihmetelleet miksi kaupunki rakentaa stadionin FC Lahdelle. Sinänsä outoa, että FC Lahden investointia vaaditaan, mutta muilta Kisapuiston remontista hyötyviltä seuroilta ei osallistumista hankkeeseen odoteta millään muotoa. Tosin pesäpalloa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavalla Lahden Mailaveikoilla ei varmasti olisi ollut varaa lähteä millään tavalla projektiin investoimaan. Eihän jäähalliakaan aikanaan rakennettu Kiekko-Reippaan rahoilla, vaikka se pääasiallinen käyttäjä olikin? Tekojääradasta iloa saavat sitten varmasti kaikki kaupungin jääurheilijat ja myös me tavalliset pulliaiset, jotka nauttivat luistelusta ja ulkoilusta. Onkin ollut liki häpeällistä, ettei Lahdessa ole tähän mennessä ollut isoa tekojäärataa.

Jos kaikki menee putkeen, pesäpallokentän ja tekojääradan rakennustyömaalla isketään lapio maahan jo ensi vuonna. Jalkapallostadionin uusi pääkatsomo olisi valmis vuonna 2024. Nyt vain kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että saamme vihdoin ja viimein nähdä uudistetun ja nykyaikaisen Kisapuiston.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
ARKISTO