Pääkirjoitus 9.4.2021

Exit-suunnitelma

Hallitus on tällä viikolla kasaillut exit-suunnitelmaa eli suunnitelmaa siitä, miten ja millä aikataululla voitaisiin koronarajoituksia alkaa purkaa maassamme. Monet tahot haluavat selkeitä päivämääriä, mutta suunnitelmissa, jotka ovat jo vuotaneet median käsiin ilmenee, että suunnitelma on tarkkuudeltaan kuukausipohjainen. Tämä on mielestäni varsin ymmärrettävää, ettei hallitus halua hirttäytyä tarkkoihin päivämääriin, sillä korona on osoittautunut tämän hankalan vuoden aikana varsin vaikeaksi taudiksi ennustaa. Juuri kun on luultu, että se on melkein selätetty, onkin epidemia jälleen lähtenyt nousuun. Joissain Euroopan maissa koetaan jo koronan neljättä aaltoa eli liian aikaisin ei rajoituksista ole syytä luopua. Hallituksen esityksen mukaan rokotukset, taudin ilmaantuvuus ja kausivaihtelu sääntelevät sen, missä aikataulussa rajoituksia voidaan Suomessa alkaa purkaa.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan koronarajoituksia voidaan alkaa purkaa jo kesäkuussa ja jos takaiskuja ei tautitilanteessa tule, Suomessa voidaan olla jo heinäkuussa lähellä normaalitilaa. Hallituksen arvio pohjaa muun muassa siihen, että rokotusaikataulun mukaan kaikki halukkaat aikuiset on saatu rokotettua kesäkuun loppuun mennessä. Rokotusten lisäksi myös koronan kausivaihtelun odotetaan helpottavan tilannetta.

Lyhykäisyydessään hallituksen Exit-suunnitelma on medialle tihkuneiden tietojen mukaan seuraavanlainen: Huhtikuussa poikkeusolot päättyvät ja valmiuslain toimivaltuudet päättyvät. Ravintolat avautuvat asiakaspaikka- ja aukiolorajoituksin. Toukokuussa tiukat rajoitukset poistetaan ja lisärajoitukset epidemian nopean kiihtymisen uhan takia poistuvat, palataan alueellisiin toimiin. Lasten ja nuorten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa ja siirrytään lähiopetukseen. Samalla avataan julkisia tiloja (mm. kirjastot) ja yksityisiä tiloja (mm. museot). Lisäksi sallitaan työmatkaliikenne EU-alueella. Kesäkuussa olisi tarkoitus purkaa alueelliset rajoitukset asteittain ja kokoontumisrajoituksia lievennetään. Ravintoloiden asiakaspaikka- ja aukiolorajoituksia lievennetään ja aikuisten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa. Yleisötilaisuudet alkavat tarkoin osallistujarajoituksin. Samalla sisärajavalvonta päättyy.
Heinä–elokuun aikana rokotekattavuuden kasvu auttaa rajoituksien poistamisessa. Kokoontumisrajoituksia ja yleisötilaisuuksien osallistujarajoituksia poistetaan ja lievennetään.
Ryhmäharrastustoiminta sisällä voi alkaa elokuun aikana. Kolmansien maiden työmatkaliikenne avataan.

Exit-suunnitelmaluonnoksen mukaan hallitus arvioi kahden viikon välein edellytyksiä rajoitusten purkamiselle ja päivittää aikataulua tarvittaessa.Vakaalla alueellisella epidemiatilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa tartuntojen 14 vuorokauden ilmaantuvuus alueella on laskenut vähintään kahden viikon ajaksi alle 50:een tai alle 25:een jokaista 100 000:ta henkeä kohden. Edellytyksenä on lisäksi, että positiivisten näytteiden osuus koronatesteistä laskee 1,5 prosenttiin tai pienemmäksi. Rokoteaikataulun tavoitteena on, että kaikki riskiryhmät olisivat saaneet ensimmäisen rokotteen toukokuussa. Kesäkuussa työikäisistä ensimmäisen rokotteen saisi yli puolet. Heinä–elokuussa loputkin työikäisistä saisi ensimmäisen rokotteen ja ikääntyneet sekä riskiryhmät toisen rokotteen.

Toteutuuko suunnitelma juuri tuonkaltaisena, on vielä mysteeri, mutta toivoa se kyllä pieneen ihmiseen luo. Ehkä tästä koronasta päästään sittenkin eroon?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman: Haluamme edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteiden määrää
Laura Hahl Keskusta: Koronan jälkien korjaaminen, tulee olemaan tärkein tehtävä ensi vaalikaudella
Pasi Kousa: Lahdessa tarvitaan edullisia vuokra-asuntoja
Asukkaiden Lahti -ryhmä Seppo Korhonen: Lahtelaiset ovat kyllästyneet hyväosaisen kuntaeliitin kähmintään ja omien hillotolppien pysyttelyyn
Anita Immonen: Vanhat puolueet säilyvät, mutta me olemme uskottava vaihtoehto kuntavaaleissa
Puheenjohtaja Olli-Pekka Villa: Läpinäkymättömyys, vaikeaselkoisuus ja ideologiset jakolinjat etäännyttävät tavalliset kuntalaiset politiikasta
Asukasmäärän ennustetaan kasvavan Etelä-Lahdessa tälläkin vuosikymmenellä
Etelä-Lahti menetti terveysasemansa
Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
ARKISTO