Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Hulkko kertoi joku aika sitten mediassa, että varusmiespalvelus jää suorittamatta joka kolmannelta mieheltä nykyisissä ikäluokissa. Aika monelta siis. Syyt ovat moninaisia, mutta usein syyt kuulemma kulminoituvat yhdessä asumiseen ja tekemiseen. Nukutaan, asutaan samassa tuvassa. Koetaan ahdistavaksi käydä samassa vessassa tai samoissa suihkutiloissa.
Me jo armeijan käyneet olemme tietenkin ihmeissämme näiden nuorten ahdistuksesta. Miten on mahdollista, että yhteisessä tuvassa asuminen voi ahdistaa? Mitä vikaa on yhteisvessoissa ja suihkuissa? Ei se meitä haitannut. Aina kun vähän varttuneemmat ihmiset muistelevat omia ruotuväkiaikojaan, niin usein nousee esiin se, että nykynuoret ovat laiskoja lökäpöksyjä, jotka on hemmoteltu niin piloille, etteivät edes armeijaa saa käytyä. Siinä vaiheessa olisi kuitenkin hyvä muistaa, että ketkä ovat tämän ”löysän ja pilatun” sukupolven kasvattaneet. Kyllä, juuri me, jotka sitä eniten arvostelevat. Sitä paitsi muistan hyvin omalta inttiajaltani, että hyvin paljon kuului joka puolelta sitä, ettei se armeija enää ole mitään verrattuna siihen mitä se oli ennen. Muistaakseni joku ehdotti jopa, että jatkossa intti voitaisiin suorittaa kirjekurssina, kun nykyään armeijassa pääsee niin helpolla. Näin siis vuonna 1985. Niin että ns. vellipöksyjä oltiin jo silloin edellisen sukupolven mielestä.
Totuushan on, että nykynuoret ovat kasvaneet täysin eri kulttuurissa ja maailmassa kuin me 30-40 vuotta sitten. Netti some-kanavineen ja yleisesti digitaalisuus ym. ovat nyt todella iso osa nuorten elämää. Voin hyvin kuvitella minkälainen shokki monelle nykynuorelle on tuvan yhteisasuminen, kun sitä omaa rauhaa ei ole, puhumattakaan metsäretkestä talvipakkasilla tai komentoja huutavasta alikersantista. Tämän päivän nuorelle armeija on extreme-kokemus ja kaikille se ei vain yksinkertaisesti sovi. On kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa eli kaksi kolmasosaa nykyisistä ikäluokista suorittaa varusmiespalvelun ja pitää intin käymistä opettavana ja hyvänä kokemuksena tulevaisuutta silmällä pitäen.
Silloin kun maailma muuttuu, on myös syytä miettiä pitäisikö myös asevelvollisuuden muuttua. Maavoimat yrittääkin jatkossa luoda varusmiespalvelukseen uusia tehtäviä, joiden avulla yhä useampi mies pystyisi suorittamaan varusmiespalveluksen. Kaikista kun ei enää yksinkertaisesti voi kouluttaa rynnäkkökivääritaistelijoita. Koska syntyvyys on myös kovassa alamäessä, on nostettu esiin ajatus siitä, että naisia tulisi saada enemmän palvelukseen. Tähän liittyen keväällä aloittaa eduskuntapuolueiden työryhmä selvittämään ns. kansalaispalvelusta ja sitä pitäisikö naisten päästä vapaaehtoisina kutsuntoihin mukaan. Kansalaispalvelun suorittaisi jokainen suomalainen, mies ja nainen, joko nykyisen kaltaisena varusmiespalveluna tai yhteisöpalveluna. Kansalaispalvelu voisi tarjota resursseja monien yhteiskuntamme perustehtävien hoitamiseen ja opettaa kansalaistaitoja ja suvaitsevaisuutta.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi