Pääkirjoitus 22.10.2021

Maailmanmenoa ihmettelemässä

Tämä viikko on ollut varsin mielenkiintoinen uutisviikko. Rokotevastaiset ovat käyneet kiusaamasssa ravintoloitsijoita, kun ne ovat kehdanneet vaatia koronapasseja pitääkseen yrityksensä pystyssä ja toisaalta Helsingin yliopisto on perustanut kriisiryhmän henkilöille, jotka ovat pahastuneet Afrikan Tähti-pelistä ja sen sisältämästä kolonialismista ja rasismista.

Aluksi hieman mietteitä koronapassista ja rokottamattomista. On suoranaista idiotismia syyllistää ravintoloitsijoita koronapassista, jonka avulla ne yrittävät pitää 1,5 vuotta henkitoreissaan olevaa kuppilaansa vielä edes jollain tavalla toiminnassa. Vielä tyhmempää on se, että somessa monet rokotevastaiset henkilöt ovat nimittäneet koronapassia natsipassiksi ja verranneet nykytilannetta siihen miten Saksa kohteli juutalaisia toisen maailmansodan aikana. Juutalaiset vietiin keskitysleireille ja heidät tuhottiin totaalisesti, koronapassittomat sen sijaan eivät pääse illalla ravintoloihin. Ei ihan sama asia, eihän? Lisäksi kaikilla on mahdollisuus koronapassi hankkia ilman rokotettakin. Monia varmasti askarruttaa se, että yhtäkkiä rokotevastaisia tuntuu tulevan vastaan joka kulman takaa. Varsinkin somessa jokainen korona-aiheinen postaus tuottaa ison määrän rokotevastaisia kommentteja. Näyttääkin siltä, että kirjoittelua johdetaan jostain, sillä niin saman sisältöisiä tekstejä tulee vastaan eri puolilta. On selvää, että tänä päivänä informaatiovaikuttaminen on jatkuvaa ja monesti sitä johdetaan jopa maamme ulkopuolelta erilaisista trollitehtaista. Vaikuttamisen perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin aina tuottaa epäjärjestystä ja epäluottamusta yhteiskuntaan, sekä lisätä eripuraisuutta yhteiskunnan sisälle. Trollien, varsinkin ulkomaalaisten, motiiveja voi jokainen miettiä tykönään.

Sitten woke- ja cancel-kulttuuriin, joista Afrikan tähti -tapaus antaa varsin hyvän esimerkin. Yksi, siis todellakin vain yksi saksalainen vaihto-oppilas pahastui, kun opiskelijatapahtumassa yhdelle ryhmälle annettiin teemaksi Afrikan tähti-peli. Kyseessä on kuulemma kolonialistinen ja rasistinen peli, joka aiheuttaa pahaa oloa. Sen sijaan, että pelistä ja sen aiheuttamista tunteista olisi keskusteltu asiallisesti ja laajasti, päätti Helsingin yliopisto mennä välittömästi polvilleen ja pyytää anteeksi. Lisäksi järjestettiin kriisiapua sitä tarvitseville. Tällaiselle tavalliselle kadunmiehelle kuin minä, tilanne näyttäytyy lähinnä huonolta vitsiltä. Rasismia en hyväksy missään muodossa, mutta nyt mentiin ns. rasismitietoisuudessa jo vähän liian pitkälle.

Näin toimittaessa olemme loputtomassa suossa, jossa yhden ihmisen pahastuminen voi aiheuttaa sen, että kohta me kaikki pyytelemme anteeksi kaikkea mitä olemme joskus sanoneet tai tehneet. Eikä pelkästään sitä, mitä itse olemme tehneet, vaan pyytelemme anteeksi myös sitä mitä esi-isämme ovat tehneet. On outoa, että nykyisen kaltaista tietoisuutta rasismista ja tasa-arvosta vaaditaan menneisyydeltä ja menneisyyden ihmisiltä, varsinkin kun tiedämme, ettei historiaa voi muuttaa ja ei ole syytäkään muuttaa. Historiasta voidaan ja pitääkin oppia, ettemme enää tekisi samoja virheitä uudestaan. Siksi näenkin, että tällainen jälkikäteen anteeksipyytely edellisten sukupolvien puolesta on silkkaa hyvesignalisointia. Hyvesignaloinnilla tarkoitetaan käytöstä, jolla pönkitetään omaa statustaan ja hyveitään julistamalla äänekkäästi kannattavansa hyviä asioita, näkemättä kuitenkaan vaivaa asioiden edistämiseen.

Tätä ns. tuomitsemiskulttuuria on kritisoinut jopa Yhdysvaltain ensimmäinen musta presidentti Barack Obama vuonna 2019, jolloin hän totesi että puritanismi ja woke-kulttuuri eivät edistä hyvien asioiden aikaansaamista. Hän kehotti ihmisiä lopettamaan tuomitsemisen pikaisesti. Suvaitsevaisuutta ei lisätä asioita kieltämällä vaan erilaisia ihmisiä kohtaamalla.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Lasten valitsema Mini-Lahti uudistaa Launeen liikennekaupungin
Taina Heininen-Reimi haluaa kehittää Renkomäkeä yhdessä asukkaiden kanssa
Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
ARKISTO