Pääkirjoitus 31.5.2019

Mörkö yhdisti kansan

Löikö Mörkö sisään? No, kyllähän se Mörkö löi sisään ja kunnolla löikin. Kun katsoi ihmisten totaalista sekoamista jääkiekon MM-kullasta, niin aika kaukana oli se yleinen kuva viileistä ja totisista suomalaisista, jotka eivät juuri koskaan hymyile eivätkä pussaa. Riemu oli todellakin käsin kosketeltavissa. Lahdessakin LanuSpa oli ahkerassa käytössä ja tori täyttyi iloisista ihmisistä. Nyt, jos koskaan oli lupa irroitella ja niin taisivat kaikki tehdäkin.

Leijonien tarina on erityinen ja pysäyttävä tässä monimiljonääriurheilijoiden turruttamassa maailmassa. Leijonille ei ennustettu etukäteen minkäänlaista menestystä, koska muilla joukkueilla oli niin paljon NHL-pelaajia mukana joukkueessaan. Listattiin sitä montako NHL-ottelua joku on pelannut ja montako maalia on ison veden takana mätetty. Tärkeintä oli tietenkin se, paljonko he NHL:ssä tienaavat, koska urheilua mitataan nykyään aivan liikaa rahan kautta. Leijonat kuitenkin näyttivät täydellisesti sen, mitä on joukkuehenki. Pelattiin joukkueen eteen sataprosenttisesti. Kukaan ei ajatellut omia pisteitään tai sitä, että juuri minun tulisi erottua porukasta edukseen. Joukkue oli numero yksi ja kaikki pelaajat puhalsivat yhteen hiileen. Toki on muistettava se, että tänä päivänä suomalainen SM-liigapelaaja on ihan kaikilla mittareilla arvioituna hyvä laatupelaaja, joten ihan millään rupupelaajilla ei Suomikaan sentään operoinut, vaikka ne ”maailmantähdet” joukkueesta puuttuivatkin.

Joskus jääkiekko voi olla kokoaan suurempi ja voitolla voi olla isokin merkitys koko maalle. Tämä nähtiin varsinkin vuonna 1995, jolloin silloiset kiekkosankarit olivat nostamassa Suomea ylös lamasta. Tässä Leijonien MM-kullassa on mielestäni vähintäänkin mukiinmenevä opetus ihan meille kaikille. Vain ja ainoastaan yhteispelillä olemme kokoamme suurempia. Mitä enemmän riitelemme keskenämme, sitä hajanaisempi olemme kansana ja sitä vähemmän saamme aikaan. Leijonat opettivat meille sen, että on ihan OK toivoa, että myös kaveri siinä vieressä onnistuu parhaansa mukaan. Se ei ole keneltäkään pois. Yksilöä korostava minä-minä -kulttuuri ei aina tuo parasta tulosta, joten annetaan sen kaverinkin loistaa ja loistetaan yhdessä. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja tuloskin parempi.

Yksi juttu vielä, jota mietin suomalaisten juhlintaa katsoessa. Vielä pari viikkoa sitten Suomen lipun liehuttaminen tai leijonavaakunan käyttö olisi ollut joidenkin mielestä epäilyttävää yltiönationalismia, mutta Leijonien kultajuhla näytti sen, että Suomen lippu ja leijonavaakuna kuuluvat edelleen koko kansalle, niitä ei saa yksi poliittinen suuntaus itselleen omia. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa isänmaallisuutta, vaan Suomi ja isänmaa merkitsevät eri asioita eri ihmisille. Kunnioitetaan sitä, että olemme erilaisia ja yritetään tulla toimeen toistemme kanssa myös silloin kun Leijona ei ärjy tai Mörkö lyö sisään. Kiitos Leijonat!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
ARKISTO