Launeen koulun sisäilmaongelmat jysähtivät tällä viikolla kertaheitolla jopa valtakunnalliseen julkisuuteen, kun syystäkin närkästyneet vanhemmat perustivat nettiin adressin, jossa koulun lapsille ja opettajille vaaditaan puhtaita ja terveellisiä työtiloja.

Launeen koulua on remontoitu noin kymmenen vuotta, mutta aina remontin jälkeen ilmaantuu uusia ongelmia tai vanhat ongelmat palaavat. Mitenköhän minusta tuntuu, että olen kuullut tämän aikaisemminkin? Kukahan pystyisi kertomaan mikä on se rahamäärä, mikä noihin remontteihin on vuosien saatossa upotetettu ja samalla altistettu lukematon määrä lapsia ja opettajia homeelle? Olisiko ollut järkevämpää jo alussa todeta rakennus korjauskelvottomaksi, kuten loppujen lopuksi tehtiin niin Liipolan kuin Jalkarannankin koulujen tapauksessa.

Kaupungintalolla ei ole pidetty siitä, että tavallinen tuulipukukansa puhuu samassa lauseessa toriparkista ja homekouluista. Niitä kun ei saisi vertailla keskenään ikäänkuin kilpailevina hankkeina. Silloin kun kaupungin koulut ja päiväkodit homehtuvat ja vanhustenhuolto ei toimi, ei tärkein asia kaupungintalolla voi olla autojen parkkipaikka torin alle keskustan elävöittämisen nimissä tai pari sataa miljoonaa maksava läpitie tiheästi asutun kaupunginosan läpi.

Me peruspalveluja käyttävät, tavalliset lahtelaiset tarvitsemme ennen kaikkea perusasiat kuntoon kaupungissamme. Sen jälkeen, kun ne ovat kunnossa, voidaan vasta miettiä mahdollisia toriparkin kaltaisia lisäpalveluja. Keskustan elävöittämisellä ei Green City Lahteen houkutella ensimmäistäkään uutta asukasta. Sen sijaan ihmisläheinen ja lämminhenkinen kaupunki, joka välittää asukkaistaan, heidän palveluistaan ja hyvinvoinnistaan houkuttelee varmasti.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Suomen kansalaisilla on perustuslaissa turvattu oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. 1.3.2012 alkaen Suomessa on ollut käytössä uusi valtiollisen tason vaikuttamiskeino, kansalaisaloite. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta käsittelee aloitteen, joka saa taakseen vähintään 50 000 äänioikeutettua kannattajaa kuudessa kuukaudessa.

Helpoiten kansalaisaloitteen pystyy allekirjoittamaan netissä osoitteessa kansalaisaloite.fi, joka on ollut käytössä nyt kolmisen kuukautta. Järjestelmä tunnistaa aloitteen allekirjoittajat esim. pankkitunnuksien avulla, joten ihan köykäisin perustein ei näitä aloitteita allekirjoiteta. Nimet listoissa muuttuvat julkisiksi, kun listassa on vaadittavat 50 000 nimeä.

Kuinka suomalaiset ovat sitten ottaneet tämän uuden vaikuttamiskeinon käyttöönsä?
Vuodessa on tehty kaikkiaan 66 aloitetta, joista tässä seitsemän selkeästi eniten kannatusta saaneet:

* Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista 127 512 nimeä
* Järkeä tekijänoikeuslakiin 23 854 nimeä
* Kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luopuminen 19 857 nimeä
* Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla yli 14 291 nimeä
* Toimenpidealoite perustulosta 14 043 nimeä
* Vaadimme, että Suomen suurpetokanta rajoitettava l3 798 nimeä
* Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä 13 361 nimeä

Kannattaa käydä tutustumassa sivustoon. Tämä on sitä demokratiaa eli kansanvaltaa puhtaimmillaan.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahtelaisten suuresti rakastama ajatus ihan ikiomasta toriparkista alkaa muotoutua pikkuhiljaa konkretian tasolle. Tällä viikolla kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta teki viranhaltijapäätöksen, jolla myönnetään toriparkkia rakennettavalle Lahden Pysäköinti Oy:lle 20 miljoonan euron laina. Laina otetaan Lahden konsernipankista, joka hakee pääomansa rahalaitoksista. Eli lyhyesti kaupunki lainaa itselleen lainarahaa, mikä oli ikäänkuin pakko, koska yksikään yksityinen taho ei tähän projektiin uskaltanut lähteä mukaan. Kyseessä on selvästi riskibisnes, mutta mitäpä kaupungilla on hävittävää, kun takaajana ovat tavalliset lahtelaiset veronmaksajat.

Itse rakentaminen edellyttää vielä investointipäätöksen tekemistä. Sitä ennen Lahden toriparkin rakentamiskiistaan odotetaan ratkaisua korkeimmalta hallinto-oikeudelta, sillä Salpausselän luonnonystävät ry, Päijät-Hämeen Vihreät ry ja kolme yksityishenkilöä vaativat korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan Lahden kaupunginvaltuuston toriparkkihallisuunnitelman, investointiluvan ja antolainauspäätöksen. Pahoin pelkään, että kiista ratkaistaan kaupungin eduksi ja toriparkin rakentaminen aloitetaan jo toukokuussa.

Suomessa tuntuu nyt juuri riehuvan varsinainen toriparkkibuumi. Useammassa kaupungissa pohditaan toriparkkimahdollisuutta ja jokaisessa kaupungissa käydään tätä samaa eipäs-juupas-keskustelua. Kaupunginjohtaja Myllyvirta pitää toriparkkia elintärkeänä Lahden keskustan elävöittämiseksi. Esimerkkinä on käytetty Mikkelin ja Kuopion toriparkkihalleja. Lahden tori eroaa kuitenkin näiden kaupunkien toreista siinä, ettei täällä torin ympärillä ole juurikaan merkittäviä kauppoja tai kauppakeskuksia. Torin ympärillä on lähinnä ravintoloita, joihin tullaan yleensä kai ilman autoa?

Jos ihmisten asiontia keskustassa halutaan lisätä, olisi mielummin mietittävä, miten pysäköinnin hinta voitaisiin pitää kohtuullisena tai sitten kehittää joukkoliikennettä. Ei auta, jos kadunvarsipaikkoja vähennetään ja samalla pysäköinnin hintaa nostetaan. On itsestään selvää, että jos pysäköinti keskustassa on liian kallista, ihmiset hurauttavat autoineen markettien ilmaisille parkkipaikoille Launeelle.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tänä viikonloppuna järjestetään järjestyksessään jo 88. Salpausselän kisat. Meille lahtelaisille kisat ja kisatunnelma on jo äidinmaidossa imetty traditio, mutta pelkillä lahtelaisilla katsojilla ei vielä pitkälle pötkitä. Kaukana ovat ne kultaiset ajat, kun Salppurin kisat vetivät selälle 100 000 katsojaa, sillä esimerkiksi viime vuonna jäätiin noin 50 000 katsojaan.

Suomalaiset hiihtäjät ja hyppääjät eivät yhtään helpottaneet markkinamiesten hommia juuri päättyneissä hiihdon MM-kisoissa, sillä parisprintin pronssilla ei vielä kovin isoja yleisömassoja houkutella. Vielä joitakin vuosia sitten kisajärjestäjät saattoivat aina luottaa mäkimiehiin. Kukapa ei muistaisi millaisen yleisöryntäyksen aiheutti aikoinaan Toni Nieminen olympiakultineen tai viisinkertainen mäkiviikon voittaja Janne Ahonen.

Kun ihmisiä ei pystytä houkutteleman kisoihin suomalaisilla kultamitalisteilla, niin olisi voinut kuvitella, että organisaatio olisi satsannut kunnolla sitten oheisohjelmaan. No ei ole. Yhtään yleisöryntäystä aiheuttavaa artistia ei Lahdessa kisaviikonloppuna nähdä. Tässä olisi ehdottomasti petraamisen paikka tulevaisuudessa.

Silloin kun urheilu kyntää syvällä, olisi mahdollista tavoitella maksavia asiakkaita vaikkapa niillä ykkösluokan artisteilla. Olisi kannattanut tiedustella esim. Summer Up- festivaalin järjestäjiltä, olisiko kisojen oheen voinut järjestää urbaanin musiikin festarin jäähalliin? Ja toinen konsertti vaikkapa messuhalliin, jossa olisi ollut sitten huippuartisteja vähän aikuisempaan makuun.

Tämä ihan näin huolestuneen sivustakatsojan näkökulmasta mietittynä. Saa käyttää, muttei ole pakko.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Meitä tavallisia kuluttajia on järkytetty viime aikoina hevosenlihakohulla. Yks kaks yllättäen liki kaikista mahdollisista lihatuotteista on jo ehditty löytämään hevosenlihaa vaikka tuoteseloste on luvannut naudanlihaa. Pientä kuluttajaa askarruttaa jatkossa varmasti se, voiko pakkauksien kyljessä oleviin tuoteselosteisiin enää jatkossa luottaa. Varsinkin ruoka-aineallergioista kärsivät joutuvat kaupassa miettimään kaksi kertaa luottaako tuoteselosteeseen vai ei. Kohtalaisen ikävää, jos kuluttajien luottamus tuotteeseen on särkynyt, sillä sitä luottamusta ei helposti palauteta.

Hevosenlihan lisäämisellä tuotteeseen naudanlihan sijaan on tietenkin taloudelliset taka-ajatukset. Kuinkas muuten. Hevosenliha on halvempaa, jolloin voittoa kertyy tietenkin tuotannon väliportaille enemmän. Varmasti samaa menetelmää harrastetaan myös muissa eläintuotteissa, joten vyyhti jatkaa purkautumistaan kovaa vauhtia. Viimeisin tieto tuli Jenkeistä, jossa todettiin, ettei tonnikalasäilyke ehkä sisälläkään tonnikalaa.

Kuluttajaa pissitään nyt silmille ja kovaa. Mielenkiinnolla odotan mitä kaikkea vielä lihatuotteista löytyykään, kun pakkauksia aletaan nyt todella tutkimaan. Paras keino saada lautaselleen juuri sitä mitä haluaa, on välttää valmisruokapakkauksia ja tehdä ruokansa jatkossa vain tuoreista aineksista. Paras keino on myös terveellisin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi