Voi hyvällä syyllä sanoa, että Suomessa ja käytännössä koko maailmassa eletään kohtalaisen synkkiä ja varsin erikoisia aikoja. On eletty jo siitä asti kun korona lähti Kiinasta leviämään vuonna 2020 aiheuttaen maailmanlaajuisen pandemian. Pandemian jatkumona vielä Putinin aloittama sota Ukrainassa ja nyt ollaankin jo kolmatta vuotta putkeen tilanteessa, jossa tulevaisuus näyttää aikaisempaa epävarmemmalta. On siirrytty turvallisuuden ja rauhan ajasta, epävarmuuden ja konfliktien aikaan.
Tämä kaikki edellämainittu vaikuttaa totta kai myös pienemmässä mittakaavassa aina yksittäisen ihmisen elämään asti. Siksi ei ollutkaan mikään suuri ihme, että tällä viikolla julkaistu Lahden kaupunginjohtajan Pekka Timosen esittelemä talousarvio tuleville vuosille on kohtalaisen synkkää luettavaa. Tänä vuonna vielä pyristellään plussan puolelle lähinnä kaupunginsairaalan kiinteistön myynnillä saaduilla tuloilla, mutta jo ensi vuonna Lahden suunta muuttuu vahvasti miinusmerkkiseksi. Kaupunginjohtaja Pekka Timosen talousarvioesitys ensi vuodelle on lähtökohdiltaan 20 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kahtena seuraavana vuonna alijäämän määrä hyppää taloussuunnitelman mukaan hurjiin lukemiin. Vuonna 2024 Lahden tulos painuisi arviolta 47 miljoonaa euroa miinukselle. Vuonna 2025 tappiota kaupungin kassaan kertyisi 55 miljoonaa euroa. Kolmessa vuodessa alijäämää Lahdella kertyisi yhteensä 122 miljoonaa.
Tätä miinusvoittoista kehitystä selittää vielä isosti se, että ensi vuoden alussa astuu voimaan sote-uudistus, joka siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuun kunnilta hyvinvointialueille ja tässä yhtälössä Lahti on häviäjien leirissä, häviten vuodesta 2024 alkaen noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla kun kunnallisveroprosentti enemmän kuin puolittuu, kaupungin talousleikkurin alle jääviä kohteita on entistä vähemmän, sillä vaihtoehtoisesti voidaan leikata enää sivistystoimesta tai konsernipalveluista. Todennäköisesti on pakko leikata molemmista.
Koska jostain on pakko leikata ja asioita priorisoitava, niin ihan ensimmäiseksi nousee esille kaupungin omistamien tytäryhtiöiden toiminta, joiden useimpien taloudellinen tulos on ollut vuodesta toiseen negatiivinen. Kaupungin omistamat kiinteistöt on myös syytä käydä läpi, josko sieltä löytyisi uutta myytävää. Lahti Energian osingoilla on viime vuosina pelastettu paljon, mutta nyt yritys on investoinnut paljon ja osinkotuotto on tyrehtynyt. Jos investoinnit onnistuvat, tarkoittanee se myös sitä, että jatkossa osinkotulot taas nousevat, eikö vain?
Lahti Aquan ja Lahti Energian myynnit on myös nostettu esiin yhtenä vaihtoehtona, mutta kannattaako lypsävää lehmää myydä edes silloin kun se syystä tai toisesta tuottaa maitoa väliaikaisesti vähemmän?
Pelkällä menojen leikkaamisella ei kuitenkaan pitkässä juoksussa pärjätä. Kuten kaupunginjohtaja esityksessään totesikin, olisi leikkauslistojen sijaan keskitettävä kaikki voimat siihen, miten saamme lisää tuloja Lahteen. Ja niitä lisätulojahan saadaan vain loihtimalla jostain uusia työpaikkoja. Lahdesta on saatava paikkakunta, jonne yritykset haluavat asettua. Sijainti on varmasti Suomen parhaita, mutta lisää paukkuja kaupungin vetovoiman kasvattamiseksi olisi nyt jostain kaivettava. Lisääntyvät työpaikat tuottavat kaupungille lisää verotuloja ja se taas heijastuu laajeneviin palveluihin ja sitä kautta positiivisesti isommin koko yhteiskuntaan. Erityisesti Lahdessa lasketaan paljon Pippo-Kujalan yritysalueen varaan, jonne ovat päättäneet sijoittua esimerkiksi Viking Malt ja Fazer. Lahden elinvoimaa tukee myös koko ajan vahvistuva yliopistotoiminta, joka tuo kaupunkiin akateemista osaamista, joka toivon mukaan myös haluaa jäädä Lahteen asumaan opintojen jälkeen.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi