Pääkirjoitus 21.8.2020

Lahti – 59 miljoonan euron kuoppa täytettävänä

Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen esitteli Lahden synkkiä talouslukuja valtuustoseminaarissa tämän viikon keskiviikkona ja pakkohan se on myöntää, ettei hyvältä näytä. Lahden kaupungilla on edessään varsin haastavat ajat, sillä sopeutustarve on noin 59 miljoonaa euroa. Kansankielellä voitaisiin sanoa yksinkertaisesti, että kuoppa on syvä. Erittäin syvä.

Joku voisi syyttää tästä kaikesta pelkästään koronapandemiaa, mutta syyt ovat syvemmällä. Kaupunki on menettänyt kyllä koronankin vuoksi parikymmentä miljoonaa euroa verotulojen vähentyessä sekä toimintotuottojen pienentyessä, kun uimahallit, teatteri, museot ym. ovat olleet koronan vuoksi suljettuina. Toisaalta Lahti on saanut valtiolta korona-avustusta, joka kattaa osan menetyksistä, mutta esimerkiksi ensi vuodeksi tällaisia avustuksia ei näköpiirissä enää ole.

Eihän Lahden talous ole kauheasti viime vuosina naurattanut, mutta tällä hetkellä ollaan jo sellaisessa tilanteessa, että kaupungintalolla on syytä alkaa tekemään perustavaa laatua olevia päätöksiä. Mitkä asiat ovat kaupunkilaisten hyvinvoinnille niitä tärkeimpiä asioita, joihin on panostettava ja mitkä taas sitten niitä asioita, joita voidaan hoitaa kuntoon, jos ja kun rahat riittävät?  Uskon, että monelle kaupunkilaiselle on tärkeintä, että ne elämän perusasiat eli asunto, työpaikka, päiväkodit ja koulut sekä terveydenhuoltopalvelut ovat kunnossa. Tavallista kaduntallaajaa tuskin kiinnostaa älypyörätie tai se, onko Lahti Euroopan ympäristöpääkaupunki, jos tavalliset jokapäiväiset palvelut kuntalaisille eivät toimi tai niitä ei ole. Imago- ja ympäristöasiat ovat ehdottoman tärkeitä asioita kaupungin vetovoimaa rakennettaessa, mutta tässä tilanteessa tärkeintä on ensisijaisesti turvata kuntalaisten palvelut.

Lahti on suunnitellut vuosille 2021–2025 yhteensä 419 miljoonan euron investointeja. Mäkisen mukaan karsintaa investoinneista olisi tehtävä noin sadan miljoonan euron verran. Järkevää toimintaa, kunhan karsinta vain osuisi oikeisiin kohteisiin, sillä Lahdessa on viime vuosina vaikuttanut siltä, että mielellään tuhlataan rahaa imagollisiin kohteisiin, kuntalaisten palveluiden tason heikentyessä. Muitakin säästökeinoja on olemassa. Ensimmäisenä varmastikin käydään perinteisesti kaupungin palveluverkko läpi. Kuinka monta kirjastoa Lahdessa tarvitaan? Onko orkesteri tarpeellinen, entä oma teatteri? Mikä on yleisesti ottaen kulttuurin merkitys lahtelaisille? Omaisuuttakin kaupungilla on myytäväksi asti. Lahti Energialle löytyisi varmasti ottajia, mutta kannattaako lypsävää lehmää myydä? Ehkäpä korkeintaan joku vähemmistöosuus?

Kaupungin tulisi myös kriittisesti käydä läpi oma organisaationsa ja viimeistään nyt lähteä purkamaan laajaa hallintohimmeliään, jossa erilaisten pikkupomojen ja osastopäälliköiden päät iloisesti toisiinsa kolahtelevat tungoksessa. Ja ainahan meillä on se iloinen vaihtoehto, että nostetaan veroastetta. Sillä saataisiin kuoppaa täytettyä vajaalla 20 miljoonalla eurolla. Koska ensi keväällä meillä on edessämme kuntavaalit, uskon ettemme tule näkemään ensimmäistäkään ehdokasta, joka haluaisi jo valmiiksi korkeaa kuntaveroamme nostaa. Toisaalta kyseessä voi olla tällä kertaa ns. pakkorako.

Lahti ei paini taloudellisten ongelmiensa kanssa yksin, sillä tilanne on aivan sama tai vielä pahempi melkein kaikissa Suomen kunnissa. Kevään kuntavaaleista onkin odotettavissa suurten linjauksien ja arvokeskustelun värittämä taisto puolueiden kesken. Mihin kunnilla on jatkossa varaa ja mihin ei? Nähtäväksi jää se, kellä on kuntalaisten mielestä parhaat lääkkeet tähän vaivaan?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman: Haluamme edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteiden määrää
Laura Hahl Keskusta: Koronan jälkien korjaaminen, tulee olemaan tärkein tehtävä ensi vaalikaudella
Pasi Kousa: Lahdessa tarvitaan edullisia vuokra-asuntoja
Asukkaiden Lahti -ryhmä Seppo Korhonen: Lahtelaiset ovat kyllästyneet hyväosaisen kuntaeliitin kähmintään ja omien hillotolppien pysyttelyyn
Anita Immonen: Vanhat puolueet säilyvät, mutta me olemme uskottava vaihtoehto kuntavaaleissa
Puheenjohtaja Olli-Pekka Villa: Läpinäkymättömyys, vaikeaselkoisuus ja ideologiset jakolinjat etäännyttävät tavalliset kuntalaiset politiikasta
Asukasmäärän ennustetaan kasvavan Etelä-Lahdessa tälläkin vuosikymmenellä
Etelä-Lahti menetti terveysasemansa
Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
ARKISTO