Pääkirjoitus 16.12.2022

Sähkön hintakatto

Kun koronapandemia iski liki kolme vuotta sitten Suomeen vauhdilla, toimi myös maan hallitus silloin todella vauhdikkaasti. Pikaisesti pantiin käytäntöön useita isoja ja varsin uskomattomiakin toimia ja loihdittiin monia eri tukimuotoja yrityksille. Nyt meillä on käsissämme, vai pitäisikö sanoa jo sylissämme, uusi vakava kriisi eli sähkönhinta, joka on noussut pilviin. Tästä saamme tietenkin kiittää Venäjää ja sen hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Tässä kriisissä hallituksen toimet eivät ole olleet lähellekään niin ripeitä kuin koronakriisissä. Monen kuukauden vatuloinnin jälkeen saatiin kotitalouksille aikaiseksi kotitalousvähennyksen kaltainen ns. sähkövähennys. Kotitalous on oikeutettu tähän vähennykseen jos sähkölaskut ovat nousseet yli 2000 euroa neljässä kuukaudessa (tammi-huhtikuu). Lisäksi arvonlisävero pudotettiin 24 prosentista 10 prosenttiin. Hyvä alku, mutta ei riitä mihinkään.

Varsinkin jos mietitään yrityksiä, niin niille ei ole suunnattu toistaiseksi mitään muuta kuin tuo ALV:n pudottaminen ja jokainen meistä osaa laskea, ettei se ALV-osuuden laskeminen 14 prosenttiyksiköllä pelasta vielä yhtään mitään. Koronan iskiessä yrityksille oli tarjolla hyvin nopeasti haettavana useita eri tukimuotoja. Nyt sähkökriisin iskiessä yritys ei voi hakea tukea mistään. Itse on pärjättävä. Esimerkiksi yritykset joilla on isoja lämmitettäviä hallitiloja, ovat varmasti todellisessa nesteessä sähkölaskujen kanssa. Jopa meidän pieni toimituksemme, joka toimii vanhan omakotitalon yläkerrassa voi odottaa tammi-helmikuulta jopa 2500-3000 euron kuukausittaista sähkölaskua. Sellainen summa alkaa vaikuttaa jo pienen yrityksen toimintaan pidemmällä aikavälillä ellei jotain tukea tai muuta keinoa pienentää sähkölaskua pikaisesti löydy. Nyt olemme toimineet niin, että osa huoneista on otettu pois käytöstä, lämmitystä pudotettu ja siirrytty osin etätöihin. Katsotaan miten toimet riittävät.

Tällä viikolla pääministeripuolue toi pikavauhdilla eduskuntaan ajatuksen sähkön hintakatosta. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan voisi tähän todeta. Oppositio leimasi ehdotuksen heti panikoimiseksi, liian myöhäiseksi ja vaalitempuksi. No, oli se sitten mitä tahansa noista, niin nyt olisi syytä oppositionkin syytä unohtaa politikointi asian tiimoilta ja tarttua tilaisuuteen asettaa sähkölle hintakatto. Mitä pikemmin, sen parempi. Hintakaton lisäksi odotan hallitukselta edelleen toimia, jotka edesauttaisivat monet pienet ja keskisuuret yrittäjät tästä nesteestä ylös. Jotain sellaista kuin kotitaloukseille räätälöity sähkövähennys, olisi varmasti varsin sopiva myös yrityksille. Sen verran paljon me veroja Suomessa maksamme, että on syytä odottaa, ettei tämä sähkökriisi kaadu kokonaan kotitalouksien ja yrittäjien niskaan. Lain mukaan sähköä on toimitettava kansalaisille kohtuulliseen hintaan. Nyt hinta ei ole kohtuullinen.

Jään mielenkiinnolla odottamaan kunka hintakatto eduskunnassa etenee ja hikikarpalot otsalla odottamaan joulukuun sähkölaskua.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO