Pääkirjoitus 22.4.2022

Nyt Natoon

Tällä viikolla on eduskunnassa keskusteltu tiiviisti hallituksen turvallisuusselonteosta. Tuttavallisemmin kyseessä on siis selvitys siitä, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei. Itse turvallisuusselonteko ei ota kantaa kumpaankaan suuntaan, mutta nyt kissa on vihdoinkin nostettu pöydälle ja luulenpa, että tulemme näkemään yllättävänkin nopeita ratkaisuja. Maailma on nyt nähnyt, ettei Venäjä kunnioita mitään sopimuksia ja siltä löytyy varmasti aina joku ”peruste ja oikeutus” sotatoimiin naapurimaissa. Mikään muu ratkaisu kuin Natoon liittyminen ei turvallisuusnäkökohdat huomioiden anna riittävää turvaa Suomelle. On turha kuvitella, että Venäjän sanaan voisi luottaa jatkossakaan, kun se haaveilee takaisin Neuvostoliiton suuraikoihin ja Venäjän keisarikunnan rajoihin vuodelta 1914.

Kun Suomi hakee, toivottavasti mahdollisimman pian, Natoon, kaikkien nykyisten Nato-maiden täytyy hyväksyä Suomen jäsenyys. Yhdenkin maan vastustus voi kaataa koko hankkeen. Eniten epäilyksiä on ollut Unkarin suhteen, mutta presidentti Niinistö ehtikin jo asiaa kyselemään Unkarin presidentiltä, jolta tuli välitön tuki Suomen hakemukselle.
On puhuttu, että Naton jäsenenä Suomeen tulisi Nato-tukikohtia ja ydinaseita. Tämä ei ole totta, ellei Suomi itse sitä pyytäisi. Riippuu paljon Suomesta itsestään, millaista Nato-joukkojen läsnäoloa Suomi pyytäisi. Toinen harhaluulo on se, että jatkossa varusmiehiämme lähetettäisiin ympäri maailmaa Naton eri operaatioihin. Tämäkin luulo voidaan tyrmätä, sillä Suomi päättäisi edelleenkin niistä operaatioista, joihin sotilaita lähettää. Toki liittokunnan jäsenenä Suomelta odotettaisiin osallistumista Naton yhteiseen toimintaan. Varusmiehet ja reserviläiset eivät joutuisi sotimaan Suomen rajojen ulkopuolelle, vaan tähän käytettäisiin ammattisotilaita tai vapaaehtoisia reserviläisiä, kuten kriisinhallintaoperaatioissa on toimittu tähänkin asti.

Yksi iso kysymysmerkki ilmassa vielä on, nimittäin se mitä Ruotsi tekee? Eli kun Suomi jättää jäsenhakemuksensa, seuraako Ruotsi varmasti perässä? Naapurimaassakin asiaa kiirehditään, sillä Ruotsissa selvitys maan turvallisuuspoliittisesta linjasta pyritään saamaan valmiiksi jo 13.toukokuuta mennessä, kun aikaisempi deadline oli toukokuun loppu.
Jos Suomi ja Ruotsi menevät yhtä aikaa Natoon, jäseninä olisivat kaikki pohjoismaat. Samalla syntyisi puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kannalta todella vahva ja yhtenäinen Nato-Pohjola. Ilman Ruotsia Suomi liittyisi samaan viiteryhmään kolmen Baltian Nato-maan eli Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Ei huono, muttei paras vaihtoehto.

Venäjä tulee reagoimaan vahvasti Suomen ja Ruotsin mahdollisiin jäsenhakemuksiin. Sotilaallista vastausta tuskin nähdään, mutta iso kirjo erilaisia häirintä- ja pelotteluyrityksiä tullaan näkemään. Käsillä on se historiallinen hetki, kun Suomi lopullisesti irtoaa Venäjän vaikutuspiiristä. Pitää kuitenkin muistaa, ettei Venäjä siirry Nato-jäsenyyden ansiosta pois naapuristamme ja se, että meillä on edelleen yli 1300 kilometriä yhteistä rajaa. Jatkossa se on myös Naton ja Venäjän välinen raja.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
Yrittäjä Ville Järvinen: Iän myötä harrastuksista ovat vähentyneet vauhti ja riskit
Saksala-Seura vastustaa periaatepäätöksestä lakkauttaa Saksalan uimahalli vuonna 2028, kerää nimiä kansalaisadressiin
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Patomäessä pelataan jalkapalloa ensi kesänä
Joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen: Yhteydet Jokimaalle paranevat, kun Lempi-linjat aloittivat liikennöinnin
Puheenjohtaja Timo Vento: Maanpuolustustyö kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän
Aurinko paistoi, väkeä ja hauskuutta riitti Nikkilän Puuhapäivässä
Superhost Leena Holmberg-Koski: Airbnb on yleensä halvempi vaihtoehto kuin hotelli
ARKISTO