Pääkirjoitus 29.9.2023

Hallitus leikkaa ja säästää

Orpon hallitus on luvannut kääntää Suomi-laivan kurssin pois velkatieltä. Jo vaaleissa kokoomus puhui Orpon suulla 6+3 miljardin sopeutuksesta vaalikauden aikana. Säästölinja selkeästi puhutteli suomalaisia ja kokoomus voitti vaalit ja nyt on sitten lupauksien lunastamisen aika. Velkalaivaa on lähdetty kääntämään kohtalaisen mittavilla toimilla, joiden kohdentaminen nimenomaan pienituloisiin, työttömiin ja opiskelijoihin ovat herättäneet oppositiossa, ammattijärjestöissä ja opiskelijoiden keskuudessa varsin suurta närää ja vastatoimia on luvassa työseisauksien, lakkojen ja ulosmarssien muodossa.

Ihan ensimmäiseksi on todettava, ettei velkaantuminen todellakaan lopu kuin seinään Orpon hallituksen toimilla, sillä seuraavien 4 vuoden aikana Suomi ottaa lainaa lisää noin 40 miljardia euroa. Toisaalta kyllä lainanotto Orpon hallituksen toimilla jonkin verran pienenee siitä mitä se on ollut viime vuosina. Laiva siis kääntyy, mutta erittäin hitaasti. Suurimmat selittäjät lainaoton määrän pysymiseen 10 miljardin vuositasolla ovat sote-uudistukseen liittyvä hyvinvointialueiden rahoitus, joka kasvaa koko ajan varsin rivakasti, sillä kansa vanhenee ja tarvitsee entistä enemmän terveys- ja sosiaalipalveluja. Toinen selittäjä on kasvavat korkomenot, joka liittyy maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja maailman talouteen.

Säästötoimilla, kuten esimerkiksi asumistuesta leikkaamalla, hallitus yrittää patistaa mm. työttömiä ja opiskelijoita työelämään. Hallituksen tavoitteena on 100 000 uutta työpaikka, joka on kieltämättä kova tavoite. Kukaan ei varmastikaan kyseenalaista sitä, etteikö Suomen talous pitäisi saada kuntoon ja työllisyys nousuun, mutta se, kuinka hallitus leikkauksia on kohdentanut, herättää aiheellista keskustelua. Miksi hyvätuloiset eivät osallistu talkoisiin, vaan pikemminkin heidän tulojaan vain kasvatetaan? Samalla kun Orpon hallitus on ajamassa pienituloisia perheitä ahdinkoon, sillä on kuitenkin rahaa alentaa suurituloisimpien verotusta. Suurituloiselle satojen eurojen lisäys kuussa ei tunnu missään, mutta pienituloisen arjessa satojen eurojen menetys tuntuu merkittävästi. Tämä on omaakin mieltäni askarruttanut. Jos leikataan, niin miksi ei leikata kaikilta tasapuolisesti?

On totta, että työssäkäyvät ja ns. hyvätuloiset kansalaiset maksavat nyt jo paljon veroja ja käytännössä kustantavat suomalaisen hyvinvointivaltion. Suomessa työvoiman ulkopuolella olevien osuus koko maassa on 52,3%. Työvoiman ulkopuolella olevien ryhmään kuuluvat esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat, eli esimerkiksi kotiäidit ja varusmiespalvelusta suorittavat. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaista hyvinvointivaltiota pitää käytännössä pystyssä alle puolet suomalaisista. Lisäksi on tiedossa, että kansa vanhenee kovaa vauhtia eikä lapsia synny tarpeeksi. Halusimme tai emme, maamme tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa kipeästi. Ongelmia siis piisaa, mutta löytyykö niihin tasapuolisia ja kaikkia miellyttäviä ratkaisuja?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO