Pääkirjoitus 24.9.2021

Liisu vastatuulessa?

Lahti varautuu tekemään isoja muutoksia kaupungin keskustan liikenneratkaisuihin. Kaikki ovat varmasti kuulleet jo termin Liisu 2030, joka on tulevaisuuteen tähtäävä liikennesuunnitelma, jossa nousevat esiin mm. bussiterminaalin sijoittaminen Vesijärvenkadulle, ajoneuvoliikenteen ohjaaminen ydinkeskustaa ympäröivälle kehälle ja uusien parkkitilojen rakentaminen mm. sairaalan alueelle. Vuoteen 2030 mennessä Lahti aikoo käyttää noin 100 miljoonaa euroa näihin keskustan liikennemuutoksiin. Taustalla on halu saada keskustaan katutilaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Liisu sai viime valtuustokaudella jo valtuuston siunauksen, mutta uuden valtuuston kaupunkiympäristölautakunta on nyt jo vetämässä vähintään käsijarrua suunnitelman suhteen, joten lisävääntöä valtuustossa asian tiimoilta on varmasti odotettavissa.

Suunnitelma jakaa mielipiteitä. Mielestäni suunnitelmassa on niin hyviä kuin huonojakin puolia, joten sitä olisi syytä tarkastella kohta kohdalta ja poimia käyttöön vain toteuttamiskelpoiset ideat. Otetaanpa ensin Liisun hyvät puolet. Pyöräilyyn ja kävelyyn satsaaminen on hyvä asia. Nykyään keskustassa pyöräily on vaarallista touhua, kun pitää poukkoilla tien toiselta puolelta toiselle, pyörätien jatkuessa risteyksen jälkeen yllättäen toisella puolella tietä. Lisäksi pyöräilijät ja kävelijät kulkevat iloisessa sekamelskassa keskenään, mikä aiheuttaa vaaratilanteita päivittäin. Myös kaupunginsairaalan parkkitalosuunnitelma on hyvä, sillä parkkitalo todellakin tarvitaan, kun terveyspalvelut Ahtialasta ja Launeelta on, mielestäni typerästi, keskitetty kaupunginsairaalaan.

Sitten ne huonot puolet. Ensimmäinen asia on raha. Mistä tämä 100 miljoonaa euroa kaivetaan? Leikataanko vähän lisää sivistystoimesta? Ehkäpä nostetaan vähän veroja? Toinen huomionarvoinen seikka on se, ettei Lahdessa oikeastaan ole ruuhkia, joita pitäisi siirtää jonnekin muualle. Korkeintaan klo 16 aikaan voi saa Vesijärvenkadulla menemään 10 minuuttia enemmän aikaa kotimatkaan. Jos verrataan vaikkapa Helsinkiin, niin Lahdessa ei ole ruuhkia laisinkaan. Se, että nojataan suunnitelmissa siihen visioon, jossa Lahdessa asuisi vuonna 2030 peräti 150 000 asukasta on silkkaa toiveajattelua. Olisi kiva tietää mihin tämä luku perustuu? Tämän kaltainen väestönkasvu Lahdessa on käytännössä mahdotonta ilman isoja kuntaliitoksia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tilanne on hieman eri, sillä heidän ennusteensa kertoo Lahdessa vuonna 2030 asuvan alle 125 000 asukasta, joka on varmasti lähempänä totuutta.

Kolmas kummastuksen aihe on se, miten huonosti siirtyminen Uudenmaankadulta Vuoksenkatun alkupäähän on suunniteltu. Sitä ei nimittäin ole suunniteltu lainkaan tai sen on suunnitellut henkilö, joka ei aja päivittäin kaupungin läpi pitkin Vesijärvenkatua. Launeelta kaupunkiin päin ajettaessa pitäisi Vesijärvenkadun alussa ensin kääntyä oikealle Loviisankadulle ja kaartaa pari sataa metriä takaisinpäin. Sitten käännös vasemmalle Mannerheiminkadulle ja sitten vielä ajaa pari sataa metriä, jonka jälkeen pääsee vasta kääntymään Vuoksenkadulle. Yksikään autoilija ei lähde kiertelemään Vuoksenkadulle, jos edessä on suora baana läpi kaupungin eli nelikaistainen Vesijärvenkatu, joka vetää hyvin ja on sellaisenaan luonnollinen jatke Uudenmaankadulle ja toimii jo ns. kehäkatuna. Ihmetystä aiheuttaa myös ajatus Mannerheiminkadun kaventamisesta kaksikaistaiseksi. Minä kun kuvittelin, että suunnitellut kehäkadut tulisi nimenomaan olla nelikaistaisia, jotta liikenne sujuisi näillä kehäkaduilla mahdollisimman hyvin? Jään mielenkiinnolla odottamaan valtuuston tulevia Liisu-keskusteluja. Niistä ei varmasti tule väriä puuttumaan.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
Kaupunginvaltuutettu Sari Niinistö: Lahti on mainettaan parempi ympäristökaupunki
Kaksi ministeriä vieraili Anttilanmäen koulussa
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää materiaalia historiateosta varten
Launeen keskuspuiston Sorsalampeen istutettiin karppeja
Toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen: Jokainen lapsi on aina pelastettava elämälle
Sähkäauto on toiminut partioajossa luotettavasti
Itsepalveluaika lisää Launeen kirjaston käyttömahdollisuuksia
Evakkopatsaan paljastusjuhla oli näyttävä ja upea tilaisuus
Vesa Lempinen ja Heikki Känsälä: Sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen voi saada tukea
Anttilanmäen Kyläjuhlat oli yhteisöllisyyden voimannäyte
Marju Markkanen (sd.): Lahdessa haluttiin kunnioittaa lahtelaisten tahtoa jakamalla paikat solidaarisella prosenttimallilla
Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
ARKISTO