Pääkirjoitus 29.5.2020

Piikkipaikka

Lahti komeilee piikkipaikalla tilastossa, jossa ei kannattaisi olla kärjessä. Ei, tällä kertaa emme puhu siitä, että olemme kärjessä huumeiden käytössä, sillä siitä uusi tilasto on tulossa vasta hieman myöhemmin. Tällä kertaa on kysymys suurimpien kaupunkien työttömyysasteesta, joka oli vuoden 2020 huhtikuun lopussa korkein meillä Lahdessa (21,9 %) ja Joensuussa (21,6 %). Matalin työttömyysaste löytyi niinkin läheltä kuin Hämeenlinnasta, jossa työttömyysaste oli 15,3 %. Koko maassa luku on 16,5 %, joten Lahti kulkee kaukana yli keskitason. Koronaepidemia tietenkin nostaa työttömyysluvut jo omiin sfääreihinsä, mutta suhteessa ongelma pysyy samana.

Eihän tämä uutta ole, sillä Lahti on komeillut kyseisellä paikalla jo vuosikaudet, eikä muutosta ole näköpiirissä. Jotain Lahden elinkeinopolitiikassa tehdään toistuvasti vuosi toisensa perään huonosti tai sitten siihen ei panosteta tarpeeksi, koska muutosta ei näy, eikä kuulu. Kaikki tietävät, että paras lääke työttömyyteen on työpaikat eli miten saada Lahteen uusia yrityksiä? Kunnan yritysilmapiiri on yksi yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiin vaikuttava toimintaympäristötekijä ja toisin kuin monet muut, siihen kunta voi varmuudella ja hyvin suoraan vaikuttaa omalla toiminnallaan. Tällä hetkellä Lahden yritysilmapiiri on huonompi kuin monen muun ison kaupungin.

Suomen Yrittäjät valitsivat vuoden 2018 parhaaksi yli 50 000 asukkaan kunnaksi Seinäjoen. Se sai arvosanaksi 7,61. Tällä mittarilla mitattuna Lahden elinkeinopolitiikka arvioitiin kokonaisarvosanalla 6,2 eli alle koko maan keskiarvon (6,7). Mitään poppakonsteja ei Seinäjoellakaan ole muille tarjota, sillä paikallisen kaupunginjohtajan mukaan hyvä tulos selittyy lähinnä sillä, että kaupunki pyrkii olemaan koko ajan notkeampi ja nopeampia yritysten suhteen. Hän korostaa myös paikallisen elinkeinoelämän ja kaupungin välistä yhteistyötä. Ei pitäisi olla vaikeaa Lahdessakaan?

Osaksi Lahden korkean työttömyysasteen selittää se, että tänne muuttaa paljon työttömiä työnhakijoita, joilla on vain perusasteen koulutus. Lahden väkiluku kyllä pikkuhiljaa kasvaa, mutta uudet tulijat eivät ole hyvätuloisia veronmaksajia vaan matalasti koulutettuja työttömiä. Hyvää on se, että Lahden sijainti houkuttelee muuttajia. Täällä käy paljon kääntymässä koulutetumpaa väkeä, joka muuttaa lopulta pääkaupunkiseudulle työn perässä ja Lahti jää nuolemaan näppejään. Nyt kun Lahdesta on väännetty yliopistokaupunki, olisi tärkeää, etteivät yliopistosta valmistuvat saman tien karkaa pääkaupunkiseudulle, vaan jäisivät Lahteen ja kenties perustaisivat yrityksen tänne.

Nykyinen tilanne koronan varjossa tulee muuttamaan tilannetta huonompaan suuntaan, sillä tällä hetkellä epidemian aiheuttama lasku kaupungille on arvioiden mukaan huimat 46 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi talouskäyrät näyttävät kaikkialla maailmassa alaspäin, joten jatkossa työllistäminen on entistäkin vaikeampaa. Kuntavaalit häämöttävät jo horisontissa, joten jään mielenkiinnolla odottamaan millaisilla leikkauslistoilla ja linjauksilla puolueet käyvät vaalitaistoon. Mihin asioihin Lahdessa panostetaan tulevaisuudessa? Lahden strategia 2030 linjaa kaupungin yhteisölliseksi, lapsiystävälliseksi ja yrityksiä kuuntelevaksi kaupungiksi. Onko kyseessä vain konsulttien kaunis ja kallis sanahelinä vai todellinen ja realistinen tavoite, johon myös sitoudutaan?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
ARKISTO