Pääkirjoitus 29.5.2020

Piikkipaikka

Lahti komeilee piikkipaikalla tilastossa, jossa ei kannattaisi olla kärjessä. Ei, tällä kertaa emme puhu siitä, että olemme kärjessä huumeiden käytössä, sillä siitä uusi tilasto on tulossa vasta hieman myöhemmin. Tällä kertaa on kysymys suurimpien kaupunkien työttömyysasteesta, joka oli vuoden 2020 huhtikuun lopussa korkein meillä Lahdessa (21,9 %) ja Joensuussa (21,6 %). Matalin työttömyysaste löytyi niinkin läheltä kuin Hämeenlinnasta, jossa työttömyysaste oli 15,3 %. Koko maassa luku on 16,5 %, joten Lahti kulkee kaukana yli keskitason. Koronaepidemia tietenkin nostaa työttömyysluvut jo omiin sfääreihinsä, mutta suhteessa ongelma pysyy samana.

Eihän tämä uutta ole, sillä Lahti on komeillut kyseisellä paikalla jo vuosikaudet, eikä muutosta ole näköpiirissä. Jotain Lahden elinkeinopolitiikassa tehdään toistuvasti vuosi toisensa perään huonosti tai sitten siihen ei panosteta tarpeeksi, koska muutosta ei näy, eikä kuulu. Kaikki tietävät, että paras lääke työttömyyteen on työpaikat eli miten saada Lahteen uusia yrityksiä? Kunnan yritysilmapiiri on yksi yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiin vaikuttava toimintaympäristötekijä ja toisin kuin monet muut, siihen kunta voi varmuudella ja hyvin suoraan vaikuttaa omalla toiminnallaan. Tällä hetkellä Lahden yritysilmapiiri on huonompi kuin monen muun ison kaupungin.

Suomen Yrittäjät valitsivat vuoden 2018 parhaaksi yli 50 000 asukkaan kunnaksi Seinäjoen. Se sai arvosanaksi 7,61. Tällä mittarilla mitattuna Lahden elinkeinopolitiikka arvioitiin kokonaisarvosanalla 6,2 eli alle koko maan keskiarvon (6,7). Mitään poppakonsteja ei Seinäjoellakaan ole muille tarjota, sillä paikallisen kaupunginjohtajan mukaan hyvä tulos selittyy lähinnä sillä, että kaupunki pyrkii olemaan koko ajan notkeampi ja nopeampia yritysten suhteen. Hän korostaa myös paikallisen elinkeinoelämän ja kaupungin välistä yhteistyötä. Ei pitäisi olla vaikeaa Lahdessakaan?

Osaksi Lahden korkean työttömyysasteen selittää se, että tänne muuttaa paljon työttömiä työnhakijoita, joilla on vain perusasteen koulutus. Lahden väkiluku kyllä pikkuhiljaa kasvaa, mutta uudet tulijat eivät ole hyvätuloisia veronmaksajia vaan matalasti koulutettuja työttömiä. Hyvää on se, että Lahden sijainti houkuttelee muuttajia. Täällä käy paljon kääntymässä koulutetumpaa väkeä, joka muuttaa lopulta pääkaupunkiseudulle työn perässä ja Lahti jää nuolemaan näppejään. Nyt kun Lahdesta on väännetty yliopistokaupunki, olisi tärkeää, etteivät yliopistosta valmistuvat saman tien karkaa pääkaupunkiseudulle, vaan jäisivät Lahteen ja kenties perustaisivat yrityksen tänne.

Nykyinen tilanne koronan varjossa tulee muuttamaan tilannetta huonompaan suuntaan, sillä tällä hetkellä epidemian aiheuttama lasku kaupungille on arvioiden mukaan huimat 46 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi talouskäyrät näyttävät kaikkialla maailmassa alaspäin, joten jatkossa työllistäminen on entistäkin vaikeampaa. Kuntavaalit häämöttävät jo horisontissa, joten jään mielenkiinnolla odottamaan millaisilla leikkauslistoilla ja linjauksilla puolueet käyvät vaalitaistoon. Mihin asioihin Lahdessa panostetaan tulevaisuudessa? Lahden strategia 2030 linjaa kaupungin yhteisölliseksi, lapsiystävälliseksi ja yrityksiä kuuntelevaksi kaupungiksi. Onko kyseessä vain konsulttien kaunis ja kallis sanahelinä vai todellinen ja realistinen tavoite, johon myös sitoudutaan?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
Miestenpiiri rakensi lastenkirkon
Anttilanmäelle kunniamaininta Vuoden Kylä -kilpailussa
Projektipäällikkö Janne Wikström: Kehätien tunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan
Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman
Launeen seurakunnan aktiivinen ja elinvoimainen Miestenpiiri toimii taas koronan jälkeen
Näyttelijä Ville Haapasalo: Ajatus hatsapurien torimyynnistä syntyi Puumalan mökillä halkoja hakatessa
Sara Etola: Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat yllättävän tasaiset
Katupäällikkö Mika Lastikka: Anttilanmäen kohdalla louhitaan kalliota älypyörätien vuoksi
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta: Muistojeni Alijuhakkala
Kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari: Salinkallion koulusta ei ole tehty purkupäätöstä
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta ja Alijuhakkala vieläkin vanhempi.
Kansalaisaktivisti Petri Alastalo: Päättäjien tulisi ajaa lahtelaisten etua oman edun sijaan
ARKISTO