Ikuisuushanke nimeltä Kisapuisto

Lahden perinteikäs jalkapallostadion Kisapuisto on kaukana loistonsa ajoista. Suunnitelmia Kisapuiston kuntoon laittamiseksi on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta kaikki ovat jääneet torsoiksi. Jotain on sentään saatu aikaan. Aurinkokatsomo on uusittu ja valaistus on laitettu kuntoon. Viimeisin parannus, tai toisten mielestä pyhäinhäväistys, on tuliterä tekonurmi, joka valmistuu heinäkuuksi. Pelaamaan Kisapuistossa ei silti tänä kesänä päästä, sillä Ranta-Kartanon rakennustyöt jatkuvat vielä pitkään.

Kisapuisto on lahtelaisen jalkapalloilun koti. Lahdessa on kovasti vuosien varrella yritetty tehdä hiihtostadionista FC Lahden kotia siinä onnistumatta. Hiihtostadion on nimensä mukaisesti rakennettu hiihtokisoja varten, jossa tehtävässä se onkin maailman paras. Jalkapallon seuraamiseen paikka on kolkko ja minkäänlaista tunnelmaa ei muutaman tuhannen katsojan määrillä siellä aikaan saa. Katsojat mielivätkin Kisapuiston nostalgisen lämpimään ja tiiviiseen tunnelmaan, jossa peli ja pelaajat ovat lähellä. Toisin sanoen, peli on aistittavissa kaikilla aisteilla. Tälläkin kaudella on nähty, kuinka kauden alut ja loput kärsivät siitä, että hiihtostadionin nurmi ei vastaa Veikkausliigan vaatimuksia. Joka kevät ja loppusyksy Lahti pelaa kotipelinsä perunapellolla, jota leikkisästi kutsunkin nimellä San Berunabelto, Veikkausliigan surkein pelialusta.

Lahden Urheiluhalliyhdistys teki syksyllä 2015 tarjouksen toteuttaa Kisapuiston uusi stadion elinkaarimallilla 5 miljoonan euron hinnalla. Kaupungille tämä ei kelvannut. Suunnitelma oli kuulemma yltiöoptimistinen. Vastineeksi kaupungin tilakeskus laati oman hankesuunnitelmansa, jossa kustannukset kohosivat yli 10 miljoonan euron. ”Yllättäen” tämäkään suunnitelma ei läpi mennyt. Viimeisin, päivitetty suunnitelma tuli tällä viikolla. Suunnitelmasta oli karsittu oikeastaan kaikki olennaisesti tärkeä pois. FC Lahden Jussi Lumio totesikin, että päivitetty hankesuunnitelma ei vastaa nykyajan vaatimuksia ja sellaisenaan ei stadionia kannata edes rakentaa

Jalkapalloväkeä on arvosteltu siitä, ettei se ole esitellyt ensimmäistäkään yksityistä rahoittajaa stadionhankkeelle. Jalkapallolobbarit vastaavatkin, että ensin on saatava päätös rakentamisesta, jossa on selkeä suunnitelma ja kustannusarvio, ennen kuin rahoittajia voidaan pyytää mukaan. Mikä yritys on niin hölmö, että lähtee mukaan prosessiin tietämättä mikä on odotettavissa oleva lopputulos ja lopullinen hinta? Jos Kisapuiston stadion jää pelkästään kaupungin hankkeeksi, on selvää, ettei se tule vastaamaan nykyajan tarpeita, vaan saamme taas jonkinlaisen riisutun mallin matkakeskuksen tapaan, joka ei palvele käyttäjiä siten kuin sen pitäisi. Eräänlainen lahtelainen light-versio stadionista siis.

Seinäjoelle ja Vaasaan saatiin viime vuonna uudet, upeat jalkapallostadionit. Varsinkin Seinäjoella stadionia on hyödynnetty myös konserttien ja erilaisten muiden tapahtumien pitopaikkana. Näin voitaisiin tehdä myös Lahdessa, sillä kaupungin sijainti on maantieteellisesti niin hyvä, että stadionille olisi kohtalaisen helppo saada houkuteltua artisteja, jotka vetäisivät pienen stadionin täyteen. Tärkeintä stadionin rakentaminen olisi kuitenkin tuhansille lahtelaisille pelaajille sekä katsojille, jotka ansaitsevat Lahteen nykyaikaiset olosuhteet jalkapalloiluun ja sen katsomiseen. Muuten käy niin, että ennemmin tai myöhemmin saamme hyvästellä lahtelaisen pääsarjajalkapalloilun.

Lahden kaupungin ja jalkapalloväen tulisikin nyt pikaisesti istahtaa saman pöydän ääreen ja päättää millä pelimerkeillä stadionhanketta lähdetään viemään eteenpäin, sillä projekti on ollut jo aivan liian kauan lähtöruudussa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Konsensushenkeä valtuustossa

Kuntavaalien jälkeen Lahdessa on jatkettu neuvotteluja kaupunginhallituksen koostumuksesta sekä tietenkin puolueille tärkeistä puheenjohtajuuksista. Lahden suurimpana puolueena SDP olisi halutessaan saanut kaikkien lautakuntien ja yhtiöiden hallitusten puheenjohtajuudet. Demarit kuitenkin yllättivät, eivätkä lähteneet ulosmittaamaan vaalivoittoaan kokoomuksen kustannuksella. Esimerkiksi yhtiöiden paikat jaettiin lähes tasan demareiden ja kokoomuksen kesken. Tällä tavalla demarit pelasivat itselleen selkänojaa neljän vuoden päähän seuraaviin kuntavaaleihin, sillä jos silloin demarit kokevat tappion kokoomukselle, on enemmän kuin odotettavaa, ettei kokoomuskaan ala voittoaan täysmittaisena realisoimaan, vaan jatkaa konsensuksen tiellä.

Kaikki puolueet allekirjoittivat myös yhteisen valtuustosopimuksen, jota voitaneen pitää eräänlaisena ”hallitusohjelmana” tulevalle neljävuotiskaudelle. Sopimuksessa mainitaan mm. kaupungin houkuttelevuuden ja elinvoiman kasvattaminen, talouden tasapaino ja velkaantumisen hillitseminen sekä hallinnon virtaviivaistaminen. Myös poliittista johtamista luvataan kehittää. Valtuustosopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain. Valtuustopuolueet sitoutuivat myös siihen, etteivät ne levitä ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä lietsovia näkemyksiä mitään ihmisryhmää kohtaan. Valtuustosopimuksen allekirjoittivat kaikki valtuustoryhmät Pro Lahtea lukuun ottamatta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan viittaa on soviteltu demareiden Pekka Komulle ja Sirkku Hildénille. Demarit jatkoivat tässäkin asiassa konsensushengessä ja niinpä Lahdessa tullaankin näkemään melko harvinainen näky, jaettu puheenjohtajuus. Puheenjohtajan tehtävä jaetaan kahdeksi vuodeksi kummallekin. Ensimmäiset kaksi vuotta puheenjohtajana toimii Komu, tämän jälkeen tehtävä vaihtuu Hildénille. Muut puolueet hyväksyivät demareiden ratkaisun puolueen sisäisenä asiana. Pro Lahti-ryhmä oli tässäkin asiassa omalla linjallaan, kun Aaltonen rempseään tapaansa ilmaisi päätöksen olevan täysi vitsi, jossa ei kunnioiteta lainkaan vaalitulosta.

Luottamustehtäviä siis jaetaan kovaa vauhtia, mutta yksi ryhmä on pois tästä jaosta. Pro Lahdelle ei ole luvassa kahden valtuustopaikan lisäksi luottamustehtäviä. Ryhmän vetäjää, Kalle Aaltosta se ei kuitenkaan haittaa, sillä mieshän on haastattelussa ilmoittanut lautakuntien olevan pelkkiä kokouspalkkioautomaatteja ja kahvikerhoja. Itse voisin kuvitella, että Pro Lahden olisi helpompi viedä omaa agendaansa eteenpäin tekemällä lautakunnissa hyvää yhteistyötä muiden ryhmien kanssa. Onhan politiikka hyvin pitkälti yhteistyötä ja parhaiden kompromissien löytämistä yhdessä, ei yksin sooloillen.

Työsarkaa uudelle valtuustolle joka tapauksessa riittää. Lahden tulos oli viime vuonna 10 miljoonaa euroa miinuksella. Lähitulevaisuus pitää sisällään paljon isoja koulu- ja päiväkoti-investointeja ja kaupunginsairaalan remontin, joiden jälkeen vielä kehätiehenkin pitäisi rahaa löytyä kymmeniä miljoonia. Helppoja ratkaisuja ei näköpiirissä ole ja nyt kaivataankin todellista johtajuutta ja rohkeita päätöksiä, jotta Lahdessa saadaan nokka nostettua vedenpinnan yläpuolelle. Pitkään emme pinnan alla voi olla.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 

Kevään merkkejä ilmassa?

Meille suomalaisille toukokuu merkitsee kolmea asiaa:
Numero 1: Kevät koittaa! Säät lämpenevät, luonto herää, suomalaiset heräävät, kylmä talvi on ohi.
Numero 2: Suomi voittaa kultaa jääkiekon MM-kisoissa.
Numero 3: Suomi voittaa Euroviisut.

Tutkitaanpa hieman missä aikataulussa edellämainituissa asioissa edetään. Ensimmäiseksi käydään käsiksi säähän. Keskiviikkona Pekka Pouta kertoi televisiossa sääennustuksen loppuviikolle. Nauruksi meni koko sääennustus, eikä ihme, sillä sää muistuttaa enemmän joulukuuta kuin toukokuuta. Vappuaattonakin Lahdessa oli enemmän lunta kuin jouluna.
Joka päivä pitää miettiä, vaihtaisinko talvirenkaat autoon takaisin. Pipoa ja hanskoja olen kuljetttanut varaston ja vaatekaapin väliä jo pari viikkoa. Tarvitaanko niitä vai ei? Yleensä on tarvittu. Toukokuussa pitäisi olla edes etäisesti kesää muistuttava keli, mutta kun ei ole. Ilmastonmuutos toimii näköjään ihan väärään suuntaan vai pitäisiköhän tästäkin syyttää Sipilän hallitusta tai Trumpia? Jotain kieroa ne ovat varmasti tehneet, kun keväästä ei ole tietoakaan. Joku on ollut nähtävästi ilkeä neiti Keväälle.

Entäpä sitten jääkiekko? Saisiko jääkiekon puolelta vähän iloista kevätmieltä puseroon? Joko kultavouhotus on huipussaan? No, ei varsinaisesti, sillä jatkoon pääsy alkulohkosta alkaa näyttää enemmän selviytymistaistelulta kuin riemumarssilta finaaliin.
Suomalaisten mieleen on ollut erityisesti hienosti taisteltu, vain neljän maalin tappio aina niin kovalle kiekkomaalle Ranskalle. Tsekkejä vastaan menetettiin kolmen maalin johto. Onneksi sentään Valko-Venäjä ja Slovenia voitettiin, niukasti tosin. Loput ns. huonommista maista (Sveitsi & Norja) olisi syytä voittaa tai sitten koittaakin sellainen takatalvi suomalaisessa sielunmaisemassa, että toukokuinen sää vaikuttaa helteeltä sen rinnalla.

No, vielä ne Euroviisut. Ne olivatkin perinteisesti tänä vuonna nopeasti ohi, kun sinänsä ihan kaunis kappale jäi ilman ymmärrystä muualla Euroopassa ja Suomi ilman finaalipaikkaa. Tosin perinteisesti Suomi ehti mediassa paistatella kisan ennakkosuosikkina ja Eurooppa tuntuikin jälleen kerran olevan polvillaan Suomen viisun edessä. Jotain kummallista tuomaripeliä ja vilunkia oli taas ilmassa sanon minä. Olisikohan Norma Johnin pitänyt vetää hirviömaskit naamalleen?

Kyllä se nyt vain niin on, että meitä suomalaisia taas koetellaan tänä keväänä. Mikään ei nyt tunnu menevän putkeen. Ei kesää, ei euroviisuvoittoa, ei MM-kultaa, ainoastaan kylmää kyytiä tarjolla härmäläisille joka suunnalla.
Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta ei kannata kuitenkaan vaipua epätoivoon, sillä suurella todennäköisyydellä se kesä sieltä vielä saapuu tänne Härmänkin perukoille ja aurinko paistaa lopulta sinne suomalaiseen risukasaan. Ehkäpä pärjäämme sitten ensi kevään lätkäkisoissa ja euroviisuissa? Eli reippaasti leuka rintaan ja kohti uusia vastoinkäymisiä. Valoa näkyy jo tunnelin päässä, ellei se sitten satu olemaan vastaantuleva juna.

Kuten presidentti Koivisto asian jämptisti aikoinaan ilmaisi: Kyllä se siitä!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Osallistu oman omakotiyhdistyksesi toimintaan

Aina näin keväisin omakotiyhdistystoiminta nostaa päätään, kun pitkän talven jälkeen porukalla järjestetään siivoustalkoita, kirpputoreja, yhteisiä reissuja tai lainaillaan työvälineitä keskenään. Lehtemme ilmestymisalueella on yhdeksän toimivaa omakoti- tai asukasyhdistystä, jotka kaikki jossain määrin kärsivät osanottajapulasta. Vetäjiä yhdistyksiin on kohtalaisen vaikea saada ja moni yhdistys varmasti miettiikin näin keväisin, onko toimintaa järkevää jatkaa, kun kokouksissa istuvat samat naamat vuodesta toiseen. Pakko nostaa hattua korkealle niille, jotka vuodesta toiseen jaksavat pitää yllä alueensa omakotiyhdistystoimintaa. Verenvaihto ainakin silloin tällöin olisi kuitenkin suotavaa, jotta pitkän pätkän vastuuta kantaneetkin saisivat välillä hieman hengähtää.

Itse olen aina arvostanut omakotiyhdistystoimintaa, jossa toimitaan yhdessä koko asuinalueen hyväksi. Pienelle Petri-pojalle Korsipuistossa järjestetyt Elojuhlat olivat aikanaan kovasti odotettuja tapahtumia ja oli mukavaa kun naapurustossa järjestettiin kaikenlaista toimintaa hiihtokilpailuista lähtien. Mahdollisissa kiistatilanteissa on helpompaa saada oma ääni kuuluville nimenomaan yhdistyksen kautta. Esimerkiksi Lahden kaupunki voi helposti niputtaa yksittäiset valitukset/ehdotukset yksittäistapauksiksi ja olla huomioimatta niitä, mutta joukossa on sentään vielä voimaa. Yhdessä voimme vaikuttaa moniin asioihin ja yhdessä voimme tehdä omasta asuinalueestamme paremman ja viihtyisämmän paikan elää.

Tänä päivänä tarvitsemme ns. kylähenkeä ja yhteen hiileen puhaltamista enemmän kuin koskaan, sillä yhteiskunnassamme tuijotetaan jo aivan liikaa omaan napaan ja meitä suomalaisia ollaan kovaa vauhtia jakamassa tiukasti eri leireihin, milloin minkäkin asian tiimoilta. Netissä on helppo olla sosiaalinen, mutta eihän se korvaa millään muotoa oikeaa kontaktia toisten ihmisten kanssa. Ainainen kiire on huono, mutta myös paljon käytetty tekosyy. Kyllä aikaa löytyy myös yhdistyksen asioihin, jos vain halua löytyy.

Älä siis anna alueesi omakotiyhdistystoiminnan kuihtua, vaan lähde mukaan kokouksiin ja tapahtumiin kuuntelemaan, keskustelemaan ja tutustumaan naapurustosi ihmisiin. Voit yllättyä, kuinka mukavaa on puuhailla yhdessä yhteisten tavoitteiden puolesta ja tutustua uusiin ihmisiin asuinalueellasi.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

PÄÄKIRJOITUKSET -arkisto

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011